Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Suomeen virtaa ohjelmistoalan osaajia ennätystahtia, kertoo Talouselämä. Syyskuun loppuun mennessä maahan on tullut yli tuhat erityisasiantuntijaa EU:n ulkopuolisista maista, mikä on saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Virta paikkaa osaajapulaa, josta etenkin peliala on kärsinyt jo pitkään. Eniten tulijoita on ollut yhä Intiasta, noin 650. Lisäksi Venäjältä, Kiinasta, Yhdysvalloista ja Japanista tuli alkuvuonna alle sata osaajaa kustakin. Esimerkiksi kajaanilainen pelifirma Critical Force on palkannut eteläkorealaisia, koska Kajaaniin ei löydy koodareita Suomesta, sanoo toimitusjohtaja Veli-Pekka Piirainen lehdelle. Akuutisti tarvittaisiin kuitenkin töihin vähintään 9 000 yliopistotason ohjelmistokehittäjää, arvioi Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (Tivia). Vuoteen 2020 mennessä tarve on jopa 15 000 muun muassa eläköitymisten vuoksi. EU:n ulkopuolta tulevat erityisasiaintuntijat eivät ole moititun saatavuusharkinnan piirissä. Heille heltiää oleskelulupa Migrin mukaan keskimäärin 21 vuorokaudessa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/232783-suomeen-ennatysvirta-ulkomailta-akuutti-tarve-9000-ohjelmisto-osaajaa-oleskelulupa
https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10155287954413533/
Veronika Honkasalo
41 mins
Jos olisi ihanneyhteiskunta ja voisitte toivoa ihan mitä tahansa miten Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa parannettaisiin ja inhimillistettäisiin, mitä listaisitte?
Mulle tulee ensimmäisenä mieleen nämä.
1) Pakolaiskiintiö nostetaan. Mikä olisi optimaalinen?
2) Väliaikainen oleskelulupa palautetaan käyttöön.
3) Humanitaarisen suojelun kategoria palautetaan ulkomaalaislakiin.
4) Perheenyhdistämisen tulorajat on poistettava (erityisen herkkä tilanne on yksin tulleiden alaikäisten näkökulmasta).
5) Turvapaikanhakijoiden oikeusavun uudistus korjataan. Siirrytään takaisin käytäntöön jossa juristit laskuttavat valtiota tehtyjen työtuntien mukaan.
6) Yksintulleiden edustajajärjestelmää kehitetään.
https://www.pohjalainen.fi/uutiset/...kanhakijoista-suomeen-puolet-katosi-1.2424566Lähes puolet Ruotsiin "joukkopaon" tehneistä turvapaikanhakijoista on palautettu Suomeen. Lopuista suurin osa vaikuttaa kadonneen viranomaisilta Ruotsissa.
Viitisenkymmentä irakilaista turvapaikanhakijaa järjesti 5. syyskuuta Torniossa mielenosoituksen Suomen turvapaikkapolitiikkaa vastaan.
Joukko siirtyi päivän päätteeksi Ruotsiin, koska he eivät kertomansa mukaan tunteneet enää oloaan turvalliseksi Suomessa kielteisten turvapaikkapäätösten, pakkopalautusten ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehtyjen heikennysten takia.
Maahanmuuttoviraston mukaan Ruotsi sovelsi turvapaikanhakijoihin nopeasti Dublin-menettelyä ja palautti Suomeen noin parikymmentä irakilaista, kertoo tulosalueen johtaja Mikko Montin Maahanmuuttoviraston Turvapaikkayksiköstä.
– Luku on vähän epätarkka, koska osa on palannut itsenäisesti Suomeen, Montin kertoo.
Ruotsi on tehnyt takaisinottopyynnön myös lopuista noin paristakymmenestä irakilaisesta, mutta heitä koskien Ruotsista on tullut ilmoitus siirtoajan pidentämisestä.
Montinin mukaan ilmoituksen perusteena voi olla valitusmenettelyssä annettu täytäntöönpanokielto, vangitseminen tai henkilön katoaminen, joka lienee tässä tapauksessa selvästi todennäköisin vaihtoehto.
– Ruotsin viranomaisilla voi olla vielä muutama henkilö, joita he ovat siirtämässä Suomeen, mutta olettaisin, että loput ovat lähteneet eteenpäin, Montin sanoo.
Lähtijöitä voikin palautua Suomeen vielä myöhemmin jostain toisesta maasta.
Loput kymmenkunta Ruotsiin siirtynyttä mielenosoittajaa eivät ehkä ole lopulta hakeneetkaan turvapaikkaa länsinaapurista, tai Maahanmuuttovirasto ei ole tunnistanut näitä kaikkien muiden Ruotsista Suomeen palautettavien turvapaikanhakijoiden joukosta.
Ruotsin Migrationsverket ei kyennyt tarjoamaan Lännen Medialle lisävalaistusta asiaan.
Tornion mielenosoitus ja sitä seurannut julkinen joukkosiirtyminen Ruotsiin oli poikkeuksellinen tapahtumasarja, mutta tilastoissa se näkyy vain pienenä piikkinä.
Tätä nykyä Suomeen tehdään kuukausittain noin 150–200 takaisinottopyyntöä. Vähintään puolet palautettavista turvapaikanhakijoista tulee Saksasta, noin neljäsosa Ranskasta ja loput Ruotsista ja muista maista.
Suomeen palautettavien turvapaikanhakijoiden määrä kaksin- tai kolminkertaistui vuosi sitten. Syksyllä 2015 maahan saapuneet turvapaikanhakijat alkoivat tuolloin saada kielteisiä päätöksiä ja heitä alkoi siirtyä muihin maihin.
Valtaosa kesken turvapaikkaprosessin Suomesta lähteneistä henkilöistä on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.
– Tuntuu, että aika usein on vielä odotettu hallinto-oikeuden päätökseen asti ja sitten kadottu. Kyllähän sillä tosiasiassa pystyy viivyttämään maastapoistamispäätöksen toimeenpanoa, Montin sanoo.
Lähtijöiden motiiveja on Montinin mukaan vaikeaa arvioida, mutta monet näyttävät yksinkertaisesti kokeilevan onneaan toisessa valtiossa.
– Vaikka pitäisi olla hyvin tiedossa, että heidät tullaan lähtökohtaisesti palauttamaan siihen maahan, joka on jo käsitellyt heidän hakemuksensa, Montin huomauttaa.
Turvapaikanhakijoiden keskuudessa ja sosiaalisessa mediassa leviävät huhut näyttävät selittävän heidän liikehdintäänsä enemmän kuin esimerkiksi toisessa maassa olevat sukulaiset, Montin kertoo.
– Kuulin juuri vastaanottokeskuksista, että siellä on esimerkiksi kiertänyt huhu, että jos lähtee Saksaan niin sieltä saa oleskeluluvan.
Turvapaikanhakijoiden liikehdintä aiheuttaa viranomaisille ylimääräistä työtä ja sitä kautta lisäkustannuksia. Esimerkiksi Ruotsiin siirtyneiden turvapaikanhakijoiden kulut kantaa kuitenkin Ruotsin valtio niin kauan kuin ollaan sen maaperällä.
Turvapaikanhakijat palautetaan Suomeen yleensä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Lähettävä maa arvioi toteutetaanko palautus saatettuna vai valvottuna. Suurin osa palautuksista on valvottuja, eli lähettävän maan viranomaiset varmistavat, että henkilö nousee esimerkiksi Tukholmassa lentokoneeseen ja lähtee maasta.
Suomessa vastassa ovat poliisi ja rajaviranomaiset, jotka arvioivat tulisiko maahan palaava asettaa tarkemman valvonnan alle esimerkiksi määräämällä hänelle ilmoittautumisvelvoite. Harkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko kyseinen henkilö saanut täytäntöönpanokelpoisen palauttamispäätöksen.
Maasta poistumisella ei ole vaikutusta turvapaikkaharkintaan, mutta sen seurauksena turvapaikkahakemus voidaan todeta rauenneeksi. Raukeamisen jälkeen hakija voi tehdä uuden turvapaikka-anomuksen. Se käsitellään Dublinin sopimuksen mukaan siinä maassa, missä hakijan ensimmäinenkin hakemus.
Henripekka Kallio
Mikäs on täällä näkemys?
https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10155287954413533/
Taitaa Merkel-Sipilä-akselillla olla joululahja suomalaisille tuloillaan: https://www.aamulehti.fi/uutiset/pa...-kohtaa-laajamittainen-maahanmuutto-200464723
Onkohan junakuljetukset läpi Euroopan organisoitu? Siinä nimittäin on aikamoinen logistinen järjestely. Uutisen positiivinen puoli on se, että Sisäministeriön kansliapäällikkö lienee käynyt kuvista päätellen vuoden 2017 aikana ainakin kerran suihkussa. Vuosittainen hygenia on tärkeää.
186
SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 25/2017
7.1.1.6
Suositukset normaalitilanneskenaariossa
•
Turvapaikkapoliittisten tiukennusten laatiminen ja varautumisvalmistelu keskiössä jo normaalitilanteessa pahempia skenaarioita varten
•
Hyvien käytäntöjen kerääminen ja hyödyntäminen
•
Teltta- ja konttimajoitus käyttöön
•
Sähköisten järjestelmien tietoliikenneturvallisuuden varmistaminen ja varajärjestelmät (back-up systems)
•
Tilapäisten oleskelulupien käyttöönotto uudelleen
•
Kielteisten päätösten saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalle kanavia joilla heitä voisi ohjata kolmansiin maihin (korvausta vastaan)
•
Raja-Frontex-Puolustusvoimat -yhteistyön parantaminen
•
Radikalisoitumisen estämisen toimenpiteet – kuten poissuljenta oleskeluluvista, pysyvien oleskelulupien ja kansalaisuuksien peruuttaminen (vierastaistelijat ja rikollisuus)
•
Tulijoiden aktivoiminen ehkäisykeinona (sote-palvelut, työllistyminen, kielikoulutus)
•
Paperittomien kohtelusta selkeät ohjeet, osa kriminalisoisi paperittomien auttamisen
•
Paluun toimivuuteen ja palautuspöytäkirjoihin ja sopimuksiin tulee panostaa
•
Väestöryhmien positiivisen erityiskohtelun purkaminen
•
Ohjeistuksen ja neuvonnan parantaminen esim. kotouttamisessa
•
Kuntien roolin tarkastaminen
•
Turvapaikanhakijoiden sijoittelun uudelleenarviointi osaamisen ja alueen tarpeiden mukaan, hallinnointi alueellisella/maakuntatasolla
•
Rasismin kitkeminen työmarkkinoilta
Suositukset "iso episodi" -skenaariossa
•
Yhdenmukainen esikotoutus
•
Ongelmia ennaltaehkäisevä ja oikea-aikainen viestintä
•
Valmiuslain uudistus – laajamittaisen maahantulon poikkeustoimet
•
Kansainvälinen selvitys erilaisista valmiuslaeista
•
Kokonaisvaltainen vastaanottojärjestelmän uudistus – infran tason lasku
•
Vastaanottoyksikköisen suurentaminen, teltta, konttimajoitus
•
Ennakkosopimukset, esim. terveyspalveluiden kanssa
•
Viranomaistahojen lisäresursointi
•
Moninkertainen määräraha, esim. määräaikainen budjetti
•
Ministeriötason ohjauksen kehittäminen
•
Rajojen tilapäinen sulkeminen
•
Vastaanottoprosessin sujuvoittaminen
•
Mielenterveyspalveluiden tarjoaminen
•
Tutkimustiedon tuottaminen kaikista haavoittuvammassa asemassa olevista
turvapaikanhakijoista
•
Kriisitiedottamisen rooli tärkeä
•
Ääriliikkeiden seuranta (lailliset keinot)
•
Tilapäinen oleskelulupa
•
Henkilötunnuksen kaltainen maahantulo/henkilötunnus
•
Turvapaikanhakijoiden liikkuvuuden sääntely vastaanottovaiheessa
•
Turvapaikanhakijoiden valitusoikeuden rajoittamista lainsäädäntömuutoksin
•
Lainsäädännön kehittämistä niin, että on mahdollisuus toimia myös vastoin
kansainvälisiä velvoitteita tarvittaessa
•
Kiintiölupapakolaisten vastaanottamisen lopettaminen
•
Poliittisen johdon sitouttaminen yhteiseen visioon
•
Valmiussuunnittelu relevanttien tahojen kanssa
•
Tiedonvaihdon uudelleensuunnittelu, jotta ministeriöt voisivat toimia harmonisoidusti
•
Työmarkkinajoustot valmiiksi mietittyinä
•
Sosiaalisen median seuraaminen ja trollauksen aktiivinen torjuminen
•
Tehostettu tilannekuvakyvykkyys
•
Vastaanottolain uudelleen määrittely vastuunjaon näkökulmasta
•
Kuntien itsehallinto-oikeuden tarkastaminen
•
Toiminnan tehostaminen Frontex, EU, IOM ja UNHCR kanssa
7.1.3.6
Suositukset "vakavan kriisin" skenaariossa
•
Poikkeuslainsäädäntöön turvautumisen osaamisen kehittämistä
•
Valtion ylimmän johdon keskeinen rooli varmistettava
•
Suomen suhteet EU:hun, YK:hon ja naapurivaltioihin hyödynnettävä saatavan
tuen varmistamiseksi (huom. tarvittaessa karsittava muista kvt-tuista kuten
maatalous, aluetuet)
•
Sisäasiainhallinnon varautumisorganisaation kehittämistä (esim. karttaharjoituksin)
•
Opetusta ja harjoituksia kouluihin, siviilipalvelukseen ja armeijaan liittyen
mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon
•
Kuntien itsehallinto vastaan perustuslain säätämisjärjestys pohdittava kunnolla läpi
•
Sitovat asumisvelvollisuudet ja liikkumisrajoitukset turvapaikanhakijoille
•
Valtionvarainministeriöjohtoinen vakavan kriisin kustannusten rahoitusmalli
(ml. puskuribudjetti, määräaikaisbudjetit)
•
Kapasiteetti ei riittäisi majoittamiseen, laajat leiriolosuhteet luotava (YK:n ohjeistamana)
•
Yksityisasuntojen ja lämmitettyjen varastojen käyttöönotto mukaan
•
Valmiuslain mukainen säätelyn tarkastus (ruuan laatu, rakennusten ja ajoneuvojen käyttöönotto)
•
Sähköisten järjestelmien ylikuormittumisen ehkäiseminen
•
EU kriisihallintajoukkojen käytön harkinta ja valmistelu tähän skenaarioon
•
Turvapaikkatutkinta ja järjestelmä tulisi lakkauttaa
•
Libanon benchmarking resilienssitekijöiden osalta
•
Prima-Facie ja ryhmästatusjärjestelyt pohdittava etukäteen
•
Yhteiskunnallisen vuoropuhelun vahvistaminen
•
Diasporan koulutus mukaan palveluiden toteuttamiseen (mahdollisesti myös
mukaan järjestyksen ylläpitoon)
•
Frontex ja EU yhteistyön vahvistaminen
•
Valitusoikeuden poistaminen kielteisen päätöksen jälkeen
•
Akuutti säilöönotto ja nopea maasta poistaminen
•
Vastaanottojärjestelmän keventäminen
•
Sosiaalisen kantokyvyn ja jännitteiden seuranta ja mittaaminen hallinnon
kantokyvyn lisäksi
•
Työntekijöiden kieli- ja koulutusvaatimuksista joustaminen
•
Saksan kaltainen oppisopimusjärjestelmä tarkasteluun
•
Viranomaisten toimivaltuuksien tarkistaminen ja lisävaltuuksien antaminen
poikkeuslain mukaan
Oma veikkaukseni on, että jo sadan tuhannen kohdalla yhteiskunta alkaa natisemaan pahasti liitoksissaan. Talous ja yhteiskuntarauha sakkaavat pahan kerran, eikä viranomaisilla takuulla riitä resurssit enää hoitamaan tehtäviään. Kansalaisten täytyy alkaa pitää huolta omasta turvallisuudestaan.
Mikä on kun pitää hyvä uutisnosto pilata jollain alakoulutason avautumisella ulkonäöstä?Taitaa Merkel-Sipilä-akselillla olla joululahja suomalaisille tuloillaan: https://www.aamulehti.fi/uutiset/pa...-kohtaa-laajamittainen-maahanmuutto-200464723
Onkohan junakuljetukset läpi Euroopan organisoitu? Siinä nimittäin on aikamoinen logistinen järjestely. Uutisen positiivinen puoli on se, että Sisäministeriön kansliapäällikkö lienee käynyt kuvista päätellen vuoden 2017 aikana ainakin kerran suihkussa. Vuosittainen hygenia on tärkeää.
Esimerkiksi 100000 tulijaa, se riippuu siitä keitä he ovat. Virolaisia perheitä syystä X? Se on silloin pakko, ei ole vaihtoehtoja. Mutta on epätodennäköistä että sieltä lähdetään joukolla muuten kuin todella pakottavasta syystä (esim. saasteet). Ovat kuin suomalaiset.
Entäs 100000 "discoläpsyttelijää" mallia 2015 ja yritetään taas selittää että "nämä ovat pakolaisia", ei taida onnistua. Samasta syystä ei myöskään onnistu enää 100000 elintasopakolaista
ja hyvin skeptinen olen senkin suhteen että onnistuu 100000 pakolaistakaan mistään EU-alueen ulkopuolelta lennätettynäkään. Sen epäonnistumisen syyt kylvettiin syksyllä 2015. Asia joka poliittisten päättäjien on otettava huomioon.
Unohdit siirtolaisuuden ja turvapaikanhakijat. Median mukaan tulee silloin tällöin aina siirtolaisaaltoja, ja pakolaiset ovat pienen hetken turvapaikanhakijoita.Jos varaudutaan pakolaisiin niin se on erittäin hyvä asia. Pakolaiseksi saattaa joutua afrikkalainen, venäläinen, virolainen, korealainen tai pahimmassa tapauksessa suomalainen
Mutta tämä häiritsee. Kun vielä syksyllä 2017 puhutaan laajamittaisesta "maahanmuutosta" johon on varauduttava? Samassa jutussa selitetään sitten kuitenkin myös "pakolaisuudesta". Kummasta on kyse?
Miksi "maahanmuutto" ja "pakolaisuus" sotketaan keskenään. Vai onko minulla vain puutteita medialukutaidossani?
Ymmärrän että syksyllä 2015 piti puhua "pakolaisista" kun niitä oikeita pakolaisia ei yksinkertaisesti ollut kuin muutama prosentti maahan tulleista. Muut olivat jonkinlaisia "maahanmuuttajia" tai "maahantulijoita.
Nyt voisi olla viisasta muuttaa tarinaa. Muuten on kyseltävä motiiveja "pakolaisuuden" ja "maahanmuuton" välisten erojen hämärtämiselle?
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ru...-kolme-tonnia-kuussa-puhtaana-kateen/VJWfn4LP
Ruotsi markkinoi itseään Lähi-idässä tukiparatiisina: Yli kolme tonnia kuussa puhtaana käteen
Ruotsin suurlähetystöjen sivuilla markkinoidaan maata hehkuttamalla, miten paljon tukia maahanmuuttajat voivat saada.
Jos menee Ruotsin suurlähetystön sivuille Ammanissa, sieltä löytyy kohta ”10 syytä, jotka tekevät Ruotsista perheystävällisen”. Teksti on käännetty englanniksi, arabiaksi, venäjäksi ja kiinaksi.