Pakolaisuus

[hansai]

Atella on asiaa.

Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia

Katellaan.

Otetaanpa loppukin mukaan.. Hirveän ristiriitaista tekstiä...tänne töihin ja sitten muutetaan eli lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä...
Kovapalkkaisia hommia on Atella varmaan tiedossa...

Turvapaikanhakijoiden säilöminen Suomessa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin pahimmillaan jopa puolentoista vuoden ajaksi vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin lähellä lähtöalueita. Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisi järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi.

Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.

EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa.

Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi väestöltään ikääntyvälle maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että järkevästi toteutettuna maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi myös kantaväestön kokemia pelon tunteita, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on.

Kommenteissa maahanmuuttoviraston työntekijän kommentti..

Antero Leitzinger ·
Työskentelee yrityksessä Maahanmuuttovirasto

Toivoisi poliitikkojen laajemminkin näkevän, ettei maahanmuutossa ole kyse vain määristä vaan laadusta, ja että voisimme luovalla ulkomaalaispolitiikalla edistää kestävää kehitystä, joka ei koettelisi kansantalouden ja demokratiassa tärkeän kansan tahdon kantokykyä. Emme saa olla vain passiivisesti vastaanottamassa ja kustantamassa maahanmuuttajien "positiivisia" oikeuksia, vaan meidän on aktiivisesti vaikutettava siihen, keitä ja miksi tänne tulee, miten heistä saadaan suurin mahdollinen hyöty (eli miten heidän on mahdollista toteuttaa itseään ja hyödyntää taitojaan) ja miten maksimoidaan myös humanitaaristen tarpeiden tyydytys. Kotouttaminen voitaisiin tosiaan aloittaa jo ulkomailla, opettamalla kieltä ja kulttuuria sekä varmistumalla kokonaisten perheyhteisöjen koulutuksesta, ammattitaidosta ja kyvystä sopeutua oloihimme. Eikä pitäisi jakaa jyrkästi erillisiin kategorioihin sen mukaan, kuinka suuri osa muuttoliikkeen motiivista on vainon tai muutoin ankean elämän pakenemista, työn tai perheen houkuttelemaa, seikkailunhalua tai idealismia - ihmisillä on aina monta syytä muuttaa ja enemmän tai vähemmän annettavanaan.

Paljonko pitää tulijan tai kahden(perheen vanhemmat) tienata bruttona, jotta Aten muuttoprofiililla olisi nettoveronmaksaja?
Onko nyt targetti täysin väärässä maanosassa, pitäisikö "valintakeskukset" perustaakin Aasiaan?

 

[Maidan]

Mikset muuta hyvälle alueelle?

Ei missään muussakaan suuressa kaupungissa kannata ihan missä tahansa asua. Ainakin minulla on sinusta noheva kuva ja varmasti pystyt nostamaan kytkintä. PK-seudultakin löytyy lähes rajattomasti hyviä alueita, eikä ne kaikki kohtuuttoman kalliitakaan ole. Jos kärsii omalla autolla kulkea, niin vartti Kondekastakin olet jo täysin kelvollisella maaseudulla. Ei tule ghettoutumaan ihan heti.

Ajatus on houkutteleva, mutta pidän itse asunnosta, jossa asun ja olen parantanut sen kauniiksi ja täällä ihan lähinurkilla on aika rauhallista, asun sen verran sivussa, puiston vieressä, vihreätä paljon, llinnut laulaa, eikä ihan lähellä ole näitä kekskiajan tasolla kehityksessä olevia variksenpelättimiä mustissa telttaasuissa. Ikkunat kolmen suuntaan, täällä ei ole kuuma helteellä, talvella lämmin ja on muita muutakin ihan nappiin osuva asiaa, joita ei ihan noin vain löyty. Kompaktinen mukavuus, jossa paljon asioita hyvin lähellä. Täällä Itä-Helsingissa on hyviä nurkia asua, siksi harmittaa todella että idiotit politiikot pilaavat kokonaiset alueet. Moni tykkä asua ostoskeksuksien läheisyydestä jo mukavuussyystä, mitta kaikki ostarit eivät ole mukavia tietenkään, itse ihnoan isoja itiksen ostoskeskus tapaisia, enkä halua edes käydä siellä. Tykkän olla kaupungissa jossa pienomuotoisia asioita.
Olen todennäköisesti lähitulevaisuudessa tarpeeksi paljon poissa täältä, joten nyt tuntuu joksenkin samalta, vaikken mitään sulje pois.

 

[Aquilifer]

Atella on asiaa.

Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla.

Atte yrittää nyt miellyttää kaikkia osapuolia liikaa.
Kyllä sillä on aika paljon merkitystä onko tulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Pakolainen tai turvapaikanhakija on osoittautunut pääsääntöisesti kouluttamattomaksi ja useimmissa tapauksissa myös integroitumishaluttomaksi porukaksi, siirtolainen tulee oikeasti hakemaan duunia ja esim. opiskelun kautta tullut on siis osoittanut ainakin jotain sivistystasoa, koska oikeasti opiskelee.

Samoin etnisyydellä ja erityisesti uskonnolla on väliä. Tietyt etnisyydet ovat kokemuksen kautta osoittautuneet vaikeiksi tai mahdottomiksi kotouttaa ja integroida, ja erään valtauskonnon kannattajat tuovat mukanaan uskontoon liittyviä tapoja, käytäntöjä ja arvomaailmaa joka on osoittautunut kaikkialla hmmm... haasteelliseksi...

 

[Herman30]

Minä olen nähnyt Itiksen vain bussin ikkunasta kun on ohi menty, on se valtava ja nyt vastapäätä valtatien toiselle puolelle tulemassa iso Sittari.

 

[hansai]

Atella on asiaa.



Atte yrittää nyt miellyttää kaikkia osapuolia liikaa.
Kyllä sillä on aika paljon merkitystä onko tulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Pakolainen tai turvapaikanhakija on osoittautunut pääsääntöisesti kouluttamattomaksi ja useimmissa tapauksissa myös integroitumishaluttomaksi porukaksi, siirtolainen tulee oikeasti hakemaan duunia ja esim. opiskelun kautta tullut on siis osoittanut ainakin jotain sivistystasoa, koska oikeasti opiskelee.

Samoin etnisyydellä ja erityisesti uskonnolla on väliä. Tietyt etnisyydet ovat kokemuksen kautta osoittautuneet vaikeiksi tai mahdottomiksi kotouttaa ja integroida, ja erään valtauskonnon kannattajat tuovat mukanaan uskontoon liittyviä tapoja, käytäntöjä ja arvomaailmaa joka on osoittautunut kaikkialla hmmm... haasteelliseksi...

Jos tämä olikin jokin Aten "rasistitesti"

 

[hansai]

Nyt buffataan uutta uutista samasta...

Atte Kaleva: Maahanmuutto on kansantaloudellinen kysymys

ANTTI KIRKKALA | 30.05.2018 | 16:25

Tutkijan mielestä EU voisi perustaa turvapaikanhakijoille yhteisiä leirejä lähtömaihin.

Sotatieteen maisteri Atte Kalevan mukaan maahanmuutto on pohjimmiltaan kansantaloudellinen kysymys.
– Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia, Atte Kaleva kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.

Hänen mukaansa turvapaikanhakijat voisivat aloittaa kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo lähtömaissa. Hyvä opintomenestys vaikuttaisi myönteisesti hakemuksen käsittelyyn.

– Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille, Kaleva kirjoittaa.

– Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.

Ranska ja Saksa ovat jo esittäneet EU:n yhteisiä turvapaikkaleirejä. Kalevan mukaan Suomi voisi saada niiden kautta myös kipeästi kaivattua työvoimaa.
– Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi väestöltään ikääntyvälle maallemme kiistatta hyödyksi, Kaleva toteaa.

https://www.verkkouutiset.fi/atte-kaleva-maahanmuutto-on-kansantaloudellinen-kysymys/

Alkuperäistäkin on päivitetty..mitähän?

Atte Kaleva: Näin maahanmuutto tulisi remontoida

ATTE KALEVA | 30.05.2018 | 13:02- päivitetty 30.05.2018 | 16:27

Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä.

Maahanmuuttoa käsitellään meillä Suomessa valitettavan mustavalkoisesti: joko puhtaan humanitaarisena tai sitten kärjistetysti turvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Tärkeää olisi kuitenkin ymmärtää, että pohjimmiltaan maahanmuutto on kansantaloudellinen kysymys.

Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa onkin arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on.

Turvapaikanhakijoiden säilöminen Suomessa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin pahimmillaan jopa puolentoista vuoden ajaksi vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin lähellä lähtöalueita. Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisi järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi.

Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.

EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa.

Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi väestöltään ikääntyvälle maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että järkevästi toteutettuna maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi myös kantaväestön kokemia pelon tunteita, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on.
https://www.facebook.com/sharer.php...tiset.fi/nain-maahanmuutto-tulisi-remontoida/

https://www.verkkouutiset.fi/nain-maahanmuutto-tulisi-remontoida/

 

[Talvela]

Ajatus on houkutteleva, mutta pidän itse asunnosta, jossa asun ja olen parantanut sen kauniiksi ja täällä ihan lähinurkilla on aika rauhallista, asun sen verran sivussa, puiston vieressä, vihreätä paljon, llinnut laulaa, eikä ihan lähellä ole näitä kekskiajan tasolla kehityksessä olevia variksenpelättimiä mustissa telttaasuissa. Ikkunat kolmen suuntaan, täällä ei ole kuuma helteellä, talvella lämmin ja on muita muutakin ihan nappiin osuva asiaa, joita ei ihan noin vain löyty. Kompaktinen mukavuus, jossa paljon asioita hyvin lähellä. Täällä Itä-Helsingissa on hyviä nurkia asua, siksi harmittaa todella että idiotit politiikot pilaavat kokonaiset alueet. Moni tykkä asua ostoskeksuksien läheisyydestä jo mukavuussyystä, mitta kaikki ostarit eivät ole mukavia tietenkään, itse ihnoan isoja itiksen ostoskeskus tapaisia, enkä halua edes käydä siellä. Tykkän olla kaupungissa jossa pienomuotoisia asioita.
Olen todennäköisesti lähitulevaisuudessa tarpeeksi paljon poissa täältä, joten nyt tuntuu joksenkin samalta, vaikken mitään sulje pois.

Oletan että omistat asunnon jota olet parantanut, voisit laittaa sen vuokralle sijoitusasuntona, se maksaa itsensä pois.
Käytä AINA vuokranvälittäjää jos päätät muuttaa.

 

[Pihatonttu]

Kannattaa nyt muistaa, että ei ole olemassa hyödyllistä maahanmuuttoa.

On.

Noin nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kansainvälisyydestä on hyötyä ja monikulttuurisuus johtaa tuhoon.

En tiedä ainuttakaan maapallon maata joka olisi kärsinyt enemmän kuin hyötynyt juutalaisten, sveitsiläisten, suomalaisten, brittien, irlantilaisten, japanilaisten... rauhanaikaisesta ja vastaanottavan maan viranomaisten valvomasta ja sallimasta maahanmuutosta.

Toisaalta en tiedä ainuttakaan maata joka olisi hyötynyt siitä, että islamilaisten tai heimouskontoihin jymähtäneet afrikkalais-, lähi-itä- tai aasialaistaustaiiset ovat muuttaneet sinne.

Oikeastaan humanitäärisen maahanmuuton perusteluissa ei pitäisi käyttää ollenkaan valheellisia väitteitä vastaanottavan maan hyötymisestä. Sellainen on soopaa. Humanitäärisen maahanmuuton perusteet ovat humanitäärisiä. Siinä on - tai oikeastaan pitäisi olla - kyse siitä, että vainottu pääsee turvaan. (Nykyisin kyse on paljon useammin siitä että vainoajan saa Kela Gold -kortin.)

 

[Nojatuolistrategi]

Itse itseäni toistaen.

Monissa taloudellisesti menestyneissä valtioissa on suuri tai suurehko osuus ulkomailla syntyneitä. Luxemburg, Monaco, Liechtenstein, Vatikaani, Kanada, Uusi-Seelanti, Makao, Hongkong, Singapore, Qatar, UAE, Kuwait… https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependent_territories_by_immigrant_population



Mutta syy- ja seuraussuhde ei ole aina selvä. Kausaliteetti voi kulkea kumpaankin suuntaan. Suomen maahanmuuttopolitiikka on varmaan vielä sanakirja-asteella.

 

[aj77]

Itse itseäni toistaen.

Monissa taloudellisesti menestyneissä valtioissa on suuri tai suurehko osuus ulkomailla syntyneitä. Luxemburg, Monaco, Liechtenstein, Vatikaani, Kanada, Uusi-Seelanti, Makao, Hongkong, Singapore, Qatar, UAE, Kuwait… https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependent_territories_by_immigrant_population

Katso liite: 21930

Mutta syy- ja seuraussuhde ei ole aina selvä. Kausaliteetti voi kulkea kumpaankin suuntaan. Suomen maahanmuuttopolitiikka on varmaan vielä sanakirja-asteella.

Ei liity menestykseen. Korkeintaan halpana työvoimana. Kanada menestyy siinä kuin Suomi,mutta isompana. Vastaavasti monet muut vielä rikkaamaat maat näyttäisivät olevan 0-veromaita tai öljymaita.

 

[Pihatonttu]

Monissa taloudellisesti menestyneissä valtioissa on suuri tai suurehko osuus ulkomailla syntyneitä.

Mutta syy- ja seuraussuhde ei ole aina selvä. Kausaliteetti voi kulkea kumpaankin suuntaan. Suomen maahanmuuttopolitiikka on varmaan vielä sanakirja-asteella.

Suomen ja monen muun maan maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan mm. sellaisilla "tutkimuksilla" jotka "osoittavat" että monikulttuurisuus on tuottanut sekä taloudellista että kulttuurillista rikkautta.

Todellisuudessa menestyneet ja vaurastuneet alueet eivät ole juuri koskaan monikulttuurisia vaan kansainvälisiä. Emiraatit, Kuwait, Saudit, Piilaakso, Hollywood... ovat erittäin kansainvälisiä mutta monokulttuurisesti painottuneita. Yksi kulttuuri ja usein yksi sen ala- tai osakulttuuri on ehdottoman dominoivassa asemassa. Kieliä voi olla monta. Etnisiä taustoja voi olla monta. Yhden kulttuurin dominanssi on kuitenkin selvä.

Nuo "tutkimukset" eivät myöskään huomioi rahan ja uramahdollisuuksien vetovoimaa. Piilaakso ja Hollywood ovat tarjonneet ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Valtava määrä lahjakkaita ja osaavia ihmisiä on suunnannut noita mahdollisuuksia kohti. Kulttuurillinen moninaisuus (joka on täysin eri asia kuin monikulttuurisuus) on seuraus, ei syy. Sama pätee esim. kovatasoisen korkeakoulutuksen ympärille muodostuneisiin mahdollisuus- ja vaurauskeskittymiin. Henkinen pääoma on vetovoimatekijä. Kulttuurillinen moninaisuus on seuraus siitä, että vetovoimatekijä on vetänyt lahjakkuuksia.

Suomalaisten poliitikkojen, yhteiskuntataiteilijoiden, journalistien jne. tapa lukea kyseisiä "tutkimuksia" heiluu jossain riemuidiotismin ja absoluuttisen epärehellisyyden välillä. Veikkaisin että kyse on molemmista.

Tämän idioottimaisen ja epärehellisen lukutavan seurauksena on päädytty siihen, että Suomeen kannattaa rahdata äo-haarukassa 75-95 töpeksivää kouluttamatonta, kouluttautumiskyvytöntä, kouluttautumishalutonta, ääri-islamistisesti suuntautunutta herrakansaa harjoittamaan omaa naisrauha-, demokratia-, laki-, oikeus- jne. käsitystään sillä perusteella että Piilaakso on menestystarina.

Tiedän, että suurin osa johtavista poliitikoista, yhteiskuntataiteilijoista ja journalisteista on älykästä porukkaa. Todella käsittämättömän hyvin he kuitenkin toimintansa ja retoriikkansa yhteydessä osaavat sen salata.

 

[Herman30]

USA on menestynyt lukuisista kansalaisuuksista huolimatta koska sinne muuttaneet ovat perinteisesti halunneet tulla amerikkalaiseksi ja elää kuten amerikkalaisen kuuluu.

 

[jak]

USA on ollut menetys tähän asti.

 

[Nojatuolistrategi]

Ei liity menestykseen. Korkeintaan halpana työvoimana. Kanada menestyy siinä kuin Suomi,mutta isompana. Vastaavasti monet muut vielä rikkaamaat maat näyttäisivät olevan 0-veromaita tai öljymaita.

Menestystä voi mitata monella tavalla, mutta usein BKT per capita valitaan mittariksi.

These are the richest countries in the world per capita.

• United Arab Emirates ($68,250) ...
• Kuwait ($69,670) ...
• Norway ($70,590) ...
• Ireland ($72,630) ...
• Brunei ($76,740) ...
• Singapore ($90,530) ...
• Luxembourg ($109,190) ...
• 
  
• 
  
• 
  
• Qatar ($124,930) The small Middle Eastern country often ranks as one of the richest countries in the world per capita.
  More items...
  These Are the Richest Countries in the World - Yahoo Finance

Tuolla mittarilla nuo maat ovat kiistatta taloudellisesti menestyneitä. Ulkomailla syntyneitäkin niissä on kohtalaisen suuri osuus, jopa iso enemmistö.

Kausaliteetti kulkee kumpaankin suuntaan. Aluksi luonnonrikkaudet, matala verotus, tms. vetää aloitteellisia ja lahjakkaita ihmisiä kaikkialta maailmasta. Osaaminen ja yritteliäisyys alkaa kasaantua. Talouden positiivinen nousuvirtaus vahvistuu.

 

[Deleted member 1381]

USA on menestynyt lukuisista kansalaisuuksista huolimatta koska sinne muuttaneet ovat perinteisesti halunneet tulla amerikkalaiseksi ja elää kuten amerikkalaisen kuuluu.

Riippuu keltä kysyy. Niille alkuperäisille amerikkalaisille tuo menestys olikin ragnarök. Eikä tulijat heidän kulttuuriin sopeutuneet, eivätkä heiksi halunneet tulla.

Kenen näkökulmasta ja millä ajanjaksolla asiaa katsoo, vaikuttaa huomattavasti siihen, miltä asia näyttää.

 

[sotajätkä]

Riippuu keltä kysyy. Niille alkuperäisille amerikkalaisille tuo menestys olikin ragnarök. Eikä tulijat heidän kulttuuriin sopeutuneet, eivätkä heiksi halunneet tulla.

Kenen näkökulmasta ja millä ajanjaksolla asiaa katsoo, vaikuttaa huomattavasti siihen, miltä asia näyttää.

Intiaanit tänä päivänä voivat väittää olevansa hyvin ylpeitä taustastaan, mutta valkoisen miehen rakentamassa talossa he asuvat, valkoisen miehen mäkkärissä käyvät syömässä näpräten valkoisen miehen kännykkää yllään valkoisen miehen vaatteet. Heti kun pystyivät valitsemaan modernin länsimaalaisen elämäntavan ja alkuasukastapojensa välillä valitsivat ensimmäisen.

 

[Deleted member 1381]

Intiaanit tänä päivänä voivat väittää olevansa hyvin ylpeitä taustastaan, mutta valkoisen miehen rakentamassa talossa he asuvat, valkoisen miehen mäkkärissä käyvät syömässä näpräten valkoisen miehen kännykkää yllään valkoisen miehen vaatteet. Heti kun pystyivät valitsemaan modernin länsimaalaisen elämäntavan ja alkuasukastapojensa välillä valitsivat ensimmäisen.

Aika lailla täyttä paskaa. Heimoja ja kansoja katosi täysin. Loput alistuivat.

Yhdysvaltoja voi käyttää esimerkkinä hienosta kansojen sulatusuunista, tai toisaalta kansainvaelluksen vaikutuksesta alkuperäisväestöön.

 

[Nojatuolistrategi]

Suomen ja monen muun maan maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan mm. sellaisilla "tutkimuksilla" jotka "osoittavat" että monikulttuurisuus on tuottanut sekä taloudellista että kulttuurillista rikkautta.

Todellisuudessa menestyneet ja vaurastuneet alueet eivät ole juuri koskaan monikulttuurisia vaan kansainvälisiä. Emiraatit, Kuwait, Saudit, Piilaakso, Hollywood... ovat erittäin kansainvälisiä mutta monokulttuurisesti painottuneita. Yksi kulttuuri ja usein yksi sen ala- tai osakulttuuri on ehdottoman dominoivassa asemassa. Kieliä voi olla monta. Etnisiä taustoja voi olla monta. Yhden kulttuurin dominanssi on kuitenkin selvä.

Nuo "tutkimukset" eivät myöskään huomioi rahan ja uramahdollisuuksien vetovoimaa. Piilaakso ja Hollywood ovat tarjonneet ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Valtava määrä lahjakkaita ja osaavia ihmisiä on suunnannut noita mahdollisuuksia kohti. Kulttuurillinen moninaisuus (joka on täysin eri asia kuin monikulttuurisuus) on seuraus, ei syy. Sama pätee esim. kovatasoisen korkeakoulutuksen ympärille muodostuneisiin mahdollisuus- ja vaurauskeskittymiin. Henkinen pääoma on vetovoimatekijä. Kulttuurillinen moninaisuus on seuraus siitä, että vetovoimatekijä on vetänyt lahjakkuuksia.

Suomalaisten poliitikkojen, yhteiskuntataiteilijoiden, journalistien jne. tapa lukea kyseisiä "tutkimuksia" heiluu jossain riemuidiotismin ja absoluuttisen epärehellisyyden välillä. Veikkaisin että kyse on molemmista.

Tämän idioottimaisen ja epärehellisen lukutavan seurauksena on päädytty siihen, että Suomeen kannattaa rahdata äo-haarukassa 75-95 töpeksivää kouluttamatonta, kouluttautumiskyvytöntä, kouluttautumishalutonta, ääri-islamistisesti suuntautunutta herrakansaa harjoittamaan omaa naisrauha-, demokratia-, laki-, oikeus- jne. käsitystään sillä perusteella että Piilaakso on menestystarina.

Tiedän, että suurin osa johtavista poliitikoista, yhteiskuntataiteilijoista ja journalisteista on älykästä porukkaa. Todella käsittämättömän hyvin he kuitenkin toimintansa ja retoriikkansa yhteydessä osaavat sen salata.

Mahdollisesti. Mutta tuossa Atte Kalevan yritelmässä oli lähdetty liikkeelle kansantaloudesta:

“Tärkeää olisi kuitenkin ymmärtää, että pohjimmiltaan maahanmuutto on kansantaloudellinen kysymys… Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia.”

Teoreettiseksi pohdinta kuitenkin jäi.

Empiiristä evidenssiä taloudellisesti onnistuneista maahanmuuttopoliitikoista koetin nostaa esiin listaamalla valtioita, joissa korkea elintaso yhdistyy suurehkoon maahanmuuttoon. Menestys ja monikulttuurisuus ovat luonnollisesti eri sanoja ja eri tavoitteita eli eri asioita.

Osaamisen ja kansainvälistymisen yhdistelmä johtaa usein (taloudelliseen) menestykseen. Kansainvälistyminen voi olla sisäänpäin suuntautuvaa: tuodaan huippuosaamista ulkomailta kotimaahan. Tai ulospäin suuntautuvaa: perustetaan sivukonttori Piilaaksoon tms.

Väestöpolitiikan osana maahanmuutto on saamassa yhä keskeisemmän roolin, mutta toistaiseksi suurin huolen aihe lienee ennätyksellisen matala syntyvyys. Kantaväestö vähenee.

 

[hansai]

Mahdollisesti. Mutta tuossa Atte Kalevan yritelmässä oli lähdetty liikkeelle kansantaloudesta:

“Tärkeää olisi kuitenkin ymmärtää, että pohjimmiltaan maahanmuutto on kansantaloudellinen kysymys… Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia.”

Teoreettiseksi pohdinta kuitenkin jäi.

Empiiristä evidenssiä taloudellisesti onnistuneista maahanmuuttopoliitikoista koetin nostaa esiin listaamalla valtioita, joissa korkea elintaso yhdistyy suurehkoon maahanmuuttoon. Menestys ja monikulttuurisuus ovat luonnollisesti eri sanoja ja eri tavoitteita eli eri asioita.

Osaamisen ja kansainvälistymisen yhdistelmä johtaa usein (taloudelliseen) menestykseen. Kansainvälistyminen voi olla sisäänpäin suuntautuvaa: tuodaan huippuosaamista ulkomailta kotimaahan. Tai ulospäin suuntautuvaa: perustetaan sivukonttori Piilaaksoon tms.

Väestöpolitiikan osana maahanmuutto on saamassa yhä keskeisemmän roolin, mutta toistaiseksi suurin huolen aihe lienee ennätyksellisen matala syntyvyys. Kantaväestö vähenee.

Kalevan metodilla, mikäli vaatimukset on oikeasti "osaajan" tasolla joille täällä maksetaan selkeästi yli 3000€ (lähtötaso), on tulijoiden virta varmaankin perin rauhallinen Kalevan visioimasta suunnasta..
ja jotta elättäisi perheensä ja isovanhempansa, olisi perheen tulojen oltava aivan jotain muuta...

Pseudohymistelyä kokoomuksen tyyliin..tälläkin pedataan halpatyövoimareservin uittamista maahan..

 

[Nojatuolistrategi]

Kalevan metodilla, mikäli vaatimukset on oikeasti "osaajan" tasolla joille täällä maksetaan selkeästi yli 3000€ (lähtötaso), on tulijoiden virta varmaankin perin rauhallinen Kalevan visioimasta suunnasta..
ja jotta elättäisi perheensä ja isovanhempansa, olisi perheen tulojen oltava aivan jotain muuta...

Pseudohymistelyä kokoomuksen tyyliin..tälläkin pedataan halpatyövoimareservin uittamista maahan..

Kuten aikaisemmin totesin, Suomen maahanmuuttopolitiikka on sanakirja-asteella. Parempaa väestöpolitiikkaa kaivattaisiin. Se vaikuttaa olevan liian kuuma peruna poliitikoille.

Kansa tietysti voi esittää toinen toistaan parempia malleja poliitikkojen pureskeltavaksi. Tai huolehtia vain omista ulkomaalaisista adoptiolapsistaan, puolisoistaan, vuokralaisistaan, työntekijöistään jne.