Pakolaisuus

Ohjaus työelämän tarpeisiin on tehostettu maksimiin..
Mä olen tuota tainnut joskus leikkiä päiväkerhossa, silloin 4 vuotiaana mahdollisesti?!? Mä en toisaalta yhtään ihmettele jos tuollaisen "kouttamisen" jälkeen jollain maahantulijalla on sellainen kuva suomalaisista että täällä ollaan vähän yksinkertaisia.
 
Uusi Ilkka Remes on turboahdettu toimintacocktail – Perikato ammentaa Euroopan kriisistä tehokasta trilleriainesta
Tuotteliaan kirjailijan uutuutta voi kehua helppolukuiseksi.

Petri Immonen
Julkaistu: 20.9. 2:00 , Päivitetty: 20.9. 8:28

Jännitysromaani

Ilkka Remes: Perikato. WSOY. 430 s.

EUROOPALLA EI juuri ole aitoja ystäviä Ilkka Remeksen uutuustrillerissä Perikato. Sen poliittisesta hajaannuksesta hyötyvät yhtä lailla presidentti Vladimir Putinin Venäjä kuin presidentti Donald TrumpinYhdysvallat.

Niinpä molemmilta suunnilta löytyy valtiollisia ja muitakin toimijoita, jotka aktiivisesti pyrkivät vahvistamaan tuota hajaannusta pakolaiskriisin jo valmiiksi sekoittamassa Euroopassa.

TUO ON taustatilanne Perikadossa, joka aloittaa tuotteliaan jännityskirjailijan tuoreimman teossarjan. Sen keskiössä on Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun CIA:n suomalais-amerikkalainen virkailija Robert Forster.

Vakiintuneeseen tapaansa Remes rakentaa fiktiotaan kiinni selvästi tunnistettavaan todellisuuteemme. Lukijan tehtäväksi jää arvioida, kuinka uskottavia tai todennäköisiä kirjailijan esittämät asiat voisivat olla.

Tällaisen spekuloivan pelin Remes hallitsee yleensä erinomaisesti. Perikadonkin keskeiset tapahtumakulut maistuvat hyvin mahdollisilta.

Myös juonenpunojana Remes on jälleen esimerkillisen viitseliäs ja kunnianhimoinen.

Perikato on turboahdettu toimintacocktail, jossa toisiinsa kytkeytyvät oikeistolaisten miljardöörien kansainvälisen verkoston juonet, pakolaisia auttavien suomalaisten ponnistelut, islamisteiksi epäiltyjen salamurhat eri puolilla Eurooppaa, venäläisten ja amerikkalaisten agenttien röyhkeät ulkomaanoperaatiot ja Robert Forsterin suvun synkät salaisuudet.

Vyyhti on sellainen, että sen langat menevät kirjailijaltakin hetkeksi sekaisin.

Esimerkiksi sivulla 237 mainitaan Forsterin neuvostovakoojaksi epäillyn isän syntyneen 1940, mutta sivulla 267 hänen todetaan olleen 25-vuotias 1976.

VAIKKA Ilkka Remes on luonut Perikatoon lukuisia vähemmän sarjakuvamaisia henkilöhahmoja kuin moniin aiempiin kirjoihinsa, suuret kaunokirjalliset pyrkimykset eivät uutukaista kannattele.

Remes panostaa tekstinsä tarkoituksenmukaisuuteen, sillä jännitysromaanin tapahtumien tulee kulkea eteenpäin. Päämäärää tukevat myös kirjan lyhyehköt luvut.

Hyvässä mielessä Perikatoa voi siis kehua helppolukuiseksi. Vaativa lukija tosin kaipaisi tekstiin ja tyyliin lisävivahteita.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005833619.html
 
Kotouttamisen valtakunnallinen suurtapahtuma Integration 2018 tuo 18.–19.9. yhteen kotouttamisen asiantuntijoita ja monikulttuurisuuden parissa työskenteleviä osaajia niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta.

Ohjelma: https://integration2018.files.wordpress.com/2018/09/ohjelma-integration-2018.pdf

https://integration2018.com/
(43 sekuntia)
https://twitter.com/hashtag/integration2018?f=tweets&vertical=default&src=hash

Integration 2018, Day 1
(7 tuntia)

Integration 2018, Day 2
(7½ tuntia)

Juontajat Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan
Sisäministeri Kai Mykkänen
Työministeri Jari Lindström
Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen
Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen,
Kansanedustaja Ville Skinnari

23:00 Yleisökysymys: Mitä päättäjät tekevät asenteiden muuttamiseksi, kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi ja vihapuheen kitkemiseksi?
Mykkänen: EU-tasolla estettävä anonyymi kirjoittaminen netissä.

29:20 Yleisökysymys: Tutkimukset osoittavat perheenyhdistämisen tärkeäksi kotoutumiselle. Se on kuitenkin tehty vaikeaksi tai mahdottomaksi. Onko pohdittu, miten paljon tästä aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle?
Mykkänen: Siirryttävä EU-järjestelmään, jossa pakolaiskiintiöt moninkertaistetaan.
Lindfors: Täytynyt etsiä perheenyhdistämisessä keskitie, jonka suomalaisten suuri hiljainen enemmistö hyväksyy (!)
Viljanen: Tulevaisuus on kansainvälinen. Yhteiskunnat ovat globaaleja. Ihmiset tulevat ja menevät. Maahanmuuttomäärät ovat Suomessa pieniä. Oleskeluluvan peruste voitava muuttaa helpommin turvapaikasta työperusteiseksi.
Pakarinen: Tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudulla ikäluokka on 12 000 ja työvoiman tarve 18 000 vuodessa.

40:50 Yleisökysymys: Turvapaikanhakijat ovat ennen päätöstä kotouttamistoimien ulkopuolella vuosia. Miten pitkät turvapaikkaprosessit vaikuttavat hakijoiden kotoutumiseen? Miksi työvoimapulasta huolimatta tänne kotoutuneita lähetetään tylysti säilöön ja lähetetään kotimaahansa?
Juontaja viittaa ohjelmassaan haastateltuun turvapaikanhakijaan, joka on odottanut oleskelulupaa 11 vuotta.
Mykkänen: Pitkät käsittelyajat, koska resurssit (tulkit ym.) loppuivat vuonna 2015. Vaadittu tukkimaan työperäiseen oleskelulupaan vaihtamisen reitti, mutta kieltäydyn siitä. Myötävaikutettu Irakin passidelegaation saapumiseen kahdeksi viikoksi.
Lindfors: Kotouttaminen ennen vuotta 2015 ja sen jälkeen kaksi aivan eri asiaa. Me on tehty valtava määrä toimenpiteitä.

46:20 Juontaja yleisötwiitistä: Miksi maahanmuutosta ei voi puhua mahdollisuutena?
Pakarinen: Meidän on pakko nähdä maahanmuutto mahdollisuutena. Vuonna 2030 me ollaan yksi maailman vanhimmista kansoista. Jos me ei tartuta tähän mahdollisuuteen ja saada ihmisiä töihin, niin huonosti käy. Mahdollisuus ilman muuta.
Viljanen: Meidän koulut on hyvin kansainvälisiä, ja antaa hienot lähtökohdat, että nuoret oppii kansainväliseen kulttuuriin heti nuoresta pitäen. Suomi on vientivetoinen maa, ja meille on on tosi tärkeää, että meillä on globaali markkina ja osaajia. Me on Vantaalla hyödytty tästä, että me ollaan Suomen kansainvälisin kaupunki. Ei edes Helsingissä ole niin paljon maahanmuuttajia kuin meillä.

51:00 Juontaja: Ministeri Lindström, sanoitte kesäkuussa A-studion haastattelussa, että Suomi on epäonnistunut kotouttamisessa. Tarkennatko tätä?
Lindström: Halusin kärjistää. Tietyissä etnisissä ryhmissä työllisyysaste valitettavan huono monien vuosien jälkeen.
Juontaja: Hirvittävän vaikea kotoutua, jos ei tunne oloaan tervetulleeksi. Julkisesta keskustelusta ei välttämättä tule aina tervetullut olo. Yhteiskunnan täytyy toivottaa tervetulleeksi.

53:20 Äänestys: Onko Suomi onnistunut kotouttamisessa?
Mykkänen: Työllisyysluvut huonoja. Enemmän palkkatukea ja subventioita. Ilmapiiri vaikuttaa, pitää välttää se, mitä on tapahtunut Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Italiassa, että keskustelu räjähtää sellaiseksi, joka on negatiivista. Tarvitaan 3-4-kertainen määrä työperäistä maahanmuuttoa. Englanti otettava Suomessa viralliseksi kieleksi.
Viljanen: Tilastot eivät muuttuneet vuosikymmenissä mihinkään. Maahanmuuttajien työttömyys 2-3-kertaista. Nykyään kotoutumisen ongelmat vain pahentuneet.
Lindström: Ainoa maa, jolla konkreettinen uusi idea kotouttamisesta on Suomi ja Suomen SIB-hanke (=maksetaan sijoittajille/yrityksille monimutkaisen järjestelyn kautta subventiota maahanmuuttajien palkkaamisesta).
Martikainen: Suomalaista maahanmuuttokeskustelua hallitsee pakolaisfetissi [yleisö osoittaa suosiota taputtaen ja viheltäen]. Muuttoliikkeet luonnollinen osa maailmaa, ihmiset liikkuu paikasta toiseen eri syistä. Suurin osa tulijoista kotoutuisi Suomeen ilman ainuttakaan kurssia. Pidetään erillinen humanitaarista maahanmuuttoa käsittelevä paneeli ja erillinen tätä muuta varten.

1:01:45 Juontaja: Tunnetteko henkilökohtaisesti turvapaikanhakijoita, koska heidän halunsa päästä töihin on kova? Meillä on Ylellä radio-ohjelma ja ollaan haluttu päästä televisioon. Meille on sanottu koekuvauksissa, että kaksi tämän näköistä toimittajaa olisi tällä hetkellä liikaa suomalaiselle yhteiskunnalle, että suomalainen yhteiskunta ei ole vielä meihin valmis. Emme pääse televisioon koska näytämme tältä, joten työnantajien asenteisiin pitäisi puuttua [aplodit]. Miten te ministerit aiotte muuttaa asenteita, jotta meillä olisi tervetullut olo tähän yhteiskuntaan, jotta meille annettaisiin mahdollisuuksia, eikä niin että meistä puhuttaisiin uhkana, ongelmana jatkuvasti tässä yleisessä julkisessa keskustelussa?
Mykkänen: Olen sanonut työnantajille, että hei, vieraskieliset ovat normaali asia. Maahanmuutto elimellisesti tärkeä asia, erityisesti Suomelle tarpeellinen asia, me tarvitaan sitä. Aloitettu Poliisiammattikorkeakoulussa rekrytointikampanja etnisille ryhmille. Valtio voisi näyttää esimerkkiä muualtatulleiden vieraskielisten palkkaamisessa.
Lindström: Työnantajien tärkein rekrytointiperuste on asenne.
Pakarinen: Helsingissä valmistui juuri suunnitelma, jossa tavoitteena ottaa töihin enemmän maahanmuuttajataustaisia.
Viljanen: Vantaalla tavoitteena, että kaupungilla töissä yhtä paljon maahanmuuttajataustaisia kuin väestöosuus.
lainaus "Roope" hommaforum
 
23:00 Yleisökysymys: Mitä päättäjät tekevät asenteiden muuttamiseksi, kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi ja vihapuheen kitkemiseksi?
Mykkänen: EU-tasolla estettävä anonyymi kirjoittaminen netissä.

Vittu tuo IsoPää Mykkänen on kuvottava epämies. Hienoa kyllä Kokoomuksen nykylinja, mutta hei ei sentään olla putinisteja kuten Perussuomalaiset! :)
 
23:00 Yleisökysymys: Mitä päättäjät tekevät asenteiden muuttamiseksi, kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi ja vihapuheen kitkemiseksi?
Mykkänen: EU-tasolla estettävä anonyymi kirjoittaminen netissä.

Vittu tuo IsoPää Mykkänen on kuvottava epämies. Hienoa kyllä Kokoomuksen nykylinja, mutta hei ei sentään olla putinisteja kuten Perussuomalaiset! :)

Mitäs muuta laukkuryssä Sokolovilta voi odottaa.
 
Olen kyllä samaa mieltä että tänne tarvitaan ja saa tulla ulkomaalaisia. Se on vin se ongelma että niitä rauhanuskonnon edustajia/sotilaita hiekkamaista pitäisi saada estettyä.
Joku aasialainen voi tulla anyday of the week.
 
Ajattelun taso on madaltanut lähestulkoon jokaisella riippumatta demograafisesta kategorista vain oman hanurin etujen puolustamiseen, koska isompaa kuvaa nähdä ja tärkeimpänä ei haluta nähdä, koska rahaa pitää tienata valtiolle vaikka kansa tapettaisiin fyrkan takia. Kuten tuossa matu-miitissä kukkahattutädit tuumailevat, että Suomen väestö on niin vanhaa että pitää tuota korvaavaa väestöä tilalle niin nämä sätkynuket tulevat ajamaan tämän prosessin finaaliin saakka, koska heillä ei ole mitään suhdetta suomalaiseen kansaan vaan ainoa suhde on valtion kassaan eli pääasiassa eläkkeisiin. Jos suomalaisella (huom. ei "suomalaisilla") nuorilla aikuisilla tahi jopa teineillä menee heikosti niin asenne näihin on about ihan vatun sama kunhan minun eläkkeisiin ei kosketa.
 
Juu ei tässä maassa ole vuosikymmeneen tai pariin enää ollut mitään samassa paatissa istumista. Tai jos istutaankin niin yhdessä päässä soutaa eteenpäin samalla kun toisessa päässä istuva yrittää päinvastaseen suuntaan ja keskellä istuva yrittää saada vene kulkemaan kylki edellä. Ja neljäs on jo irroitanut pohjatapin.
 
Mitä enemmän suomalaiset poliitkot ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat visioivat Suomen tulevaisuutta sitä tyytyväisempi olen päätöksestäni lähteä elintasopakolaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top