Karkotekillakaan ei ole sellaisia koneita joilla voisi laskeutua traktorien ja henkilöautojen sekaan.
Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
Karkotekillakaan ei ole sellaisia koneita joilla voisi laskeutua traktorien ja henkilöautojen sekaan.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Ei olisi mikään raja mennyt kiinni. Päinvastoin.
Pääminsiteri Juha Sipilän asunnontarjoamista ei kukaan olisi edes huomannut siinä miesjoukossa joka asuntoaan tarjoaa maahantuleville daameille. Silvuplee, milady .. ja punainen matto.
.
vilval
Eversti
Sarjassamme kommentoida nyt Eu: n verorahoin tehtyä tutkimusta.
Niin eiköhän Sveitsiläiset ja Norjalaiset olisi vielä rasistisempia kommentti, koska eivät kuulu tähän rakoilevaan talousliittoon
Puolesta enkä vastaan hk.
ajs178
Respected Leader
Oliko tuossa kannanotossa yhtään konkreettista ehdotusta siitä, mitä pitäisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Siis muuta kuin ”tarttis tehrä jotain”
vilval
Eversti
Tutkimus Euroopan Unionin rahoittamana toivooko minkään EU maan orkkis( alkuperäis) kansalaiset afrokansalaisia lisää maahansa.
Epäilen suuresti. Kiinalaisia työihmisiä vois harkita Eurooppaan.
Pakottaako YK:n siirtolaisuussopimus Suomea ottamaan maahanmuuttajia? Hyötyykö Suomi sopimuksesta? Asiantuntijat vastasivat 12 yleisökysymykseen
Runsaan viikon kuluttua valtaosa YK:n jäsenmaista hyväksyy kansainvälisen siirtolaisuussopimuksen. Ulko- ja sisäministeriöiden asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin.
Muuttoliike
30.11.2018 klo 11:15
Siirtolaisuutta on ollut Eurooppaan aina. Vuonna 2011 Saksa ja Turkki juhlivat siirtotyöläisyyttä koskevan, kahdenvälisen sopimuksensa 50-vuotispäivää.
YK:n siirtolaisuussopimus (GCM, Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration) hyväksytään Marokossa. Sopimus ei sido juridisesti hyväksyjävaltioita, vaan sillä pyritään tekemään muuttoliikkeistä järjestäytyneitä ja turvallisia.
Sopimus on kuitenkin herättänyt runsaasti arvostelua ja osa EU-maistakin on ilmoittanut jättäytyvänsä sen ulkopuolelle.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston politiikkayksikön asiantuntija Anu Aavamäki sekä ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston johtava asiantuntija Renne Klinge vastasivat yleisön lähettämiin kysymyksiin.
YK:n siirtolaisuussopimuksen sisällöstä löytyy tietoa myös(siirryt toiseen palveluun)ulkoministeriön nettisivuilta. Sivun alalaidasta voi ladata myös asiakirjan suomenkielisen käännöksen.
Mitä sopimus merkitsee Suomelle?
1) Miksi Suomi haluaa hyväksyä sopimuksen, joka ei ole sitova?
RENNE KLINGE: Asiakirjan tavoitteena on parantaa siirtolaisuuden globaalia hallintaa, eli lisätä yhteistyötä YK:n jäsenmaiden välillä. Asiakirjan tavoitteena on tehdä muuttoliikkeestä turvallisia, järjestäytyneitä ja sääntöjen mukaisia ja yhdessä kesken edistää tätä päämäärää. Siirtolaisuuden edistämisestä ei sinänsä ole kysymys.
PIRKKO PÖNTINEN: Asiakirja koskee kaikkea siirtolaisuutta, myös suomalaisia. Pakolaissopimukset ovat erikseen. Valtiot säilyttävät kansallisen oikeuden määrätä maahantulijoistaan ja rajavalvonnasta. Lakeja ei tarvitse muuttaa.
2) Ohjaako siirtolaisuussopimus lainvalmistelua, laintulkintaa ja siten oikeuslaitosta tai esim. maahanmuuttoviraston tulkintoja?
ANU AAVAMÄKI: Ei ohjaa. Kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta vaan poliittisesta asiakirjasta. Tarkoituksena on luoda viitekehys hallitun muuttoliikkeen vahvistamiseksi.
3) Joutuuko Suomi kantamaan lisää vastuuta Eurooppaan tulevista siirtolaisista?
RENNE KLINGE: Asiakirjalla ei ole tähän vaikutusta, näistä asioista päätetään EU:n piirissä yhdessä. Jokaisella hyväksyjävaltiolla säilyy oikeus itse päättää, kuinka äsittelee siirtolaisuusasioita.
4) Olisiko tämän sopimuksen allekirjoittamisella jonkinlaista vaikutusta tavallisen kantasuomalaisen tämänhetkiseen elämään? Enemmän tai vähemmän paperisotaa passi- tai vastaavissa henkilörekisteriasioissa? Hankaluuksia tai helpotuksia ulkomaille ja takaisin matkustamiseen muissa kuin hypoteettisessä pakolaistilanteessa?
ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Asiakirjalla ei ole vaikutusta kantasuomalaisen arkirutiineihin Suomessa. Suomalaisen lähtiessä ulkomaille töihin, sillä on tietenkin merkitystä, kuinka vastaanottajamaassa asiat on järjestetty. On sinänsä hyvä huomio, että myös suomalaiset voivat olla siirtolaisia.
Sälyttääkö Saksan maahanmuuttajia muualle?
5) Saksan ulkoministeri Heiko Maas totesi eilen Liittopäivien istunnossa, että GCM-sopimus on kannatettava, koska Saksan tilanne helpottuu, kun sopimus, edellyttää, että vastuuta maahanmuutosta jaetaan mahdollisimman monien eri maiden harteille.
ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Ei Saksakaan pidä asiakirjaa oikeudellisesti sitovana, mutta toki on toivottavaa, että esimerkiksi Euroopan ulkopuolisissa maissa parannettaisiin käytäntöjä, jotta siirtolaisuus olisi turvallisempaa ja järjestäytynyttä. Euroopan maissa nämä asiat on jo keskimäärin hyvin järjestetty.
Euroopan maissa nämä asiat on jo keskimäärin hyvin järjestetty. Maas viitannee siihen, että jos siirtolaisuus saadaan parempaan hallintaan Euroopan ulkopuolella, se näkyy myös Euroopassa.
6) Mikä on ajateltu mekanismi, jolla kyseinen ohjenuora auttaa Suomea poistamaan maassa luvatta oleskelevia henkilöitä?
ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Asiakirjassa tavoite 21 tarkoitus on lisätä yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan palauttamisen ja takaisinottamisen edistämiseksi. Palautus- ja takaisinottoasioissa yhteistyö kolmansien maiden kanssa on keskeistä. Kolmansia maita ovat Euroopan unionin ulkopuoliset maat.
7) Mitkä olivat ne kansalaisjärjestöt joita tämän sopimuksen käsittelyssä Suomessa kuultiin, kuinka suurta osaa ne edustavat suomalaisista ja kuka valitsi kuultavat kansalaisjärjestöt ja kenen toimeksiannosta?
RENNE KLINGE: Ulkoministeriö valitsi kansalaisjärjestöt yhteistyössä kattojärjestöjen kanssa. Kaiken kaikkiaan sidosryhmiä konsultoitiin laajasti. Mukana olivat Kehys, Pakolaisapu, Amnesty International, Kepa, SPR, Kirkon ulkomaanapu, Siirtolaisuusinstituutti, Kuntaliitto, SAK, STTK, YK-liitto, UN Women, työnantajat ja Ihmisoikeuskeskus. Lisäksi muita ministeriöitä konsultoitiin.
Miten sopimus vaikuttaa lainsäädäntöön?
8) Sopimuksessa on pykäliä missä maahanmuuton kritisointi kriminalisoidaan ja mediat jotka ovat kriittisiä maahanmuuttoa kohtaan voidaan kieltää/lopettaa, onko tämä hyvä asia?
RENNE KLINGE: Asiakirja ei nimenomaan puutu sananvapauteen.
9) Sopimus velvoittaa maat antamaan maahantuleville kaikki peruspalvelut vaikka heillä ei olisi mitään oikeutta niihin, onko tämä kannattavaa mielestänne?
ANU AAVAMÄKI: Asiakirja ei velvoita Suomea mihinkään. Suomessa henkilön oikeus peruspalveluihin - myös siirtolaisten osalta perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön ja takaa henkilölle vähintään kiireellisen hoidon saatavuuden.
10) Eikö ole mahdollista että Eurooppa-oikeus käyttää tätä hyväksyttyä sopimusta (siis YK:n päätöslauselmaa) perusteluissaan kun aikanaan tekee tätä koskevia ratkaisuja. Silloinhan siitä tulee sitä kautta heti suomeakin sitova sopimus? Eikö niin, ja jos ei niin miksi?
RENNE KLINGE: Totta, asiakirja hyväksytään YK:n päätöslauselmalla. Kyseessä on poliittinen asiakirja eli YK:n jäsenmaiden toimintaa ohjaava asiakirja. Siirtolaisuusasiakirjalla ei ole vaikutusta esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan.
11) Miksi kirjoitetaan sopimuksesta jos sitä ei allekirjoiteta vaan "hyväksytään poliittisesti"? Miksi tämän sopimuksen hyväksyntää ei tuotu eduskunnan äänestettäväksi?
RENNE KLINGE: Asiakirjan nimi ‘Global Compact’ on käännetty muotoon Globaali kompakti, koska kyseessä ei ole sopimus, vaikkei se hyvää suomen kieltä olekaan. Valtioneuvosto informoi eduskuntaa, jonka valiokunnat totesivat ettei asia aiheuta toimenpiteitä ja pitivät valtioneuvoston toimintalinjaa perusteltuna.
12) Miksi useat EU:nkin jäsenmaat jättäytyvät asiakirjan ulkopuolelle?
RENNE KLINGE: Käsityksemme mukaan kyseessä on lähinnä sisäpoliittinen valinta. Aiheesta on esitetty paljon väärää tietoa ja aiheesta on noussut kohu.
https://yle.fi/uutiset/3-10533243
Runsaan viikon kuluttua valtaosa YK:n jäsenmaista hyväksyy kansainvälisen siirtolaisuussopimuksen. Ulko- ja sisäministeriöiden asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin.
Muuttoliike
30.11.2018 klo 11:15
Siirtolaisuutta on ollut Eurooppaan aina. Vuonna 2011 Saksa ja Turkki juhlivat siirtotyöläisyyttä koskevan, kahdenvälisen sopimuksensa 50-vuotispäivää.
YK:n siirtolaisuussopimus (GCM, Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration) hyväksytään Marokossa. Sopimus ei sido juridisesti hyväksyjävaltioita, vaan sillä pyritään tekemään muuttoliikkeistä järjestäytyneitä ja turvallisia.
Sopimus on kuitenkin herättänyt runsaasti arvostelua ja osa EU-maistakin on ilmoittanut jättäytyvänsä sen ulkopuolelle.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston politiikkayksikön asiantuntija Anu Aavamäki sekä ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston johtava asiantuntija Renne Klinge vastasivat yleisön lähettämiin kysymyksiin.
YK:n siirtolaisuussopimuksen sisällöstä löytyy tietoa myös(siirryt toiseen palveluun)ulkoministeriön nettisivuilta. Sivun alalaidasta voi ladata myös asiakirjan suomenkielisen käännöksen.
Mitä sopimus merkitsee Suomelle?
1) Miksi Suomi haluaa hyväksyä sopimuksen, joka ei ole sitova?
RENNE KLINGE: Asiakirjan tavoitteena on parantaa siirtolaisuuden globaalia hallintaa, eli lisätä yhteistyötä YK:n jäsenmaiden välillä. Asiakirjan tavoitteena on tehdä muuttoliikkeestä turvallisia, järjestäytyneitä ja sääntöjen mukaisia ja yhdessä kesken edistää tätä päämäärää. Siirtolaisuuden edistämisestä ei sinänsä ole kysymys.
PIRKKO PÖNTINEN: Asiakirja koskee kaikkea siirtolaisuutta, myös suomalaisia. Pakolaissopimukset ovat erikseen. Valtiot säilyttävät kansallisen oikeuden määrätä maahantulijoistaan ja rajavalvonnasta. Lakeja ei tarvitse muuttaa.
2) Ohjaako siirtolaisuussopimus lainvalmistelua, laintulkintaa ja siten oikeuslaitosta tai esim. maahanmuuttoviraston tulkintoja?
ANU AAVAMÄKI: Ei ohjaa. Kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta vaan poliittisesta asiakirjasta. Tarkoituksena on luoda viitekehys hallitun muuttoliikkeen vahvistamiseksi.
3) Joutuuko Suomi kantamaan lisää vastuuta Eurooppaan tulevista siirtolaisista?
RENNE KLINGE: Asiakirjalla ei ole tähän vaikutusta, näistä asioista päätetään EU:n piirissä yhdessä. Jokaisella hyväksyjävaltiolla säilyy oikeus itse päättää, kuinka äsittelee siirtolaisuusasioita.
4) Olisiko tämän sopimuksen allekirjoittamisella jonkinlaista vaikutusta tavallisen kantasuomalaisen tämänhetkiseen elämään? Enemmän tai vähemmän paperisotaa passi- tai vastaavissa henkilörekisteriasioissa? Hankaluuksia tai helpotuksia ulkomaille ja takaisin matkustamiseen muissa kuin hypoteettisessä pakolaistilanteessa?
ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Asiakirjalla ei ole vaikutusta kantasuomalaisen arkirutiineihin Suomessa. Suomalaisen lähtiessä ulkomaille töihin, sillä on tietenkin merkitystä, kuinka vastaanottajamaassa asiat on järjestetty. On sinänsä hyvä huomio, että myös suomalaiset voivat olla siirtolaisia.
Sälyttääkö Saksan maahanmuuttajia muualle?
5) Saksan ulkoministeri Heiko Maas totesi eilen Liittopäivien istunnossa, että GCM-sopimus on kannatettava, koska Saksan tilanne helpottuu, kun sopimus, edellyttää, että vastuuta maahanmuutosta jaetaan mahdollisimman monien eri maiden harteille.
ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Ei Saksakaan pidä asiakirjaa oikeudellisesti sitovana, mutta toki on toivottavaa, että esimerkiksi Euroopan ulkopuolisissa maissa parannettaisiin käytäntöjä, jotta siirtolaisuus olisi turvallisempaa ja järjestäytynyttä. Euroopan maissa nämä asiat on jo keskimäärin hyvin järjestetty.
Euroopan maissa nämä asiat on jo keskimäärin hyvin järjestetty. Maas viitannee siihen, että jos siirtolaisuus saadaan parempaan hallintaan Euroopan ulkopuolella, se näkyy myös Euroopassa.
6) Mikä on ajateltu mekanismi, jolla kyseinen ohjenuora auttaa Suomea poistamaan maassa luvatta oleskelevia henkilöitä?
ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Asiakirjassa tavoite 21 tarkoitus on lisätä yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan palauttamisen ja takaisinottamisen edistämiseksi. Palautus- ja takaisinottoasioissa yhteistyö kolmansien maiden kanssa on keskeistä. Kolmansia maita ovat Euroopan unionin ulkopuoliset maat.
7) Mitkä olivat ne kansalaisjärjestöt joita tämän sopimuksen käsittelyssä Suomessa kuultiin, kuinka suurta osaa ne edustavat suomalaisista ja kuka valitsi kuultavat kansalaisjärjestöt ja kenen toimeksiannosta?
RENNE KLINGE: Ulkoministeriö valitsi kansalaisjärjestöt yhteistyössä kattojärjestöjen kanssa. Kaiken kaikkiaan sidosryhmiä konsultoitiin laajasti. Mukana olivat Kehys, Pakolaisapu, Amnesty International, Kepa, SPR, Kirkon ulkomaanapu, Siirtolaisuusinstituutti, Kuntaliitto, SAK, STTK, YK-liitto, UN Women, työnantajat ja Ihmisoikeuskeskus. Lisäksi muita ministeriöitä konsultoitiin.
Miten sopimus vaikuttaa lainsäädäntöön?
8) Sopimuksessa on pykäliä missä maahanmuuton kritisointi kriminalisoidaan ja mediat jotka ovat kriittisiä maahanmuuttoa kohtaan voidaan kieltää/lopettaa, onko tämä hyvä asia?
RENNE KLINGE: Asiakirja ei nimenomaan puutu sananvapauteen.
9) Sopimus velvoittaa maat antamaan maahantuleville kaikki peruspalvelut vaikka heillä ei olisi mitään oikeutta niihin, onko tämä kannattavaa mielestänne?
ANU AAVAMÄKI: Asiakirja ei velvoita Suomea mihinkään. Suomessa henkilön oikeus peruspalveluihin - myös siirtolaisten osalta perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön ja takaa henkilölle vähintään kiireellisen hoidon saatavuuden.
10) Eikö ole mahdollista että Eurooppa-oikeus käyttää tätä hyväksyttyä sopimusta (siis YK:n päätöslauselmaa) perusteluissaan kun aikanaan tekee tätä koskevia ratkaisuja. Silloinhan siitä tulee sitä kautta heti suomeakin sitova sopimus? Eikö niin, ja jos ei niin miksi?
RENNE KLINGE: Totta, asiakirja hyväksytään YK:n päätöslauselmalla. Kyseessä on poliittinen asiakirja eli YK:n jäsenmaiden toimintaa ohjaava asiakirja. Siirtolaisuusasiakirjalla ei ole vaikutusta esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan.
11) Miksi kirjoitetaan sopimuksesta jos sitä ei allekirjoiteta vaan "hyväksytään poliittisesti"? Miksi tämän sopimuksen hyväksyntää ei tuotu eduskunnan äänestettäväksi?
RENNE KLINGE: Asiakirjan nimi ‘Global Compact’ on käännetty muotoon Globaali kompakti, koska kyseessä ei ole sopimus, vaikkei se hyvää suomen kieltä olekaan. Valtioneuvosto informoi eduskuntaa, jonka valiokunnat totesivat ettei asia aiheuta toimenpiteitä ja pitivät valtioneuvoston toimintalinjaa perusteltuna.
12) Miksi useat EU:nkin jäsenmaat jättäytyvät asiakirjan ulkopuolelle?
RENNE KLINGE: Käsityksemme mukaan kyseessä on lähinnä sisäpoliittinen valinta. Aiheesta on esitetty paljon väärää tietoa ja aiheesta on noussut kohu.
https://yle.fi/uutiset/3-10533243
Raveni
Greatest Leader
Tanskallahan olisi tuo Grönlanti
Voi olla, ettei tulisi ainuttakaan turvapaikanhakijaa enään.
Raveni
Greatest Leader
Muutaman kuukauden päästä voikin ilmoittaa, että työ on päättynyt mutta koska oleskelulupa on ja suomessa se tuntuu olevan toistaiseksi voimassa ole niin henkilöhän saa tuollaisen porsaanreiän kautta jäädä vaikka loppuelämäkseen Suomen sosiaaliturvan piiriin.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Olisivat kyselleet konsultaatiota Oulusta. SPR:n ansiot bisneksessä olivat varmaan niin kiistattomat että se oli aivan välttämätöntä ottaa mukaan:
Käännyn minäkin siihen suuntaan että nyt "hämärretään totuutta" sitovuuden suhteen:
Mutta miksi? Miksi annetaan välineitä 10-30 vuoden päähän jolloin "kovan linjan nationalistit" voivat ihan rehellisesti sanoa että "SUOMALAISET, TEILLE VALEHDELTIIN"
Vaikka fakta olisi että "suomalaisia viilattiin linssiin" niin kyllä se kääntyy vielä siihen että "teille valehdeltiin"
Monessa muussa maassa tuo riski otetaan tosissaan. Niissä tehdään sisäpoliittisia valintoja ja katsotaan kauas tulevaisuuteen. Suomessa kun katsotaan tulevaisuuteen niin pitäisi myös ymmärtää se missä Suomi sijaitsee.
Käännyn minäkin siihen suuntaan että nyt "hämärretään totuutta" sitovuuden suhteen:
Mutta miksi? Miksi annetaan välineitä 10-30 vuoden päähän jolloin "kovan linjan nationalistit" voivat ihan rehellisesti sanoa että "SUOMALAISET, TEILLE VALEHDELTIIN"
Vaikka fakta olisi että "suomalaisia viilattiin linssiin" niin kyllä se kääntyy vielä siihen että "teille valehdeltiin"
Monessa muussa maassa tuo riski otetaan tosissaan. Niissä tehdään sisäpoliittisia valintoja ja katsotaan kauas tulevaisuuteen. Suomessa kun katsotaan tulevaisuuteen niin pitäisi myös ymmärtää se missä Suomi sijaitsee.
Viimeksi muokattu:
Pakkopalautusta vastustanut vihreiden lainsäädäntösihteeri joutuu syytteeseen
Syyte on nostettu haitanteosta virkamiehelle ja ilmailurikkomuksesta.
Toivottavasti lätkäistään raskaimman kautta!
Mitä seuraamuksia näistä on yleensä tullut (haitanteosta virkamiehelle ja ilmailurikkomuksesta)?
https://yle.fi/uutiset/3-10541388
Syyte on nostettu haitanteosta virkamiehelle ja ilmailurikkomuksesta.
Toivottavasti lätkäistään raskaimman kautta!
Mitä seuraamuksia näistä on yleensä tullut (haitanteosta virkamiehelle ja ilmailurikkomuksesta)?
https://yle.fi/uutiset/3-10541388
Sakkokamaa. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tulisi jo vähintään ehdollista, mahdollisesti myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta jotka ovat näiden nimikkeiden "raskaammat" versiot.
VanhaPate
Ylipäällikkö
Kolme vuotta vanha blogikirjoitus. On saattanut olla esillä jo silloin mutta edelleen hyvää tekstiä.
Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla
Eija-Riitta Korhola
16 syy 2015
Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla
Eija-Riitta Korhola
16 syy 2015
https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/16/jos-edes-puhuttaisiin-oikeilla-sanoilla/
GCM olikin vain osa tulevista. YK:lta on tulossa myös Pakolais kompakti..
The compact is expected to be endorsed by the General Assembly before the end of 2018.
The global compact on refugees aims to strengthen the international response to large movements of refugees and protracted refugee situations. Its four key objectives are to:
What does the global compact on refugees include?
The proposed global compact on refugees has four parts:
The UN High Commissioner for Refugees has presented a compact to the General Assembly that has been developed through an extensive consultation process. It has strong and broad support from the international community.
The New York Declaration, which set in train the process to develop a compact, envisages that the UN General Assembly will consider the proposed compact in conjunction with its annual resolution on the Office of the UN High Commissioner for Refugees, which is due to be adopted before the end of 2018.
How was the global compact on refugees developed?
The compact was forged through more than 18 months of intensive discussions with UN Member States, experts, civil society and refugees. This included dedicated thematic discussions as well as formal consultations, and stocktaking at the High Commissioner’s Dialogue on Protection Challenges in December 2017.
The development of the compact was also based on lessons learned through the application of the CRRF in more than a dozen countries during 2017 and 2018, and by drawing lessons from a wide range of existing and past refugee situations where many of the Framework’s principles already inform policies and programmes.
https://www.unhcr.org/towards-a-global-compact-on-refugees.html
Final version..
https://www.unhcr.org/events/confer...sion-final-draft-global-compact-refugees.html
https://www.welt.de/politik/deutsch...-Fluechtlingspakt-spricht-bisher-niemand.html
The compact is expected to be endorsed by the General Assembly before the end of 2018.
The global compact on refugees aims to strengthen the international response to large movements of refugees and protracted refugee situations. Its four key objectives are to:
- Ease the pressures on host countries;
- Enhance refugee self-reliance;
- Expand access to third-country solutions;
- Support conditions in countries of origin for return in safety and dignity.
What does the global compact on refugees include?
The proposed global compact on refugees has four parts:
- An introduction setting out the background, guiding principles and objectives of the global compact.
- The Comprehensive Refugee Response Framework (CRRF), as agreed to by Member States in Annex I of the New York Declaration.
- A Programme of Action setting out concrete measures to help meet the objectives of the compact, including:
- Arrangements to share burdens and responsibilities through a Global Refugee Forum (every four years), national and regional arrangements for specific situations, and tools like funding, partnerships and data gathering and sharing.
- Areas in need of support, from reception and admission, to meeting needs and supporting communities, to solutions.
- Arrangements for follow-up and review, which will primarily be conducted through the Global Refugee Forum every four years, an annual high-level officials meeting (held every two years between forums) and the High Commissioner’s annual report to the General Assembly. Follow-up and review will also include the development of indicators to measure success towards the achievement of the four objectives of the compact.
The UN High Commissioner for Refugees has presented a compact to the General Assembly that has been developed through an extensive consultation process. It has strong and broad support from the international community.
The New York Declaration, which set in train the process to develop a compact, envisages that the UN General Assembly will consider the proposed compact in conjunction with its annual resolution on the Office of the UN High Commissioner for Refugees, which is due to be adopted before the end of 2018.
How was the global compact on refugees developed?
The compact was forged through more than 18 months of intensive discussions with UN Member States, experts, civil society and refugees. This included dedicated thematic discussions as well as formal consultations, and stocktaking at the High Commissioner’s Dialogue on Protection Challenges in December 2017.
The development of the compact was also based on lessons learned through the application of the CRRF in more than a dozen countries during 2017 and 2018, and by drawing lessons from a wide range of existing and past refugee situations where many of the Framework’s principles already inform policies and programmes.
https://www.unhcr.org/towards-a-global-compact-on-refugees.html
Final version..
https://www.unhcr.org/events/confer...sion-final-draft-global-compact-refugees.html
https://www.welt.de/politik/deutsch...-Fluechtlingspakt-spricht-bisher-niemand.html
Viimeksi muokattu:
GCR-pakolaissopimus piilottelee GCM-siirtolaissopimuksen varjossa
29.11.2018 19:58
Juha Hämäläinen
YK:n päämaja. Kuva Wikimedia Commons / public domain.
Euroopassa poliittisen keskustelun keskiöön nousseen GCM-siirtolaissopimuksen (Global Compact on Migration) varjoissa kasvaa ja voi hyvin sisarsopimus GCR-pakolaissopimus (Global Compact on Refugees) . Tästä sopimuksesta on julistettu isoveljensä lailla mediahiljaisuus, vaikka tämäkin sopimus kätkee sisälleen ristiriitoja.
Kaksosten syntymähetki
Molemmat sisarukset päätettiin muovata muotoonsa kansainvälisten foorumeiden avulla New Yorkissa, kun YK–täysistunto hyväksyi New Yorkin julkilausuman (NYj). NYj:ssä kansakuntien yhteisön jäsenet kutsuttiin kokoamaan kaksi sopimusta, GCM ja GCR.
Molemmat näistä sisaruksista pitävät sisällään ristiriitaista ja joidenkin mukaan epäselvästi muotoiltua tekstiä ja määräyksiä sekä velvoitteita ainakin poliittisella tasolla.
Edellä mainitussa New Yorkin kokouksessa Pakistanin edustaja painotti sitä, että heidän maansa on pakolaisten päävastaanottaja koko maailmassa. Hän vetosi kansainväliseen yhteisöön taakanjaon nimissä. Algerian, Venäjän, Kongon demokraattisen tasavallan ja Venezuelan edustajat tukivat Pakistania ja peräänkuuluttivat uutta sopimusta pakolais- ja siirtolaisasiossa.
Keskustelun lopuksi YK–maat äänestivät uuden tekstin luomisen puolesta. Tekstejä luotiin samalla vaivalla kaksi, GCM ja GCR, jotka molemmat on tarkoitus allekirjoittaa Marokossa joulukuun 10. – 11. pidettävässä kokouksessa. Tuolloin tekstiä vastaan äänesti vain yksi maa: USA. Heidän edustajansa selvitti kantaa sillä, että sopimukset tulevat rajoittamaan heidän maansa itsenäisyyttä. Déjà-vu?
Esikoinen
Sopimuksen ensimmäisen, siirtolaisia käsittelevän osan törmättyä julki tultuaan kritiikkiin, on USA:n rinnalle noussut seisomaan jo useita maita. Tämä totaalikieltäytyjien joukko on yhtenäisenä samaa mieltä sopimuksen itsenäisyyttä rajoittavasta luonteesta.
Esikoisen saama huomio on ymmärrettävää, jopa siinä määrin, että se peittää kuopuksen syntymän kokonaan. Kuopus on esikoisen tavoin ”laillisesti sitomaton, mutta poliittisesti velvoittava” ja käsittelee osittain samoja tai samalta kuulostavia asioita, kuten ”uudelleensijoitusohjelma” sekä ”turvallinen kanava pakolaisuudelle”.
Esikoinen käsittelee YK:n laskelmien mukaan noin 258 miljoonan ihmisen siirtolaisjoukkoa. Tämä joukko koostuu pääosin työperäisistä siirtolaisista. Kuopuksen odotetaan järjestelevän sotapakolaisia, jahdattuja ja ahdisteltuja tai muun kriisin takia maansa jättämään joutuneita, joita on YK:n mukaan maailman laajuisesti noin 65 miljoonaa.
Kuopus ei ole ensimmäinen. Onko se viimeinen?
YK:n alaisia sopimuksia pakolaisuudesta on tehty historian aikana useita. Näissä sopimuksissa on selvitetty ja yhdenmukaistettu käytäntöjä kansainvälisesti ja ohjattu kansallisesti. Jo Geneven ihmisoikeuslausumasta ja sen päivityksistä kertyy ohjeistoa riittämiin. Ongelmaksi on kuitenkin ajan saatossa muodostunut kansainvälinen taakanjako. Tämä ongelma korostuu, kun yhteen YK–jäsenmaahan kohdistuu suuri ja massiivinen pakolaisliike. Näissä tapauksissa puhutaan yleensä maista, jotka ovat sotaa käyvien tai muuten sekasortoon joutuneiden maiden rajanaapureina.
Kuopuksen johdannossa kerrotaan, että edellä mainittuun ongelmaan on tulossa ratkaisu: ”On olemassa pakottava tarve jakaa vastuuta ja taakkaa pakolaisuuden tukemisessa ja vastaanotossa maailman laajuisesti”. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ”ehdottomasti konkreettisia ja käytännönläheisiä ratkaisuja”.
”Turvapaikkaoikeusjärjestemä tuhotaan täysin”
Saksalainen CSU:n poliitikko Peter Ramsauer suomii YK:n sopimusta. Bundestagin kehitysvaliokunnan puheenjohtaja pelkää “Saksan turvapaikkalakien täydellistä rapautumista” ja vaatii uusia neuvotteluja.
Ramsauerin lisäksi useita kriitikkoja häiritsee molempien asiakirjojen pohjavireet, jotka esittävät siirtolaisuuden ja pakolaisuuden ikään kuin toivottuina. Lisäksi sopimuksen edellyttämä ”resurssien ja materiaalitoimitusten lisääminen vastaanottajamaille” aiheuttaa päänvaivaa taloudesta vastaaville useissa YK-jäsenmaissa. GCR-sopimus pyrkii myös laajentamaan pakolaisten koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmää ja tukemaan kotouttamistoimia järjestämällä asuntoja ja mahdollisuuksia tehdä työtä.
Ei pelkästään vastaanottajille
Maailmassa ei ole pelkästään pakolaisten ja siirtolaisten vastaanottajamaita. Sopimuksen kohdassa 3.2 kerrotaan ”uudelleenasuttamisen olevan haluttu konkreettinen toimi, joka auttaa vastuun- ja taakanjaossa”. Uudelleensijoituksen mahdollisuuksia pyritään laajentamaan. Tämä tarkoittaa pakolaisten siirtämistä paineen alla olevista maista toisiin maahin.
”Resettlement”–nimellä on YK:n alaisuudessa toimivien järjestöjen avulla tarkoitus saada aikaan ”uusia laillisia kanavia pakolaissiirroille”. Saksa on lupautunut ottamaan vastaan ”resettlement–pakolaisia” vuosien 2018 ja 2019 aikana 10 200.
Paperin lisäkeinot laillisten teiden luomisessa ovat stipendit, opiskeluviisumit tai mahdollisuus päästä sisään työmarkkinoille.
Puolesta ja vastaan
Sopimuksen puoltajien ja useiden Euroopan ulkoministeriöiden mukaan kumpikaan sopimuksista ”ei sido laillisesti” ja ”maat säilyttävät itsemääräämisoikeutensa”.
Saksassa politiikantutkija Steffen Angenendt Tieteen- ja politiikan säätiöstä (Stiftung Wissenschaft und Politik) kirjoittiartikkelissaan: – Totta kai sopimuksella on vaikutusta meihin. Teollisuusmaat joutuvat miettimään, kuinka ne voisivat lisätä apuaan vastaanottajamaita kohtaan ja lisäämään uudelleensijoituspaikkoja. Tämä sopimus käsittelee kuitenkin pakolaisten auttamista kriisimaiden lähistöllä ja näin voi jopa lieventää pakolaispainetta Eurooppaa kohtaan.
Maahanmuuttoasiantuntija Oliviero Angeli Dresdenin teknisestä yliopistosta on sopimuksesta kahta mieltä. Ensiksikin hän näkee sopimuksen ”kansainvälisten pakolaisvirtojen ohjaajana”, joka on hänen mielestään hyvä asia onnistuessaan. Toisaalta Angeli näkee sopimuksen kompromissitekstissä ”epämääräisesti määritellyn pakolaisstatuksen, jonka johdosta tekstiä voidaan ymmärtää kahdella eri tasolla tai tavalla”.
https://www.kansalainen.fi/gcr-pakolaissopimus-piilottelee-gcm-siirtolaissopimuksen-varjossa/
29.11.2018 19:58
Juha Hämäläinen
Euroopassa poliittisen keskustelun keskiöön nousseen GCM-siirtolaissopimuksen (Global Compact on Migration) varjoissa kasvaa ja voi hyvin sisarsopimus GCR-pakolaissopimus (Global Compact on Refugees) . Tästä sopimuksesta on julistettu isoveljensä lailla mediahiljaisuus, vaikka tämäkin sopimus kätkee sisälleen ristiriitoja.
Kaksosten syntymähetki
Molemmat sisarukset päätettiin muovata muotoonsa kansainvälisten foorumeiden avulla New Yorkissa, kun YK–täysistunto hyväksyi New Yorkin julkilausuman (NYj). NYj:ssä kansakuntien yhteisön jäsenet kutsuttiin kokoamaan kaksi sopimusta, GCM ja GCR.
Molemmat näistä sisaruksista pitävät sisällään ristiriitaista ja joidenkin mukaan epäselvästi muotoiltua tekstiä ja määräyksiä sekä velvoitteita ainakin poliittisella tasolla.
Edellä mainitussa New Yorkin kokouksessa Pakistanin edustaja painotti sitä, että heidän maansa on pakolaisten päävastaanottaja koko maailmassa. Hän vetosi kansainväliseen yhteisöön taakanjaon nimissä. Algerian, Venäjän, Kongon demokraattisen tasavallan ja Venezuelan edustajat tukivat Pakistania ja peräänkuuluttivat uutta sopimusta pakolais- ja siirtolaisasiossa.
Keskustelun lopuksi YK–maat äänestivät uuden tekstin luomisen puolesta. Tekstejä luotiin samalla vaivalla kaksi, GCM ja GCR, jotka molemmat on tarkoitus allekirjoittaa Marokossa joulukuun 10. – 11. pidettävässä kokouksessa. Tuolloin tekstiä vastaan äänesti vain yksi maa: USA. Heidän edustajansa selvitti kantaa sillä, että sopimukset tulevat rajoittamaan heidän maansa itsenäisyyttä. Déjà-vu?
Esikoinen
Sopimuksen ensimmäisen, siirtolaisia käsittelevän osan törmättyä julki tultuaan kritiikkiin, on USA:n rinnalle noussut seisomaan jo useita maita. Tämä totaalikieltäytyjien joukko on yhtenäisenä samaa mieltä sopimuksen itsenäisyyttä rajoittavasta luonteesta.
Esikoisen saama huomio on ymmärrettävää, jopa siinä määrin, että se peittää kuopuksen syntymän kokonaan. Kuopus on esikoisen tavoin ”laillisesti sitomaton, mutta poliittisesti velvoittava” ja käsittelee osittain samoja tai samalta kuulostavia asioita, kuten ”uudelleensijoitusohjelma” sekä ”turvallinen kanava pakolaisuudelle”.
Esikoinen käsittelee YK:n laskelmien mukaan noin 258 miljoonan ihmisen siirtolaisjoukkoa. Tämä joukko koostuu pääosin työperäisistä siirtolaisista. Kuopuksen odotetaan järjestelevän sotapakolaisia, jahdattuja ja ahdisteltuja tai muun kriisin takia maansa jättämään joutuneita, joita on YK:n mukaan maailman laajuisesti noin 65 miljoonaa.
Kuopus ei ole ensimmäinen. Onko se viimeinen?
YK:n alaisia sopimuksia pakolaisuudesta on tehty historian aikana useita. Näissä sopimuksissa on selvitetty ja yhdenmukaistettu käytäntöjä kansainvälisesti ja ohjattu kansallisesti. Jo Geneven ihmisoikeuslausumasta ja sen päivityksistä kertyy ohjeistoa riittämiin. Ongelmaksi on kuitenkin ajan saatossa muodostunut kansainvälinen taakanjako. Tämä ongelma korostuu, kun yhteen YK–jäsenmaahan kohdistuu suuri ja massiivinen pakolaisliike. Näissä tapauksissa puhutaan yleensä maista, jotka ovat sotaa käyvien tai muuten sekasortoon joutuneiden maiden rajanaapureina.
Kuopuksen johdannossa kerrotaan, että edellä mainittuun ongelmaan on tulossa ratkaisu: ”On olemassa pakottava tarve jakaa vastuuta ja taakkaa pakolaisuuden tukemisessa ja vastaanotossa maailman laajuisesti”. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ”ehdottomasti konkreettisia ja käytännönläheisiä ratkaisuja”.
”Turvapaikkaoikeusjärjestemä tuhotaan täysin”
Saksalainen CSU:n poliitikko Peter Ramsauer suomii YK:n sopimusta. Bundestagin kehitysvaliokunnan puheenjohtaja pelkää “Saksan turvapaikkalakien täydellistä rapautumista” ja vaatii uusia neuvotteluja.
Ramsauerin lisäksi useita kriitikkoja häiritsee molempien asiakirjojen pohjavireet, jotka esittävät siirtolaisuuden ja pakolaisuuden ikään kuin toivottuina. Lisäksi sopimuksen edellyttämä ”resurssien ja materiaalitoimitusten lisääminen vastaanottajamaille” aiheuttaa päänvaivaa taloudesta vastaaville useissa YK-jäsenmaissa. GCR-sopimus pyrkii myös laajentamaan pakolaisten koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmää ja tukemaan kotouttamistoimia järjestämällä asuntoja ja mahdollisuuksia tehdä työtä.
Ei pelkästään vastaanottajille
Maailmassa ei ole pelkästään pakolaisten ja siirtolaisten vastaanottajamaita. Sopimuksen kohdassa 3.2 kerrotaan ”uudelleenasuttamisen olevan haluttu konkreettinen toimi, joka auttaa vastuun- ja taakanjaossa”. Uudelleensijoituksen mahdollisuuksia pyritään laajentamaan. Tämä tarkoittaa pakolaisten siirtämistä paineen alla olevista maista toisiin maahin.
”Resettlement”–nimellä on YK:n alaisuudessa toimivien järjestöjen avulla tarkoitus saada aikaan ”uusia laillisia kanavia pakolaissiirroille”. Saksa on lupautunut ottamaan vastaan ”resettlement–pakolaisia” vuosien 2018 ja 2019 aikana 10 200.
Paperin lisäkeinot laillisten teiden luomisessa ovat stipendit, opiskeluviisumit tai mahdollisuus päästä sisään työmarkkinoille.
Puolesta ja vastaan
Sopimuksen puoltajien ja useiden Euroopan ulkoministeriöiden mukaan kumpikaan sopimuksista ”ei sido laillisesti” ja ”maat säilyttävät itsemääräämisoikeutensa”.
Saksassa politiikantutkija Steffen Angenendt Tieteen- ja politiikan säätiöstä (Stiftung Wissenschaft und Politik) kirjoittiartikkelissaan: – Totta kai sopimuksella on vaikutusta meihin. Teollisuusmaat joutuvat miettimään, kuinka ne voisivat lisätä apuaan vastaanottajamaita kohtaan ja lisäämään uudelleensijoituspaikkoja. Tämä sopimus käsittelee kuitenkin pakolaisten auttamista kriisimaiden lähistöllä ja näin voi jopa lieventää pakolaispainetta Eurooppaa kohtaan.
Maahanmuuttoasiantuntija Oliviero Angeli Dresdenin teknisestä yliopistosta on sopimuksesta kahta mieltä. Ensiksikin hän näkee sopimuksen ”kansainvälisten pakolaisvirtojen ohjaajana”, joka on hänen mielestään hyvä asia onnistuessaan. Toisaalta Angeli näkee sopimuksen kompromissitekstissä ”epämääräisesti määritellyn pakolaisstatuksen, jonka johdosta tekstiä voidaan ymmärtää kahdella eri tasolla tai tavalla”.
https://www.kansalainen.fi/gcr-pakolaissopimus-piilottelee-gcm-siirtolaissopimuksen-varjossa/
Nyt on turvapaikanhaun kustannukset saatu laskettua?
VALTIONEUVOSTO
Statsrådet | Finnish Government
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli...2020?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616
Julkisen talouden suunnitelman määräraha-arvioiden laskentaoletuksena on 10 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa, kun se syksyn kehyspäätöksessä oli 15 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijaennuste on valmisteltu poikkihallinnollisesti SM:n johdolla. Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Suvi Aherto, p. 050 349 6121
Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa PDF 725kB
Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020
Valtioneuvoston viestintäosasto 5.4.2016
TIEDOTE 135/2016
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-sopi-julkisen-talouden-suunnitelmasta-vuosille-2017-2020?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=
VALTIONEUVOSTO
Statsrådet | Finnish Government
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli...2020?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616
Julkisen talouden suunnitelman määräraha-arvioiden laskentaoletuksena on 10 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa, kun se syksyn kehyspäätöksessä oli 15 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijaennuste on valmisteltu poikkihallinnollisesti SM:n johdolla. Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Suvi Aherto, p. 050 349 6121
Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa PDF 725kB
Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020
Valtioneuvoston viestintäosasto 5.4.2016
TIEDOTE 135/2016
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-sopi-julkisen-talouden-suunnitelmasta-vuosille-2017-2020?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=
Loyd
Kenraali
Olikikohan noin 30 000 euroa per turvapaikan hakija. Joka vuosi. Nelihenkiselle perheelle 120 000 euroa.
No ei näitä käteisenä jaeta, mutta summa on iso