Suomen houkuttelevuus voi lisääntyä, jos Ruotsi kiristää turvapaikkalinjaansa – naapurimaassa haetaan asetelmia syksyn vaaleihin
Turvapaikanhakijat osoittivat mieltään Suomen turvapaikkalinjaa vastaan Torniossa viime syksynä.
KOTIMAA 7.5.2018 5:00
JUSSI ORELL
Ruotsin ennakoidaan kiristävän turvapaikkapolitiikkaansa. Se voi lisätä Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden keskuudessa.
Turvapaikkalinjausten ennakoitu kiristyminen Ruotsissa voi johtaa Suomen houkuttelevuuden kasvuun. Näin arvioi sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio Lännen Medialle.
– Kiristyksillä voi olla jonkin verran vaikutusta etenkin niihin turvapaikanhakijoihin, jotka lähtevät liikkeelle ihmissalakuljettajien mainospuheiden perusteella, Vuorio toteaa.
Ruotsin sosialidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven kertoi puolueensa uusista maahanmuuttolinjauksista perjantaina. Syksyn vaaleihin valmistautuvat sosialidemokraatit haluavat muuttaa vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan säädettyjä turvapaikkahaun kiristyksiä pysyviksi. Kiristykset vaikeuttivat muun muassa pysyvän oleskeluluvan saamista ja perheiden yhdistämistä.
Tiukennushaluja on myös ainakin moderaateilla eli sikäläisellä kokoomuksella. Kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvat ruotsidemokraatit.
Ruotsiin saapui 160 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Väliaikaiset kiristykset ovat kääntäneet tulijamäärän laskuun, mutta lisäkiristyksiä on silti odotettavissa. Löfven arvosteli myös EU:n taakanjakosopimusta tehottomaksi. EU on sopinut turvapaikanhakijoiden nykyistä tasaisemmasta sijoittamisesta jäsenmaihin, mutta sopimus ei ole käytännössä toiminut, koska osa jäsenmaista on suhtautunut velvoitteidensa täyttämiseen nihkeästi.
Vuorio pitää Ruotsin turvapaikkalinjaa Suomea tiukempana jo nyt. Suomessa määräaikainen oleskelulupa turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteella myönnetään neljäksi vuodeksi, kun Ruotsissa määräaika on turvapaikkaperusteisissa päätöksissä kolme vuotta ja toissijaisessa suojelussa vain vuoden. Määräajan jälkeen lupa voidaan perua tai se voidaan muuttaa pysyväksi.
– Ruotsissa myös perheenyhdistämisen ehdot ovat tiukemmat kuin meillä. Ruotsissa on puhuttu myös paperittomien sosiaalietuuksien poistamisesta.
Sosiaalietuuksien tason laskemista selvitettiin myös Suomessa, mutta sen ei todettu soveltuvan Suomeen, jossa hätäavun katsotaan kuuluvan kaikille.
Vuorio arvioi, että Ruotsi saattaa myös tiukentaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden mahdollisuuksia työlupaan ja säätää viranomaisille mahdollisuuden määrätä turvapaikanhakijan asuinkunnasta turvapaikkaprosessin ajaksi.
– Suomessa tällainen asumisvelvoite tutkinnan aikana on olemassa jo nyt.
Vaikka Ruotsin todennäköiset kiristykset lisäisivät Suomen vetovoimaa, Vuorio ei usko turvapaikkaa hakevien määrän merkittävään kasvuun, jos rajatarkastukset Ruotsin ja Tanskan rajalla jatkuvat.
– Rajatarkastukset vähentävät tulijoiden määrää ja mahdollistavat hakijan palauttamisen Dublinin sopimuksen perusteella.