Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi
Khudadad Akbari pakkopalautettiin Afganistaniin keskiviikkona, yhdeksän Suomessa vietetyn vuoden jälkeen. Kohtaloksi koitui syyllistyminen pahoinpitelyyn, josta annettiin tuomioksi sakkorangaistus.
Karkotus
6.6.2018 klo 18:09päivitetty 6.6.2018 klo 18:22
Khudadad Akbari pakkopalautettiin Afganistaniin keskiviikkona.Khudadad Akbari
Eero Mäntymaa
@eeromantymaa
Jaa artikkeli Facebookissa3
Jaa artikkeli Twitterissä
Ulkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan. Näin voidaan päätellä tuoreista esimerkeistä, joihin Yle on tutustunut.
Tänään keskiviikkona Helsinki-Vantaan lentokentältä lähti palautuslento Kabuliin. Koneessa neljä afganistanilaista, joista yksi oli Khudadad Akbari, Suomessa yhdeksän vuotta asunut taksikuski.
Koneessa oli määrä olla myös Mojtaba Hassan, jonka käännytyspäätöksestä Yle
kertoi viikonloppuna. Häntä ei kuitenkaan laitettu keskiviikon koneeseen. Hassanin lakimies ei toistaiseksi tiedä, miksi pakkopalautus keskeytyi, eikä Helsingin poliisi suostunut kommentoimaan asiaa. Hassan oli määrä käännyttää, sillä hänet oli tuomittu pahoinpitelystä ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Sen sijaan Khudadad Akbari on parhaillaan Kabulissa etsimässä siirtolaisuusjärjestö IOM:n hätämajoitustilaa. Hänen pakkopalautuksensa pääsyy on pahoinpitely, johon Akbari syyllistyi vuonna 2013.
"Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet".
AFGANISTANIIN PAKKOPALAUTETUN KHUDADAD AKBARIN LAKIMIES EMMI WEHKA-AHO.
Akbarin oleskelulupa oli perustunut siihen, että hän oli naimisissa Suomen kansalaisen kanssa. Vuonna 2014 Akbari erosi vaimostaan ja menetti huoltajuuden vuonna 2012 syntyneestä tyttärestään. Maahanmuuttovirasto katsoi, että Akbarin perhesiteet Suomeen olivat siten katkenneet kokonaan.
Hieman ennen avioeroa Akbari oli syyllistynyt pahoinpitelyyn, josta hän sai tuomioksi sakkorangaistuksen. Uhrin henkilöllisyyden suojaamiseksi Yle ei kerro välikohtauksen tarkempia yksityiskohtia.
Poliisi perui Akbarin oleskeluluvan. Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa Akbarin Afganistaniin, koska perhesiteelle perustuvaan oleskelulupaan ei ollut enää perustetta, ja koska hänen katsottiin olevan "vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle".
Karkotuspäätöksen jälkeen Akbari yritti hakea oleskelulupaa eri perusteilla. Hän haki Suomesta turvapaikkaa, koska oli kääntynyt Suomessa kristinuskoon. Hänen lakimiehensä mukaan tieto kristinuskoon kääntymisestä oli tullut paikallisen moskeijan ja jihadistiryhmän tietoon.
Hakemus hylättiin. Maahanmuuttovirasto katsoi, että pian avioeron jälkeen otetun kasteen motiivi oli oleskeluluvan hankkiminen, eikä aito uskoon tuleminen ja siitä koitunut vaara.
Lopulta Akbari haki joulukuussa 2017 opiskeluun perustuvaa oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt sitäkään. Opintojen katsottiin olevan jälleen uusi keino kiertää maassa oleskelua koskevia säännöksiä, vaikka Akbari on opiskellut Vaasan ammattikorkeakoulussa sähkötekniikkaa vuodesta 2016 lähtien. Maahanmuuttoviraston harkintaan vaikutti Akbarin aiempi historia, eli aiemmat oleskelulupahakemukset, sekä vuonna 2013 pahoinpitelystä annettu karkotuspäätös.
Toukokuussa 2018 poliisi kyyditti Akbarin yllättäen Joutsenon säilöönottokeskukseen, kun Akbari oli tapaamassa tytärtään. Akbarin lakimies Emmi Wehka-aho pitää tapausta kokonaisuudessaan käsittämättömänä.
– Hänellä on Suomeen kaikki siteet: Työ, opiskelupaikka, ystäväpiiri, seurakunta, Suomessa asuva tytär. Afganistanissa hänellä ei ole mitään. Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet.
Myöskään Akbarin lapsen etua ei lakiehen mukaan otettu riittävästi huomioon. Akbarin tyttärelle on vahvistettu oikeus tavata isäänsä säännöllisesti, mikä ei jatkossa onnistu.
– Tyttärelle on liian vaarallista mennä tapaamaan isäänsä Afganistaniin eikä hänen oikeutensa pitää yhteyttä ja tavata isäänsä toteudu nyt lainkaan.
Lakimies Emmi Wehka-aho on huolissaan asiakkaansa turvallisuudesta. "Hänellä ei ole Afganistanissa sukulaisia, ystäviä ja hän kuuluu eri uskontoon kuin muut".Ville Tapio / Yle
Karkotuksia tehdään Wehka-ahon mukaan entistä kevyemmillä perusteilla. Hän kertoo toisesta asiakkaastaan, jota ollaan karkottamassa Irakiin yli kahdeksan Suomessa vietetyn vuoden jälkeen.
– Perusteeksi on kaivettu vuosia sitten tapahtunut huumausaineen käyttörikos. Viime aikoina näitä rajuja esimerkkejä on ollut, Wehka-aho sanoo.
Ulkomaalaislakiin erikoistunut asianajaja Ville Punto on havainnut saman. Hän kertoo turkkilaisesta asiakkaastaan, jonka perheside oli myös katkennut avioeron vuoksi. Mies oli hakenut uutta oleskelulupaa työpaikkansa perusteella.
– Hän oli saanut sakot lähestymiskiellon rikkomisesta, koska oli soittanut ex-vaimolleen, jota kielto koski. Tätä pidettiin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisena.
Lähestymiskiellon rikkomisen kaltainen teko ei välttämättä tuo karkotuspäätöstä, Punto sanoo. Sakkorangaistus voi kuitenkin olla perusteena uuden oleskelulupahakemusken hylkäämiseen.
– Eli karkotuksen juridinen peruste ei ole suoranainen rikos, vaan se, ettei uutta oleskelulupaa myönnetä. Ja uutta oleskelulupaa ei myönnetä, koska taustalla on joku rikos, Punto selventää.
Asianajaja Ville Punto.Katriina Laine / Yle
Maahanmuuttovirasto perustelee oleskeluluvan hylkäämistä ulkomaalaislain
pykälällä 36(siirryt toiseen palveluun), jossa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. Rikoksiin syyllistymisen lisäksi oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi silloin, jos hakemuksen perusteena epäillään olevan "maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen".
Punton mukaan laintulkinta on ulkomaalaisten kannalta huomattavasti tiukentunut.
– Perinteisesti karkottaminen on edellyttänyt vakavempaa rikosta, kuten seksuaalirikosta tai törkeää huumausainerikosta. Nyt niitä tehdään yhä pienemmistä rikoksista, Punto sanoo.
"Oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi" voidaan Punton mukaan tulkita se, että ulkomaalainen on aiemmin hakenut oleskelulupaa muilla perusteilla.
– Sinun pitää siis päättää millä perusteella haet oleskelulupaa ja se on sitten se peruste. Äläkä kuvittele hakevasi muilla perusteilla, koska se voidaan tulkita maahantulosäännösten kiertämiseksi.
Maahanmuuttoviraston karkotuspäätökset ovat moninkertaistuneet nopeasti. Tavallinen syy karkotukseen on oleskeluluvan puute.
Tiukentuneen linjan taustalla on Sellon ampumavälikohtaus vuodelta 2009. Tuolloin Suomeen pakolaisena tullut albaani Ibrahim Skhupolli ampui kauppakeskuksen Prismassa neljä työntekijää. Skhupollin oleskelulupaa oli jatkettu, vaikka hänellä oli
rikostausta.
Tapauksen jälkeen ulkomaalaisia on karkotettu vuosi vuodelta hanakammin. Vuonna 2009 karkotuksia tehtiin 80. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa 905 ulkomaalaista.
Maahanmuuttovirasto kommentoi päätöksiä: "Ei kuulosta ihmeelliseltä"
Yle kysyi tapauksiin kommenttia Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajalta Tiina Suomiselta.
Millainen rangaistava teko riittää perusteeksi karkottamiselle?
– Siinä tehdään aina kokonaisharkintaa. Ei voi kategorisesti sanoa, että kategorisesti tietty teko johtaa tiettyyn lopputulokseen. Karkottamisessa rikosten pitää olla vakavia ja toistuvia. Käännyttämisessä kynnys on matalampi, koska henkilö ei ole koskaan oleskellut oleskeluluvalla Suomessa.
Meillä on tiedossa tapaus, jossa henkilön ehdollinen vankeusrangaistus on riittänyt käännyttämispäätökseen, vaikka hänellä on vakituinen työpaikka ja kaikilla Suomessa asuvilla perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus. Onko tämä riittävä peruste?
– Sanoisin, että se ei ole ihmeteltävä päätös, jos on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ei se kyllä ihmeelliseltä kuulosta.
Onko yksittäinen sakkorangaistus pahoinpitelystä riittävän vakava rike karkottamisen perusteeksi?
– Saattaa olla. Riippuu vähän, kuinka suuri sakkorangaistus on ja mitkä muut olosuhteet ovat. Kuinka pitkään oleskellut Suomessa, onko perhesiteitä, työhön liittyviä siteitä, tällaisia.
Markku Pitkänen / Yle
Meillä on esimerkkitapaus, jossa yhdeksän vuotta Suomessa asuneella henkilöllä on työ, opiskelupaikka ja tytär. Karkottamisen perusteena on käytetty pahoinpitelystä saatua sakkorangaistusta. Miten kommentoit?
– En pysty kommentoimaan tarkemmin, koska en tunne tapauksen yksityiskohtia. Saattaa olla, että päätöksellä on ollut muitakin perusteita kuin yksittäinen sakkorangaistus.
Henkilön opiskeluun perustuva oleskelulupahakemus oli hylätty sillä perusteella, että henkilö kiertää maahantulosäännöksiä.
_–_ Siinä sitten ilmeisesti pääpainona on ilmeisesti ollut tämä maahantulosäännösten kiertäminen.
Mutta jos henkilö todella opiskelee Suomessa, niin miksi asia tulkittaisiin näin?
– En pysty vastaaman tähän.
Tekeekö Migri automaattisesti hylkääviä päätöksiä työn perusteella tehtyihin oleskelulupahakemuksiin, jos henkilö on aiemmin hakenut turvapaikkaa?
– Ei olla tehty automaattisesti tällaisia päätöksiä.
Linjanmuutosta ei siis ole tapahtunut?
– Meillä on ollut tämä linjaus aika monta vuotta. Jos taustalla on kielteinen turvapaikkapäätös, se ei pelkästään riitä siihen, että tehdään kielteinen päätös maahantulosäännösten kiertämisen vuoksi. Silloin kyse saattaa olla henkilöstä, jolla on useita perättäisiä hakemuksia, joita on pidetty ilmeisen perusteettomina.
Muutamat hassut Unkariin pakolaisia pakenevat saksalaiset eivät vielä muuta mitään. Se on selvää. Balaton-järven Orban-faneja ei kuitenkaan myöskään pidä väheksyä.
