Kasvava ilmiö: Turvapaikkaa haetaan kielteisen päätöksen jälkeen uudelleen – syynä seksuaalinen suuntautuminen
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo
tämän ajan ilmiöksi, että samat hakijat pyörivät turvapaikkaprosessissa.(KUVA: Lehtikuva, Esa Syväkuru)
Julkaistu: 28.10. 6:45
TURVAPAIKANHAKIJAT
Kristityksi kääntyminen ja homoseksuaalisuus ovat toisen hakemuksen jättäneillä yleisimmät perusteet.
MAAHANMUUTTOVIRASTOA työllistävät entistä enemmän turvapaikanhakijat, jotka ovat aiemmin saaneet kielteisen päätöksen ja uudessa hakemuksessaan kertovat olevansa homoseksuaaleja ja sen vuoksi vaarassa.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja
Esko Repo taustoittaa, miten vuonna 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita. Hakemusten käsittely ruuhkautui eri portaissa.
– Jo 2017 oli selkeä muutos siinä, että ensimmäisen päätöksen jälkeen, joka on kielteinen, heti tehtiin uudella perusteella hakemus.
Tänä vuonna Maahanmuuttovirastoon on tullut reilu 3 500 hakemusta. Hakemuksista noin 1 600 on uusijoita. Heidän osaltaan on ainakin yhden kerran tehty kielteinen päätös.
Esko Repo ei osaa tarkalleen sanoa, kuinka moni uusijoista vetoaa homoseksuaalisuuteen. Maahanmuuttovirasto ei tilastoi hakuperusteita.
– Jos esitetään uusi peruste, yleisin syy on kristinuskoon kääntyminen. Toiseksi yleisin syy on seksuaalinen suuntautuminen, Repo sanoo yleisellä tasolla.
Uusintahakemuksen tekijöissä irakilaiset ovat suurin ryhmä. Irakilaisten lisäksi uusintahakemuksia tekevät Afganistanista, Somaliasta ja Iranista tulleet.
Näistä maista tulleissa on hakijoita, jotka vetoavat seksuaaliseen suuntautumiseensa.
– On valtioita, joissa seksuaalisen suuntautumisen perusteella voi pelätä joutuvansa vainotuksi.
Suomessa ei ole laissa rajoitettu turvapaikkahakemusten määrää.
– Jos aiemmin on ollut perusteena kotimaan turvallisuustilanne ja sitten esittää, että on käännytty kristinuskoon tai on homoseksuaali, asia tutkitaan, kuten turvapaikka-asia tutkitaan.
MITEN uskottavaa sitten on, jos kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut perheellinen kertoo myöhemmässä vaiheessa, että hän on homoseksuaali?
Perhe on voinut olla myös kulissi, Repo huomauttaa.
– Toisaalta seksuaalinen identiteetti on mitä on.
Repo sanoo, että turvapaikasta päätettäessä pitää selvittää, mitä voisi tapahtua, jos henkilö palaa kotimaahan. Päätöstä tehtäessä arvioidaan myös kertomuksen uskottavuutta.
Repo sanoo tämän ajan ilmiöksi, että samat hakijat pyörivät prosessissa.
– Tuntuu välillä turhalta, että sama hakija on monta kertaa edessä ja jos ei ole kyetty esittämään mitään uutta.
Tänä vuonna hakemuksissa on tapahtunut muutos.
Homoseksuaalisuuteen vetoamisesta uutisoi aiemmin
Suomen Kuvalehti.
HOMOSEKSUAALISUUS on todellinen vainoamisen syy monista eri maista saapuville, korostaa sosiaalityössään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita tukeva HeSeta ry.
– Meillä on satoja jäseniä, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja pakolaistaustaisia, HeSetan toiminnanjohtaja
Aaro Horsma kertoo.
Horsman mukaan on esimerkiksi asiakkaita, jotka ovat kotimaassaan nähneet samaa sukupuolta olevan kumppaninsa murhan. Silti he ovat saaneet Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen.
– Kokemus on niin traumaattinen, ettei siitä ole helppo kertoa. Negatiivisten turvapaikkapäätösten perusteluissa on mainittu muun muassa tunneilmaisun rajallisuus, joka on kyllä yksi traumaperäisen stressihäiriön yleisin oire.
– Myös tulkkien taso vaihtelee ja vaikuttaa haastattelujen sujuvuuteen.
HORSMA sanoo, että homoseksuaalisuus on turvapaikanhakijoiden kotimaassa yleensä tabu. Vasta Suomessa moni on uskaltanut tulla ulos kaapista hakiessaan tukea ja tietoa.
Puhuttelut ja päätökset lähtevät Horsman mukaan usein länsimaisista arvoista.
Länsimaissa on mahdollisuus tutustumiseen, yhdessä olemiseen, asumiseen ja esiintymiseen julkisesti yhdessä.
Turvapaikanhakijan kotimaassa kahden samaa sukupuolta olevan yhdessäolo on aina riski. Tapaamiset sovitaan usein erikseen ja ne ovat lyhyitä.
– Sitten täällä ihmetellään, miksi tarinat suhteista ovat niin seksipainotteisia. Seksi on iso osa monen ihmisen seksuaalisuutta. Sen harrastaminen kumppanien kanssa, vaarallisissakin ympäristöissä, voi olla tärkeä ja monelle ainoa tapa toteuttaa tärkeää osaa itsestään.
Horsman mukaan Maahanmuuttoviraston haastatteluissa on parantamisen varaa. Viraston työntekijät eivät aina osaa tunnistaa seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvaa.
– Maahanmuuttoviraston työntekijöillä ei ole tarvittavaa seksologian koulutusta ja osaamista.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005879745.html
