Mihin Suomi velvoittaa itsensä GCM-sopimuksella?
8.10.2018 14:56
Juha Hämäläinen
Kuva Pixabay.
GCM-sopimuksen (Globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta maahanmuutosta) allekirjoituksella Suomi velvoittaa itsensä edistämään maailmanlaajuista maahanmuuttoliikettä. Tämänkin sopimuksen takaa löytyy suurteollisuuden ja kansainvälisien jättikonsernien lobbaamisen tulos, jolla pyritään laskemaan tuotantokuluja.
YK-täysistunto hyväksyi New Yorkissa pidetyssä kokouksessa ”Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration” -sopimuksen tekstin. Lyhesti puhutaan Global Compact for Migration -julistuksesta eli GCM-sopimuksesta. Tämän joulukuussa Marokon Marrakechissa allekirjoitettavaksi suunnitellun sopimusluonnoksen hyväksyivät kaikki muut maat paitsi USA ja Unkari. Tanska on arvostellut sopimusta ankarasti ja, Itävalta on ilmoittanut kieltäytyvänsä allekirjoituksesta, jos sopimus velvoittaa ohittamaan kansallisen päätöksen teon.
Euroopan poliittisen keskustelun ja kansalaisten asenteiden muutoksen huomioon ottaen tulisi tämä sopimus esiintyä useammin kansalaiskeskusteluissa, jotta täyttäisimme valtiona EU-arvojen asettaman ”demokratia-arvon” velvoitteet.
Hetki nolla
Keskustelu on Euroopan laajuisesti pysähtynyt hetkeen nolla. Euroopan mediat levittävät lehdistötiedotteita, joissa kammataan sopimusta läpi artikkelin tekijän ideologiakammalla ja pintapuolisesti. Toimimattomasta suomalaisesta mediasta johtuen joudumme käyttämään Saksan median julkaisemia artikkeleita esimerkkinä mediatoiminnasta.
Sveitsiläinen
Neue Zürcher Zeitung(
NZZ) kirjoittaa:
”Maahanmuutto on tunnustettava asia – sanoo täysistunnon presidentti Miroslav Lajcak ja jatkaa – mutta meillä ei ole tähän mennessä ollut työkaluja sen kontrolloimiseen”.
Spiegel Online kirjoittaa:
”Louise Arbour, YK:n erityisasiantuntija maahanmuuton osalta, varoittaa ‘kaaoksesta ja vaarallisista riiston mahdollisuuksista’, jos maahanmuuttoa ei voida järjestää laillisesti. Tätä ennen hän oli ylistänyt sitä, että 18 kuukautta kestäneet neuvottelut, jotka on usein ymmärretty tarkoituksella ja vahingoittamismielessä väärin, sujuivat lopulta hyvin”.
Kaikki hyvin Saksan maalla ja Suomessa asiasta ei siis tarvitse edes puhua, mutta mitä tämä hiljaisuus piilottelee varjoissaan?
GCM-sopimus
Katsotaan vielä kerran sopimuksen sisältöä. Siellä lukee, ettei sopimus käsittele pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Heitä varten on olemassa oma sopimuksensa. Sopimusnimessä M tarkoittaa kirjaimellisesti Migration eli siirtolaisia.
”Refugees and migrants are entitled to the same universal human rights and fundamental freedoms, which must be respected, protected and fulfilled at all times. However, migrants and refugees are distinct groups governed by separate legal frameworks. Only refugees are entitled to the specific international protection as defined by international refugee law. This Global Compact refers to migrants and presents a cooperative framework addressing migration in all its dimensions.”
Tässä esitetään selvästi, että sopimuksia on kaksi, joista toinen koskee pakolaisia ja toinen siirtolaisia. Tässä kohtaa kriittinen lukija voi esittää vastaväitteitä ja kaivaa esiin kohtia, joissa pakolaisuus mainitaan sopimustekstissä. Annetaan kuitenkin itse YK-pääsihteerin kanslian raportin kertoa meille, mitä tässä on tarkoituksena saada aikaan.
”Meidän tulee näyttää kunnioitusta yhteisöille, jotka pelkäävät joutuvansa häviäjien joukkoon siirtolaiskysymyksessä, vaikka on olemassa mahtavia todisteita siitä, että siirtolaisuus on siunaus niin lähtö- kuin kohdemaalle. Me emme voi olla sokeita kansalaisten huolille. Yhteisöt, jotka ovat muutenkin epätasapainossa, syyttävät kovin usein siirtolaisia. Tässä tilanteessa on välttämätöntä selvittää, ettei se ole oikein, ja on välttämätöntä käydä ongelmaan käsiksi riittävällä vakavuudella, jotta maahanmuutto toimisi kaikille”.
Kannetaan huolta ja sitten syyllistetään
Pääsihteerin kaunosanat eivät kohtaa todellisuuden kanssa monessakaan Euroopan maassa. Useat tapaukset Euroopassa ovat näyttäneet toteen, että kansalaisten ”pelko” otetaan vastaan syyllistämistekniikalla: jos et usko maahanmuuton kaikkivoipaan hyvyyteen, olet vähintään ksenofoobikko tai rasisti, jopa natsi.
GCM-sopimuksessa itsessään tämä kerrotaan kohdassa 17 ( OBJECTIVE 17) seuraavasti:
”On eliminoitava kaikki eriarvoistava ja tuettava faktapohjaista julkista keskustelua maahanmuuttoteeman tiimoilla”
ja
”Me velvoitamme itsemme (….) taistelemaan kaikkia siirtolaisiin kohdistuvia eriarvoistavia muotoja vastaan, kuten eriävät mielipiteet, rasistiset teot ja julistukset, rotusyrjintä, väkivalta, ksenofobia ja näihin liittyvä toimia, jotka rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeuksia”.
Tähän taisteluun sopimuksen mukaan käydään seuraavin metodein:
”Riippumatonta, objektiivista ja korkeatasoista mediaa on tuettava. Lisäksi journalistit on herkistettävä ja koulutettava sekä sijoitettava etniseen uutisointiin ja mainoksiin. Medioilta, joiden huomataan käyttävän systemaattista epätasa-arvoa, vierasvihaa, rasismia ja muita siirtolaisia syyllistäviä tai raskauttavia keinoja, on lopetettava rahoitus vapaan lehdistön kunnioituksen nimissä”.
Rasismin ja vierasvihan vastainen taistelu ei liene suuri ongelma, mutta jos taistelun kohteeksi valitaan kaikki agendaa vastustava toiminta ja kirjoittelu, joka merkitään heti ”rasisti-” tai ”natsileimalla”, on kyseessä jo loistava propaganda-agenda.
Valtamedia osa kampanjaa
Valtamedia nähdään asiakirjassa sisäänrakennettuna osana agendaa.
”Globaali sopimus haastaa yhteistyöhön useita asianomaisia (Stakeholder), sisältäen (….) valtamedian. (….) Me tulemme toteuttamaan tämän agendan yhteistyössä siirtolaisten, kansalaisjärjestöjen (…..) ja median kanssa”.
Vaikeuttaa huomattavasti ”vapaan median kunnioitusta”, jos valtiot ja valtamediat toimivat yhdessä agendan puolesta.
Tähän mennessä voisi sanoa suurella suvaitsevuudella, että hyvän ilmapiirin luominen joka tapauksessa valtaviin massoihin on ehdoton liturgia. Hyvä ilmapiiri syntyy ihmisystävällisyyden käskyllä. Kuitenkin sopimuksen teksti vaatii lisää. Paperissa vaaditaansuosimaan lisävaeltajia ja paperin sitovia kohtia on esimerkiksi tämä:
”Me velvoitamme itsemme löytämään teitä vakituiseen maahanmuuttoon niin, että työperäistä maahanmuuttoa tuetaan. (….) näin on tutkittava tällaisten teiden saatavuus ja helpottaa niiden laajentamista”.
Sopimus kieltää itse oman arvostelunsa
Tällainen siirtolaissopimus tuhoaa itse itsensä japositiivisessa valossa esittämänsä totuuden sekäantaa samalla oikeuden nimetä kaikki sopimuksen arvostelijat rasisteiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että Saksan keskuspankin Bundesbankin tammikuussa tekemässä tutkimuksessa näytettiin toteen, että siirtolaisten vaikutus Saksassa on saanut työmarkkinoidenpalkkakehityksen melkein pysähdyksiin.
Kehitystä maahanmuuton kautta
Kohdemaiden tulisi paperin mukaan nähdä maahanmuuton positiiviset vaikutukset talouteen ja luoda yhteyksiä maahanmuuton ja kehitysavun välille. Tässä tulee paperin mukaan ottaa huomioon se, että kohdemaat hyötyvät lisätyövoiman kautta ja lähtömaa kotiin lähetettyjen rahalähetysten kautta.
Kuitenkin voisi ajatella, että köyhän Afrikan maan kouluttama lääkäri tai insinööri olisi kenties parempi sijoitus paikallisessa sairaalassa tai suunnittelutoimistossa kuin Euroopan metropoleissa lähettämässä satasia kotiinsa. Rahalähetyksetkään eivät kauan toimi, sillä kuitenkin tilanteen tasaannuttua seuraa perheenyhdistämiset ja rahavirta kotiin katkeaa. ”Aivoviennin” ongelma on vaiettu kuoliaaksi YK-paperissa.
Muita Euroopan hallitusten lupauksia
Lopuksi pieni yhteenveto EU-paperista jossa hahmotellaan EU-linjaa tulevaan siirtolaissopimukseen. Tämä linja on luettavissa EU-kannanotosta:
”Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,
– ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1967 tehdyn pöytäkirjan,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet,
– ottaa huomioon lasten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman ja erityisesti kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan ILOn yleissopimuksen nro C189/2011,
– ottaa huomioon 19. syyskuuta 2016 hyväksytyn YK:n yleiskokouksen päätöslausuman A/RES/71/1 ”New Yorkin julkilausuma pakolaisista ja muuttajista” ,
– ottaa huomioon New Yorkin julkilausuman ”Kokonaisvaltainen kehys pakolaisten tilanteeseen reagoimiseksi” liitteen I,
– ottaa huomioon New Yorkin julkilausuman “Kohti globaalia sopimusta turvallisesta, hallitusta ja laillisesta muuttoliikkeestä” liitteen II……… ”
Vuosia valmisteltu ja sitomattomana mainostettu ”GCM-suositus-sopimus” perustuu EU:n kannanoton mukaan YK:n peruskirjalle ja kymmenille muille sitoville sopimuksille.
Tämän saman saa lukea myös virallisesta sopimustekstistä:
”1. This Global Compact rests on the purposes and principles of the Charter of the United Nations.”
Näissä lauseissa voisi kriittinen mieli väittää asuvan loogisen kuperkeikan tai sitten suoranaisen valheen, mutta se lienee liioittelua, koska GCM-sopimus ei sido ketään, vaan pyrkii vapauttamaan kaikki.
EU-paperi jatkaa selvitystään:
A. Toteaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 13.2 artiklan mukaan jokainen on vapaa lähtemään mistä tahansa maasta, myös omastaan, sekä palaamaan omaan maahansa; toteaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea selvensi vuonna 1999 annetussa yleiskommentissaan nro 273 (8 kohta), että tätä oikeutta ei voida sitoa mihinkään erityiseen tarkoitukseen tai ajanjaksoon, jonka henkilö haluaa viettää maansa ulkopuolella.
B.
ottaa huomioon, että YK:n yleiskokouksen New Yorkissa 19. syyskuuta 2016 isännöimässä pakolais- ja siirtolaisasioita käsittelevässä huippukokouksessa YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yksimielisesti New Yorkin julkilausuman pakolaisista ja muuttajista, jonka pohjalta käynnistettiin kaksi erillistä ja toisistaan riippumatonta – vaikkakin sisällöltään yhteenliittyvää – prosessia, jotta vuonna 2018 voidaan hyväksyä pakolaisia koskeva Global Compact -aloite sekä turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskeva Global Compact -aloite, joka allekirjoitetaan Marokon kokouksessa joulukuussa 2018.
C. ottaa huomioon, että New Yorkin julkilausumassa esitetään pakolaisten tilanteeseen reagoimista koskeva kokonaisvaltainen kehys (liite I), joka perustuu kansainvälisen vastuunjaon periaatteeseen ja YK:n jäsenvaltioiden päättäväisyyteen puuttua pakkomuuton perimmäisiin syihin; toteaa, että kyseisessä kehyksessä esitetään erityistoimia vastaanottaviin maihin kohdistuvan paineen helpottamiseksi, pakolaisten omaehtoisen selviytymisen parantamiseksi, kolmansia maita koskevien ratkaisujen lisäämiseksi ja lähtömaiden olojen parantamisen tukemiseksi, jotta turvallinen ja ihmisarvoinen paluu olisi mahdollinen.
E. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot osallistuivat valmistelevaan prosessiin ja keskusteluihin, joiden pohjalta esitettiin alustavat luonnokset; ottaa huomioon, että kun aloitetaan prosessin kriittisempi vaihe, ja koska Yhdysvallat päätti lähteä neuvotteluista, on käynyt entistä tärkeämmäksi, että EU ja sen jäsenvaltiot omaksuvat johtavan roolin vahvan, ihmiskeskeisen ja ihmisoikeuksiin perustuvan tekstin varmistamiseksi.
F. ottaa huomioon, että muuttoliike on monimutkainen inhimillinen ilmiö; toteaa, että vaikka pakolaiset on tarkkaan määritelty ja suojattu kansainvälisessä oikeudessa ihmisinä, jotka oleskelevat lähtömaansa ulkopuolella, koska pelkäävät vainoa, konflikteja, väkivaltaa tai muita olosuhteita, ja jotka sen vuoksi tarvitsevat kansainvälistä suojelua, ihmisoikeudet kuuluvat sekä pakolaisille että muuttajille, jotka ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa ja kohtaavat enemmän väkivaltaa ja hyväksikäyttöä muuttoliikeprosessin aikana; toteaa, että pakolaisia koskevan Global Compact -aloite sekäturvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskeva Global Compact -aloite ovat toisiaan täydentäviä prosesseja, joiden täytäntöönpano edellyttää yhteisiä toimia.
G.
toteaa, että ihmisten liikkuvuus ja muuttoliike ovat laajeneva ilmiö ja että eri puolilla maailmaa on noin 258 miljoonaa kansainvälistä muuttajaa; ottaa huomioon, että muuttajien osuus maailman väestöstä on kasvanut 2,8 prosentista vuonna 2000 3,4 prosenttiin vuonna 2017; toteaa, että 48 prosenttia muuttajista on naisia; ottaa huomioon, että useimmat muuttajat matkustavat turvallisella ja hallitulla tavalla; ottaa huomioon, että 85 prosenttia muuttoliikkeestä tapahtuu samalla kehitystasolla olevien maiden välillä; toteaa, että vuonna 2017 Euroopasta lähti toiseksi suurin lukumäärä kansainvälisiä muuttajia (61 miljoonaa)
H. ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa oli noin 65 miljoonaa pakkosiirrettyä ihmistä, joista 12 miljoonaa oli syyrialaisia; ottaa huomioon, että Maailmanpankin mukaan vuosina 2012–2015 noin 9 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan, mikä on vakava haaste maailmanlaajuiselle humanitaarisen avun järjestelmälle; ottaa huomioon, että kehitysmaat tai -alueet, joista suurin osa on Afrikan mantereella, ottavat vastaan 84 prosenttia maailman pakolaisista ja 99 prosenttia maan sisäisesti siirtymään joutuneista henkilöistä, kun Euroopan maat Turkkia lukuun ottamatta ottavat vastaan vain 10 prosenttia pakolaisista; ottaa huomioon, että YK:n pakolaisjärjestön vuoden 2018 maailmanlaajuisten uudelleensijoittamistarpeiden mukaan lähes 1,2 miljoonan ihmisen arvellaan tarvitsevan uudelleensijoittamista; ottaa huomioon, että vuodesta 2000 lähtien maailmassa on kuollut 46 000 muuttajaa ja pakolaista etsiessään turvaa ja ihmisarvoista elämää, mukaan lukien arviolta vähintään 14 500 kuolemantapausta keskisellä Välimerellä vuodesta 2014 lähtien
L. toteaa kokemuksen osoittaneen, että muuttajat antavat myönteisen panoksen maahan, jossa he asuvat, sekä kotimaahansa; ottaa huomioon, että maahanmuuttajat myötävaikuttavat asuinmaidensa talouksiin maksamalla veroja ja käyttämällä noin 85 prosenttia tuloistaan näissä maissa; ottaa huomioon, että vuonna 2017 maailmanlaajuisesti arviolta 596 miljardia Yhdysvaltain dollaria siirrettiin rahalähetyksinä ja 450 miljardia dollaria siirrettiin kehitysmaihin, mikä on jopa kolme kertaa enemmän kuin virallisen kehitysavun kokonaismäärä.
Sekä korostaa, että:
1. tukee voimakkaasti pakolaisista ja muuttajista annetun New Yorkin julkilausuman tavoitteita ja siihen liittyvää prosessia globaalin hallintajärjestelmän kehittämiseksi sekä kansainvälisen muuttoliikkeen, ihmisten liikkuvuuden, laajojen pakolaismäärien ja pitkittyneiden pakolaistilanteiden koordinoinnin parantamiseksi sekä sellaisten kestävien ratkaisujen ja toimintatapojen käyttöön ottamista, joilla tuodaan selvästi esiin pakolaisten ja muuttajien oikeuksien suojelun merkitys.
2.
kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan yhteistä EU:n kantaa ja puolustamaan aktiivisesti ja edistämään neuvotteluja, jotka käsittelevät turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä ja pakolaisia koskevaa YK:n Global Compact -aloitetta, joka on hyvin tärkeä;
3.
on vakuuttunut, että merkittävien keskinäisten riippuvuuksien maailmassa paras tapa vastata tehokkaasti ihmisten liikkuvuuteen liittyviin haasteisiin on koko kansainvälisen yhteisön yhteistyö; suhtautuu siksi myönteisesti turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta koskevien hallitusten välisten neuvotteluiden aloittamiseen sekä siihen, että alustavien luonnosten pohjalta on käynnistetty pakolaisia koskevaa Global Compact -aloitetta koskevat viralliset kuulemiset, jotka on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuuhun 2018 mennessä
5. korostaa, että keskeisissä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tunnustetaan kaikkien ihmisten oikeudet, mukaan lukien muuttajat ja pakolaiset heidän oikeudellisesta asemastaan riippumatta, ja velvoitetaan valtioita noudattamaan niitä, myös palauttamiskiellon perusperiaatetta; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, jotka tarvitsevat erityistä lääketieteellistä tai psykologista tukea, mukaan lukien fyysisen, ennakkoluuloon perustuvan, seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan väkivallan tai kidutuksen uhrit; kannattaa tähän liittyvien konkreettisten toimien sisällyttämistä Global Compact -aloitteisiin; muistuttaa lisäksi, että haavoittuvuudet johtuvat lähtö-, kauttakulku-, vastaanotto- tai kohdemaan olosuhteista ja ovat seurausta paitsi henkilön identiteetistä myös poliittisista valinnoista, eriarvoisuudesta sekä rakenteellisesta ja yhteiskunnallisesta dynamiikasta.
6. muistuttaa, että Agenda 2030:n sisältämissä kestävän kehityksen tavoitteissa todetaan, että suunnitelluilla ja hyvin hallituilla muuttoliikepolitiikoilla voidaan auttaa saavuttamaan kestävää kehitystä ja osallistavaa kasvua sekä vähentää eriarvoisuutta valtioiden sisällä ja niiden välillä; vaatii kiinnittämään asianmukaista huomiota kestävän kehityksen tavoitteiden ja Global Compact -aloitteiden näkökohtiin, jotka koskevat muuttoliikettä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa lapsiin liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja panemaan täytäntöön 6. maaliskuuta 2017 annetut EU:n suuntaviivat lasten oikeuksien edistämiseksi.
Erikseen siirtolaisia koskevasta Global Compactista EU-parlamentti on päättänyt olla tätä mieltä:
25. katsoo, että Global Compact -aloite tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden asettaa kehityksen ja muuttoliikkeen välinen yhteys maailmanlaajuiseen poliittiseen toimintaohjelmaan; uskoo vahvasti, että kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat kokonaisvaltaisen ja kattavan kehyksen muuttoliikkeen ja kehityksen välisen yhteyden juurruttamiseksi
26. muistuttaa, että YK:n pääsihteerin raportissa ”Making Migration Work for All” korostetaan, että on olemassa selvää näyttöä siitä, että todellisista haasteista huolimatta muuttoliike hyödyttää sekä muuttajia että vastaanottavia yhteisöjä taloudellisesti ja sosiaalisesti ja että se voi olla talouskasvun ja innovoinnin moottori; tukee voimakkaasti muuttoliikettä koskevan myönteisen sanoman välittämisen jatkamista ja kehottaa unionia ja kansainvälisiä tiedotuskampanjoita kiinnittämään huomiota todisteisiin ja torjumaan rasistisia ja muukalaisvihamielisiä suuntauksia yhteiskunnissamme.
29. uskoo vahvasti, että nyt on aika tuoda yhteen kaikki YK:n arkkitehtuurin osatekijät, mukaan lukien Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö, jotta voidaan tukea kansainvälisiä toimia muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi; pitää siksi erittäin valitettavana Yhdysvaltain hallinnon päätöstä lopettaa osallistumisensa neuvotteluihin turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevasta Global Compact -aloitteesta; kehottaa EU:ta osoittamaan johtajuutta tässä prosessissa ja tuomitsemaan muut maat, jotka lähtevät neuvotteluista tai onnistuvat vesittämään aloitteen sisällön; kehottaa EU:ta kantamaan vastuunsa maailmanlaajuisena toimijana ja toimimaan niin, että varmistetaan neuvottelujen menestyksekäs päätökseen saattaminen; korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden on osoitettava yhtenäisyyttä ja puhuttava yhdellä äänellä tukeakseen muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kansainvälistä, ihmisoikeuksiin perustuvaa järjestelmä.
30. katsoo, että uusien laillisten väylien, jotka perustuvat muun muassa realistisiin analyyseihin työmarkkinoiden tarpeista, avaaminen muuttoliikkeelle ehkäisisi laitonta muuttoliikettä ja johtaisi siihen, että kuolemantapaukset vähenisivät ja ihmissalakuljettajien ja häikäilemättömien työnantajien harjoittama laittomien muuttajien hyväksikäyttö vähenisi.
33. kehottaa YK:n jäsenvaltioita harkitsemaan yksityiskohtaisten kansallisten tai alueellisten toimintasuunnitelmien hyväksymistä, edistämään koko hallintorakenteen kattavaa lähestymistapaa Global Compact -aloitteen suositusten täytäntöönpanossa, jotta voidaan käsitellä muuttoliikkeen eri ulottuvuuksia, joista mainittakoon kehitys, ihmisoikeudet, turvallisuus, sosiaaliset näkökohdat, ikä ja sukupuoli, sekä ottaa huomioon politiikan vaikutukset terveyteen, koulutukseen, lasten suojeluun, asumiseen, sosiaaliseen osallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen suojeluun.
Lisätietoa kyseiseen sopimukseen löytyy
Kansalaisen jo tekemien tutkimuksista, joita voi tutkia
täälläja
täällä sekä
täällä.
https://www.kansalainen.fi/mihin-suomi-velvoittaa-itsensa-gcm-sopimuksella/
