27 eri rikosta, karkumatka Suomesta ja kääntyminen kristinuskoon – tuore oikeudenpäätös kertoo, miten vaikeita turvapaikanhakijoiden palautukset nyt ovat
TURVAPAIKKAPOLITIIKKA Poliisin mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palautukset ovat yhä vaikeampia. Yksi esimerkki on irakilaisen turvapaikanhakija A:n tapaus.
Palautusuhan alla oleva irakilaismies joutui heinäkuussa säilöönotetuksi, jota hän vastusti Helsingin hovioikeuteen tekemällään valituksella. Hovi ei muuttanut käräjäoikeuden tekemää säilöönottopäätöstä.
Helsingin hovioikeuden tuoreessa päätöksessä mieheen viitataan henkilönä "A".
Päätöksen mukaan Irakista Suomeen tullut mies sai kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa elokuussa 2016. Miestä uhkasi käännytys, ja hän valitti Maahanmuuttovirasto Migrin päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeudessa A:n valituksen käsittely kuitenkin raukesi helmikuussa 2018, koska miehen todettiin poistuneen Suomesta.
Samalla käännytyspäätös tuli lainvoimaiseksi.
Miehen liikkeistä ei tämän jälkeen ole varmaa tietoa, mutta hovioikeuden tällä viikolla antamassa päätöksessä arvellaan, että käännytysuhan alla hän matkusti Suomesta Belgiaan.
Lopulta A löytyi Tanskasta."
Belgian viranomaiset olivat tehneet miehestä Suomelle takaisinottopyynnön, mutta eivät pystyneet toteuttamaan sitä, koska A oli kadonnut myös Belgiassa.
Lopulta A löytyi Tanskasta, josta hänet palautettiin tänä keväänä Suomeen kärsimään hänelle määrättyä muuntorangaistusta.
Suomeen saavuttuaan A joutui aluksi maastapoistopuhutteluun, jossa hän kertoi viranomaisille, ettei voi palata kotimaahansa, koska hän joutuisi vaikeuksiin.
Mies pääsi vapaalle, mutta hänet määrättiin ilmoittautumaan ulkomaalaispoliisille Vantaalla kerran viikossa.
Hän ei kuitenkaan saapunut hänelle määrättyihin ilmoittautumisiin.
Viime viikolla 8. elokuuta mies päätettiin ottaa säilöön Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä.
Mies valitti ratkaisusta hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan muuttanut päätöstä.
Valituksessaan A vetosi siihen, että hänen olosuhteensa Suomessa olivat muuttuneet, eikä hänen maasta poistamisensa ole nyt ajankohtaista.
Mies kertoi menneensä kihloihin ja kääntyneensä kristinuskoon.
Hän kertoi tehneensä uuden turvapaikkahakemuksen, joka on Migrin käsiteltävänä.
Säilöönoton takia mies ei voinut osallistua rippikouluun."
Mies valitti, ettei säilöönoton takia voinut osallistua ulkomaalaisille tarkoitettuun rippikouluun, ja pelkäsi, että tämä hankaloittaa turvapaikan saamista.
Hän vakuutti, että jatkossa viranomaisten olisi helppo tavoittaa hänet Suomessa, ja aiemmat laiminlyönnit olivat perustuneet väärinkäsitykseen.
Hovioikeuden näkemyksen mukaan miehen heinäkuussa 2018 jättämä uusi turvapaikkahakemus on tehty "lähinnä maasta poistamispäätöksen täytäntöönpanon viivyttämiseksi ja häiritsemiseksi".
Hovioikeus hylkäsi miehen valituksen muun muassa tämän rikoshistoriaan vedoten.
Miehen on epäilty syyllistyneen pahoinpitelyihin."
Oikeuden päätöksestä käy ilmi, että miehen on Suomessa epäilty syyllistyneen useisiin rikoksiin, kuten pahoinpitelyihin, omaisuusrikoksiin ja huumausaineen käyttörikoksiin.
Rikosilmoituksia on kirjattu yhteensä 27.
– Säilöönotto oli perusteltua huomioiden A:n rikosepäilyt sekä se, että hän oli jo aiemmin poistunut Suomesta ja vältellyt palauttamista muissa EU-maissa. Ilmoittautumisvelvollisuutta ei voitu pitää riittävänä, koska hän ei ollut noudattanut aiempaakaan ilmoittautumisvelvollisuuttaan, hovioikeuden päätöksessä todetaan.
Nyt miestä uhkaa palautus Irakiin, mikäli uusi turvapaikkahakemus todetaan Migrissä perusteettomaksi.
Tästä on kyse
Poliisihallitus kertoi tällä viikolla, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden palautukset ovat yhä hankalampia.
Palautuslennoille tarvitaan useita poliiseja, koska palautettujen pelätään vahingoittavan itseään tai sivullisia.
Moni kielteisen päätöksen saanut ulkomaalainen on ollut Suomessa useita vuosia, eikä halua palata kotimaahan.
Pakolaisjärjestöt ja avustajaverkostot arvostelevat Suomen turvapaikkapolitiikkaa liian kireäksi. Arvostelijoiden mukaan Suomi rikkoo ihmisoikeussopimuksia, kun ihmisiä palautetaan vaarallisille alueille.
Suomen pakolaisapu on vedonnut, että nykyistä turvapaikkajärjestelmää pitää arvioida uudelleen. Huolta ovat herättäneet etenkin Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanne sekä 20–30-vuotiaiden nuorten miesten saamat kielteiset päätökset.
Maahanmuuttovirasto Migri torjui sitä kohtaan esitettyjä arvosteluita keväällä julkaisemalla selvityksen omasta toiminnastaan.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi, ettei Migrin toiminnassa ole "systemaattisia virheitä".
Palautukset nousivat uudelleen poliittiseksi kiistanaiheeksi, kun vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti estää heinäkuussa irakilaismiehen palautuksen Finnairin koneessa.
Aktivistiverkosto Stop deportions kertoi myöhemmin, että irakilaismies piileskelee aavikolla.
Itä-Uudenmaan poliisi tutkii Aino Pennasen toimintaa, mutta ei ole vielä kertonut yksityiskohtia tutkinnasta.
Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 9000 ihmistä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Maahanmuuttovirasto Migri kertoi viime viikolla, että noin puolet Suomessa jätetyistä turvapaikkahakemuksista on nyt ns. uusintahakemuksia.
Migrin mukaan yleensä uutta turvapaikkaa hakeva kertoo kääntyneensä kristinuskoon tai että hän kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.
Lisäksi uutena perusteena esitetään sitä, että kotimaan tilanne on muuttunut siitä, kun aikaisempi päätös on tehty.
Joskus vedotaan myös virheelliseen viranomaisten tai oikeuden päätökseen.
Lähteet: Poliisihallitus, Maahanmuuttovirasto Migri ja Suomen Pakolaisapu
https://www.imatralainen.fi/artikke...a-suomesta-ja-kaantyminen-kristinuskoon-tuore
