Tuosta GCM:stä olisivat persut saaneet hyvän nosteen itselleen, jos olisivat osanneet esittää asiaan liittyvän ongelman oikein. Nyt menivät juristeriamiinaan ja näyttivät hölmöiltä kun monet pääsivät vetämään vastapalloon.
Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
Tuosta GCM:stä olisivat persut saaneet hyvän nosteen itselleen, jos olisivat osanneet esittää asiaan liittyvän ongelman oikein. Nyt menivät juristeriamiinaan ja näyttivät hölmöiltä kun monet pääsivät vetämään vastapalloon.
vilval
Eversti
Venäjältä tulevat lääkärit saattasivat olla ok ja koodareista on pulaa.
Tarvehankintainen maahanmuutto tai nandiheimon miehiä tuleviksi juoksijoiksi( tulos tai ulos mentaliteetillä)
Coffee Man
Respected Leader
Minä olen saanut sellaisen käsityksen, että venäläiset sekaantuivat vaaleihin monellakin tavalla, mutta Kremlin osallisuus on toteennäyttämättä ja melko varmasti sellaisena myös pysyy. Jos ei kuitenkaan pysy, niin taas joku Putinin ex-kamu liukastuu saippuaan tai hukkuu kaalikeittoon...syöpäkin voi yllättäen iskeä, jos tšetšenit eivät ehdi ensin
Tästä olisi mukava tietää vähän lisää...
Australian, brittien, israelin ja uuden-seelannin osuudesta on ollut ihan todisteita.
Tuollaisesta en ole ikinä kuullutkaan. En asiaa mitenkään epäile, kun kaikista kyseisistä maista löytyy useitakin tahoja, jotka ovat hyvinkin voineet toimia juuri noin.
Eihän tässä nyt riitelyä tai väittelyä kannata aloitella, kun viikonloppukin on jo ihan tässä ja nyt.
Minua ei kiinnosta Trumpit, Clintonit tai Putinit ja varsinkaan heidän maailmankatsomuksensa ja ideologiansa paskan vertaa, mutta se minua kiinnostaa mihin länsimaat ja liittolaisensa ovat menossa tai oikeastaan ajautumassa. Pahalta näyttää, mutta voihan tästä syntyä vielä jotain hyvää, jos oikein hyvä tuuri sattuu käymään...harvoin sattuu, mutta eihän sitä ikinä tiedä.
Kävi miten kävi, niin hyvää viikonloppua myös sinulle!
SUOMI 101!
TÄSTÄ EI NEUVOTELLA!
Viimeksi muokattu:
Coffee Man
Respected Leader
Mitä politiikan likaisuuteen tulee, niin jätän ne puheet ihan suosiolla puhemiehille
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/63349b3e-4b88-4348-97bb-30fd3ca65269
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/63349b3e-4b88-4348-97bb-30fd3ca65269
Coffee Man
Respected Leader
Saudi-Arabia ei ainakaan yritä
Muista en ole ihan varma...
Muista en ole ihan varma...
Angela Merkel kutsui tunteikkaassa puheessaan siirtolaissopimuksen vastustamista ”nationalismiksi puhtaimmassa muodossaan”
”On ihmisiä, jotka sanovat, että he pystyvät ratkaisemaan kaiken itse”, Merkel sanoi vastustajilleen.
Angela Merkel puhumassa Saksan liittopäivillä keskiviikkona. (KUVA: FABRIZIO BENSCH / REUTERS)
Jukka Huusko HS
Julkaistu: 21.11. 20:34
SAKSAN liittokansleri Angela Merkel puolusti YK:n siirtolaissopimusta tunteikkaassa parlamenttipuheessaan keskiviikkona. Kyseessä oli Merkelin ensimmäinen puhe liittopäivillä sen jälkeen kun hän ilmoitti lokakuussa luopuvansa puolueensa CDU:n johdosta.
Merkelin mukaan YK:n siirtolaissopimuksen vastustamisessa on kyse ”nationalismista puhtaimmassa muodossaan”.
PUHEESSAAN Merkel vetosi monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön siirtolaisuuden ja maahanmuuton hallitsemiseksi ja näpäytti vastustajikseen profiloituneita äärioikeistolaisia saksalaispoliitikkoja.
”On ihmisiä, jotka sanovat, että he pystyvät ratkaisemaan kaiken itse, eikä heidän tarvitse välittää kenestäkään muusta. Se on nationalismia puhtaimmillaan”, Merkel sanoi epätavallisen tunteikkaassa puheessaan uutistoimisto Reutersin mukaan.
Hänen mukaansa YK-sopimus on Saksan etujen mukainen, eikä se loukkaa kansallista itsemääräämisoikeutta.
Merkelin kautta Saksan johdossa on leimannut myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon.
YK:N SIIRTOLAISSOPIMUS,Global Compact for Migration (GCM), on löyhä sopimus, jonka tarkoituksena on lisätä valtioiden yhteistyötä siirtolaisuuden hallitsemisessa, vähentää laitonta siirtolaisuutta, auttaa siirtolaisia integroitumaan sekä edistää valtioiden mahdollisuuksia palauttaa ihmisiä takaisin kotimaihinsa. Sopimus kehottaa jäsenmaita käyttämään ihmisten pidätyksiä vain viimeisimpänä keinona hallita maahanmuuttoa.
Sysäys kansainväliseen siirtolaissopimukseen tuli vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisistä, kun Euroopan maat pyrkivät vastaamaan suurimpaan pakolais- ja siirtolaisvirtaan, mitä maanosassa on nähty toisen maailmansodan jälkeen.
Sopimuksen hyväksyivät viime heinäkuussa 193 YK:n jäsenvaltiota, ja se on määrä allekirjoittaa Marokossa joulukuussa.
SOPIMUS on kuitenkin kuumentanut tunteita useassa Euroopan maassa. Esimerkiksi Itävalta, Unkari, Viro, Israel ja Australia ovat aikeissa jättää sopimuksen allekirjoittamatta. Vastustajien mukaan sopimus sitoo valtioiden kädet maahanmuuton suhteen. Yhdysvallat jäi sopimuksen ulkopuolelle jo aiemmin.
Saksassa jotkut Merkelin puoluetoveritkin ovat vaatineet laajempaa keskustelua siirtolaissopimuksesta, ennen kuin se allekirjoitetaan. Äärioikeistolaisen AfD-puolueen kansanedustajat vastustavat sopimusta yksiselitteisesti.
MERKELIN puheen aikana AfD:n poliitikot heittivät välihuutoja.
”Tämä siirtolaissopimus, aivan kuten pakolaissopimus, on oikean suuntainen pyrkimys etsittäessä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin kansainvälisesti, yhdessä”, Merkel vastasi.
Hänen mukaansa sopimus on keskeisessä asemassa, kun yritetään luoda hallitumpaa maahanmuuttoa maailmassa, jossa on ”68,5 miljoonaa pakolaista, joista 52 prosenttia on lapsia”.
https://www.hs.paskamedia.fi/ulkomaat/art-2000005907175.html
”On ihmisiä, jotka sanovat, että he pystyvät ratkaisemaan kaiken itse”, Merkel sanoi vastustajilleen.
Angela Merkel puhumassa Saksan liittopäivillä keskiviikkona. (KUVA: FABRIZIO BENSCH / REUTERS)
Jukka Huusko HS
Julkaistu: 21.11. 20:34
SAKSAN liittokansleri Angela Merkel puolusti YK:n siirtolaissopimusta tunteikkaassa parlamenttipuheessaan keskiviikkona. Kyseessä oli Merkelin ensimmäinen puhe liittopäivillä sen jälkeen kun hän ilmoitti lokakuussa luopuvansa puolueensa CDU:n johdosta.
Merkelin mukaan YK:n siirtolaissopimuksen vastustamisessa on kyse ”nationalismista puhtaimmassa muodossaan”.
PUHEESSAAN Merkel vetosi monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön siirtolaisuuden ja maahanmuuton hallitsemiseksi ja näpäytti vastustajikseen profiloituneita äärioikeistolaisia saksalaispoliitikkoja.
”On ihmisiä, jotka sanovat, että he pystyvät ratkaisemaan kaiken itse, eikä heidän tarvitse välittää kenestäkään muusta. Se on nationalismia puhtaimmillaan”, Merkel sanoi epätavallisen tunteikkaassa puheessaan uutistoimisto Reutersin mukaan.
Hänen mukaansa YK-sopimus on Saksan etujen mukainen, eikä se loukkaa kansallista itsemääräämisoikeutta.
Merkelin kautta Saksan johdossa on leimannut myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon.
YK:N SIIRTOLAISSOPIMUS,Global Compact for Migration (GCM), on löyhä sopimus, jonka tarkoituksena on lisätä valtioiden yhteistyötä siirtolaisuuden hallitsemisessa, vähentää laitonta siirtolaisuutta, auttaa siirtolaisia integroitumaan sekä edistää valtioiden mahdollisuuksia palauttaa ihmisiä takaisin kotimaihinsa. Sopimus kehottaa jäsenmaita käyttämään ihmisten pidätyksiä vain viimeisimpänä keinona hallita maahanmuuttoa.
Sysäys kansainväliseen siirtolaissopimukseen tuli vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisistä, kun Euroopan maat pyrkivät vastaamaan suurimpaan pakolais- ja siirtolaisvirtaan, mitä maanosassa on nähty toisen maailmansodan jälkeen.
Sopimuksen hyväksyivät viime heinäkuussa 193 YK:n jäsenvaltiota, ja se on määrä allekirjoittaa Marokossa joulukuussa.
SOPIMUS on kuitenkin kuumentanut tunteita useassa Euroopan maassa. Esimerkiksi Itävalta, Unkari, Viro, Israel ja Australia ovat aikeissa jättää sopimuksen allekirjoittamatta. Vastustajien mukaan sopimus sitoo valtioiden kädet maahanmuuton suhteen. Yhdysvallat jäi sopimuksen ulkopuolelle jo aiemmin.
Saksassa jotkut Merkelin puoluetoveritkin ovat vaatineet laajempaa keskustelua siirtolaissopimuksesta, ennen kuin se allekirjoitetaan. Äärioikeistolaisen AfD-puolueen kansanedustajat vastustavat sopimusta yksiselitteisesti.
MERKELIN puheen aikana AfD:n poliitikot heittivät välihuutoja.
”Tämä siirtolaissopimus, aivan kuten pakolaissopimus, on oikean suuntainen pyrkimys etsittäessä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin kansainvälisesti, yhdessä”, Merkel vastasi.
Hänen mukaansa sopimus on keskeisessä asemassa, kun yritetään luoda hallitumpaa maahanmuuttoa maailmassa, jossa on ”68,5 miljoonaa pakolaista, joista 52 prosenttia on lapsia”.
https://www.hs.paskamedia.fi/ulkomaat/art-2000005907175.html
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Perkeleen Merkel. Moniko Suomeen vuosien 2015-2016 aikana tulleista oli oikeasti lapsi?
Ensin pilataan asiat esittämällä aikuisia miehiä lapsiksi ja sen jälkeen yritetään saada ilmapiiri suopeaksi sille että tulisikin niitä lapsia. Suomessakin jopa pääuutislähetyksessä "olen 17 vuotta ja voin sen todistaa". Valehtele kerran, uskotaanko toisen kerran?
Sanovat että "suuri humanisti" mutta on näköjään myös "suuri typerys"
Ensin pilataan asiat esittämällä aikuisia miehiä lapsiksi ja sen jälkeen yritetään saada ilmapiiri suopeaksi sille että tulisikin niitä lapsia. Suomessakin jopa pääuutislähetyksessä "olen 17 vuotta ja voin sen todistaa". Valehtele kerran, uskotaanko toisen kerran?
Sanovat että "suuri humanisti" mutta on näköjään myös "suuri typerys"
ILoveEU
Kenraali
Amerikkalaiset näyttävän olevan eurooppalaisiin verrattuna hyvin suorasanaisia:
Economic and Social Council (ECOSOC) U.S. Ambassador Kelley Currie told the body that the resolution contained elements “that run directly counter to my government’s sovereign interests.” Specifically she pointed to a number of paragraphs, including one that spoke of the “need” to limit the detention of asylum seekers.
“We will detain and prosecute those who enter U.S. territory illegally, consistent with our domestic immigration laws and our international interests,” she said.
Currie also said the U.S. “cannot accept” language that “affirms” the compact and “calls upon” states to implement the refugee compact. Currie said that it is the U.S.’ understanding that the compact is non-binding and none of the compact’s provisions “create or affect rights or obligations of states under international law, or otherwise change the current state of conventional or customary international law.”
UNHCR says that the compact "aims to strengthen the international response to large movements of refugees and protracted refugee situations" by objectives such as enhancing refugee self-reliance, easing pressure on host countries, and supporting condition in countries of origin for return.
Brett Schaefer, a U.N. expert at the Heritage Foundation, said that the approach from the U.S. is expressing widely-held fears that non-binding compacts are a step toward creating additional norms and eventually a binding one-size-fits-all global agreement down the line.
“Every country has to deal with these complex political issues as best fits them and having a top-down, one-size-fits-all, U.N.-led process might not be appropriate for all countries and that's the case for United States,” he told Fox News.
This attitude was demonstrated clearly by President Trump, when he spoke to the U.N. General Assembly in September and made the U.S. commitment to control over its borders clear -- and justified the U.S.’s withdrawal from the migration compact.
“We recognize the right of every nation in this room to set its own immigration policy in accordance with its national interests, just as we ask other countries to respect our own right to do the same — which we are doing,” he said.
“Migration should not be governed by an international body unaccountable to our own citizens,” he added.
Pahoittelut pitkästä lainauksesta, mutta ei tuota voi oikein lyhentää. Edit: Tullut sellainen mielikuva, että edes demokraatileiri ei ole kovin innostunut asiasta.
https://www.foxnews.com/politics/us-leading-the-charge-against-uns-migration-agenda
Niin ja, hauska sanamuoto tuo ettei kyseessä ole sopimus: sellainen nippelitieto, että EU direktiivit eivät myöskään ole sopimuksia...
Economic and Social Council (ECOSOC) U.S. Ambassador Kelley Currie told the body that the resolution contained elements “that run directly counter to my government’s sovereign interests.” Specifically she pointed to a number of paragraphs, including one that spoke of the “need” to limit the detention of asylum seekers.
“We will detain and prosecute those who enter U.S. territory illegally, consistent with our domestic immigration laws and our international interests,” she said.
Currie also said the U.S. “cannot accept” language that “affirms” the compact and “calls upon” states to implement the refugee compact. Currie said that it is the U.S.’ understanding that the compact is non-binding and none of the compact’s provisions “create or affect rights or obligations of states under international law, or otherwise change the current state of conventional or customary international law.”
UNHCR says that the compact "aims to strengthen the international response to large movements of refugees and protracted refugee situations" by objectives such as enhancing refugee self-reliance, easing pressure on host countries, and supporting condition in countries of origin for return.
Brett Schaefer, a U.N. expert at the Heritage Foundation, said that the approach from the U.S. is expressing widely-held fears that non-binding compacts are a step toward creating additional norms and eventually a binding one-size-fits-all global agreement down the line.
“Every country has to deal with these complex political issues as best fits them and having a top-down, one-size-fits-all, U.N.-led process might not be appropriate for all countries and that's the case for United States,” he told Fox News.
This attitude was demonstrated clearly by President Trump, when he spoke to the U.N. General Assembly in September and made the U.S. commitment to control over its borders clear -- and justified the U.S.’s withdrawal from the migration compact.
“We recognize the right of every nation in this room to set its own immigration policy in accordance with its national interests, just as we ask other countries to respect our own right to do the same — which we are doing,” he said.
“Migration should not be governed by an international body unaccountable to our own citizens,” he added.
Pahoittelut pitkästä lainauksesta, mutta ei tuota voi oikein lyhentää. Edit: Tullut sellainen mielikuva, että edes demokraatileiri ei ole kovin innostunut asiasta.
https://www.foxnews.com/politics/us-leading-the-charge-against-uns-migration-agenda
Niin ja, hauska sanamuoto tuo ettei kyseessä ole sopimus: sellainen nippelitieto, että EU direktiivit eivät myöskään ole sopimuksia...
Coffee Man
Respected Leader
Kun pyytää pääministeriltä anteeksi, niin kaikki on taas ihan hyvin ja naisia riittää joka sormelle
Mitä tapahtui viime syyskuussa kun tapasit pääministeri Juha Sipilän ja kerroit olevasi 17-vuotias – valehtelitko hänelle?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001104927.html
– Kyllä, valitettavasti. Häpeän ja kadun sitä mitä tein. Olen pahoillani, pääministeri.
Toisaalta...
Sipilän lupaus antaa Kempeleen-kotinsa pakolaisten käyttöön esiteltiin viime syksynä Irakin televisiossa. Irakilaisturvapaikanhakijoiden mukaan se vaikutti siihen, että moni valitsi hakukohteekseen juuri Suomen.
Erään Bagdadista kotoisin olevan, päätöstään yhä odottavan nuoren miehen mukaan hän ajatteli Sipilän lupauksen takia, että Suomessa olisi turvapaikanhakijoille enemmän tilaa kuin esimerkiksi Saksassa.
– Me olisimme voineet mennä muualle. Nyt olemme jumissa täällä, mies kertoo Helsingin Sanomille.
Loyd
Kenraali
Ketjussa on kirjoitettu kuinka muut maat ovat vaikuttaneet yhdysvaltain vaaleihin.
On Suomikin päässyt vaikuttamaan: vuoden 1776 itsenäisyysjulistus oli kiinni yhdestä äänestä ja eräs ratkaisija oli Rautalammin Marttisen sukua oleva John Morton. Hän oli ollut alunperin itsenäisyysjulistuksen antamista vastaan, mutta kääntyi kannattamaan asiaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/John_Morton_(poliitikko)
On Suomikin päässyt vaikuttamaan: vuoden 1776 itsenäisyysjulistus oli kiinni yhdestä äänestä ja eräs ratkaisija oli Rautalammin Marttisen sukua oleva John Morton. Hän oli ollut alunperin itsenäisyysjulistuksen antamista vastaan, mutta kääntyi kannattamaan asiaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/John_Morton_(poliitikko)
Tästä GCM kriitikot ovat varoitelleet, viranomaisemme syyttäneet ties mistä.
The Bonn international lawyer Matthias Herdegen also comes to this conclusion: "One must clearly see that even such documents as so-called soft law, soft law, control the interpretation and development of the applicable law of binding norms and thus, of course, in the end get legal effects . "
https://www.welt.de/politik/deutsch...tung-der-beiden-Pakte-aktiv-mitgestaltet.html
The Bonn international lawyer Matthias Herdegen also comes to this conclusion: "One must clearly see that even such documents as so-called soft law, soft law, control the interpretation and development of the applicable law of binding norms and thus, of course, in the end get legal effects . "
https://www.welt.de/politik/deutsch...tung-der-beiden-Pakte-aktiv-mitgestaltet.html
Joukko kasvaa
Slovakia will not support U.N. migration pact - prime minister
https://uk.reuters.com/article/uk-u...n-migration-pact-prime-minister-idUKKCN1NU0JA
Slovakia will not support U.N. migration pact - prime minister
https://uk.reuters.com/article/uk-u...n-migration-pact-prime-minister-idUKKCN1NU0JA
Kovasti kerrotaan, ettei GCM ole sitova sopimus.
Esim. hallitusohjelmat on kuin "kompakti" hallituksen tavoitteista ja tulevaisuuden toimenpiteistä, mutta sen noudattamatta jättämisestä ei seuraa kuin korkeintaan poliittinen rangaistus.
Kukaan ei varmaan kuitenkaan kiistä hallitusohjelman periaatteellista sitovuutta ja ohjaavuutta päätöksiä tehdessä?
Esim. hallitusohjelmat on kuin "kompakti" hallituksen tavoitteista ja tulevaisuuden toimenpiteistä, mutta sen noudattamatta jättämisestä ei seuraa kuin korkeintaan poliittinen rangaistus.
Kukaan ei varmaan kuitenkaan kiistä hallitusohjelman periaatteellista sitovuutta ja ohjaavuutta päätöksiä tehdessä?
Siirtolaisuussopimus ei välttämättä paranna siirtolaisten asemaa – Siinä voi jopa käydä päinvastoin
Yleisluonteisen ja ohjeellisen asiakirjan vaikutuksia on vaikea ennustaa, kirjoittaa kansainvälisen oikeuden professori Lotta Viikari.
Lotta Viikari
Julkaistu: 23.11. 2:00 , Päivitetty: 23.11. 6:57
YK:SSA työstetty siirtolaisuussopimus (Global Compact for Migration, GCM) on määrä hyväksyä joulukuussa Marokossa. Sopimusta pohjusti vuonna 2016 annettu New Yorkin julistus pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksista.
Siirtolaisuussopimus ei sanottavasti kehitä nykyistä oikeustilaa, koska sopimuksella ei olla luomassa valtioille uusia velvoitteita tai siirtolaisille kattavampia oikeuksia. Sopimusmääräysten rikkomista ei ole sanktioitu. Päinvastoin, siirtolaisuussopimus nimenomaisesti vahvistaa valtioiden täyden itsemääräämisoikeuden maahanmuuttopolitiikassaan.
Tästä huolimatta Australia, Yhdysvallat ja useat itäisen Euroopan maat ovat vastustaneet sopimusta, samoin populistipuolueet monissa muissa valtioissa, Suomessakin. Ei ole juuri puhuttu siitä, palveleeko sopimus edes sen kannattajia.
NIMENÄ ”siirtolaisuussopimus” on harhaanjohtava, koska kyse ei ole velvoittavasta valtiosopimuksesta vaan oikeudellisesti sitomattomasta yhteistyöasiakirjasta.
Sitovuudeltaan saman tyyppisiä instrumentteja ovat etenkin ympäristöoikeudessa käytetyt puitesopimukset. Niissä lähinnä vahvistetaan valtioiden yhteinen näkemys jonkin ongelman olemassaolosta ja siitä, että ”asialle pitäisi tehdä jotain”. Lisäksi saatetaan yleisesti linjata, miten ongelmaan voitaisiin puuttua.
Puitesopimukset ovat niin yleisluonteisia, että sopimusrikkomukset eivät käytännössä ole mahdollisia. Myöhemmin pyritään hyväksymään pöytäkirjoja, joissa valtiot sitoutuvat konkreettisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Vasta näiden määräysten rikkomisesta voi joutua vastaamaan oikeudellisesti.
Siirtolaisuussopimus jää puitesopimuksiakin löyhemmäksi. Sopimus nojautuu merkittäviin mutta erittäin yleisluontoisiin periaatteisiin, kuten ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, valtiosuvereniteettiin ja kestävään kehitykseen. Siirtolaisten asemaa tuskin parantaa esimerkiksi se, että ihmisoikeuksien vahvistetaan kuuluvan myös heille.
Siirtolaisuussopimuksen keskeinen pyrkimys on luoda toimivammat puitteet kansainväliselle yhteistyölle ja taakanjaolle muuttoliikkeen hallinnassa. Sopimuksessa määritellyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset jäävät kuitenkin täysin ohjeellisiksi. Sopimuksen teho perustuu yksinomaan moraaliseen ja poliittiseen ohjausvaikutukseen.
Asioissa, joista valtiot ovat julkilausutusti huomattavan erimielisiä, moraaliperusteet tapaavat olla tehottomia, koska yhteistä näkemystä noudatettavista periaatteista ei ole. Toisaalta samanlaisia arvoja kunnioittavat maat pyrkivät edistämään niitä sopimuksista riippumatta.
PARHAASSA tapauksessa siirtolaisuussopimus vahvistaa valtioiden yhteistä tahtotilaa siirtolaisuuskysymyksen ratkomiseksi tehokkaasti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Sopimus voi toimia väylänä sitovampaankin sopimiseen. Mikään ei silti takaa, että pidemmälle meneviä oikeudellisia välineitä saadaan aikaan, eikä niitä ole näköpiirissä.
Siirtolaisuussopimuksen merkitys tavoitteidensa saavuttamisessa jääneekin vaatimattomaksi ainakin lähitulevaisuudessa. Sen sijaan sopimus jakaa voimakkaasti jo ennen hyväksymistään niin valtioyhteisöä kuin myös poliittista kenttää valtioiden sisällä.
Pahimmillaan siirtolaisuussopimus voi lähinnä vain osoittaa, etteivät valtiot pysty sopimaan asiassa sitovasti mistään konkreettisesta. Sopimus saattaa myös alleviivata sitä, että maahanmuuttoon ei ole mahdollista puuttua valtiosuvereniteetin ylitse. Samalla sopimus voi toimia valheellisena omantunnon tyynnyttäjänä: ongelmalle on tehty edes jotain.
SIIRTOLAISUUSSOPIMUS voi myös aiheuttaa kitkaa sitä kannattaneiden ja vastustaneiden valtioiden välillä. Tuleeko esimerkiksi sopimuksen Virossa – ennen kaikkea hallituspuolue Isamaassa – kohtaama vastustus vaikeuttamaan yhteistyötä Suomen kanssa maahanmuuttoasioissa?
Maailmanlaajuinen muuttoliike vain lisääntyy, ja kaikkien valtioiden on tarkistettava kantaansa siirtolaisuuteen. Yhtä selvää on, ettei mikään maa pysty yksin hallinnoimaan ilmiötä.
Siirtolaisuussopimus on lähtökohtaisesti tervetullut yritys yhteisten toimintaperiaatteiden luomiseksi. Sen vaikutuksia on kuitenkin vaikea ennustaa.
Kirjoittaja on työvapaalla oleva kansainvälisen oikeuden professori Lapin yliopistossa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005908246.html?share=71c0e9e806d288686fea61a4a3d826c9
Yleisluonteisen ja ohjeellisen asiakirjan vaikutuksia on vaikea ennustaa, kirjoittaa kansainvälisen oikeuden professori Lotta Viikari.
Lotta Viikari
Julkaistu: 23.11. 2:00 , Päivitetty: 23.11. 6:57
YK:SSA työstetty siirtolaisuussopimus (Global Compact for Migration, GCM) on määrä hyväksyä joulukuussa Marokossa. Sopimusta pohjusti vuonna 2016 annettu New Yorkin julistus pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksista.
Siirtolaisuussopimus ei sanottavasti kehitä nykyistä oikeustilaa, koska sopimuksella ei olla luomassa valtioille uusia velvoitteita tai siirtolaisille kattavampia oikeuksia. Sopimusmääräysten rikkomista ei ole sanktioitu. Päinvastoin, siirtolaisuussopimus nimenomaisesti vahvistaa valtioiden täyden itsemääräämisoikeuden maahanmuuttopolitiikassaan.
Tästä huolimatta Australia, Yhdysvallat ja useat itäisen Euroopan maat ovat vastustaneet sopimusta, samoin populistipuolueet monissa muissa valtioissa, Suomessakin. Ei ole juuri puhuttu siitä, palveleeko sopimus edes sen kannattajia.
NIMENÄ ”siirtolaisuussopimus” on harhaanjohtava, koska kyse ei ole velvoittavasta valtiosopimuksesta vaan oikeudellisesti sitomattomasta yhteistyöasiakirjasta.
Sitovuudeltaan saman tyyppisiä instrumentteja ovat etenkin ympäristöoikeudessa käytetyt puitesopimukset. Niissä lähinnä vahvistetaan valtioiden yhteinen näkemys jonkin ongelman olemassaolosta ja siitä, että ”asialle pitäisi tehdä jotain”. Lisäksi saatetaan yleisesti linjata, miten ongelmaan voitaisiin puuttua.
Puitesopimukset ovat niin yleisluonteisia, että sopimusrikkomukset eivät käytännössä ole mahdollisia. Myöhemmin pyritään hyväksymään pöytäkirjoja, joissa valtiot sitoutuvat konkreettisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Vasta näiden määräysten rikkomisesta voi joutua vastaamaan oikeudellisesti.
Siirtolaisuussopimus jää puitesopimuksiakin löyhemmäksi. Sopimus nojautuu merkittäviin mutta erittäin yleisluontoisiin periaatteisiin, kuten ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, valtiosuvereniteettiin ja kestävään kehitykseen. Siirtolaisten asemaa tuskin parantaa esimerkiksi se, että ihmisoikeuksien vahvistetaan kuuluvan myös heille.
Siirtolaisuussopimuksen keskeinen pyrkimys on luoda toimivammat puitteet kansainväliselle yhteistyölle ja taakanjaolle muuttoliikkeen hallinnassa. Sopimuksessa määritellyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset jäävät kuitenkin täysin ohjeellisiksi. Sopimuksen teho perustuu yksinomaan moraaliseen ja poliittiseen ohjausvaikutukseen.
Asioissa, joista valtiot ovat julkilausutusti huomattavan erimielisiä, moraaliperusteet tapaavat olla tehottomia, koska yhteistä näkemystä noudatettavista periaatteista ei ole. Toisaalta samanlaisia arvoja kunnioittavat maat pyrkivät edistämään niitä sopimuksista riippumatta.
PARHAASSA tapauksessa siirtolaisuussopimus vahvistaa valtioiden yhteistä tahtotilaa siirtolaisuuskysymyksen ratkomiseksi tehokkaasti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Sopimus voi toimia väylänä sitovampaankin sopimiseen. Mikään ei silti takaa, että pidemmälle meneviä oikeudellisia välineitä saadaan aikaan, eikä niitä ole näköpiirissä.
Siirtolaisuussopimuksen merkitys tavoitteidensa saavuttamisessa jääneekin vaatimattomaksi ainakin lähitulevaisuudessa. Sen sijaan sopimus jakaa voimakkaasti jo ennen hyväksymistään niin valtioyhteisöä kuin myös poliittista kenttää valtioiden sisällä.
Pahimmillaan siirtolaisuussopimus voi lähinnä vain osoittaa, etteivät valtiot pysty sopimaan asiassa sitovasti mistään konkreettisesta. Sopimus saattaa myös alleviivata sitä, että maahanmuuttoon ei ole mahdollista puuttua valtiosuvereniteetin ylitse. Samalla sopimus voi toimia valheellisena omantunnon tyynnyttäjänä: ongelmalle on tehty edes jotain.
SIIRTOLAISUUSSOPIMUS voi myös aiheuttaa kitkaa sitä kannattaneiden ja vastustaneiden valtioiden välillä. Tuleeko esimerkiksi sopimuksen Virossa – ennen kaikkea hallituspuolue Isamaassa – kohtaama vastustus vaikeuttamaan yhteistyötä Suomen kanssa maahanmuuttoasioissa?
Maailmanlaajuinen muuttoliike vain lisääntyy, ja kaikkien valtioiden on tarkistettava kantaansa siirtolaisuuteen. Yhtä selvää on, ettei mikään maa pysty yksin hallinnoimaan ilmiötä.
Siirtolaisuussopimus on lähtökohtaisesti tervetullut yritys yhteisten toimintaperiaatteiden luomiseksi. Sen vaikutuksia on kuitenkin vaikea ennustaa.
Kirjoittaja on työvapaalla oleva kansainvälisen oikeuden professori Lapin yliopistossa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005908246.html?share=71c0e9e806d288686fea61a4a3d826c9
tankki-tapsa
Eversti
Joo, useimmat vähänkään omaa etuaan ajavat hallitukset ovat jo tarkistaneet kantojaan; sosiaaliperäistä massamaahanmuuttoa ei tarvita. Jotkut maat eivät muulla linjalla ole koskaan olleetkaan. Suomessa toki aivan päinvastoin, onhan meillä huutava työvoimapulla. Toinen lause taas on puhdasta Paskaa. Se ettei suomalainen kampaviineriporsas tiedä edes millaiseen vessaan pitää mennä päästämään päivän kokoomus tai kesKusta ei tarkoita sitä etteikö asian "hallinnointi" olisi todella helppoa. Se olisi itse asiassa niin helppoa että kun ei tee mitään niin ei tule vahinkoakaan. Suomen ilmastossa kun loiset eivät oikein viihdy vaikka Inarin järven jäälle mahtuukin koko ihmiskunta.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ma(a)ssamuutto:
= Neljä?
= Neljä?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Samaan aikaan toisaalla.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Sinulla on mahdolisesti ollut "parempaa lukemista", joten jos esität palstalla tällaisen väitteen, toivoisin sinun liittävän viitteen todistusaineistoon tai edes juttuihin, joissa asiaa käsitellään.
Facebook on todistanut, että venäläistrollit ostivat yli 100 000 dollarilla mainoksia Facebookista Yhdysvaltain vaalien aikana. Osa mainosmateriaalista pyrki herättämään Yhdysvalloissa sekä uskonnollisia, rodullisia että sosiaalisia jännitteitä. Myös Google on todistanut tiedustelulle. Venäjä käytti online-työkaluja ja -alustoja kylvääkseen epäsopua ja vaikuttaakseen vaaleihin. Normipropagandaa.
Hillaryn hakkeroinnista Trump on sanonut, että "sehän voi olla joku tyyppi New Jerseysta".
Tuossa on silti kiinnostava raportti:
http://stmedia.startribune.com/documents/1russia010717.pdf