Varjopuolien lisäksi listataan hieman positiivisia puolia: Pakolaiset tarjoavat myös mahdollisuuksia! Auttaminen on mukavaa. Kannamme vastuun hädänalaisten vainottujen, köyhien, riistettyjen ihmisten auttamisesta. Olemme solidaarisia. Pakolaiset työllistävät vastaanottokeskusten henkilökuntaa. Pakolaisten majoitus tarjoaa mahdollisuuksia bisnekselle. Saamme herkullisia paloja uusista kulttuureista, kenties konkreettisesti: ehkä kaupunkeihimme nousee albanialaisia ravintoloita? Saamme uutta, nuorta ja energistä työvoimaa. Hyvän integroinnin seurauksena kenties heidän työttömyysaste on joskus yhtä pieni kuin kantaväestöllä. Suomalainen kulttuuri kehittyy. Ehkä tulevaisuudessa suomalaiset julkisessa liikenteessä puhuvat toisilleen! Kukaan ei räplää omaa mobiililaitettaan tai keskity vain omiin ajatuksiin, vaan kaikki käyvät rentoa small talkia toistensa kanssa. Uskontojemme kirjo laajenee. Kenties evlut-kristityt ja muslimit alkavat järjestämään yhteisiä jumalanpalveluksia, joissa poimitaan parhaita paloja kumpaisestakin uskosta? Eksoottiset henkilöt tarjoavat mahdollisuuksia myös kumppanin valinnan suhteen (kunpa Vietnamin venepakolaisia olisi tullut tänne enemmän!
) Mitä kaikkea muuta hyötyä pakolaisista voikaan olla, sen lisäksi että omatuntomme paranee, kun autamme heitä?
Minulle eilen kävi aika tyypillisesti. Pizzeriassa, josta tilasin pizzoja pari-kolme kerta ja olen ollut tyytyväinen, jopa erittäin tyytyväinen, vaihtui omistaja. Se, mitä olen saanut eilen oli lievästi sanottuna huono. Pizza oli maustettu lisäksi currylla, joka sopii pizzaan kun satula lehmälle. Koko pizza lillui oudossa rasvassa, ja ensimmäinen kerta elämässäni tein päätöksen yksinkertaisesti oksentaa sen pois ja oksensinkin. Kokonaan. Minusta sellaisia hyviä pizzoja mitä oli joskus 80-90 luvulla ei enää ole. Silloin ne olivat kyllä suomalaisten tekemiä. Nykyisin syön pizzoja harvoin, koska ikinä ei voi tietä mitä saa eteen, kun pizzeriat ovat muslimien käsissä.
Jätin palan eilisesta pizzasta kaverille, hän maistoi ja sanoi myös saman: rasvainen curry lätyskä eikä pizza. En halua sellaista " etnista" ja ala-arvoista ruokia syödä enää. Pienet ns pizzeriat tekevät rahaa kalja myymällä alkoholisteille, ja ne jotka tekevät vain pizzoja, eivät paljon erottuu heistä pizzojen laadussa, halvassa rasvassa paistetut ja vaihtelevan tasoiset lisukkeet pakasteesta. Siinä on koko lähi-idän etnisyys ja ruokan monipuolisuus, vaikka työntekijät ovat sieltä ja ties mistä, mm Turkista. Itse Turkissa söin ihan alaarvoisen ruoan, koko loman aikana, ne todella "hemmottelevat" ainakin turisteja. Samaten Egyptissa, sieltä voi etsiä hyvä paikallista ruoka koko loman, eikä se löyty koirien ja kissojen kanssa, eikä edes rahasta.
Thaimalaiset seisovapöydät ovat ok, joskus jopa herkullisia, usein menettelevat, samoin kiinalaiset, japanilaisesta keittiöstä pidän, mutta se on tuplasti tai enemmään kallimpi. Etnisista ravintoiloista parhaita ja ikimuistoisia olivat Amsterdamissa. Suomessa ei niitä ole eikä tule. Koska vaatimus taso erilainen. Luulen. Ruotsissakin oli parempia etnisia ravintoloita. Yksi ikimuitoinen korealainen Malmössä.
Minulla on suht hyvä omatunto, eikä se parane että autan köyhiä, jotka haluavat tulla tänne koska täällä on paremmat olosuhteet kaikessa, koska tiedän että se on aina pois joltakin, ja jopa kohtalokkain seuramuksin. Vaikken kaikkia pakolaisia tuomitse, en suinkaan. Mutta sympatiani on aina paha vastaan taistelevien puolella, jonkun jalomman puolesta taistelevien. Mitä paha vastaan taistelevat somalit? Keskinäinen tappelu, ei muuta. Mutta olen myös valmiksi pessimistinenkin, vahvin ja häikäilemättömin voittaa tulevaisuudessa.
Lev Gumiljovilla esim. teoriat ethnogenesiksesta, jonka sykli on jotain 1000 v. Mutta tämä taitaa olla jo OT.
Lisään vielä etnisista ruoista sen verran. Korviini ei kantautunut erinomaista arabiruoka tekevistä ravintoloista ainakaan pääkaupunkiseudulla. Taisi olla joskus 20 v sitten Eirassa joku turkkilainen (ko?), joka oli suosittu. Yksi libanonilainen (?) taisi myös saada mainetta keskustassa, sitäkin on aika. Jotenkin tuntuu että koko etnisyys Suomessa vain pizzerioissa ja bulkki ruoka tekevissä kiinalaisissa seisovapöydissä ja lisäksi pizzeriat ovat mafian kanssa tekemisissa. Mutta lähi idästä/afrikasta kotoisin olevat valmistavat joskus kotona hyviä ruokia. Olen kerran ollut kotikutsuissa sudanilaisten luona, ja ne teki itselleen herkullisen lihamössön, jossa oli mm. maapähkinä. Muistan maun, koska oli hyvä. Syyrialaisten kutsuissa olen ollut, sielläkin oli herkullista lihariisiruokaa. Mutta ylivoimaisen paras oli japanilaisten järjestämä barbeque kuitenkin. Ja paras tepanjaki ravintola koko elämäni aikana oli sekin Amsterdamissa. Aivan huikea kokemus, jossa kokit tekivät taidetta ruoanlaitosta ja sai istua ympärillä ja katsoa läheltä heidän työtä, raaka-aineet olivat oma luokka. Singaporen ravintolat ja ylipäänsä Kauko-idässä, ovat oma luokka nekin.
