Tällainen on YK:n GCM-sopimus, jonka piilottelusta perussuomalaiset syyttävät hallitusta - Suomen on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa
Tänään klo 6:13
Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge kertoo, että
GCM ei ole sitova sopimus, vaan ohjenuora. Se ei vaikuta esimerkiksi siihen, että Suomeen tuli jatkossa aiempaa enemmän siirtolaisia.
YK:n GCM-kompakti allekirjoitetaan joulukuussa Marokossa. MOSTPHOTOS
Perussuomalaisten kansanedustaja
Ville Tavio teki torstaina eduskunnassa toimenpidealoitteen, jolla vaaditaan hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen liittyminen eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi. Tavio näkee tilanteen hyvin
dramaattisena:hänen mukaansa kyseessä on hanke, jota hallitus on yrittänyt peitellä kansalaisilta ja medialta.
Ulkoministeriön johtavan asiantuntijan arvion perusteella tilanne vaikuttaa vähemmän hurjalta.
GCM eli Global Compact for Migration on maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvä kansainvälisesti neuvoteltu
sopimus, joka on laadittu YK:n piirissä. Se kattaa kansainvälisen muuttoliikkeen kaikki ulottuvuudet kokonaisvaltaisesti ja kattavasti.
Ulkoministeriön johtava asiantuntija
Renne Kligne muistuttaa heti alkuun, että
sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Hän kutsuukin sitä sopimuksen sijaan
kompaktiksi.
– Sen tarkoitus on, että maailmanlaajuiseen haasteeseen vastataan yhdessä maailmanlaajuisesti, Klinge sanoo.
Tämä haaste on siirtolaisuus, joka voi tulevina vuosikymmeninä lisääntyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja maailman väkiluvun kasvun vuoksi. Samalla pyritään näkemään myös siirtolaisuuden hyvät puolet ja mahdollisuudet.
– Kompaktin avulla etsitään niitä keinoja, joilla
siirtolaisuutta ja muuttoliikettä voitaisiin yhdessä hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien eduksi, Klinge kertoo.
Mitä se tarkoittaa käytännössä?
23 tavoitetta
GCM-kompaktissa on 23 tavoitetta.Ne liittyvät esimerkiksi siirtolaisten ja heidän perheidensä suojeluun, oikeuksiin ja parempiin elin- ja työoloihin. Kompaktin tavoitteena on lisäksi parantaa kansainvälisten maahanmuuttoprosessien hallintaan liittyvää tietojenkäsittelyä sekä torjua taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja poliittisista syistä johtuvaa pakotettua siirtolaisuutta.Yhtenä pointtina on myös integroidun, turvallisen ja koordinoidun rajavalvonnan tavoitteiden korostaminen.
Myös siirtolaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön, ihmiskaupan ja syrjinnän torjuminen ovat kompaktin ytimessä.
Kompaktin voimaantulo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen sen allekirjoittava maa noudattaa kaikkia sen tavoitteita.Kuten todettua, kompakti on ohjenuora, ei oikeudellisesti sitova sopimus.
Jokainen maa voi valita siitä itselleen sopivia ja itseään koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä
–
Tällä ei puututa kansainväliseen suvereniteettiin. Jokainen maa voi itse katsoa, mikä on sopivaa kenellekin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Eri mailla on erilaisia tavoitteita, Klinge sanoo.
Suomen kohdalla ei vielä päätetty, mitä osia kompaktista otetaan käyttöön. Neuvotteluista on vastannut ulkoministeriö konsultoiden muita ministeriöitä ja tahoja, kuten kansalais- ja työmarkkinajärjestöjä.
Kun toimeenpanoa ruvetaan edistämään, on etenkin sisäministeriöllä sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä keskeinen rooli.
– Siitä on ehkä aikaista tässä vaiheessa vielä sanoa.Toimenpiteet, joita tullaan tekemään, ovat varmasti synkassa meidän yleisten linjausten, tavoitteiden ja lainsäädännön kanssa, Klinge kertoo.
Rajat eivät aukea
Joidenkin tulkintojen mukaan GCM-sopimus avaa valtioiden rajat siten, että kuka tahansa voisi kompaktin voimaantulon jälkeen muuttaa mihin tahansa haluamaansa maahan.
Tämä ei Klingen mukaan pidä lainkaan paikkaansa.
–
Pitää pyrkiä säännönmukaiseen ja sitä myötä turvalliseen siirtolaisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että sääntöjen ulkopuolinen siirtolaisuus ei ole kenenkään edun mukaista.
Klingen mukaan kompakti ei tule lisäämään Suomeen kohdistuvan siirtolaisuuden määrää.
– Olemassa olevia virtoja pyritään kaitsemaan ja miettimään järkevällä tavalla.
On kansallinen päätös, jos katsotaan, että työvoiman takia halutaan houkutella vaikka korkeakoulutettua työvoimaa Suomeen entistä enemmän, Klinge sanoo.
Lisäksi kompaktissa puhutaan myös rajavalvonnan tehostamisesta.
– Kompakti ei missään tapauksessa johda siihen, että luovuttaisiin rajamuodollisuuksista tai mistään sen tyyppisistä. Sanoisin, että melkeinpä päin vastoin, Klinge kertoo.
Maahanmuuttoa valvovat siis jatkossakin valtiot itse, ei YK.
– Kuten kompaktissa lukee, suvereniteetti pysyy YK:n jäsenvaltioilla ja ne saavat itse päättää, mitä haluavat ja eivät halua tehdä.
Kompakti ei tarkoita sitä, että Suomeen tulisi siirtolaisia enenevissä määrin.MOSTPHOTOS
Hyötyä siirtolaisille
Klingen mukaan voi sanoa, että
kompakti tulee hyödyttämään siirtolaisia. Heistä pyritään pitämään parempaa huolta ja estämään inhimilliset tragediat mahdollisuuksien mukaan.
– Vähentämään sitä kärsimystä
yhteisellä globaalilla taakanjaolla, Klinge toteaa.
Kingen mukaan tähän liittyviä seikkoja ovat siirtolaisten sopeutumisen helpottamisen lisäämisen lisäksi muun muassa yhdessä hoidetut palautukset ja uudelleenkotoutukset.
Myös tiedon keräämistä ja levittämistä siirtolaisille aiotaan kehittää, jotta siirtolaiset tietäisivät paremmin, mitä tehdä.
– Se olisi kaikkien edun mukaista.
USA ja Unkari ulkona
YK:n jäsenmaista Yhdysvallat ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio hyväksyä GCM-kompaktia.Yhdysvallat ei edes lähtenyt neuvottelemaan kompaktin sisällöstä.
Unkari ilmoitti heinäkuussa, ettei lähde kompaktiin mukaan. Myös ainakin Puola, Tanska ja Itävalta ovat harkinneet kompaktista irtautumista.
Klinge epäilee, että taustalla voi olla poliittisia syitä.
– Suomen näkökulmasta olisi surullista, jos jotkut muutkin EU-jäsenmaat kuin Unkari eivät lähtisi tähän mukaan. Se antaisi signaalin muualle maailmaan, ettemme halua olla mukana globaalissa yhteistyössä, Klinge sanoo.
– Se vaikeuttaisi EU:n yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.
GCM-kompakti allekirjoitetaan Marokon Marrakechissa 10.–11.joulukuuta. Se jälkeen se etenee vielä YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/ef647c46-2541-4a31-a42d-7b2f6fc95919_pi.shtml
/s
