Pakolaisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja BlackFox
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kolme vuotta sitten turvapaikanhakijat saivat Kauhavan veren vapisemaan – pelättyä rikosaaltoa ei tullutkaan, mutta vastaanottokeskus on edelleen monen mielestä väärässä paikassa
Kauhavan vastaanottokeskus pienenee, ja sen asukkaat turhautuvat päätösten odottamiseen. Kylällä turvapaikanhakijoihin on jo totuttu, mutta halu auttaa on vähentynyt.

214c51c601404de584bc507fa5776877.jpg


Vastaanottokeskuksessa asuva afganistanilainen Ahmad käy usein pyörällä Kauhavan keskustan kaupoissa Suomessa syntyneen 1-vuotiaan poikansa kanssa. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Jukka Harju HS
Julkaistu: 1.9. 2:00 , Päivitetty: 1.9. 8:31
KUN Kauhavan vastaanottokeskuksen pihalle sen alkuvaiheissa ilmestyi valkoinen korotettu pakettiauto, huhu alkoi kiertää, että vokki tarvitsee jo oman ambulanssinsa. Oikeasti SPR oli vuokrannut Ford Transitinsa tavarakuljetuksiin.

Kun poliisi otti tavakseen kiertää partioajeluillaan Kauhavalla vokin piha-alueen kautta tai käydä siellä kahvilla, seurasi huhu, että poliisia tarvitaan paikalla jo päivittäin.

SPR:n pyörittämä Kauhavan vastaanottokeskus on kohta kolme vuotta vanha. Se sai varsinkin alkuvaiheissaan kokea paljon kummastelua ja vastustusta, sillä keskus oli suuri ja paikkakunta pieni. HS raportoi Kauhavalla vallinneista peloistasyyskuussa 2015.

”Kauhavan veri vapisee”, otsikoi HS tuolloin.

Kauhavalla pelättiin, kun kylälle ilmestyi yhtäkkiä satoja turvapaikanhakijoita. Paikallispoliitikko ehdotti saattueita, jotta lapset pääsisivät ahdistelulta turvassa kouluun, ja toinen keräsi vokkia vastustavaan adressiin nopeasti pari tuhatta nimeä.

MILTÄ siellä näyttää ja tuntuu nyt? Vieläkö Kauhavan veri vapisee?

Kolme vuotta sitten haastatellut poliitikot eivät halua kommentoida tilannetta HS:lle. Yleistunne on, että pelot ovat haihtuneet, mutta ei vokin asukkaista kylällä edelleenkään iloita.

Pelko rikosaallosta näyttää olleen turha. Vakavimpia vokkiin liittyviä tapauksia lienevät se, kun turvapaikanhakija iski seinäpeilillä hoitajan käsivarteen hoitoa vaatineen vamman ja se, kun jokin porukka ampui autosta kuula-aseella turvapaikanhakijoita kohti. Muuten on ollut hiljaista koko kolmen vuoden ajan.

”Yleiskuva on se, että meitä vastaanottokeskus ei ole juuri työllistänyt. Poliisitehtävien näkökulmasta erittäin rauhallista on ollut”, sanoo ylikomisario Pasi Aho Pohjanmaan poliisista.

”Tehtävät ovat olleet perheen sisäisistä kähinöistä aiheutuneita, mikä on myös suomalaisten keskuudessa hyvin tuttu ilmiö.”

Vastaanottokeskuksen tulon aiheuttamat reaktiot pitää nähdä myös sitä taustaa vasten, että keskus perustettiin Kauhavan menetetyn ylpeyden, vuotta aiemmin lakkautetun Lentosotakoulun, tiloihin. Tämä koetteli monen tuntoja. Häviön päälle tuli vielä loukkaus.

KESKUKSEN tulo paikkakunnalle herätti suuria tunteita, ja monet kuntalaiset olivat huolissaan tilanteesta, muistelee kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Sankelo(kok).

”Kyse oli merkittävästä väkimäärästä, joka tuli muutaman tuhannen asukkaan kaupunkikeskustaan. Sinne tuli yhtäkkiä satoja turvapaikanhakijoita, onhan se dramaattinen muutos”, Sankelo sanoo.

”Tilanne oli alkuvaiheessa hyvin kuuma. Olen tyytyväinen, että mitään isoja kommelluksia ei tapahtunut, sillä ne olisivat voineet käynnistää monenlaista kansalaistoimintaa. Nyt tilanne on rauhallinen. Mitään pahempaa ei ole sattunut, ja tietyllä tavalla tilanteeseen on totuttu”, Sankelo jatkaa.

Vastaanottokeskukseen ei kuitenkaan suhtauduta edelleenkään varauksettomasti.

”Jos täysin rehellisesti arvioin, niin totta kai on merkittävä määrä kauhavalaisia, jotka yhä ovat sitä mieltä, että vastaanottokeskus on väärässä paikassa. Mutta siihen sisältyy laajempi tyytymättömyys turvapaikkapolitiikkaan. Mielipiteet eivät kulminoidu vain vastaanottokeskukseen vaan koko turvapaikanhakijailmiöön”, Sankelo sanoo.

TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ herättää sekin, että Kauhava kärsii muuttotappiosta ja asuntokauppa on tyrehtynyt, sanoo Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Kankaansyrjä. Hän uskoo, että osasyy on vastaanottokeskuksen tulo kaupunkiin.

”Tänne ei myöskään muuteta. Moni on sanonut, että vastaanottokeskus on yksi syy. Saan esimerkiksi sellaista sähköpostia ja puheluita, vaikka moni ei julkisesti sano sitä ääneen”, Kankaansyrjä kertoo.

Pahin vastaanottokeskukseen liittyvä kuohunta on kuitenkin vaimennut, eikä ylilyöntejä ole nähty, hän myöntää.

”Ilmapiiri on palautumassa normaaliin tilaan. Kun ennen meni osuuskauppaan tai Lidliin, siellä oli jo eteisessä väkeä kuin moskeijassa”, Kankaansyrjä sanoo.

”Kauheana uhkakuvana koko vastaanottokeskusta ei enää nähdä, mikä johtuu siitäkin, että turvapaikanhakijoiden määrä on pienentynyt niin paljon.”

fdbd5ddf9f714b41a01fa731a0dc8823.png


HUIPPUVUONNA 2015Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yli 32 000. Sittemmin määrät ovat laskeneet reilusti. Tänä vuonna kansainvälistä suojelua oli kesäkuun alkuun mennessä hakenut alle 1 600 ihmistä, ja viime vuonna vastaava määrä yli 2 000.

Tämä näkyy myös Kauhavalla: vastaanottokeskuksessa väki on todellakin vähentynyt. Tyhjillään ovat entisten tukikohtakomppanian ja kurssiosaston kasarmit, jotka vastikään majoittivat pääasiassa yksin tulleita miehiä.

Enimmillään vokissa oli lähes 400 asukasta. Nyt heitä on enää runsaat 140, minkä päälle lasketaan ne noin 80 turvapaikanhakijaa, jotka asuvat yksityismajoituksessa.

Osa turvapaikanhakijoista on asunut keskuksessa jo kohta kolme vuotta. Se on pitkä aika odottaa. Odottelu on kuitenkin rauhallisempaa, kun nuoret turvapaikanhakijamiehet ovat pääasiassa vaihtuneet perheisiin.

Entisen lentosotakoulun hieman nuhjuiset asunnot toimivat koteina esimerkiksi afganistanilaisille ja irakilaisille perheille.

Arki on tylsää, mutta ainakin lapset pääsevät kouluun. Se tuo rytmiä elämään. Nyt syksyllä alkaa taas suomen kielen opetus kerran viikossa.

AFGANISTANILAINENperheenisä Ahmad nostaa punttia ja näyttää ampumishaavan sääressään: toiselta puolelta sisään ja toiselta puolen ulos. Se haittaa edelleen kävelyä.

Ahmad, hänen vaimonsa Saforaja heidän kolme poikaansa odottavat yhä päätöstä turvapaikkahakemukseensa Kauhavalla. Ensimmäinen kierros tuotti kielteisen ja nyt ollaan toisella.

689aa64f70854def9c5f4f1cfdab7054.jpg


Ahmad ja Safora asuvat lastensa kanssa asunnossa, joka aikanaan oli varuskunnan kantahenkilökunnan käytössä. Poika ottaa joskus päiväunet riippusängyssä. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)


307d02fa166d4ec8ad46ef478e68ebd6.jpg

Perheen pojat ovat tulleet koulusta kotiin vastaanottokeskukseen iltapäivällä. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Perhe on ollut Suomessa jo kolme vuotta, joista viimeisen puoli vuotta Kauhavalla. He eivät esiinny koko nimillään, koska he pelkäävät yhä kotimaansa tilanteen vuoksi. Ahmad tietää, että palautus Afganistaniin uhkaisi hänen ja hänen perheensä henkeä, mutta hän ei halua kertoa siitä tarkemmin.

”Kauhavalla on hyvä olla, täällä on hyvä henkilökunta. Mutta pitkä odotus häiritsee. Emme tiedä mitään tulevaisuudesta, ja se aiheuttaa huolta. Pitäisi tietää, mitä tapahtuu, jotta pääsisimme jatkamaan elämäämme ja esimerkiksi opiskelemaan”, Ahmad kertoo.

MIELIALAT perheessä ovat matalat. Erityisen huolissaan Ahmad on lapsestaan, joka pelkää kielteistä päätöstä erityisen paljon.

”Edellisessä vastaanottokeskuksessa tuttava sai kielteisen päätöksen, ja nyt poika pelkää, että kaikki saavat sellaisen.”

Päivät kuluvat hitaasti, ja stressi koettelee. Kun lapset tulevat koulusta, läksyt tehdään usein yhdessä. Vaihtelua tuo pyöräily keskustan ruokakauppaan. Vaimo tekee ruuan kotona koko perheelle. Koti on äärimmäisen siisti.

Jos päätös olisi myönteinen, lapset jatkaisivat koulussa ja vanhemmatkin opiskelisivat, Ahmad suunnittelee. Mikä tahansa työ kelpaisi hänelle, hallussa ovat ainakin suomen alkeet. Työkokemusta on miinanraivauksesta YK:n palveluksessa Afganistanissa, mistä hän näyttää laminoidun henkilökortin.

Kokevatko he toivoa paremmasta?

”Toivoa ei oikeastaan ole, olemme odottaneet jo niin kauan”, Ahmad vastaa.

ALUSSA vokissa koettiin auttamisenhalua ja alkuhurmosta, kun moni paikallinen halusi auttaa tulijoita.

”Ensimmäisenä toimintatalvena oli aamuisin useita vapaaehtoisia odottamassa, kun tehtäviä jaettiin. Sitten heitä alkoi jäädä pois. Se johtui negatiivisesta ilmapiiristä, joka tuli asiakkailta”, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko.

a07f4385f14d44859f7dd2956ae3d270.jpg


Ari Kokko (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Asukkaat turhautuivat, kun he kokivat jäävänsä jumiin keskukseen ja päätökset viipyivät. Vokissa asuvat havahtuivat siihen, että edessä saattaisi olla pitkäkin aika epätietoisuutta.

”Asiakkaiden palaute alkoi muuttua negatiiviseksi. Jokainen kuvitteli saavansa nopeasti turvapaikan, ja näin ei sitten monen osalta tapahtunutkaan”, Kokko sanoo.

Moni odottaa päätöstä turvapaikasta, eikä työpaikkaa ole irronnut kovin monelle.

”Edelleenkään heitä ei täällä töissä näy, vaikka aluksi puhuttiin, että he ovat työvoimaa”, harmittelee perussuomalaisten Kankaansyrjä.

Muutama kymmenen asukasta on päässyt ajoittain töihin. Heitä on työllistänyt varsinkin LSK Business Park, joka osti varuskunta-alueen valtiolta. Työ on ollut lähinnä risusavottaa. Myös paikallinen patjatehdas on työllistänyt joitakin, samoin kettufarmi.

”He ovat tehneet innokkaasti töitä ja jälki on ollut hyvää”, Kokko sanoo.

Kun keskuksessa vielä oli enemmän yksin tulleita miehiä, majoitusratkaisuilla pystyttiin vähentämään sisäisiä jännitteitä. Käytössä olivat porkkana ja keppi, kertoo vastaava ohjaaja Janne Aro-Koivisto.

”Kahden hengen soluasuntoon pääsivät ne, jotka eivät aiheuttaneet häiriötä. Jos aiheutti, asuminen oli hieman askeettisempaa 4–5 hengen tuvissa”, hän kuvailee.

TULEVAISUUS ei ole täysin tiedossa vokissakaan. Ei tiedetä esimerkiksi, onko sitä ylipäänsä olemassa enää vaikkapa runsaan vuoden päästä. Siksi henkilökunnassakin on ollut vaihtuvuutta.

Ikuisesti hakemukset eivät pyöri koneistossa. Kauhavan etu on se, että sen kokoa voidaan helposti taas nostaa.

”Sellaiset vokit pysyvät, joissa on kasvuvaraa. Jos tulee taas tilanne, että joudutaan nostamaan kapasiteettia, pitää olla tiloja”, Kokko sanoo.

”Oletan, että tämä pysyy ainakin vuoden. Mutta kun katsoo EU:n ulkorajoja, niin painettahan siellä on.”

Se on iso kysymys, johon Kauhavalta ei löydy vastausta, mutta pohtia voi. Siihen kuuluu isoja asioita: Turkin tilanne, Välimeren valtioiden tilanne pohjoisessa kapasiteetin kannalta ja etelässä paineen kannalta, mahdolliset EU:n velvoitteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä nykyiset ja tulevat sodat.

”Se on politiikkaa sitten, miten siinä käy”, Kokko sanoo.

Ainakin Kauhavan entinen varuskuntaruokala pystyy tuottamaan tarvittaessa edelleen tuhansia ruoka-annoksia vuorokaudessa. Kasarmeissa on armeijasängyt ja patjat yhä pinoissaan odottamassa.

TOISTAISEKSI Kauhavalla odotellaan, että viimeisetkin päätökset saadaan asukkaille. Kokon mukaan viime aikoina Kauhavalla suhde on ollut noin puolet myönteisiä ja puolet kielteisiä.

Aiemmin linja oli tiukempi, sillä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä oli noin 80 prosenttia.

”Välillä toivottomuus iskee. Reagointi päätökseen riippuu ihmisestä. Jotkut ovat aluksi huvittuneita, että miten tässä näin saattoi käydä. Kun joku puolestaan saa positiivisen päätöksen, sana kiertää ja siitä kerrotaan heti kavereille. Se nostaa hetkeksi mielialaa”, Kokko sanoo.

Muutama on tuonut myönteisen päätöksen jälkeen leivonnaisia henkilökunnalle. Sitten on heitä, jotka vain katoavat. Kauhavalla tapauksia on ollut muutamia.

”Jotkut vain lähtevät, emmekä me tiedä, mihin. Joskus toisen asiakkaan kautta kuulemme, että esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Ja keväällä kun kelit paranevat, henkilö häviää ja palaa syksyllä takaisin. Ilmenee, että hän on ollut tämän ajan silti Suomessa”, Kokko kuvailee.

KOLME vuotta on osoittanut, että monet alkuaikojen peloista ovat olleet turhia. Kauhavan keskustassa vokkiin on totuttu, mutta asukkaiden erilaisuus pistää edelleen silmään.

”Onhan se erikoista, että täällä kulkee huivipäisiä naisia. En olisi uskonut, että tänne tulee sellaista. Vastaanottokeskuksen omistajalle tämä on tietenkin hyvä bisnes, varmaan kaupalle myös. He ovat niin erilaisia, mutta ei heistä haittaa ole ollut”, sanoo Aune Luoma.

Kauhava on selvästi rauhoittunut syksystä 2015.

”Aluksi heitä oli paljon, ja heitä pyöri kaupoissa häiriöksi asti. Nyt on paljon rauhallisempaa”, sanoo Heikki Erkkilä. Hän on itsekin kuskannut autollaan vapaaehtoisena vokin asukkaita kielikurssille Seinäjoelle.

”Ja on Kauhavasta ainakin tullut kansainvälisempi. Ehkä ihmiset nyt ymmärtävät enemmän pakolaisia. Olimmehan mekin aikanaan Ruotsissa pakolaisina.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005811773.html
 
Kolme vuotta sitten turvapaikanhakijat saivat Kauhavan veren vapisemaan – pelättyä rikosaaltoa ei tullutkaan, mutta vastaanottokeskus on edelleen monen mielestä väärässä paikassa
Kauhavan vastaanottokeskus pienenee, ja sen asukkaat turhautuvat päätösten odottamiseen. Kylällä turvapaikanhakijoihin on jo totuttu, mutta halu auttaa on vähentynyt.

214c51c601404de584bc507fa5776877.jpg


Vastaanottokeskuksessa asuva afganistanilainen Ahmad käy usein pyörällä Kauhavan keskustan kaupoissa Suomessa syntyneen 1-vuotiaan poikansa kanssa. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Jukka Harju HS
Julkaistu: 1.9. 2:00 , Päivitetty: 1.9. 8:31
KUN Kauhavan vastaanottokeskuksen pihalle sen alkuvaiheissa ilmestyi valkoinen korotettu pakettiauto, huhu alkoi kiertää, että vokki tarvitsee jo oman ambulanssinsa. Oikeasti SPR oli vuokrannut Ford Transitinsa tavarakuljetuksiin.

Kun poliisi otti tavakseen kiertää partioajeluillaan Kauhavalla vokin piha-alueen kautta tai käydä siellä kahvilla, seurasi huhu, että poliisia tarvitaan paikalla jo päivittäin.

SPR:n pyörittämä Kauhavan vastaanottokeskus on kohta kolme vuotta vanha. Se sai varsinkin alkuvaiheissaan kokea paljon kummastelua ja vastustusta, sillä keskus oli suuri ja paikkakunta pieni. HS raportoi Kauhavalla vallinneista peloistasyyskuussa 2015.

”Kauhavan veri vapisee”, otsikoi HS tuolloin.

Kauhavalla pelättiin, kun kylälle ilmestyi yhtäkkiä satoja turvapaikanhakijoita. Paikallispoliitikko ehdotti saattueita, jotta lapset pääsisivät ahdistelulta turvassa kouluun, ja toinen keräsi vokkia vastustavaan adressiin nopeasti pari tuhatta nimeä.

MILTÄ siellä näyttää ja tuntuu nyt? Vieläkö Kauhavan veri vapisee?

Kolme vuotta sitten haastatellut poliitikot eivät halua kommentoida tilannetta HS:lle. Yleistunne on, että pelot ovat haihtuneet, mutta ei vokin asukkaista kylällä edelleenkään iloita.

Pelko rikosaallosta näyttää olleen turha. Vakavimpia vokkiin liittyviä tapauksia lienevät se, kun turvapaikanhakija iski seinäpeilillä hoitajan käsivarteen hoitoa vaatineen vamman ja se, kun jokin porukka ampui autosta kuula-aseella turvapaikanhakijoita kohti. Muuten on ollut hiljaista koko kolmen vuoden ajan.

”Yleiskuva on se, että meitä vastaanottokeskus ei ole juuri työllistänyt. Poliisitehtävien näkökulmasta erittäin rauhallista on ollut”, sanoo ylikomisario Pasi Aho Pohjanmaan poliisista.

”Tehtävät ovat olleet perheen sisäisistä kähinöistä aiheutuneita, mikä on myös suomalaisten keskuudessa hyvin tuttu ilmiö.”

Vastaanottokeskuksen tulon aiheuttamat reaktiot pitää nähdä myös sitä taustaa vasten, että keskus perustettiin Kauhavan menetetyn ylpeyden, vuotta aiemmin lakkautetun Lentosotakoulun, tiloihin. Tämä koetteli monen tuntoja. Häviön päälle tuli vielä loukkaus.

KESKUKSEN tulo paikkakunnalle herätti suuria tunteita, ja monet kuntalaiset olivat huolissaan tilanteesta, muistelee kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Sankelo(kok).

”Kyse oli merkittävästä väkimäärästä, joka tuli muutaman tuhannen asukkaan kaupunkikeskustaan. Sinne tuli yhtäkkiä satoja turvapaikanhakijoita, onhan se dramaattinen muutos”, Sankelo sanoo.

”Tilanne oli alkuvaiheessa hyvin kuuma. Olen tyytyväinen, että mitään isoja kommelluksia ei tapahtunut, sillä ne olisivat voineet käynnistää monenlaista kansalaistoimintaa. Nyt tilanne on rauhallinen. Mitään pahempaa ei ole sattunut, ja tietyllä tavalla tilanteeseen on totuttu”, Sankelo jatkaa.

Vastaanottokeskukseen ei kuitenkaan suhtauduta edelleenkään varauksettomasti.

”Jos täysin rehellisesti arvioin, niin totta kai on merkittävä määrä kauhavalaisia, jotka yhä ovat sitä mieltä, että vastaanottokeskus on väärässä paikassa. Mutta siihen sisältyy laajempi tyytymättömyys turvapaikkapolitiikkaan. Mielipiteet eivät kulminoidu vain vastaanottokeskukseen vaan koko turvapaikanhakijailmiöön”, Sankelo sanoo.

TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ herättää sekin, että Kauhava kärsii muuttotappiosta ja asuntokauppa on tyrehtynyt, sanoo Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Kankaansyrjä. Hän uskoo, että osasyy on vastaanottokeskuksen tulo kaupunkiin.

”Tänne ei myöskään muuteta. Moni on sanonut, että vastaanottokeskus on yksi syy. Saan esimerkiksi sellaista sähköpostia ja puheluita, vaikka moni ei julkisesti sano sitä ääneen”, Kankaansyrjä kertoo.

Pahin vastaanottokeskukseen liittyvä kuohunta on kuitenkin vaimennut, eikä ylilyöntejä ole nähty, hän myöntää.

”Ilmapiiri on palautumassa normaaliin tilaan. Kun ennen meni osuuskauppaan tai Lidliin, siellä oli jo eteisessä väkeä kuin moskeijassa”, Kankaansyrjä sanoo.

”Kauheana uhkakuvana koko vastaanottokeskusta ei enää nähdä, mikä johtuu siitäkin, että turvapaikanhakijoiden määrä on pienentynyt niin paljon.”

fdbd5ddf9f714b41a01fa731a0dc8823.png


HUIPPUVUONNA 2015Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yli 32 000. Sittemmin määrät ovat laskeneet reilusti. Tänä vuonna kansainvälistä suojelua oli kesäkuun alkuun mennessä hakenut alle 1 600 ihmistä, ja viime vuonna vastaava määrä yli 2 000.

Tämä näkyy myös Kauhavalla: vastaanottokeskuksessa väki on todellakin vähentynyt. Tyhjillään ovat entisten tukikohtakomppanian ja kurssiosaston kasarmit, jotka vastikään majoittivat pääasiassa yksin tulleita miehiä.

Enimmillään vokissa oli lähes 400 asukasta. Nyt heitä on enää runsaat 140, minkä päälle lasketaan ne noin 80 turvapaikanhakijaa, jotka asuvat yksityismajoituksessa.

Osa turvapaikanhakijoista on asunut keskuksessa jo kohta kolme vuotta. Se on pitkä aika odottaa. Odottelu on kuitenkin rauhallisempaa, kun nuoret turvapaikanhakijamiehet ovat pääasiassa vaihtuneet perheisiin.

Entisen lentosotakoulun hieman nuhjuiset asunnot toimivat koteina esimerkiksi afganistanilaisille ja irakilaisille perheille.

Arki on tylsää, mutta ainakin lapset pääsevät kouluun. Se tuo rytmiä elämään. Nyt syksyllä alkaa taas suomen kielen opetus kerran viikossa.

AFGANISTANILAINENperheenisä Ahmad nostaa punttia ja näyttää ampumishaavan sääressään: toiselta puolelta sisään ja toiselta puolen ulos. Se haittaa edelleen kävelyä.

Ahmad, hänen vaimonsa Saforaja heidän kolme poikaansa odottavat yhä päätöstä turvapaikkahakemukseensa Kauhavalla. Ensimmäinen kierros tuotti kielteisen ja nyt ollaan toisella.

689aa64f70854def9c5f4f1cfdab7054.jpg


Ahmad ja Safora asuvat lastensa kanssa asunnossa, joka aikanaan oli varuskunnan kantahenkilökunnan käytössä. Poika ottaa joskus päiväunet riippusängyssä. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)


307d02fa166d4ec8ad46ef478e68ebd6.jpg

Perheen pojat ovat tulleet koulusta kotiin vastaanottokeskukseen iltapäivällä. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Perhe on ollut Suomessa jo kolme vuotta, joista viimeisen puoli vuotta Kauhavalla. He eivät esiinny koko nimillään, koska he pelkäävät yhä kotimaansa tilanteen vuoksi. Ahmad tietää, että palautus Afganistaniin uhkaisi hänen ja hänen perheensä henkeä, mutta hän ei halua kertoa siitä tarkemmin.

”Kauhavalla on hyvä olla, täällä on hyvä henkilökunta. Mutta pitkä odotus häiritsee. Emme tiedä mitään tulevaisuudesta, ja se aiheuttaa huolta. Pitäisi tietää, mitä tapahtuu, jotta pääsisimme jatkamaan elämäämme ja esimerkiksi opiskelemaan”, Ahmad kertoo.

MIELIALAT perheessä ovat matalat. Erityisen huolissaan Ahmad on lapsestaan, joka pelkää kielteistä päätöstä erityisen paljon.

”Edellisessä vastaanottokeskuksessa tuttava sai kielteisen päätöksen, ja nyt poika pelkää, että kaikki saavat sellaisen.”

Päivät kuluvat hitaasti, ja stressi koettelee. Kun lapset tulevat koulusta, läksyt tehdään usein yhdessä. Vaihtelua tuo pyöräily keskustan ruokakauppaan. Vaimo tekee ruuan kotona koko perheelle. Koti on äärimmäisen siisti.

Jos päätös olisi myönteinen, lapset jatkaisivat koulussa ja vanhemmatkin opiskelisivat, Ahmad suunnittelee. Mikä tahansa työ kelpaisi hänelle, hallussa ovat ainakin suomen alkeet. Työkokemusta on miinanraivauksesta YK:n palveluksessa Afganistanissa, mistä hän näyttää laminoidun henkilökortin.

Kokevatko he toivoa paremmasta?

”Toivoa ei oikeastaan ole, olemme odottaneet jo niin kauan”, Ahmad vastaa.

ALUSSA vokissa koettiin auttamisenhalua ja alkuhurmosta, kun moni paikallinen halusi auttaa tulijoita.

”Ensimmäisenä toimintatalvena oli aamuisin useita vapaaehtoisia odottamassa, kun tehtäviä jaettiin. Sitten heitä alkoi jäädä pois. Se johtui negatiivisesta ilmapiiristä, joka tuli asiakkailta”, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko.

a07f4385f14d44859f7dd2956ae3d270.jpg


Ari Kokko (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Asukkaat turhautuivat, kun he kokivat jäävänsä jumiin keskukseen ja päätökset viipyivät. Vokissa asuvat havahtuivat siihen, että edessä saattaisi olla pitkäkin aika epätietoisuutta.

”Asiakkaiden palaute alkoi muuttua negatiiviseksi. Jokainen kuvitteli saavansa nopeasti turvapaikan, ja näin ei sitten monen osalta tapahtunutkaan”, Kokko sanoo.

Moni odottaa päätöstä turvapaikasta, eikä työpaikkaa ole irronnut kovin monelle.

”Edelleenkään heitä ei täällä töissä näy, vaikka aluksi puhuttiin, että he ovat työvoimaa”, harmittelee perussuomalaisten Kankaansyrjä.

Muutama kymmenen asukasta on päässyt ajoittain töihin. Heitä on työllistänyt varsinkin LSK Business Park, joka osti varuskunta-alueen valtiolta. Työ on ollut lähinnä risusavottaa. Myös paikallinen patjatehdas on työllistänyt joitakin, samoin kettufarmi.

”He ovat tehneet innokkaasti töitä ja jälki on ollut hyvää”, Kokko sanoo.

Kun keskuksessa vielä oli enemmän yksin tulleita miehiä, majoitusratkaisuilla pystyttiin vähentämään sisäisiä jännitteitä. Käytössä olivat porkkana ja keppi, kertoo vastaava ohjaaja Janne Aro-Koivisto.

”Kahden hengen soluasuntoon pääsivät ne, jotka eivät aiheuttaneet häiriötä. Jos aiheutti, asuminen oli hieman askeettisempaa 4–5 hengen tuvissa”, hän kuvailee.

TULEVAISUUS ei ole täysin tiedossa vokissakaan. Ei tiedetä esimerkiksi, onko sitä ylipäänsä olemassa enää vaikkapa runsaan vuoden päästä. Siksi henkilökunnassakin on ollut vaihtuvuutta.

Ikuisesti hakemukset eivät pyöri koneistossa. Kauhavan etu on se, että sen kokoa voidaan helposti taas nostaa.

”Sellaiset vokit pysyvät, joissa on kasvuvaraa. Jos tulee taas tilanne, että joudutaan nostamaan kapasiteettia, pitää olla tiloja”, Kokko sanoo.

”Oletan, että tämä pysyy ainakin vuoden. Mutta kun katsoo EU:n ulkorajoja, niin painettahan siellä on.”

Se on iso kysymys, johon Kauhavalta ei löydy vastausta, mutta pohtia voi. Siihen kuuluu isoja asioita: Turkin tilanne, Välimeren valtioiden tilanne pohjoisessa kapasiteetin kannalta ja etelässä paineen kannalta, mahdolliset EU:n velvoitteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä nykyiset ja tulevat sodat.

”Se on politiikkaa sitten, miten siinä käy”, Kokko sanoo.

Ainakin Kauhavan entinen varuskuntaruokala pystyy tuottamaan tarvittaessa edelleen tuhansia ruoka-annoksia vuorokaudessa. Kasarmeissa on armeijasängyt ja patjat yhä pinoissaan odottamassa.

TOISTAISEKSI Kauhavalla odotellaan, että viimeisetkin päätökset saadaan asukkaille. Kokon mukaan viime aikoina Kauhavalla suhde on ollut noin puolet myönteisiä ja puolet kielteisiä.

Aiemmin linja oli tiukempi, sillä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä oli noin 80 prosenttia.

”Välillä toivottomuus iskee. Reagointi päätökseen riippuu ihmisestä. Jotkut ovat aluksi huvittuneita, että miten tässä näin saattoi käydä. Kun joku puolestaan saa positiivisen päätöksen, sana kiertää ja siitä kerrotaan heti kavereille. Se nostaa hetkeksi mielialaa”, Kokko sanoo.

Muutama on tuonut myönteisen päätöksen jälkeen leivonnaisia henkilökunnalle. Sitten on heitä, jotka vain katoavat. Kauhavalla tapauksia on ollut muutamia.

”Jotkut vain lähtevät, emmekä me tiedä, mihin. Joskus toisen asiakkaan kautta kuulemme, että esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Ja keväällä kun kelit paranevat, henkilö häviää ja palaa syksyllä takaisin. Ilmenee, että hän on ollut tämän ajan silti Suomessa”, Kokko kuvailee.

KOLME vuotta on osoittanut, että monet alkuaikojen peloista ovat olleet turhia. Kauhavan keskustassa vokkiin on totuttu, mutta asukkaiden erilaisuus pistää edelleen silmään.

”Onhan se erikoista, että täällä kulkee huivipäisiä naisia. En olisi uskonut, että tänne tulee sellaista. Vastaanottokeskuksen omistajalle tämä on tietenkin hyvä bisnes, varmaan kaupalle myös. He ovat niin erilaisia, mutta ei heistä haittaa ole ollut”, sanoo Aune Luoma.

Kauhava on selvästi rauhoittunut syksystä 2015.

”Aluksi heitä oli paljon, ja heitä pyöri kaupoissa häiriöksi asti. Nyt on paljon rauhallisempaa”, sanoo Heikki Erkkilä. Hän on itsekin kuskannut autollaan vapaaehtoisena vokin asukkaita kielikurssille Seinäjoelle.

”Ja on Kauhavasta ainakin tullut kansainvälisempi. Ehkä ihmiset nyt ymmärtävät enemmän pakolaisia. Olimmehan mekin aikanaan Ruotsissa pakolaisina.”

https://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/art-2000005811773.html
Kolme kirjainta joihin voi luottaa: HS.. Hesari se vain jaksaa. Ja löytää aina myös perheitä näihin juttuihin. Ja sokerina pohjalla vielä klassikko: Olimmehan mekin pakolaisina Ruotsissa.
 
Refugee Hospitality Club Finlandin Nina-Marikan tarina..

IL Turkissa: Ihmissalakuljettajat lupaavat pilvilinnoja - todellisuus on uppoavia veneitä ja epäinhimillisiä pakolaisleirejä

Eilen klo 21:58

Turkkiin saapuu edelleen epätoivoisia ihmisiä Lähi-idästä. He ovat läpikulkumatkalla Eurooppaan, kohti turvallisempaa ja järjestäytyneempää yhteiskuntaa, mutta moni jää jumiin Kreikan saarten ylikansoitetuille pakolaisleireille.

  • Lähi-idästä Turkin kautta Kreikkaan pyrkii yhä tuhansia ihmisiä.
  • Tänä vuonna tätä reittiä on käyttänyt lähes 20 000 ihmistä.
  • Afikasta yleisempi reitti on Libyan kautta Italiaan tai Marokosta Espanjaan.




Ihmissalakuljetustoiminta jatkuu edelleen Turkista Kreikkaan.
Kännykkä kilahtaa saapuneen viestin merkiksi lauantai-iltana 18.elokuuta. Se tulee ryhmään Izmir, jonka loin muutama päivä aiemmin tavatessani Izmirissä ryhmän Kreikkaan pyrkiviä irakilaisia. He olivat Turkissa laittomasti ja heidän tavoitteenaan oli matkustaa meriteitse Samoksen saarelle Kreikkaan ihmissalakuljettajan avustuksella.

Sovimme, että ryhmän nuoret, 16-vuotias Hussein ja 20-vuotias Alilaittavat viestin, kun saapuvat perille.
Takaraivossa oli paha aavistus, ettei kaikki mene kuten ihmissalakuljettaja lupaa.

Aavistus piti paikkansa. Ihmissalakuljettaja Ahmed, hänestä lisää myöhemmin, oli luvannut nuorille kunnolliset pelastusliivit ja turvallisen veneen, jolla he pääsisivät pienessä ryhmässä Samoksen saarelle.Matkan hinta oli 500 euroa per henkilö. Alin ja Husseinin lisäksi samalla kyydillä oli tarkoitus mennä isän ja tämän pienen pojan sekä noin 30-vuotiaan miehen.

Lauantai-iltana saamani viestit ja kuvat paljastavat karun totuuden.Pienessä kumiveneessä onkin ollut viiden henkilön sijaan 17 ihmistä.Venekunta on eksynyt matkalla.Vene on kaatunut ja ihmiset ovat joutuneet vedenvaraan Lesboksen saaren lähettyvillä. Suunta oli ollut täysin eri kuin alun perin oli suunniteltu.

Ali kertoi viestissään, ettei isää ja pientä poikaa näkynyt enää missään. Ali pelkäsi, että he olivat hukkuneet. Osa veneessä olleista oli loukkaantunut. Hän pyysi viestissä apua.
4a2a1c0aba8b099e0458cebffeae1a7860deec3a4ade8bb32ccc6b31932fa0e0.jpg

4a2a1c0aba8b099e0458cebffeae1a7860deec3a4ade8bb32ccc6b31932fa0e0.jpg

Hussein ja Ali päätyivät Lesboksen saarelle Morian pahamaineiselle pakolaisleirille, jota kuvaillaan vankilamaiseksi. IL

Jumissa leirillä
Nuoret olivat päätyneet Morian pakolaisleirille Lesbokselle. He itse eivät paikan nimeä tienneet. He osasivat ainoastaan viesteissään kertoa, että ihmisiä on niin paljon, ettei nukkumapaikkaa meinaa löytyä. Apua loukkaantuneille ei ollut saatavilla.

Viestejä tuli koko ajan lisää. Mistä löytyy apua? Kuka heitä voi auttaa? Voivatko he jatkaa matkaa Ateenaan? Voinko mennä paikanpäälle ja auttaa heitä?

Aloin googlettaa pakolaisia auttavia järjestöjä Lesboksen saarella. Niitä on runsaasti.Facebook-ryhmän kautta löytyi norjalainen järjestö, jonka vapaaehtoiset vastasivat viestiini muutamassa minuutissa.

Selvisi, että kyseessä on pahamaineinen Morian pakolaisleiri, joka on ylikansoitettu.” Ei mukavin paikka olla", oli järjestön vapaaehtoistyöntekijä Truden kuvailu leiristä.

Mediassa olleiden tietojen mukaan kyseinen leiri on Kreikan, ehkä jopa maailman pahamaineisin. Sillä on runsaasti järjestyshäiriöitä, rikollisuutta ja elinolosuhteet ovat ala-arvoiset.
Ensiapua tuskin on saatavilla venematkalla loukkaantuneille.

Alun perin noin 2 000 ihmiselle tarkoitetulla leirillä oleskelee tällä hetkellä arviolta 8 000 ihmistä odottamassa tietoa tulevasta. Osa todennäköisesti saa asiansa turvapaikkakäsittelyyn Kreikassa ja pääsee jatkamaan matkaansa Ateenaan. Osan Kreikka aikoo palauttaa Turkkiin, joka on haluton ottamaan näitä ihmisiä vastaan.Odotusajat venyvät kuukausiksi, jopa vuosiksi.

Ali ja Hussein haluavat pois leiriltä.Välitän heille järjestön tukipisteen koordinaatit. Tukipiste sijaitsee läheisessä kylässä, leirin ulkopuolella. Enempään en pysty.Avun on löydyttävä paikanpäältä.

Viestissään perjantaina 24.elokuuta nuoret kysyvät, voivatko he palata Irakiin.

Keskiviikkona 29.elokuuta Ali kertoo, ettei apua löydy mistään.

Jos nuoret ovat valmiit palaamaan Irakiin, miksi he ylipäätään ovat lähteet uhkarohkealle ja hengenvaaralliselle matkalle?

Molemmat kertoivat Izmirillä tavatessamme melko tyypilliset kertomukset siitä, kuinka heitä ja heidän perheitään vainotaan Irakissa. Taustalla on ammuttuja sukulaisia, puolisotilaallisten militioiden vainoa, pakoa eri maihin, piileskelyä, toivotonta tulevaisuutta.

Tulevaisuus Morian pakolaisleirillä näyttäytyy nuorille yhtä huonona kuin kotimaa.
b4341c292a8b730304b74eba3a77f961ee83cfdf1dbf8286325cb61d78021857.jpg

b4341c292a8b730304b74eba3a77f961ee83cfdf1dbf8286325cb61d78021857.jpg

Bodrumin ihmissalakuljettajien suosimalle kujalle on vain kivenheiton matka suositulta ranta-alueelta. NINA JÄRVENKYLÄ

Sama tilanne
Yhtä huono tilanne on Samoksella, jonne nuorten oli tarkoitus alun perin päätyä. Sain Messenger-videoyhteyden pari päivää aiemmin saarelle saapuneisiin irakilaisiin turvapaikanhakijoihin.

Irakin Basrasta kotoisin oleva Mutzana lähetti myös videokuvaa pakolaisleiristä. Olot ovat huonot, mutta eivät aivan yhtä ala-arvoiset kuin Lesboksen Morian leirillä.

Mutzanan oli tarkoitus jäädä Turkkiin. Siellä olisi ollut hanttihommia ja kulttuurikin lähellä irakilaista. Kotimaan ongelmat kuitenkin seurasivat mukana: Turkin irakilaisyhteisö alkaa olla laaja ja tieto paenneista henkilöistä saavutti nopeasti myös ei-toivotut tahot. Hengissä selviytymisen kannalta parempi vaihtoehto oli ylikansoitettu pakolaisleiri Samoksella.
Mutzanan sanoin " kuoleman polku on parempi kuin jääminen Irakiin tai Turkkiin".

YK:n ylläpitämä Samoksen leiri on suunniteltu noin 700 hengelle, mutta nyt sillä asuu yli 4 000 ihmistä.

Mutzanan tavoitteena on jatkaa matkaa Keski-Eurooppaan kuten Alin ja Husseininkin oli.Ihmissalakuljettajien puheet niin sanotusta vihreästä polusta Saksaan ja aina Suomeen asti ovat kuitenkin täyttä potaskaa, koska niin sanotulla Balkanin reitillä useat maat ovat sulkeneet rajansa.Samoin monet Schengen-maat edelleen käyttävät rajatarkastuksia, mitkä estävät paperittomien henkilöiden liikkumisen Euroopan sisällä.

Niin Ali, Hussein kuin kaikki muutkin tapaamani ihmissalakuljettajien asiakkaat olivat tulleet Lähi-idästä Turkkiin heinä-elokuussa. Kyseessä eivät siis ole niin sanotun pakolaistulvan aikana vuonna 2015 tulleet ihmiset, vaan tulijat ovat uusia. Lähi-idässä erityisesti Syyriassa ja Irakissa yhteiskunnat ovat edelleen kaaoksessa ja ihmiset pakenevat epäjärjestystä, köyhyyttä, sotaa ja terroria.

Turkin reitti Eurooppaan on luontevin Lähi-idästä ja Afganistanista pakeneville ihmisille.Afrikasta ihmiset pyrkivät nyt pääasiassa Libyan kautta Italiaan tai Marokosta Espanjaan.
718ab1e5f1c5055843f6bc5fe6e7cbcfeadc57d2ce219d78f7b0f045d71faab2.jpg

718ab1e5f1c5055843f6bc5fe6e7cbcfeadc57d2ce219d78f7b0f045d71faab2.jpg

Kosin saari näkyy Bodrumin puolelta. Vaikka merenkäynti oli olematonta, oli aallokko suurta. NINA JÄRVENKYLÄ

Kaksi kerrosta
Turkissa Izmirin lisäksi Eurooppaan pyrkijöitä on runsaasti Bodrumissa.Sieltä ihmissalakuljettajien reitti kulkee Kreikkaan Kosin saarelle.

Elokuussa rantalomakohde oli täynnä paikallisia ja venäläisiä turisteja. Rannan läheisyydessä hotelleissa ei ollut tilaa, uimarannat olivat täynnä auringonpalvojia ja ravintoloissa pöydät täyttyivät illan tullen.

Tunnelma oli täysin toinen vain kivenheiton päässä. Rannasta sata metriä rinnettä ylöspäin sijaitsee kapea kuja, jonka varrella on useita pieniä hotelleja. Iltapäivällä kadulla oli hiljaista.

Ajatuksena oli majoittua johonkin pikkuhotelleista. Lämpötila oli 40 asteen tietämillä, joillakin terasseilla istui arabien näköisiä ihmisiä. Tunnelma oli verkkainen.Kysyimme vapaita huoneita parista hotellista. Tilaa ei ollut. Avustajan mukaan kyseessä oli katu, jonka hotelleissa ihmissalakuljettajat majoittavat asiakkaitaan ennen kuin nämä matkustavat Kreikkaan.

Kaikki tapahtuu turistien ja varmasti myös virkavallan silmien alla. Kaikki sen näkevät, mutta katsovat ohi.

Takaisin kadulle tullessamme tunnelma oli muuttunut. Ihmiset vetäytyivät terasseilta sisätiloihin.Katu käytännössä autioitui.Avustajana toimiva entinen ihmissalakuljettaja totesi, että jotakin on pielessä. Oli parempi poistua alueelta. Hän itse palaisi myöhemmin takaisin tarkastamaan tilanteen. Tilanne osoittautui hankalaksi. Avustajani oli tunnistettu alueella ja minua luultu poliisiksi. Paikalla oli myös oikea poliisipartio ratsaamassa aluetta.Varsinainen ratsia eteni nopeasti, mutta avustajan mukaan alueelle jäi siviiliasuisia poliiseja seuraamaan tilannetta. Hän piti alueelle palaamista liian riskialttiina: ihmissalakuljettajat olivat varpaillaan ja paikalla oli todennäköisesti poliisin tiedustelijoita.

Avustajan mukaan kyseisellä hotellikujalla ihmissalakuljettajat kokoavat ihmiset illan tullen pieniin ryhmiin ja kuljettavat heidät rannalle odottamaan kyytiä merelle. Myöhemmin sain tietää pahimman pakolaiskriisin aikaan vapaaehtoisena auttajana toimineelta veneen kuljettajalta, että ihmiset kuljetettiin rannalle oliivipuulehtoihin niin sanotusti piknikille. Puiden alla ihmiset odottavat pienissä ryhmissä pimeän tuloa.

Pimeän turvin ihmissalakuljettajat toimittavat odottaville asiakkailleen veneet, joilla nämä yrittävät päästä noin 10 kilometrin päähän Kosin saarelle.
72674e97c66b68e9284925050ab746f7fcd9d28ea0ea380adb6f7d766204627c.jpg

72674e97c66b68e9284925050ab746f7fcd9d28ea0ea380adb6f7d766204627c.jpg

Bodrumissa ovat rinnakkain kepeä turismi ja ihmissalakuljetus. NINA JÄRVENKYLÄ
4ffa3a7a623a2bd5af1f3df1f18ed0e35fb04feeac4fd048a656026ace739952.jpg

4ffa3a7a623a2bd5af1f3df1f18ed0e35fb04feeac4fd048a656026ace739952.jpg

Bodrumissa ovat rinnakkain kepeä turismi ja ihmissalakuljetus. NINA JÄRVENKYLÄ

Näköyhteys
Kos näkyy Bodrumista. Jopa osa rakennuksista näkyy Turkin puolelle. Rannalta katsottuna päivän valossa tuntuu, että Kos on todella lähellä. Meri on kuitenkin arvaamaton. Monet haastateltavat puhuivat voimakkaista virtauksista ja ankarasta aallokosta, vaikkei tuulta juuri olisikaan.

Jotta mereen saisi tuntuman, vuokrasimme veneen: hieman järeämmän ja nopeamman kuin pakolaisten käyttämät kumiveneet, mutta avonaisen ja pienen. Mukaan saimme edellä mainitun pakolaisia auttaneen miehen, joka tuntee Bodrumin rannat ja tietää salakuljettajien reitit.

Jälleen vastakohdat olivat silmiinpistäviä: turisteja hyppimässä laivoista uimaan, vesijeteillä hurjastelevia nuoria ja veneiden perässä vedettävillä vesileluilla kiljuvia perheitä.Seuraavan niemen takana kivikkoinen ranta, jolta ihmisiä lähtee epätoivoiselle ja vaaralliselle merimatkalle kumiveneillä.

Kiersimme veneellä Bodrumin rannikkoa ja avustaja sekä vapaaehtoisena toiminut veneyrittäjä osoittivat paikkoja, joita ihmissalakuljettajat edelleen käyttävät bisneksessään: kivikkoisia rantoja, oliivipuulehtoja, niemenkärkiä. Matkaa kansainväliselle vesialueelle on muutama kilometri, Kosin rannikolle lähimmistä pisteistä noin kuusi kilometriä.

Pysäytimme veneen hetkeksi kansainvälisen vesialueen rajalle.Kuvaaminen oli haasteellista aallokossa keinuvassa veneessä.Olimme parinkymmenen minuutin matkan jäljiltä merivedestä märkiä ja suolaisia aaltojen lyötyä useamman kerran veneen sisäpuolelle.

Mielikuvitukselle ei tarvitse jättää paljoakaan tilaa, jotta ymmärtää, millaisissa oloissa Bodrumista Kosille matkaavat pakolaiset matkansa taittavat.

NINA JÄRVENKYLÄ

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808292201168319_ul.shtml
 
Kommentoijina mm. Schein ja Bodström

Juha Sipilän heitto maahanmuuttajista suututtaa – Tutkija: ”Onko sinulla näyttöä ruman väitteesi tueksi?”
Katja Incoronato
Luotu:
2.9.2018 10:23
Päivitetty:
2.9.2018 11:53

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) maahanmuuttoa koskevat kommentit suututtavat ja myös ihmetyttävät.

Sipilä totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina muun muassa, että suurin osa maahanmuuttajista ”on liikkeellä taloudellisten syiden takia”.

”Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa”, pääministeri sanoi.


Helsingin yliopiston maahanmuuttotutkija Erna Bodström ihmettelee, mihin Sipilän väite perustuu.

”Ihan oikeasti Juha Sipilä, onko sinulla näyttöä tämän ruman väitteesi tueksi? Eurostatin mukaan turvapaikanhakijoista yli puolelle myönnetään kv-suojelua EU:ssa”, hän kommentoi Twitterissä.

Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso sanoo, että vuosina 2015 ja 2016 puolet turvapaikanhakijoista tuli vain kolmesta maasta eli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Hän huomauttaa kaikkien näiden olevan maita joissa on meneillään vakava konflikti.

”On surullista, että edes pääministeri ei kykene pysymään faktoissa puhuessaan turvapaikkapolitiikasta. 2015&2016 puolet turvapaikanhakijoista tuli vain kolmesta maasta eli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista - kaikki maita joissa on meneillään vakava konflikti.”

Sipilän puheita ihmettelee myös kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.

”Onko tämä se sama pääministeri joka syyskuussa 2015 toivotti turvapaikanhakijat tervetulleiksi Suomeen ja lupasi heille talonsa? Se oli rohkeasti sanottu, mutta sen jälkeen teot ja myöhemmin myös sanat puhuvat toista”, hän kommentoi Twitterissä.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)



On surullista, että edes pääministeri ei kykene pysymään faktoissa puhuessaan turvapaikkapolitiikasta. 2015&2016 puolet turvapaikanhakijoista tuli vain kolmesta maasta eli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista - kaikki maita joissa on meneillään vakava konflikti. https://t.co/U5HqLlPh2E
— Tapio Laakso (@TapioLaakso) September 1, 2018


Onko tämä se sama pääministeri joka syyskuussa 2015 toivotti turvapaikanhakijat tervetulleiksi Suomeen ja lupasi heille talonsa? https://t.co/YzBO350jpF Se oli rohkeasti sanottu, mutta sen jälkeen teot ja myöhemmin myös sanat puhuvat toista https://t.co/WpSShAtfG2
— Martin Scheinin (@MartinScheinin) September 1, 2018


Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Sotkasiira puolestaan kiinnittää huomiota siihen, että pääministeri puhui Ykkösaamussa myös hallitsemattomasta maahanmuutosta.

Sipilä arvioi, että esimerkiksi Saksan maahanmuuttovastaiset mielenosoitukset ”kumpuavat hallitsemattomasta maahanmuutosta, mikä meillä oli 2015, 2016 ja sen seurauksista.”

”Kun poliitikko puhuu ”hallitsemattomasta maahanmuutosta” olisi aina kysyttävä, millä aikavälillä muutto Suomeen on ollut ”hallitsematonta”, mikä on sen osuus kokonaisuudesta, mitä Suomi ei hallitse - omia rajojaan, oleskelulupaprosesseja, ja niin edelleen”, Sotkasiira kommentoi Twitterissä.

Sipilän sanoihin tarttui myös vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo, jonka mukaan Sipilän kommentti saattaa olla ”toistaiseksi pahinta”, mitä pääministeri on sanonut.

”On todella ongelmallista, että meillä on pääministeri, joka legitimoi äärioikeiston rasistisen väkivallan toteamalla, että sen syynä on "hallitsematon maahanmuutto". Tämä taitaa olla toistaiseksi pahinta, mitä Juha Sipilän suusta on kuultu. Näin hän oikeuttaa rasismin.”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)



Kun poliitikko puhuu ”hallitsemattomasta maahanmuutosta” olisi aina kysyttävä, millä aikavälillä muutto Suomeen on ollut ”hallitsematonta”, mikä on sen osuus kokonaisuudesta, mitä Suomi ei hallitse - omia rajojaan, oleskelulupaprosesseja... jne. #epäselväkäsite#kelluvamerkitsijä
— Tiina Sotkasiira (@Sotkis) September 1, 2018


Oppositio tarttui lauantaina Sipilän Ykkösaamussa tekemään linjaukseen, jonka mukaan hän on valmis nostamaan tulevaisuudessa kehitysapua, kohti 0,7 tavoitetasoa ja tuplaamaan pakolaiskiintiön. Opposition edustajien mukaan näitä asioita olisi voinut ajaa jo budjettiriihessä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/25...-suututtaa-tutkija-onko-sinulla-nayttoa-ruman
 
Ali, Hussein ja Lesbos.

Se ja sama ovatko pakolaisia vai siirtolaisia, jos eivät osaa käyttäytyä, eivätkä lähde takaisin tilanteen lähtöpaikassa helpottuessa (ei korjaantuessa, koska paskasta - poronkusemasta kyllä - ei timanttia valeta tänään eikä huomenna).

Ja Orpo muutama hetki sen jälkeen kun oli kertonut motiivien arvelun olevan rasismia:
https://yle.fi/uutiset/3-8446482

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tulee Suomeen elintason perässä.
 
Ja Orpo muutama hetki sen jälkeen kun oli kertonut motiivien arvelun olevan rasismia

Suomen täytyy ottaa lisää turvapaikanhakijoita, koska tulijoiden joukossa on väkeä, joita ei pysty luokittelemaan turvapaikanhakijoiksi. Täten, tulevaisuuden 2000 kipaleen mamukiintiön täyttämistä varten tarvitaan 6000 kpl mamua. Todnäk Sipilä tulee myymään tämän shaissen tälläisellä rusetilla.
 
Suomen täytyy ottaa lisää turvapaikanhakijoita, koska tulijoiden joukossa on väkeä, joita ei pysty luokittelemaan turvapaikanhakijoiksi. Täten, tulevaisuuden 2000 kipaleen mamukiintiön täyttämistä varten tarvitaan 6000 kpl mamua. Todnäk Sipilä tulee myymään tämän shaissen tälläisellä rusetilla.

Ajasta 1:48:28 ->
 
Edullinen kuukausihinta...tähän sitten päälle kaikki muu..

Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Sosiaali- ja terveyslautakunta 169 09.08.2017 1
10762-2015 (444, 001)
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen hankinta
http://ah.turku.fi/sosterla/2017/0809010x/3558310.htm


10762-2015 (444, 001)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen hankinta

Tiivistelmä:

Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6.1 §:n 3 kohta. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen kilpailutuksessa osakokonaisuuden yksi (1) Perheryhmäkotihoito osalta Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 25.4.2017 § 106 siirtyä suorahankintaan. Suorahankintaneuvotteluissa tarjous saatiin yhdeltä (1) palveluntuottajalta. Puitesopimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluista perheryhmäkotihoitona esitetään solmittavaksi Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Hankinnan arvo sopimuskaudella on noin 1 800 000 euroa.

Sosterla § 169

Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 3 kohta.

Hyvinvointitoimiala, toimistopäällikkö Minna Virta, johtava sosiaalityöntekijä Jyri Mikkola ja erityissosiaalityöntekijä Anna Bergström sekä hankinta- ja logistiikkakeskuksen osuus hankinta-asiantuntija Tapani Järvinen 29.5.2017:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 25.4.2016 § 106, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluiden kilpailutuksessa osakokonaisuuden yksi (1) Perheryhmäkotihoito osalta siirrytään suorahankintaan alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuttamatta. Yhtään soveltuvaa tarjousta tarjoajan kelpoisuuden osalta ei saatu 2.3.2017 julkaistuun tarjouspyyntöön koskien perheryhmäkotihoitoa.

Perheryhmäkotihoito on tarkoitettu vahvempaa tukea tarvitseville 15-18 –vuotiaille nuorille. Perheryhmäkodilla tarkoitetaan asumisyksikköä, jossa on mahdollista asua täysi-ikäisyyteen saakka. Perheryhmäkodissa tarjotaan asumisen lisäksi arkielämän tukea ja huolenpitoa. Perheryhmäkotihoito on henkilöstömitoitukseltaan lastensuojelulain mukainen.

Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) § 40:n 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Hankintayksikkö neuvotteli alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuttamatta hankinnan toteuttamisesta suorahankintana SPR:n Varsinais-Suomen piirin sekä Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Neuvottelut käytiin 19.5.2017. Sovittuun ajankohtaan 24.5.2017 klo 23.59 mennessä tarjous saatiin Turun ensi- ja turvakoti ry:ltä. SPR Varsinais-Suomen piiri ei jättänyt tarjousta.

Tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa todettiin tarjoajan täyttävän tarjoajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset sekä tarjotun palvelun täyttävän sille asetetut vaatimukset.

Turun ensi- ja turvakoti ry:n tarjoushinta 279,00 euroa / henkilö / vuorokausi (alv 0%) on kiinteänä voimassa koko sopimuskauden 31.12.2019 asti. Hankinnan arvo sopimuskaudella on noin 1 800 000 euroa (alv 0%). Perheryhmäkodissa tulee olla seitsemän (7) paikkaa.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja palveluntuottajan välinen sopimus on saanut ELY-keskuksen hyväksynnän.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 29.5.2017:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää edellä esitetyn perusteella, että

puitesopimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluista perheryhmäkotihoitona solmitaan Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa 1.9.2017 - 31.12.2019 hintaan 279,00 euroa / henkilö / vuorokausi (alv 0%) sekä muuten tarjouspyynnön ja tarjouksen mukaisin ehdoin.
Hankintayksikköä sitova sopimus ei synny tämän hankintapäätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta erikseen tehtävän kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun asianosainen on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen, valitusosoituksen ja muut oheisasiakirjat tiedoksi. Päätös voi muuttua tehdyn valituksen, hankintaoikaisun tai ylemmän viranomaisen otto-oikeuden perusteella.

Ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista valitun palveluntarjoajan on toimitettava hankintalain (29.12.2016/1397) 88 §:n mukaisesti rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 8 momentissa ja 6 b §:ssä tarkoitettu ote rikosrekisteristä taikka ehdokkaan tai tarjoajan tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävän henkilön alkuperämaan tai sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama ote rikosrekisteristä tarkastettavaksi hankintayksikköön. Tämän päätöksen mukaista sopimusta ei tehdä, mikäli otetta ei toimiteta tai siitä ilmenee jokin hankintalain 80 §:ssä tarkoitetuista pakollisista poissulkemisperusteista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

aoTurun ensi- ja turvakoti ry
tiedBergström Anna
tiedJärvinen Tapani
tiedKuronen Sirpa
tiedLindström Fredrik
tiedMikkola Jyri
tpvMäkelä Anja
tiedVirta Minna
tiedVuorinen Elisa



http://ah.turku.fi/sosterla/2017/0809010x
 
Edullinen kuukausihinta...tähän sitten päälle kaikki muu..

Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Sosiaali- ja terveyslautakunta 169 09.08.2017 1
10762-2015 (444, 001)
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen hankinta
http://ah.turku.fi/sosterla/2017/0809010x/3558310.htm


10762-2015 (444, 001)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen hankinta

Tiivistelmä:

Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6.1 §:n 3 kohta. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen kilpailutuksessa osakokonaisuuden yksi (1) Perheryhmäkotihoito osalta Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 25.4.2017 § 106 siirtyä suorahankintaan. Suorahankintaneuvotteluissa tarjous saatiin yhdeltä (1) palveluntuottajalta. Puitesopimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluista perheryhmäkotihoitona esitetään solmittavaksi Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Hankinnan arvo sopimuskaudella on noin 1 800 000 euroa.

Sosterla § 169

Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 3 kohta.

Hyvinvointitoimiala, toimistopäällikkö Minna Virta, johtava sosiaalityöntekijä Jyri Mikkola ja erityissosiaalityöntekijä Anna Bergström sekä hankinta- ja logistiikkakeskuksen osuus hankinta-asiantuntija Tapani Järvinen 29.5.2017:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 25.4.2016 § 106, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluiden kilpailutuksessa osakokonaisuuden yksi (1) Perheryhmäkotihoito osalta siirrytään suorahankintaan alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuttamatta. Yhtään soveltuvaa tarjousta tarjoajan kelpoisuuden osalta ei saatu 2.3.2017 julkaistuun tarjouspyyntöön koskien perheryhmäkotihoitoa.

Perheryhmäkotihoito on tarkoitettu vahvempaa tukea tarvitseville 15-18 –vuotiaille nuorille. Perheryhmäkodilla tarkoitetaan asumisyksikköä, jossa on mahdollista asua täysi-ikäisyyteen saakka. Perheryhmäkodissa tarjotaan asumisen lisäksi arkielämän tukea ja huolenpitoa. Perheryhmäkotihoito on henkilöstömitoitukseltaan lastensuojelulain mukainen.

Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) § 40:n 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Hankintayksikkö neuvotteli alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuttamatta hankinnan toteuttamisesta suorahankintana SPR:n Varsinais-Suomen piirin sekä Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Neuvottelut käytiin 19.5.2017. Sovittuun ajankohtaan 24.5.2017 klo 23.59 mennessä tarjous saatiin Turun ensi- ja turvakoti ry:ltä. SPR Varsinais-Suomen piiri ei jättänyt tarjousta.

Tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa todettiin tarjoajan täyttävän tarjoajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset sekä tarjotun palvelun täyttävän sille asetetut vaatimukset.

Turun ensi- ja turvakoti ry:n tarjoushinta 279,00 euroa / henkilö / vuorokausi (alv 0%) on kiinteänä voimassa koko sopimuskauden 31.12.2019 asti. Hankinnan arvo sopimuskaudella on noin 1 800 000 euroa (alv 0%). Perheryhmäkodissa tulee olla seitsemän (7) paikkaa.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja palveluntuottajan välinen sopimus on saanut ELY-keskuksen hyväksynnän.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 29.5.2017:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää edellä esitetyn perusteella, että

puitesopimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluista perheryhmäkotihoitona solmitaan Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa 1.9.2017 - 31.12.2019 hintaan 279,00 euroa / henkilö / vuorokausi (alv 0%) sekä muuten tarjouspyynnön ja tarjouksen mukaisin ehdoin.
Hankintayksikköä sitova sopimus ei synny tämän hankintapäätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta erikseen tehtävän kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun asianosainen on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen, valitusosoituksen ja muut oheisasiakirjat tiedoksi. Päätös voi muuttua tehdyn valituksen, hankintaoikaisun tai ylemmän viranomaisen otto-oikeuden perusteella.

Ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista valitun palveluntarjoajan on toimitettava hankintalain (29.12.2016/1397) 88 §:n mukaisesti rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 8 momentissa ja 6 b §:ssä tarkoitettu ote rikosrekisteristä taikka ehdokkaan tai tarjoajan tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävän henkilön alkuperämaan tai sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama ote rikosrekisteristä tarkastettavaksi hankintayksikköön. Tämän päätöksen mukaista sopimusta ei tehdä, mikäli otetta ei toimiteta tai siitä ilmenee jokin hankintalain 80 §:ssä tarkoitetuista pakollisista poissulkemisperusteista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

aoTurun ensi- ja turvakoti ry
tiedBergström Anna
tiedJärvinen Tapani
tiedKuronen Sirpa
tiedLindström Fredrik
tiedMikkola Jyri
tpvMäkelä Anja
tiedVirta Minna
tiedVuorinen Elisa



http://ah.turku.fi/sosterla/2017/0809010x
Tehostettu vanhusten laitoshoitokaan ei nopealla googletuksella maksa lähellekkään puoliakaan tuosta...
 
Hienosti Sipilä jättää vastaamatta ja sitten siirtyy liturgiaan..VMP!


Pääministeri Sipilä väitti Ylellä: Suurin osa maahanmuuttajista liikkeellä taloudellisten syiden takia - ”Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa”
Tänään klo 10:57

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Saksan mielenosoitukset ovat kummunneet ”hallitsemattomasta maahanmuutosta”:
e994252573c0d2f0059ddcadd225c72ebdb0db9cd49ee25c87efa48d035284dd.jpg

e994252573c0d2f0059ddcadd225c72ebdb0db9cd49ee25c87efa48d035284dd.jpg

Pääministeri Juha Sipilä (kesk). JUHA RAHKONEN

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on lauantaiaamuna vieraana Ylen Ykkösaamussa.

Heti haastattelun alussa keskustelu siirtyi maahanmuuttoon. Toimittaja Seija Vaaherkumpu otti esiin maahanmuuttoa seuranneen muukalaisvihan kasvun.Lähetyksessä käsiteltiin Saksan mielenosoituksia, joiden on sanottu olevan äärioikeiston masinoimia.Saksassa on järjestetty myös vastamielenosoituksia.

Vaaherkumpu kysyi Sipilältä, mistä mielenosoitukset kumpuavat.
- Kyllähän ne kumpuavat tuosta hallitsemattomasta maahanmuutosta, mikä meillä oli 2015, 2016 ja sen seurauksista.Silloin siihen ei riittävän nopeasti pystytty reagoimaan EU:n tasolla.Kyllä siinä peiliin pitää kaikkien katsoa, miten tällainen tilanne pääsi käymään.

Sipilä kertoi Suomen esittämästä "suuresta visiosta", jonka mukaan ihmisiä pitäisi auttaa lähempänä kriisialueita "paremmissa olosuhteissa".
- Siellä tehdään sitten jo se valinta, ketkä ovat henkilökohtaisen suojelun tarpeessa, Sipilä sanoi.

- Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa.

"Ei saa vaientaa"

Vaaherkumpu otti esille sen, että Saksasta tulleiden kuvien perusteella mielenosoituksissa on ollut mukana paljon tavallista väkeä ilman poliittisia tunnuksia.Vaaherkumpu kysyi Sipilältä, onko silloin oikein puhua ääriliikkeiden masinoimista mielenosoituksista.

Sipilä alkoi puhua suomalaisten peloista.
- Kyllä tämä herättää pelkoa ihan tavallisissa kansalaisissa, ihan tavallisissa suomalaisissa. Että onko tämä asia hallinnassa. Onko tässä maahanmuutossa mukana sitten terroristeja tai ihmisiä, joilla on taipumus radikalisoitua täällä Suomessa. Kyllä nämä ihan aiheellisia pelkoja on, jotka meidän pitää ottaa päätöksenteossa myöskin huomioon, Sipilä sanoi.

- Tähän monimutkaiseen ongelmaan tarjotaan helposti yksinkertaisia ratkaisuja, että pistetään rajat kiinni. Ei se niin yksinkertaista vaan ole. Tässä pitää tehdä monen tason toimia.

Sipilän sanoi, että tärkeää olisi luoda tulevaisuuden toivoa sinne, mistä ihmiset ovat lähtöisin.

Pääministeri oli saanut yleisöltä kysymyksen, jossa kysyttiin, mikä on ääriliikkeiden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan.Sipilän mukaan se on pienempi kuin monessa muussa maassa.
- Kyllä Suomessakin on ääriliikkeitä.Sitä ilmiötä seurataan hyvin tarkasti, Sipilä sanoi ja jatkoi:
- Mutta minusta Suomessakin meidän pitää pitää koko ajan kiinni siitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus ilmaista mielipiteensä, koska vaientaminen on se kaikkein pahin tapa suhtautua näihinkin vaikeisiin kysymyksiin.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809012201175395_pi.shtml

Voisiko tuosta uutisesta päätellä, että tuulen suunta on muuttumassa ja Kokoomus, Keskusta ja PS hallitus voisi sittenkin olla mahdollinen vaalien jälkeen. Se onko sipilä mukana siinä hallituksessa on sitten ihan toinen juttu, mutta selvästikin tuossa puolueessa väki on muuttanut mieltään varsin kovasti.
 
^ Sipilöillä varmaan käydään tiukka kehityskeskustelu keittiön pöydän ääressä. Pääministerin kertoman mukaan idea Kempeleen miljonääriresidenssinsä tarjoamisesta "pakolaisille" ja koko maailman kutsumisesta kylään oli nimenomaan frouvan ajatus. Ja nyt herra sitten möläyttelee tuollaisia.
 
^ Sipilöillä varmaan käydään tiukka kehityskeskustelu keittiön pöydän ääressä. Pääministerin kertoman mukaan idea Kempeleen miljonääriresidenssinsä tarjoamisesta "pakolaisille" ja koko maailman kutsumisesta kylään oli nimenomaan frouvan ajatus. Ja nyt herra sitten möläyttelee tuollaisia.

Voi olla, että on käyty keskustelua jo pitkään ja tuon "möläytyksen" takana saattaa jopa olla rouvan huoli hillotolpasta. Se hillotolppa kun on tavallaan hänenkin. Ja onhan se nyt oma asiansa olla pääministerin rouva niissä piireissä missä rouva liikkuu.
 
Tehostettu vanhusten laitoshoitokaan ei nopealla googletuksella maksa lähellekkään puoliakaan tuosta...
Vanhustenhoito tapahtuneen halvemmalla. Tuo vuorokausihinta on samaa suuruusluokkaa kuin mitä tavalliset lastensuojeluyksiköt ottavat. Kova hinta kuitenkin ja siksi monet kaupungit ovat vähentäneet ostopalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta ja käyttävät mielummin omia yksiköitään.
 
Edullinen kuukausihinta...tähän sitten päälle kaikki muu..

Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Sosiaali- ja terveyslautakunta 169 09.08.2017 1
10762-2015 (444, 001)
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen hankinta
http://ah.turku.fi/sosterla/2017/0809010x/3558310.htm


10762-2015 (444, 001)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen hankinta

Tiivistelmä:

Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6.1 §:n 3 kohta. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen kilpailutuksessa osakokonaisuuden yksi (1) Perheryhmäkotihoito osalta Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 25.4.2017 § 106 siirtyä suorahankintaan. Suorahankintaneuvotteluissa tarjous saatiin yhdeltä (1) palveluntuottajalta. Puitesopimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluista perheryhmäkotihoitona esitetään solmittavaksi Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Hankinnan arvo sopimuskaudella on noin 1 800 000 euroa.

Sosterla § 169

Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 3 kohta.

Hyvinvointitoimiala, toimistopäällikkö Minna Virta, johtava sosiaalityöntekijä Jyri Mikkola ja erityissosiaalityöntekijä Anna Bergström sekä hankinta- ja logistiikkakeskuksen osuus hankinta-asiantuntija Tapani Järvinen 29.5.2017:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 25.4.2016 § 106, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluiden kilpailutuksessa osakokonaisuuden yksi (1) Perheryhmäkotihoito osalta siirrytään suorahankintaan alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuttamatta. Yhtään soveltuvaa tarjousta tarjoajan kelpoisuuden osalta ei saatu 2.3.2017 julkaistuun tarjouspyyntöön koskien perheryhmäkotihoitoa.

Perheryhmäkotihoito on tarkoitettu vahvempaa tukea tarvitseville 15-18 –vuotiaille nuorille. Perheryhmäkodilla tarkoitetaan asumisyksikköä, jossa on mahdollista asua täysi-ikäisyyteen saakka. Perheryhmäkodissa tarjotaan asumisen lisäksi arkielämän tukea ja huolenpitoa. Perheryhmäkotihoito on henkilöstömitoitukseltaan lastensuojelulain mukainen.

Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) § 40:n 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Hankintayksikkö neuvotteli alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuttamatta hankinnan toteuttamisesta suorahankintana SPR:n Varsinais-Suomen piirin sekä Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Neuvottelut käytiin 19.5.2017. Sovittuun ajankohtaan 24.5.2017 klo 23.59 mennessä tarjous saatiin Turun ensi- ja turvakoti ry:ltä. SPR Varsinais-Suomen piiri ei jättänyt tarjousta.

Tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa todettiin tarjoajan täyttävän tarjoajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset sekä tarjotun palvelun täyttävän sille asetetut vaatimukset.

Turun ensi- ja turvakoti ry:n tarjoushinta 279,00 euroa / henkilö / vuorokausi (alv 0%) on kiinteänä voimassa koko sopimuskauden 31.12.2019 asti. Hankinnan arvo sopimuskaudella on noin 1 800 000 euroa (alv 0%). Perheryhmäkodissa tulee olla seitsemän (7) paikkaa.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja palveluntuottajan välinen sopimus on saanut ELY-keskuksen hyväksynnän.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 29.5.2017:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää edellä esitetyn perusteella, että

puitesopimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluista perheryhmäkotihoitona solmitaan Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa 1.9.2017 - 31.12.2019 hintaan 279,00 euroa / henkilö / vuorokausi (alv 0%) sekä muuten tarjouspyynnön ja tarjouksen mukaisin ehdoin.
Hankintayksikköä sitova sopimus ei synny tämän hankintapäätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta erikseen tehtävän kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun asianosainen on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen, valitusosoituksen ja muut oheisasiakirjat tiedoksi. Päätös voi muuttua tehdyn valituksen, hankintaoikaisun tai ylemmän viranomaisen otto-oikeuden perusteella.

Ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista valitun palveluntarjoajan on toimitettava hankintalain (29.12.2016/1397) 88 §:n mukaisesti rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 8 momentissa ja 6 b §:ssä tarkoitettu ote rikosrekisteristä taikka ehdokkaan tai tarjoajan tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävän henkilön alkuperämaan tai sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama ote rikosrekisteristä tarkastettavaksi hankintayksikköön. Tämän päätöksen mukaista sopimusta ei tehdä, mikäli otetta ei toimiteta tai siitä ilmenee jokin hankintalain 80 §:ssä tarkoitetuista pakollisista poissulkemisperusteista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

aoTurun ensi- ja turvakoti ry
tiedBergström Anna
tiedJärvinen Tapani
tiedKuronen Sirpa
tiedLindström Fredrik
tiedMikkola Jyri
tpvMäkelä Anja
tiedVirta Minna
tiedVuorinen Elisa



http://ah.turku.fi/sosterla/2017/0809010x
Tuo on joku hyvävelikerhon hankinta. Kuitenkin kohtuullisen lievää vaikka Helsingin potilastietojärjestelmään verrattuna.
 
Voi olla, että on käyty keskustelua jo pitkään ja tuon "möläytyksen" takana saattaa jopa olla rouvan huoli hillotolpasta. Se hillotolppa kun on tavallaan hänenkin. Ja onhan se nyt oma asiansa olla pääministerin rouva niissä piireissä missä rouva liikkuu.

Jotenkin luulisi Sipilöiden rahamassilla statusarvon olleen jo kohdallaan oululaisten hiekkalaatikolla. Siis jos sen tyylisiä ihmisiä ovat.

Reilu sata miljoona veropörssin listauksessa on jo jonkinlainen hillotolppa - olkoonkin markkoja, mutta kuitenkin.
 
Back
Top