Sarek1
Ylipäällikkö
”I want a good life”, näin ovat monet jututtaessa loiheneet lausumaan.
Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
”I want a good life”, näin ovat monet jututtaessa loiheneet lausumaan.
Australia on kanssa hylännyt sen.
Lukasin sen läpi kursoorisesti. Aika paljon oli kymbayaata, hurskaita toiveita, ja sitten toimenpiteitä jotka tekisivät maahanmuutosta vapaavalintaiseen maahan miltei subjektiivisen oikeuden.... Yleinen vaikutelma oli, että laiton maahanmuutto ratkaistaan tekemällä laillisesta niin vaivatonta, että se on mahdollista kaikille halukkaille. Jos vastaanottajamaiden asukkaat tai kansalaiset eivät pidä ajatuksesta, aloitetaan laaja uudelleen koulutus, joka muistuttaa Siperiaa.....
Mutta mutta, Suomen kannaltahan sopimus on lähinnä yksi 'selkä' lisää, jonka taakse piiloutua kun hallitus tekee vaalikarjaa laajasti vituttavia maahanmuuttopäätöksiä: "Kansainväliset sopimukset velvoittavat": Tarveharkinnan poisto, työperäisten lupien painaminen halukkaille hylsyn tai kymmenen saaneille turvapaikanhakijoille, elatusvastuun poistaminen perheenyhdistämisistä jne.. (kaikille löytyy perusteet tai motivaatio tosta YK paperista.)
Viimeksi muokattu:
Itse en aio leikkiä mukana, kerään leluni, vien maalle ja pyrin eristäytymään sekä kusettamaan rikollista veronkantajaa kaikin tavoin.
tulikomento
Supreme Leader
Asunut Suomessa parikymmentä vuotta ja kieltä ryhdyttiin opettelemaan ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen. Tuossa kun haastateltava kertoo mitenkä haluaisi sosiaalialalle ohjaajaksi tms., niin tulee väkisinkin mieleen nämä tempputyöllistämiset. Ts. työllistetään julkiselle sektorille suojatyöpaikoille näitä "kokemusasiantuntijoita" neuvomaan ja opastamaan uusia tulokkaita Suomen sosiaalihuollon piiriin.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Ensi kevään vaaleissa Suomen linjaa ratkaistaan.
Jos tuo ihme sopimus allekirjoitetaan vasta vaalien jälkeen niin vielä on mahdollista vaikuttaa äänestämällä sen kaatavaa puoluetta.
Mikäli hallitus aikoo allekirjoittaa sopimuksen vielä ennen vaaleja ja näin sitoo Suomen maahanmuuton kohteeksi, niin ei muuta kuin ranteet auki sitten vaan ja hei hei tulevaisuudelle.
.
Jos tuo ihme sopimus allekirjoitetaan vasta vaalien jälkeen niin vielä on mahdollista vaikuttaa äänestämällä sen kaatavaa puoluetta.
Mikäli hallitus aikoo allekirjoittaa sopimuksen vielä ennen vaaleja ja näin sitoo Suomen maahanmuuton kohteeksi, niin ei muuta kuin ranteet auki sitten vaan ja hei hei tulevaisuudelle.
.
Jos vähääkään keskustelua seuraa, niin YK "compactin" allekirjoituspäivä on 10-11.11.2018...
YliKoo
Greatest Leader
Eikös se ollut joulukuussa? Vähänkö mä keskustelua seuraan?
Sori, joo..joulukuun 10-11pv
Siis vaalit on vasta keväällä, joten...
Miksi näin hyvään "compactiin" on pitänyt sisällyttää..
Trumpin USA hylkäsi siirtolaisuuspaperin, jonka Suomi pian allekirjoittaa – Tästä on kyse GCM-sopimuksessa
Teppo Ovaskainen
Luotu:
30.10.2018 18:35
Päivitetty:
31.10.2018 15:47
YK:n valmistelema suuri siirtolaisuussopimus on herättänyt verkkokeskustelua ja epäilyksiä Suomessa. Asian nosti politiikassa esiin perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio, joka vaatii GCM-sopimuksen (Global Compact for Migration) tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.
Tavio, kuten moni verkon maahanmuuttokriitikko, syyttää hallitusta GCM:n valmistelusta ”vähin äänin suljettujen ovien takana”. Hänen mukaansa sopimukseen liittymiseen ei ole eduskunnan täysistunnon kantaa, vaikka sopimuksesta onkin annettu tieto kolmelle valiokunnalle.
Aiheesta ei myöskään ole juuri käyty julkista keskustelua, mutta Suomen on tarkoitus allekirjoittaa sopimus YK:n kokouksessa joulukuussa useimpien YK:n jäsenmaiden tavoin. Suomen kanta hankkeeseen löytyy tästä ulkoministeriön muistiosta.
GCM-sopimuksen taustalla on poliittinen julistus, jonka YK:n 193 jäsenmaata hyväksyivät yksimielisesti yleiskokouksessa vuonna 2016. New Yorkin siirtolaisuusjulistuksessa, joka ei ollut jäsenmaita sitova, linjattiin pakolaisten oikeuksien ylläpitämisestä ja heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä tukemisesta.
Vuonna 2016 New Yorkin julistuksella oli Yhdysvaltain presidentin tuki, mutta tilanne on muuttunut Donald Trumpin astuttua Barack Obaman tilalle. Trump veti Yhdysvallat irti sopimuksesta jo joulukuussa 2017 ja alleviivasi tätä päätöstä puhuessaan tänä syksynäYK:n yleiskokoukselle. Trumpin mukaan sopimus vaarantaisi USA:n suvereniteetin eli itsemääräämisoikeuden ja toimisi vastoin maan omaa maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikkaa.
Saman riskin näkee Ville Tavio.
”Yhdysvallat jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle, koska se katsoi sopimuksen mahdollisesti tulevaisuudessa rajoittavan valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa. Kun Yhdysvaltain kaltainen suuri maa toimii näin, olisi asiasta syytä käydä keskustelu eduskunnassa”, Tavio sanoi tiedotteessaan viime viikolla.
YK kuitenkin korostaa muun muassa sopimuksen esittelysivuilla, että GCM ei sido allekirjoittajia juridisesti. Koska se ei ole oikeudellisesti sitova, se ei siis ole varsinaisesti sopimus, vaan ennemminkin ohjenuora, sanoo myös Suomen ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge Iltalehdelle. YK korostaa lisäksi, että GCM:n keskeisiin arvoihin kuuluu valtioiden itsemääräämisoikeus.
”Global Compact vahvistaa valtioiden suvereenin oikeuden määritellä kansallinen siirtolaispolitiikkansa ja (etu)oikeutensa hallita siirtolaisuutta lainkäyttövaltansa sisällä kansainvälisten lakien mukaisesti”, itse sopimustekstissä todetaan.
Samaisen sopimuskohdan mukaan allekirjoittajavaltiot päättävät itse, millaisin lainsäädännöllisin toimin ja muin toimenpitein ne panevat GCM:n käytäntöön. Tässä toimeenpanossa otetaan huomioon ”erilaiset kansalliset realiteetit”.
Siirtolaissopimusta kannattava Euroopan unioni tiivistää sopimuksen keskeisen idean seuraavasti: ”Siirtolaisuus voi tuottaa mahdollisuuksia kaikille vain, jos se on turvallista, hallittua ja säänneltyä. Vaikutusvaltaisinkaan valtio ei kykene hallitsemaan siirtolaisuutta yksin”.
YK:n GCM-esittelytekstin mukaan siirtolaisuus ”tuottaa valtavia mahdollisuuksia ja hyötyjä – siirtolaisille, vastaanottajamaille ja lähtömaille”.
”Kuitenkin, jos se on huonosti säänneltyä, se voi synnyttää merkittäviä haasteita.”
Ulkoministeriön asiantuntija IL:lle: Rajavalvonnasta ei luovuta
Iltalehden haastattelemanulkoministeriön Renne Klingen mukaan sopimuksen tarkoitus onkin, että siirtolaisuuden maailmanlaajuiseen haasteeseen vastataan yhdessä maailmanlaajuisesti.
Sopimukseen sisältyy 23 tavoitetta, joista valtiot valitsevat itselleen sopivat ja sopivan toteuttamistavan.
”Tällä ei puututa kansainväliseen suvereniteettiin. Jokainen maa voi itse katsoa, mikä on sopivaa kenellekin tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri mailla on erilaisia tavoitteita”, Klinge sanoo Iltalehdelle.
Suomen kohdalla ei Iltalehden mukaan vielä päätetty, mitä osia kompaktista otetaan käyttöön.
Klinge tyrmää villit tulkinnat, joiden mukaan GCM-sopimus avaisi valtioiden rajat. Vaikka sopimukseen sisältyy pyrkimys lisätä laillisen siirtolaisuuden kanavia ja muun muassa edistää siirtolaisten saamaa lainopillista apua, tavoitteisiin kuuluu myös siirtolaisten salakuljettamisen estäminen sekä hallitun ja koordinoidun rajavalvonnan ylläpito.
”Kompakti ei missään tapauksessa johda siihen, että luovuttaisiin rajamuodollisuuksista tai mistään sen tyyppisistä. Sanoisin, että melkeinpä päin vastoin”, Klinge sanoo Iltalehdelle.
GCM-sopimuksen 23 tavoitteen joukossa ovat muun muassa seuraavat:
”Minimoida haitalliset, rakenteelliset tekijät, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotimaansa.”
”Tuottaa tarkkaa ja ajantasaista informaatiota kaikissa siirtolaisuuden vaiheissa.”
”Varmistaa, että kaikilla siirtolaisilla on todisteita laillisesta identiteetistään ja asianmukaiset [henkilöllisyyteen liittyvät] asiakirjat.”
”Kehittää säännellyn siirtolaisuuden reittien saatavuutta ja joustavuutta.”
”Tuottaa reiluja ja eettisiä työmahdollisuuksia ja varmistaa kohtuulliset työolosuhteet.”
“Valvoa rajoja yhtenäisellä, turvallisella ja koordinoidulla tavalla.”
”Käyttää siirtolaisten pidätystä vain viimeisenä keinona ja etsiä sille vaihtoehtoja.”
”Tuottaa siirtolaisille pääsy peruspalveluihin.”
“Tehdä yhteistyötä turvallisen ja kunniakkaan paluun ja takaisin vastaanoton takaamiseksi.”
Koska tavoitteisiin kuuluu merkittävissä määrin asioita, jotka liittyvät siirtolaisten suojeluun ja elin- sekä työolojen parantamiseen, voi Klingen mukaan sanoa, että kompakti tulee hyödyttämään siirtolaisia.
”Vähentämään sitä kärsimystä yhteisellä globaalilla taakanjaolla”, hän sanoo Iltalehdessä.
Sopimuksen taustalla on maailman tila: eri puolilla maapalloa elää jo nykyisin 258 miljoonaa siirtolaista kotimaidensa ulkopuolella, ja lukumäärän uskotaan nousevan lukuisista syistä, esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestöräjähdyksen vuoksi.
Päivitys 31.10.: Lisätty tieto, että GCM-sopimuksesta on annettu tieto eduskunnassa hallintovaliokunnalle, suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...in-jonka-suomi-pian-allekirjoittaa-tasta-kyse
ja miksi Juncker viime viikolla totesi, ettei EU:n agendalla enää ole afrikan puoleiset keskukset eli kesäkuun kokouksen päätöksistä ei tainnut toteutua yllättäen yksikään... tästä linja-muutoksesta media ei ole yhtään juttua kirjoittanut..miksi?
Trumpin USA hylkäsi siirtolaisuuspaperin, jonka Suomi pian allekirjoittaa – Tästä on kyse GCM-sopimuksessa
Teppo Ovaskainen
Luotu:
30.10.2018 18:35
Päivitetty:
31.10.2018 15:47
- Kuva: All Over Press / EPA
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vetänyt USA:n pois YK:n siirtolaisuussopimuksesta, jota hänen edeltäjänsä Barack Obama edisti.
YK:n valmistelema suuri siirtolaisuussopimus on herättänyt verkkokeskustelua ja epäilyksiä Suomessa. Asian nosti politiikassa esiin perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio, joka vaatii GCM-sopimuksen (Global Compact for Migration) tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.
Tavio, kuten moni verkon maahanmuuttokriitikko, syyttää hallitusta GCM:n valmistelusta ”vähin äänin suljettujen ovien takana”. Hänen mukaansa sopimukseen liittymiseen ei ole eduskunnan täysistunnon kantaa, vaikka sopimuksesta onkin annettu tieto kolmelle valiokunnalle.
Aiheesta ei myöskään ole juuri käyty julkista keskustelua, mutta Suomen on tarkoitus allekirjoittaa sopimus YK:n kokouksessa joulukuussa useimpien YK:n jäsenmaiden tavoin. Suomen kanta hankkeeseen löytyy tästä ulkoministeriön muistiosta.
GCM-sopimuksen taustalla on poliittinen julistus, jonka YK:n 193 jäsenmaata hyväksyivät yksimielisesti yleiskokouksessa vuonna 2016. New Yorkin siirtolaisuusjulistuksessa, joka ei ollut jäsenmaita sitova, linjattiin pakolaisten oikeuksien ylläpitämisestä ja heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä tukemisesta.
Vuonna 2016 New Yorkin julistuksella oli Yhdysvaltain presidentin tuki, mutta tilanne on muuttunut Donald Trumpin astuttua Barack Obaman tilalle. Trump veti Yhdysvallat irti sopimuksesta jo joulukuussa 2017 ja alleviivasi tätä päätöstä puhuessaan tänä syksynäYK:n yleiskokoukselle. Trumpin mukaan sopimus vaarantaisi USA:n suvereniteetin eli itsemääräämisoikeuden ja toimisi vastoin maan omaa maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikkaa.
Saman riskin näkee Ville Tavio.
”Yhdysvallat jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle, koska se katsoi sopimuksen mahdollisesti tulevaisuudessa rajoittavan valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa. Kun Yhdysvaltain kaltainen suuri maa toimii näin, olisi asiasta syytä käydä keskustelu eduskunnassa”, Tavio sanoi tiedotteessaan viime viikolla.
YK kuitenkin korostaa muun muassa sopimuksen esittelysivuilla, että GCM ei sido allekirjoittajia juridisesti. Koska se ei ole oikeudellisesti sitova, se ei siis ole varsinaisesti sopimus, vaan ennemminkin ohjenuora, sanoo myös Suomen ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge Iltalehdelle. YK korostaa lisäksi, että GCM:n keskeisiin arvoihin kuuluu valtioiden itsemääräämisoikeus.
”Global Compact vahvistaa valtioiden suvereenin oikeuden määritellä kansallinen siirtolaispolitiikkansa ja (etu)oikeutensa hallita siirtolaisuutta lainkäyttövaltansa sisällä kansainvälisten lakien mukaisesti”, itse sopimustekstissä todetaan.
Samaisen sopimuskohdan mukaan allekirjoittajavaltiot päättävät itse, millaisin lainsäädännöllisin toimin ja muin toimenpitein ne panevat GCM:n käytäntöön. Tässä toimeenpanossa otetaan huomioon ”erilaiset kansalliset realiteetit”.
Siirtolaissopimusta kannattava Euroopan unioni tiivistää sopimuksen keskeisen idean seuraavasti: ”Siirtolaisuus voi tuottaa mahdollisuuksia kaikille vain, jos se on turvallista, hallittua ja säänneltyä. Vaikutusvaltaisinkaan valtio ei kykene hallitsemaan siirtolaisuutta yksin”.
YK:n GCM-esittelytekstin mukaan siirtolaisuus ”tuottaa valtavia mahdollisuuksia ja hyötyjä – siirtolaisille, vastaanottajamaille ja lähtömaille”.
”Kuitenkin, jos se on huonosti säänneltyä, se voi synnyttää merkittäviä haasteita.”
Ulkoministeriön asiantuntija IL:lle: Rajavalvonnasta ei luovuta
Iltalehden haastattelemanulkoministeriön Renne Klingen mukaan sopimuksen tarkoitus onkin, että siirtolaisuuden maailmanlaajuiseen haasteeseen vastataan yhdessä maailmanlaajuisesti.
Sopimukseen sisältyy 23 tavoitetta, joista valtiot valitsevat itselleen sopivat ja sopivan toteuttamistavan.
”Tällä ei puututa kansainväliseen suvereniteettiin. Jokainen maa voi itse katsoa, mikä on sopivaa kenellekin tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri mailla on erilaisia tavoitteita”, Klinge sanoo Iltalehdelle.
Suomen kohdalla ei Iltalehden mukaan vielä päätetty, mitä osia kompaktista otetaan käyttöön.
Klinge tyrmää villit tulkinnat, joiden mukaan GCM-sopimus avaisi valtioiden rajat. Vaikka sopimukseen sisältyy pyrkimys lisätä laillisen siirtolaisuuden kanavia ja muun muassa edistää siirtolaisten saamaa lainopillista apua, tavoitteisiin kuuluu myös siirtolaisten salakuljettamisen estäminen sekä hallitun ja koordinoidun rajavalvonnan ylläpito.
”Kompakti ei missään tapauksessa johda siihen, että luovuttaisiin rajamuodollisuuksista tai mistään sen tyyppisistä. Sanoisin, että melkeinpä päin vastoin”, Klinge sanoo Iltalehdelle.
GCM-sopimuksen 23 tavoitteen joukossa ovat muun muassa seuraavat:
”Minimoida haitalliset, rakenteelliset tekijät, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotimaansa.”
”Tuottaa tarkkaa ja ajantasaista informaatiota kaikissa siirtolaisuuden vaiheissa.”
”Varmistaa, että kaikilla siirtolaisilla on todisteita laillisesta identiteetistään ja asianmukaiset [henkilöllisyyteen liittyvät] asiakirjat.”
”Kehittää säännellyn siirtolaisuuden reittien saatavuutta ja joustavuutta.”
”Tuottaa reiluja ja eettisiä työmahdollisuuksia ja varmistaa kohtuulliset työolosuhteet.”
“Valvoa rajoja yhtenäisellä, turvallisella ja koordinoidulla tavalla.”
”Käyttää siirtolaisten pidätystä vain viimeisenä keinona ja etsiä sille vaihtoehtoja.”
”Tuottaa siirtolaisille pääsy peruspalveluihin.”
“Tehdä yhteistyötä turvallisen ja kunniakkaan paluun ja takaisin vastaanoton takaamiseksi.”
Koska tavoitteisiin kuuluu merkittävissä määrin asioita, jotka liittyvät siirtolaisten suojeluun ja elin- sekä työolojen parantamiseen, voi Klingen mukaan sanoa, että kompakti tulee hyödyttämään siirtolaisia.
”Vähentämään sitä kärsimystä yhteisellä globaalilla taakanjaolla”, hän sanoo Iltalehdessä.
Sopimuksen taustalla on maailman tila: eri puolilla maapalloa elää jo nykyisin 258 miljoonaa siirtolaista kotimaidensa ulkopuolella, ja lukumäärän uskotaan nousevan lukuisista syistä, esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestöräjähdyksen vuoksi.
Päivitys 31.10.: Lisätty tieto, että GCM-sopimuksesta on annettu tieto eduskunnassa hallintovaliokunnalle, suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...in-jonka-suomi-pian-allekirjoittaa-tasta-kyse
Ulkoministeriö E-KIRJE UM2018-00410
KEO-70 Resch Riitta 11.04.2018
KÄYTTÖ RAJOITETTU
VASTAANOTTAJA:
Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta
Asia
Globaalia turvallista, järjestäytynyttä ja säännönmukaista siirtolaisuutta
käsittelevä neuvotteluprosessi YK:n puitteissa ja globaalia pakolaisuutta
käsittelevä konsultaatioprosessi YK:n pakolaispäävaltuutetun toimiston puitteissa
U/E/UTP-tunnus
EUTORI-tunnus
Ohessa lähetetään perustuslain 97§:n mukaisesti selvitys YK:n
puitteissa neuvoteltavasta globaalista viitekehyksestä koskien
turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista siirtolaisuutta ja YK:n
pakolaispäävaltuutetun (UNHCR) puitteissa laadittava globaali
viitekehys pakolaisuudesta.
Satu Santala
Osastopäällikkö
LIITTEET Perusmuistio
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/E_43+2018.aspx
KEO-70 Resch Riitta 11.04.2018
KÄYTTÖ RAJOITETTU
VASTAANOTTAJA:
Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta
Asia
Globaalia turvallista, järjestäytynyttä ja säännönmukaista siirtolaisuutta
käsittelevä neuvotteluprosessi YK:n puitteissa ja globaalia pakolaisuutta
käsittelevä konsultaatioprosessi YK:n pakolaispäävaltuutetun toimiston puitteissa
U/E/UTP-tunnus
EUTORI-tunnus
Ohessa lähetetään perustuslain 97§:n mukaisesti selvitys YK:n
puitteissa neuvoteltavasta globaalista viitekehyksestä koskien
turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista siirtolaisuutta ja YK:n
pakolaispäävaltuutetun (UNHCR) puitteissa laadittava globaali
viitekehys pakolaisuudesta.
Satu Santala
Osastopäällikkö
LIITTEET Perusmuistio
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/E_43+2018.aspx
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Mielenkiintoista tuo. Mikä ajaa Suomea mukaan.
Pöydät. Niissä pitää olla mukana.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Toisaalta on pöydät ja "imago jota luodaan maailman mediaa varten" mutta myös arvaamattomat riskit jos tulee sitouduttua johonkin jota esimerkiksi seuraava vasemmistovetoinen hallitus pitää "ylikansallisina lakeina"... ja jonka toiminnan väistämättömät seuraukset ovat ihan oikean äärioikeiston kannatuksen kasvu.
Luodaan maailman medialle hyvemielikuvia vaiko annetaan mahdollisuuksia "james hirvisaarille"
Varmaan annetaan niitä mahdollisuuksia. Ruokittiinhan MV-lehteäkin.
Itävallassa on varmastikin tajuttu riskit. Parempi välttää kotimaan säröytymistä kuin Marokossa käytävien kahvipöytäkeskustelujen säröytymistä.
Baltriber
Eversti
Mä oon toteuttanut tuon jo..
Tulijoiden potentaalia lasketaaan miljardeissa.
Aquilifer
Kenraali
Mikä tuossa GCM- sopimuksessa loppujen lopuksi muuttuisi, jos asiaa ajatellaan täällä Perä-Pohjolassa?
Tänne saa joka tapauksessa muutenkin jo tulla kaikki kynnelle kykenevät, tulijoille laitetaan jo muutenkin parasta pöytään, parempaa kuin kantaväestölle ja kantaväestön kustannuksella, tulijat työllistettäisiin entistä tehokkaammin verorahoitteiseen mokuklusteriin koska ei noita kukaan järjellinen oikeisiin palkkatöihin ottaisi edelleenkään, maahanmuuttokriittisyys on jo kategorisesti muutenkin tuomittu aina vihapuheeksi ja itse itsensä aivopessyt valtamedia hyvesignaloi jo nytkin pahimmatkin haittamaahanmuuton lieveilmiöt paremmin päin.
Ainoa mikä saattaisi muuttua on kielteisten turvapaikkapäätösten määrä. Ne tippuisivat varmasti lähelle nollaa, mikä ei oikeastaan olisi mitenkään merkittävä muutos sekään koska ei kielteisiä nytkään saada poistettua. Eipähän sitten tarvitsisi kauhistella maassa pyörivien laittomien määrää kun kaikki olisivatkin laillisia.
Ainoa asia mikä saattaa sopimuksen myötä muuttua on valtion talouden ja yhteiskuntarauhan romahdusnopeus. Se ei välttämättä olisi huono asia.
Tänne saa joka tapauksessa muutenkin jo tulla kaikki kynnelle kykenevät, tulijoille laitetaan jo muutenkin parasta pöytään, parempaa kuin kantaväestölle ja kantaväestön kustannuksella, tulijat työllistettäisiin entistä tehokkaammin verorahoitteiseen mokuklusteriin koska ei noita kukaan järjellinen oikeisiin palkkatöihin ottaisi edelleenkään, maahanmuuttokriittisyys on jo kategorisesti muutenkin tuomittu aina vihapuheeksi ja itse itsensä aivopessyt valtamedia hyvesignaloi jo nytkin pahimmatkin haittamaahanmuuton lieveilmiöt paremmin päin.
Ainoa mikä saattaisi muuttua on kielteisten turvapaikkapäätösten määrä. Ne tippuisivat varmasti lähelle nollaa, mikä ei oikeastaan olisi mitenkään merkittävä muutos sekään koska ei kielteisiä nytkään saada poistettua. Eipähän sitten tarvitsisi kauhistella maassa pyörivien laittomien määrää kun kaikki olisivatkin laillisia.
Ainoa asia mikä saattaa sopimuksen myötä muuttua on valtion talouden ja yhteiskuntarauhan romahdusnopeus. Se ei välttämättä olisi huono asia.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Niin meinaat että kun kerran ollaan jo niin hyviä ampumaan aina omaan jalkaan, niin tykitetään nyt sitten kunnolla ja saadaan Suomelle kunnon romahdus aikaiseksi?
.
Paljon pahempaa saadaan aikaan jollakin Afrikan Tähtien ilmasillalla mikä olisi mahdollista tuon sopparin myötä.
Kannattaa mieltää, että Suomi-niminen on valtio on vain yhteistyösoppari millä ei ole mitään tekemistä Suomen kansan kanssa, koska kansalaisuutta ei ole mitenkään määritelty kulttuurin tahi etnisyyden pohjalta.
YliKoo
Greatest Leader
Kokemusta on, me mennään Eurooppaan pää pystyssä, kuten Kullberg-vainaa sanoi. Erkki Liikasta valtiovarainministerinä ihasteltiin ja hämmästeltiin, kun teki ulkomuistista niin alijäämäisen budjetin että kontattiin huolella. Toki muitakin syitä lamaan on, paljonkin, ja monet juuri edellä kuvatun uhoamisen seurauksia.
En kuitenkaan vähättele Neuvostoliiton kaupan romahtamistakaan laman syynä. Kuinka paljon tuossa kaupassa oli sitten ”kyllä me osataan”-ajattelua, on yksi asia.
Aquilifer
Kenraali
Aika lailla näin. Parempi kunnon asioiden paskominen ja nopea romahdus kuin vuosikymmenien hidas kituminen ja sitten väistämätön edessä kuitenkin.