Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
Aquilifer
Kenraali
Tämähän on ihan pesunkestävän kommarin puhetta.
Ei suinkaan kommunistin, vaan sen vähän toisen laidan "sosialistin"...
PekkaSavo
Ylipäällikkö
https://www.apnews.com/6cb0dae384cd45ddb9efe49a6aab1789
But the prospect of armed civilians at the border — and the escalating political rhetoric over immigration — have fueled fears of vigilantism at a time when tensions are already running high because of the mail bomb attacks against some of Trump’s critics.
Border watch groups and militias have been patrolling the 2,000-mile (3,200-kilometer) southern boundary off and on for more than a decade. Typically, the groups watch for people illegally crossing into the U.S. When they spot crossers, they contact the Border Patrol
But the prospect of armed civilians at the border — and the escalating political rhetoric over immigration — have fueled fears of vigilantism at a time when tensions are already running high because of the mail bomb attacks against some of Trump’s critics.
Border watch groups and militias have been patrolling the 2,000-mile (3,200-kilometer) southern boundary off and on for more than a decade. Typically, the groups watch for people illegally crossing into the U.S. When they spot crossers, they contact the Border Patrol
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Lokakuun "köyhien kulkue" Yhdysvaltoihin on sisältänyt kummallisia käänteitä.
a) Noin 5000 vaeltaa Hondurasista kohti Meksikon rajaa.
b) Trump katsoo uutisia ja möläyttää aamuärtymyksessään, että hän sulkee koko rajan.
c) Yllättäen nämä 5000 eivät pääsekään Meksikoon, vaan pakkautuvat Meksikon etelärajalle. Mellakoissa 650 livistää Meksikon puolelle.
d) 2000 pettyy hidastukseen, ottaa tarjotun bussilipun ja palaa Hondurasiin.
Tästä on siis jo kymmenen päivää. Mikä tilanne on nyt?
a) Noin 5000 vaeltaa Hondurasista kohti Meksikon rajaa.
b) Trump katsoo uutisia ja möläyttää aamuärtymyksessään, että hän sulkee koko rajan.
c) Yllättäen nämä 5000 eivät pääsekään Meksikoon, vaan pakkautuvat Meksikon etelärajalle. Mellakoissa 650 livistää Meksikon puolelle.
d) 2000 pettyy hidastukseen, ottaa tarjotun bussilipun ja palaa Hondurasiin.
Tästä on siis jo kymmenen päivää. Mikä tilanne on nyt?
Trump varoitti Yhdysvaltain rajalle saapuvia siirtolaisia kivien heittämisen riskeistä – kertoi kehottaneensa sotilaita suhtautumaan kiviin kuin ne olisivat kiväärejä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitteli näkemyksiään maahanmuutosta ja rajaturvallisuudesta torstaina Valkoisessa talossa.
Linda Laine HS
Julkaistu: 2.11. 1:33
YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump on kehottanut Meksikon vastaiselle rajalle lähteviä yhdysvaltalaissotilaita ottamaan tiukan linjan, jos rajalle saapuvat siirtolaiset alkavat heittämään kiviä. Siirtolaisten on uutisoitu kivittäneen poliiseja Guatemalan ja Meksikon välisellä rajalla viime kuussa.
”Emme aio sietää sellaista. Jos he haluavat heittää kivillä sotilaitamme, sotilaamme vastaavat takaisin. Sanoin heille [sotilaille], että ajattelevat niitä [kiviä] kivääreinä. Kun he heittävät kiviä, kuten he heittivät Meksikon sotilasvoimia ja poliisia kohti, ajatelkaa niitä kivääreinä”, Trump sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Kun Trumpilta kysyttiin, ampuvatko yhdysvaltalaissotilaat siirtolaisia kohti, Trump vastasiCNN:n mukaan: ”Toivottavasti eivät, toivottavasti eivät...mutta kyse on armeijasta.”
TRUMP esitti kommenttinsa torstaina Valkoisessa talossa pitämässään maahanmuuttoa ja rajaturvallisuutta käsittelevässä puheessa. Samalla hän kertoi allekirjoittavansa piakkoin määräyksen, joka hankaloittaa siirtolaisten pääsyä maahan, kertoi uutistoimisto Reuters.
Trump on kauhistellut Keski-Amerikasta kohti Yhdysvaltoja lähteneitä siirtolaiskaravaaneja ja kannustanut yhdysvaltalaisia äänestämään välivaaleissa republikaaneja. Karavaaneista seuratuin etenee tällä hetkellä Meksikossa, mutta Yhdysvaltain rajalle on vielä matkaa.
Trump on vihjaillut, että siirtolaiskaravaani on demokraattien rahoittama, ja varoitellut ilman todisteita, että joukossa on rikollisia ja tuntemattomia ihmisiä Lähi-idästä. Trump on ilmoittanut Yhdysvaltojen voivan lähettää jopa 15 000 sotilasta Meksikon vastaiselle rajalle.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005885895.html
Soldierblue
Ylipäällikkö
Migrants are receiving prepaid bank cards backed by the United Nations Refugee Agency (UNHCR), according to reports.
“Social network users have warned us that illegal immigrants are financing their lifestyle while waiting in Bosnia and Herzegovina to continue their journey towards Western Europe, with the help of bank cards of the Mastercard brand bearing logos of the European Union and United Nations Refugee Agency,” Nova24 reports.
https://europe.infowars.com/un-mastercard-supplying-migrants-with-prepaid-bank-cards/
Jahaa että ilmaisia luotokorttia.....
“Social network users have warned us that illegal immigrants are financing their lifestyle while waiting in Bosnia and Herzegovina to continue their journey towards Western Europe, with the help of bank cards of the Mastercard brand bearing logos of the European Union and United Nations Refugee Agency,” Nova24 reports.
https://europe.infowars.com/un-mastercard-supplying-migrants-with-prepaid-bank-cards/
Jahaa että ilmaisia luotokorttia.....
PekkaSavo
Ylipäällikkö
https://newsroom.mastercard.com/documents/factsheet-wfp-mastercard-ecard-for-syrian-refugees/
The prepaid cards can be redeemed against a list of items at participating local stores, allowing them to buy the food that fits their needs, including fresh produce, which is not normally included in food rations
Kiinnostaisi tietää toimivatko Syyriassa jaetut kortit Euroopassa. Nykytekniikka mm. blockchain mahdollistaisi seuraamisen kuka korttia käyttää ja mihin.
Tästä tulisi varmaan Suomessa kova protestointi? Valheenpaljastin.
https://www.theguardian.com/world/2...-detection-system-criticised-as-pseudoscience
Olen "Pekka 17v" ja voin sen todistaa.
Suomalaisten vasemmistopoliitikkojen mielestä ei saanut edes hampaita katsoa. Koska "ihmisoikeudet"
The prepaid cards can be redeemed against a list of items at participating local stores, allowing them to buy the food that fits their needs, including fresh produce, which is not normally included in food rations
Kiinnostaisi tietää toimivatko Syyriassa jaetut kortit Euroopassa. Nykytekniikka mm. blockchain mahdollistaisi seuraamisen kuka korttia käyttää ja mihin.
Tästä tulisi varmaan Suomessa kova protestointi? Valheenpaljastin.
https://www.theguardian.com/world/2...-detection-system-criticised-as-pseudoscience
Olen "Pekka 17v" ja voin sen todistaa.
Suomalaisten vasemmistopoliitikkojen mielestä ei saanut edes hampaita katsoa. Koska "ihmisoikeudet"
Viimeksi muokattu:
Riku Rantala halusi panna turvapaikanhakijat töihin, mutta sitten kuva kaarnaveneestä lähti leviämään – Kun Startup Refugees selvisi somekohusta, alkoi tapahtua
Toimittaja ja yrittäjä Riku Rantala ideoi kolme vuotta sitten Startup Refugees -järjestön työllistämään turvapaikanhakijoita. Nyt on aika katsoa, mitä on saatu aikaan.
Riku Rantala ja Startup Refugees -osuuskunnan toiminnajohtaja Elisa Vepsäläinen. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)
Kari Räisänen HS
Julkaistu: 4.11. 2:00 , Päivitetty: 4.11. 6:28
KUVAN nähtyään Riku Rantalaa nauratti. Mutta kuva tuli vastaan uudelleen, ja pian Rantalaa alkoi harmittaa.
Lopulta menivät hermot.
”Tein perusvirheen ja rupesin rähjäämään Twitterissä. Eihän siitä mitään hyvää voinut seurata”, Rantala tunnustaa.
Ja niin kuva Riku Rantalasta kaarnavene kädessään jäi elämään internetissä. Sieltä se löytyy edelleen.
KAARNAVENE liittyy Suomeen, pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoihin.
Oli vuosi 2015. Suomeen tuli muutaman kuukauden sisällä yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskukset täyttyivät, ja aihe oli päivittäin käsiteltävänä mediassa.
Tunteet kävivät kuumina muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa.
RANTALA mietti, että jotain pitää nyt keksiä. Häntä häiritsi ajatus ihmisistä vastaanottokeskuksissa tyhjän panttina. Häntä pelotti myös mahdollinen radikalisoituminen, johon ihmisten toimettomuus voisi johtaa.
Rantala ja hänen yhtiökumppaninsa Elise Pietarila ja Tunna Milonoff ajattelivat, että pannaan tulijat töihin.
”Ihminen lojuu pari vuotta jossain, ja vasta sitten joku kysyy, että mitä sinä osaat tehdä. Eihän siinä ole järkeä”, Rantala sanoo.
”Mietittiin, että työ paras tapa kotouttaa. Ajateltiin, että houkutellaan turvapaikanhakijoita yrittämään.”
Kolmikko perusti järjestön nimeltä Startup Refugees ja ryhtyi hakemaan sille tukijoita ja työntekijöitä.
Voit lukea jutun tästä.
Jutussa kerrottiin, että Rantalan ja kumppaneiden perustama Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Ensimmäiset tuhat euroa tulivat Rantalan, Milonoffin ja Pietarilan Gimmeyawallet Productions -tuotantoyhtiöltä.
”Lisää saa lahjoittaa netin kautta. Mukana ovat jo sellaiset viralliset tahot kuin sisäministeriö, maahanmuuttovirasto, pelijätti Supercell, Diakonissalaitos sekä startup-tapahtuma Slush”, jutussa kerrottiin.
Sitten ajatusta mainostettiin Ylen Docventures-ohjelmassa, ja puhelimet alkoivat soida. Moni ihminen ja yritys halusi auttaa.
Rantala oli tyytyväinen. ”Ajattelin, että tästä saattaa tulla jotain.”
TOIMINTA lähti käyntiin, mutta pian järjestössä ymmärrettiin, että erityisen hankalaa on saada töitä luovilla aloilla työskennelleille maahanmuuttajille – käsityöläisille ja taiteilijoille.
Vähän kuin taivaan lahjana teknologiatapahtuma Slushin järjestäjät ottivat syksyllä 2016 yhteyttä Startup Refugeesiin ja tilasivat jotain, mitä voisi jakaa ulkomaisille vieraille.
Slushia varten tehtiin koruja ja perinteinen suomalainen kaarnalaiva.
”Designesineen nimi on Life Seeker Boat ja sen ovat valmistaneet Suomeen tulleet turvapaikanhakijat Fair Start -nimisen brändin alla”, Nyt-liite kertoi.
Sitten Rantala kävi Ylen aamutelevisiossa esittelemässä kaarnalaivaa.
Syntyi kohu, joka veti Riku Rantalan joksikin aikaa kanveesiin. Siihen palataan pian.
STARTUP REFUGEESIN vt. toimitusjohtaja Elisa Vepsäläinen tekee lähtöä Lontooseen. Hänen on määrä osallistua kansainväliseen seminaariin, jonka teemana on pakolaiset ja yrittäjyys.
Startup Refugeesin konsepti kiinnostaa nyt muuallakin, erityisesti Pohjoismaissa. Tekemisen tapaa on sparrattu muun muassa Nordean tuella, ja pian pitäisi kuulua perästä.
Vepsäläinen sanoo, että yrityksiä vaivaava työvoimapula kasvattaa Suomessa järjestön toimintaa. Palveluksia on käyttänyt jo satakunta yritystä, ja moni haluaa myös tarjota työntekijöilleen tavan kantaa niin sanottua yhteiskuntavastuuta.
Mutta kuinka moni ihminen on teidän kauttanne oikeasti työllistynyt?
”Päivän luku on 498”, Vepsäläinen kertoo. Heillä on siis ollut joko toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, määräaikaisuus tai keikkatöitä.
Tänä vuonna järjestön kautta töitä on saanut noin 200 ihmistä, joista 130 Helsingissä.
”Heistä 20 prosentilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, 50 prosentilla määräaikaisuus ja 30 prosentilla keikkatöitä.”
LAIN mukaan turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolme kuukautta maahan saapumisensa jälkeen, jos hänellä on passi tai henkilöllisyystodistus. Ilman papereita tulleelta vaaditaan kuuden kuukauden odotusaika.
Alun perin järjestön ajatuksena oli aktivoida ihmisiä yrittäjiksi, mutta Suomessa turvapaikanhakija ei voi rekisteröidä yritystä.
Siksi on helpompaa yhdistää työntekijä ja työnantaja. Järjestö tekee sen niin, että kerää vastaanottokeskuksissa ihmisiltä profiileja: koulutus, työkokemus ja toiveet.
”Me valitsemme työnantajille sopivat ihmiset ja teemme esihaastattelut. Kerromme jokaiselle, mitä suomalainen työkulttuuri tarkoittaa. Olemme mukana, kun tehdään työsopimus, ja valvomme, mitä sen jälkeen tapahtuu, kun ihminen on työt aloittanut”, Vepsäläinen kertoo.
VEPSÄLÄISEN mukaan erityisen kovaa kysyntä työntekijöistä on nyt Pohjois-Suomessa, Oulussa ja Pohjanmaalla. On tullut selväksi, että yrityksille kelpaavat myös sellaiset työntekijät, jotka eivät osaa suomea.
Järjestön profiloimista ihmisistä noin 20 prosenttia on ilmoittanut omaavansa korkeakoulututkinnon. Taustat pyritään tarkistamaan mahdollisimman hyvin, mutta aukotonta se ei ole.
Yritykset työllistäisivät erityisen mielellään naisia, mutta heitä listoilla on vain 20 prosenttia. Suhde on sama myös turvapaikanhakijoissa, Vepsäläinen sanoo.
JÄRJESTÖN budjetti tänä vuonna on 609 000 euroa. Siitä 310 000 euroa tulee yksityisiltä yrityksiltä ja säätiöiltä.
Suurin yksittäinen rahoittaja on Me-säätiö, jonka taustalla ovat Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.
Aikaisempina vuosina rahaa on tullut myös valtiolta, muun muassa Suomi 100 -hankkeen kautta.
Nyt julkista rahaa antaa ensi sijassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (Stea), jonka Turvapaikanhakija työelämään -hankkeen kautta tulee 180 000 euroa. Helsingin kaupunki tulee järjestöä Helsingin yrittäjyysohjelmasta 54 000 eurolla.
Järjestöllä on runsaasti vapaaehtoisia työntekijöitä ja toimistot kolmella paikkakunnalla. Palkattuja työntekijöitä on 12. Tänä vuonna järjestölle myönnettiin Vuoden 2018 kotoutumisteko -tunnustus.
Suurin menoerä on henkilökulut, joka vie tämän vuoden budjetista noin 75 prosenttia. Vepsäläisen mukaan järjestö toisaalta säästää tilavuokrissa, tapahtumakuluissa ja materiaaleissa, joita se saa lahjoituksina.
Rantala haluaa muistuttaa, että budjetti menee täysimääräisesti eri paikkakunnilla työskentelevien koordinaattoreiden palkkoihin ja toiminnan muuhun pyörittämiseen, ei turvapaikanhakijoille tai Rantalalle ja Milonoffille.
PALATAAN nyt siihen kaarnaveneeseen ja Riku Rantalaan.
Riku Rantala kertoo, että kaarnavene-meemi oli tarkoitukseensa hyvin tehty. Se antoi ymmärtää, että Rantala itse saisi julkisia varoja hankkeessa, jossa maahanmuuttajat puuhastelevat kaarnaveneiden kanssa.
”Joillekin ihmisille siitä tuli fakta”, Rantala sanoo.
”Sain palautetta, että luulin sua hyväksi tyypiksi, mutta sä oletkin huijari. Minä ja Tunna emme kuitenkaan koskaan saaneet senttiäkään rahaa. Tämä on ollut puhtaasti vapaaehtoistyötä”, Rantala sanoo.
Kohun seurauksena Rantala vetäytyi hetkeksi somesta, eikä häntä ole erityisesti tarvittu enää järjestönkään projekteissa. Asioita tapahtuu nyt ilman Rantalaakin.
Keskustelua hän silti seuraa.
Viimeksi Rantala on miettinyt talousnobelisti Bengt Holmströmin Ylen haastattelussa esittämää ajatusta, jonka mukaan ulkomailta tuleville pitäisi antaa mahdollisuus tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla.
Rantala sanoo, että Startup Refugees ei ota asiaan kantaa, mutta hänen mielestään joissain tapauksissa työllistymisen kynnystä voisi laskea vaikka määräajaksi.
”Työehtojen polkemisessa ei ole järkeä, mutta onhan meillä nytkin ollut kaikenlaisia työkokeiluja”, Rantala sanoo.
RANTALA sanoo halunneensa Startup Refugeesista epäpoliittisen projektin, tavan työllistää ihmisiä.
”Meillä on työpaikkoja, joita ei haluta. Sitten on muualta tulleita ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, eikä heillä ole rima aluksi kauhean korkealla. Meidän toimintamenomme ovat vuodessa karkeasti samat kuin 30 työttömän sosiaalietuudet. On ihan selvää, että tästä on helvetisti hyötyä paitsi työllistyville ihmisille, myös koko yhteiskunnalle”, Rantala sanoo.
”Tiedän yrittäjiä, jotka eivät halua lisätä yhteiskunnan rahaa ulkomailta tulleiden työllistämiseen, mutta joiden mielestä tämä on ihan järkevä hanke. Tämä oli meidän yhteiskuntavastuuprojekti, josta tuli sitten monen muunkin yhteiskuntavastuuprojekti.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000005887730.html
Toimittaja ja yrittäjä Riku Rantala ideoi kolme vuotta sitten Startup Refugees -järjestön työllistämään turvapaikanhakijoita. Nyt on aika katsoa, mitä on saatu aikaan.
Riku Rantala ja Startup Refugees -osuuskunnan toiminnajohtaja Elisa Vepsäläinen. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)
Kari Räisänen HS
Julkaistu: 4.11. 2:00 , Päivitetty: 4.11. 6:28
KUVAN nähtyään Riku Rantalaa nauratti. Mutta kuva tuli vastaan uudelleen, ja pian Rantalaa alkoi harmittaa.
Lopulta menivät hermot.
”Tein perusvirheen ja rupesin rähjäämään Twitterissä. Eihän siitä mitään hyvää voinut seurata”, Rantala tunnustaa.
Ja niin kuva Riku Rantalasta kaarnavene kädessään jäi elämään internetissä. Sieltä se löytyy edelleen.
KAARNAVENE liittyy Suomeen, pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoihin.
Oli vuosi 2015. Suomeen tuli muutaman kuukauden sisällä yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskukset täyttyivät, ja aihe oli päivittäin käsiteltävänä mediassa.
Tunteet kävivät kuumina muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa.
RANTALA mietti, että jotain pitää nyt keksiä. Häntä häiritsi ajatus ihmisistä vastaanottokeskuksissa tyhjän panttina. Häntä pelotti myös mahdollinen radikalisoituminen, johon ihmisten toimettomuus voisi johtaa.
Rantala ja hänen yhtiökumppaninsa Elise Pietarila ja Tunna Milonoff ajattelivat, että pannaan tulijat töihin.
”Ihminen lojuu pari vuotta jossain, ja vasta sitten joku kysyy, että mitä sinä osaat tehdä. Eihän siinä ole järkeä”, Rantala sanoo.
”Mietittiin, että työ paras tapa kotouttaa. Ajateltiin, että houkutellaan turvapaikanhakijoita yrittämään.”
Kolmikko perusti järjestön nimeltä Startup Refugees ja ryhtyi hakemaan sille tukijoita ja työntekijöitä.
”Ihminen lojuu pari vuotta jossain, ja vasta sitten joku kysyy, että mitä sinä osaat tehdä. Eihän siinä ole järkeä.”
IDEA sai nopeasti roppakaupalla julkisuutta, kun syyskuussa 2015 Rantala meni Nyt-liitteen toimittaja Jutta Sarhimaa mukanaan Metsälän vastaanottokeskukseen. Rantalan kourassa oli tuhannen euron arvoinen yrittäjän starttiraha.Voit lukea jutun tästä.
Jutussa kerrottiin, että Rantalan ja kumppaneiden perustama Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Ensimmäiset tuhat euroa tulivat Rantalan, Milonoffin ja Pietarilan Gimmeyawallet Productions -tuotantoyhtiöltä.
”Lisää saa lahjoittaa netin kautta. Mukana ovat jo sellaiset viralliset tahot kuin sisäministeriö, maahanmuuttovirasto, pelijätti Supercell, Diakonissalaitos sekä startup-tapahtuma Slush”, jutussa kerrottiin.
Sitten ajatusta mainostettiin Ylen Docventures-ohjelmassa, ja puhelimet alkoivat soida. Moni ihminen ja yritys halusi auttaa.
Rantala oli tyytyväinen. ”Ajattelin, että tästä saattaa tulla jotain.”
TOIMINTA lähti käyntiin, mutta pian järjestössä ymmärrettiin, että erityisen hankalaa on saada töitä luovilla aloilla työskennelleille maahanmuuttajille – käsityöläisille ja taiteilijoille.
Vähän kuin taivaan lahjana teknologiatapahtuma Slushin järjestäjät ottivat syksyllä 2016 yhteyttä Startup Refugeesiin ja tilasivat jotain, mitä voisi jakaa ulkomaisille vieraille.
Slushia varten tehtiin koruja ja perinteinen suomalainen kaarnalaiva.
”Designesineen nimi on Life Seeker Boat ja sen ovat valmistaneet Suomeen tulleet turvapaikanhakijat Fair Start -nimisen brändin alla”, Nyt-liite kertoi.
Sitten Rantala kävi Ylen aamutelevisiossa esittelemässä kaarnalaivaa.
Syntyi kohu, joka veti Riku Rantalan joksikin aikaa kanveesiin. Siihen palataan pian.
STARTUP REFUGEESIN vt. toimitusjohtaja Elisa Vepsäläinen tekee lähtöä Lontooseen. Hänen on määrä osallistua kansainväliseen seminaariin, jonka teemana on pakolaiset ja yrittäjyys.
Startup Refugeesin konsepti kiinnostaa nyt muuallakin, erityisesti Pohjoismaissa. Tekemisen tapaa on sparrattu muun muassa Nordean tuella, ja pian pitäisi kuulua perästä.
Vepsäläinen sanoo, että yrityksiä vaivaava työvoimapula kasvattaa Suomessa järjestön toimintaa. Palveluksia on käyttänyt jo satakunta yritystä, ja moni haluaa myös tarjota työntekijöilleen tavan kantaa niin sanottua yhteiskuntavastuuta.
Mutta kuinka moni ihminen on teidän kauttanne oikeasti työllistynyt?
”Päivän luku on 498”, Vepsäläinen kertoo. Heillä on siis ollut joko toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, määräaikaisuus tai keikkatöitä.
Tänä vuonna järjestön kautta töitä on saanut noin 200 ihmistä, joista 130 Helsingissä.
”Heistä 20 prosentilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, 50 prosentilla määräaikaisuus ja 30 prosentilla keikkatöitä.”
LAIN mukaan turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolme kuukautta maahan saapumisensa jälkeen, jos hänellä on passi tai henkilöllisyystodistus. Ilman papereita tulleelta vaaditaan kuuden kuukauden odotusaika.
Alun perin järjestön ajatuksena oli aktivoida ihmisiä yrittäjiksi, mutta Suomessa turvapaikanhakija ei voi rekisteröidä yritystä.
Siksi on helpompaa yhdistää työntekijä ja työnantaja. Järjestö tekee sen niin, että kerää vastaanottokeskuksissa ihmisiltä profiileja: koulutus, työkokemus ja toiveet.
”Me valitsemme työnantajille sopivat ihmiset ja teemme esihaastattelut. Kerromme jokaiselle, mitä suomalainen työkulttuuri tarkoittaa. Olemme mukana, kun tehdään työsopimus, ja valvomme, mitä sen jälkeen tapahtuu, kun ihminen on työt aloittanut”, Vepsäläinen kertoo.
VEPSÄLÄISEN mukaan erityisen kovaa kysyntä työntekijöistä on nyt Pohjois-Suomessa, Oulussa ja Pohjanmaalla. On tullut selväksi, että yrityksille kelpaavat myös sellaiset työntekijät, jotka eivät osaa suomea.
Järjestön profiloimista ihmisistä noin 20 prosenttia on ilmoittanut omaavansa korkeakoulututkinnon. Taustat pyritään tarkistamaan mahdollisimman hyvin, mutta aukotonta se ei ole.
”Kerromme jokaiselle, mitä suomalainen työkulttuuri tarkoittaa.”
Vepsäläisen mukaan listoilla on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka työllistyvät helposti esimerkiksi rakennus- ja palvelualoille.Yritykset työllistäisivät erityisen mielellään naisia, mutta heitä listoilla on vain 20 prosenttia. Suhde on sama myös turvapaikanhakijoissa, Vepsäläinen sanoo.
JÄRJESTÖN budjetti tänä vuonna on 609 000 euroa. Siitä 310 000 euroa tulee yksityisiltä yrityksiltä ja säätiöiltä.
Suurin yksittäinen rahoittaja on Me-säätiö, jonka taustalla ovat Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.
Aikaisempina vuosina rahaa on tullut myös valtiolta, muun muassa Suomi 100 -hankkeen kautta.
Nyt julkista rahaa antaa ensi sijassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (Stea), jonka Turvapaikanhakija työelämään -hankkeen kautta tulee 180 000 euroa. Helsingin kaupunki tulee järjestöä Helsingin yrittäjyysohjelmasta 54 000 eurolla.
Järjestöllä on runsaasti vapaaehtoisia työntekijöitä ja toimistot kolmella paikkakunnalla. Palkattuja työntekijöitä on 12. Tänä vuonna järjestölle myönnettiin Vuoden 2018 kotoutumisteko -tunnustus.
Suurin menoerä on henkilökulut, joka vie tämän vuoden budjetista noin 75 prosenttia. Vepsäläisen mukaan järjestö toisaalta säästää tilavuokrissa, tapahtumakuluissa ja materiaaleissa, joita se saa lahjoituksina.
Rantala haluaa muistuttaa, että budjetti menee täysimääräisesti eri paikkakunnilla työskentelevien koordinaattoreiden palkkoihin ja toiminnan muuhun pyörittämiseen, ei turvapaikanhakijoille tai Rantalalle ja Milonoffille.
PALATAAN nyt siihen kaarnaveneeseen ja Riku Rantalaan.
Riku Rantala kertoo, että kaarnavene-meemi oli tarkoitukseensa hyvin tehty. Se antoi ymmärtää, että Rantala itse saisi julkisia varoja hankkeessa, jossa maahanmuuttajat puuhastelevat kaarnaveneiden kanssa.
”Joillekin ihmisille siitä tuli fakta”, Rantala sanoo.
”Sain palautetta, että luulin sua hyväksi tyypiksi, mutta sä oletkin huijari. Minä ja Tunna emme kuitenkaan koskaan saaneet senttiäkään rahaa. Tämä on ollut puhtaasti vapaaehtoistyötä”, Rantala sanoo.
Kohun seurauksena Rantala vetäytyi hetkeksi somesta, eikä häntä ole erityisesti tarvittu enää järjestönkään projekteissa. Asioita tapahtuu nyt ilman Rantalaakin.
”Tämä on ollut puhtaasti vapaaehtoistyötä.”
Edelleen hän yrittää asettaa sanansa mahdollisimman varovaisesti. Rantala sanoo, ettei halunnut aikoinaan puuttua viranomaisten toimintaan ja päätöksiin turvapaikanhakijoiden kanssa.Keskustelua hän silti seuraa.
Viimeksi Rantala on miettinyt talousnobelisti Bengt Holmströmin Ylen haastattelussa esittämää ajatusta, jonka mukaan ulkomailta tuleville pitäisi antaa mahdollisuus tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla.
Rantala sanoo, että Startup Refugees ei ota asiaan kantaa, mutta hänen mielestään joissain tapauksissa työllistymisen kynnystä voisi laskea vaikka määräajaksi.
”Työehtojen polkemisessa ei ole järkeä, mutta onhan meillä nytkin ollut kaikenlaisia työkokeiluja”, Rantala sanoo.
RANTALA sanoo halunneensa Startup Refugeesista epäpoliittisen projektin, tavan työllistää ihmisiä.
”Meillä on työpaikkoja, joita ei haluta. Sitten on muualta tulleita ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, eikä heillä ole rima aluksi kauhean korkealla. Meidän toimintamenomme ovat vuodessa karkeasti samat kuin 30 työttömän sosiaalietuudet. On ihan selvää, että tästä on helvetisti hyötyä paitsi työllistyville ihmisille, myös koko yhteiskunnalle”, Rantala sanoo.
”Tiedän yrittäjiä, jotka eivät halua lisätä yhteiskunnan rahaa ulkomailta tulleiden työllistämiseen, mutta joiden mielestä tämä on ihan järkevä hanke. Tämä oli meidän yhteiskuntavastuuprojekti, josta tuli sitten monen muunkin yhteiskuntavastuuprojekti.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000005887730.html
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Oli ihan myönteistä lukea, että Startup Refugees on saaanut joitain turvapaikanhakijoita hommiin. Ei kai tässä kukaan muuta toivo, kuin että tulisi jotain panosta. Se kaarnavene-episodi oli niin, että Rantalalla oli tonni rahaa pesämunaan ja aluksi tilattiin messuille jotain jaettavaa.
miheikki
Greatest Leader
https://www.facebook.com/pertti.ron...fREfVqcUUbKbx7MWxZv6xdZdmH__aIm7bULSDGPgq4Svq
Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta
16 tuntia ·
Kroatian ja Bosnian välisellä raja-alueella Velika-Kladusassa 224 kilometrin päässä Itävallasta toivoo vähintään 20 000 siirtolaista mahdollisuutta päästä Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan, uutisoi itävaltalainen Krone-lehti. Se haastatteleman Itävallan sisäministeriön virkamiehen mukaan tulijat ovat 95-prosenttisesti miehiä. Heidän joukossaan on paljon pakistanilaisia, iranilaisia, marokkolaisia ja algerialaisia. Ilmapiiri on lehden mukaan aggressivinen. Monilla on veitset aseinaan. Kroatia on lähettänyt paikalle erikoisyksiköitään, lehti uutisoi.
KRONE.AT
Experten zu „Krone“: „Jetzt kommen ganz andere“
Aquilifer
Kenraali
Jonkinlainen verilöyly tuonne nurkille saadaan vielä aikaan. Kunhan tuhatpäinen, aseistettu mamulauma ajaa itsensä kunnon kiihkoon niin nehän käyvät kenen päälle vaan. Siinä sitten turvallisuusjoukot joutuvat avaamaan tulen keskelle massaa päästäkseen hengissä kotiin, ja älämölö on valmis.
En pidä sitäkään mahdottomana että tuo mamulauma käy jonkun kylän raitilla asukkaiden kimppuun oikein tosissaan. Verilöyly siitäkin tulisi.
Mutta sellaista se on kun kukaan ei osaa eikä uskalla ottaa koppia asiasta. Julistetaan vaan ihmisoikeuksia porukalle jotka eivät itse sellaisia tunnusta.
Ei ainakaan täällä Balkanilla moista katsota hyvällä.... En yhtään ihmettelisi josko alkaisi syntymään ruumiitakin.
Erikoiset sanavalinnat iltalehdessä.
"Asianomistajan ja paikalla olleen todistajan mukaan porukassa oli yksi tyttö ja kolme tai neljä poikaa. Tytöllä oli päällään pinkki takki, epäillyllä maastokuvioinen takki ja kasvojen edessä vaalea liina. Yhdellä porukan pojista oli päällään shortsit ja t-paita. Nuorisoporukan jäsenet puhuivat melko hyvää suomea"
"Asianomistajan ja paikalla olleen todistajan mukaan porukassa oli yksi tyttö ja kolme tai neljä poikaa. Tytöllä oli päällään pinkki takki, epäillyllä maastokuvioinen takki ja kasvojen edessä vaalea liina. Yhdellä porukan pojista oli päällään shortsit ja t-paita. Nuorisoporukan jäsenet puhuivat melko hyvää suomea"
Aquilifer
Kenraali
Eli sitä hyvin kotoutunutta ja integroitunutta porukkaa?
Välillä vaan tuntuu siltä, että se matalien odotusten rasismi on todellakin sitä, no, matalatasoista. Vaikka käyttäydytään kuin eläimet, niin puhutaan sentään melko hyvää suomea...
Minäkin puhun melko hyvää suomea ylioppilaskirjoitusten L-arvosanalla. Puhun myös melko hyvää "viittomakieltä"....
Honcho
SMLNKO M/83
Aina kun kuulee käsitteen "työikäisiä", kannattaa jo suhtautua kaikkeen samassa yhteydessä kuultuun erittäin suurella varauksella. Meillähän on "omastakin takaa" paljon työikäisiä, jotka eivät ole työkykyisiä (terveydentila tai osaamisen puute) tai edes työhaluisia. Taulapäisesti järjestetyn 'humanitäärisen' maahanmuuton takia vielä enemmän. Luulisi nyt jo olevan vahva empiirinen esimerkki siitä, että ne työikäiset, joita Suomeen pääasiassa tulee (=humanitäärisesti perusteltu maahanmuutto), eivät ehdottomalta valtaosaltaan ole sellaisia jotka parantaisivat huoltosuhdetta, päinvastoin. Puhtaasti työperäinen maahanmuutto asia erikseen, mutta tätä on turha massiivisessa määrin tänne odottaa kun muuallakin on ottajia.
Honcho
SMLNKO M/83
Kun puhutaan työikäisestä väestöstä ja syntyvyydestä ym. kuin kyseessä olisi jokin uusi ilmiö, unohtuvat helposti tosiasiat. Aina pitää miettiä tekevätkö sen tahallaan vai tarkoituksella. Kannatan vapaata kauppaa ja järkevästi toteutettua työvoiman liikkuvuutta, mutta nämä "kansainvaellukset" ovat järjen köyhyyttä.
Teollisuusmaiden väestönkehitys, eli loivasti laskeva käyrä, on luonnollinen seuraus juuri tästä tekniikan kehittymisestä. Luonto ohjaa asiaa erilaisin keinoin suuntaan, jossa korkeassa elintasossa elävät eivät lisäänny kuin kaniinit (t. nimimerkki suurperheen isä). Tämä on loogista, ekologista ja järkevää. Koska laadukkaasta koulutuksesta huolimatta on osa porukasta, joka ei kykene kovin vaativiin töihin (samalla kun perinteiset "duunariammatit" ovat nekin nykyään korkeaa osaamista vaativaa käytännön asiantuntijatyötä), en mielelläni vetäisi tätä porukkaa kölin alta tuomalla massiivisen yliedustuksen väkeä, joka ei meidän oloissamme kelpaa kuin simppeleihin suorittaviin töihin ja usein asennepohjalta torppaa mahdollisuutensa (ja naisten / lastensa mahdollisuuden)kouluttautua.
Kun nyt itketään syntyvyyttä, tästä perspektiiviä. 1970-luvulla oli lisäksi paljon suurempi lapsikuolleisuus.
![synt_2017_2018-04-27_tie_001_fi_001[1].gif](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24989-d20291147529e485c5a7fdf25833f00b.jpg?hash=0gKRFHUp5I "synt_2017_2018-04-27_tie_001_fi_001[1].gif")
GCM:
Pääasiallinen sisältö
Globaalia siirtolaisuutta koskeva asiakirja ei tule olemaan
oikeudellisesti sitova eikä siten aiheuta Suomelle uusia velvoitteita.
Tavoitteena hyväksyttävässä asiakirjassa on hyväksyä
maailmanlaajuisesti periaatteita ja standardeja ja joiltakin osin
periaatteita, jotka velvoittavat poliittisesti kaikkia jäsenmaita ja joiden toimeenpanolla tehostetaan muuttoliikkeen hallintaa.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2018-AK-194848.pdf
Pääasiallinen sisältö
Globaalia siirtolaisuutta koskeva asiakirja ei tule olemaan
oikeudellisesti sitova eikä siten aiheuta Suomelle uusia velvoitteita.
Tavoitteena hyväksyttävässä asiakirjassa on hyväksyä
maailmanlaajuisesti periaatteita ja standardeja ja joiltakin osin
periaatteita, jotka velvoittavat poliittisesti kaikkia jäsenmaita ja joiden toimeenpanolla tehostetaan muuttoliikkeen hallintaa.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2018-AK-194848.pdf