Pakolaisuus

Hallinkorva

Kenraali
Isossa kuvassa uuden pakolaisaallon riskit ovat merkittävät, ja suurin syy on tietysti Libyan sisällissota.

Khalifa Haftarin menestys pistää alueita vallanneet islamistit ahtaalle mutta myös kansainvälisesti tunnustetun hallituksen kannattajat. Sekä Trump että Putin varmasti tunnustavat Haftarin työn "maan öljyvarojen turvaamisessa" ja Haftari saa tukea nimellisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Egyptin kautta. Pompeo taas tuomitsi Haftarin hyökkäykset pääkaupunkiin. Toisaalta julkinen tuomitseminen on silkkaa maskirovkaa. Trump taas ei piittaa sellaisesta ja aukoo päätään kuin Wikileaks konsanaan.

Samalla kun Yhdysvallat voittaa pelissä, sisällissota voi pahimillaan ajaa 800 000 liikkeelle. Mitä veikkaatte ilmansuunnasta?

29406
 
Viimeksi muokattu:

hansai

Ylipäällikkö
Onko kalevalalaiset vähän "yksinkertaisia", kun peruskoulun oppimäärään menee moninkertaisesti pidempi aika kuin huippulahjakkailla?

Hasan, 21, tuli Suomeen 17-vuotiaana, oppi kielen poikkeuksellisen nopeasti ja suoritti peruskoulun puolessa vuodessa – torstaina postissa odotti kirje, joka päätti 4 vuoden piinan

Hasan Khademi. (KUVA: REIJO HIETANEN)
Julkaistu: 24.4. 7:54

Lukiota käyvä Hasan Khademi, 21, on onnellinen turvapaikastaan. Lahjakas afgaaninuori suree kuitenkin monen ystävänsä kohtaloa.

KUN Hasan Khademi saapui 17-vuotiaana Suomeen, hän ei tiennyt juuri mistään mitään.

– Tiesin, että jossain on Eurooppa, jossain Amerikka, jossain Afrikka. Tulin vaan tänne muiden mukana, Khademi kertoo.

Oli vuoden 2015 valtava pakolaisaalto. Khademi on yksi Suomeen tulleista.

Köyhän ja vainotun nuoren elämä on Khademin mukaan Afganistanissa ja monessa muussakin Lähi-idän maassa näköalatonta.

– Meidän yhteiskunnassamme opiskelu ei merkitse mitään. Voit menestyä vain, jos sinulla on suhteita tai rahaa.

OPISKELU on monelle käsitteenäkin varsin erilainen kuin Suomessa. Khademilla oli tullessaan takana vain kaksi kouluvuotta, oppiaineina Koraani ja äidinkieli dari. Muista kielistä, saati esimerkiksi matematiikasta Khademilla ei ollut havaintoakaan.

Itä-Karjalan kansanopistossa Savonlinnassa Khademille avautui uusi maailma. Opiskelu kiinnosti ja suomen kieli tarttui poikkeuksellisen nopeasti. Pian hän kuuli ensi kertaa sellaisestakin asiasta kuin lukio.

Samoihin aikoihin Khademin ensimmäinen turvapaikkahakemus hylättiin. Hän kuitenkin halusi lukioon ja löysi netin kautta Kalevan lukion Tampereella. Peruskoulun puolessa vuodessa suorittanut nuorukainen sai paikan, mutta paikallisessa vastaanottokeskuksessa ei ollut tilaa.

– Ajattelin, että marraskuussa on vielä lämmin, joten voin nukkua sinne saakka Sorsapuistossa, Khademi muistelee.

IS kertoi jo viime vuoden huhtikuussa Hasanin poikkeuksellisesta koulumenestyksestä ja siitä, että häntä uhkaa palautus Afganistaniin.
PÄÄTTÄVÄISYYDELLÄÄN ja hyvällä käytöksellään Khademi oli tehnyt kuitenkin vaikutuksen niin moniin, että ovet avautuivat, siis ihan kirjaimellisestikin. Lukion opettajatkin oppivat pian tulokkaan tarinan ja halusivat auttaa.


Opettaja Juha Heinonen, Hasan Khademi ja Sari Heikkilä. (KUVA: REIJO HIETANEN)

Khademin kohtalo alkoi kuitenkin hiljalleen pelottaa niin nuorukaista itseään kuin kaikkia muitakin. Moni hänen ystävänsä sai kielteisen päätöksen. Khademin eteen paljon tehneet opettajat valmistautuivat jo luopumaan koulunsa ilopilleristä.

– Usko alkoi hiipua loppumetreillä, kuvataidetta opettava Sari Heikkilä myöntää.

Kunnes kiirastorstaina Khademi sai kuulla, että postissa odottaa kirje.

– Mikä se on? Mikä se on? Mikä se on, Khademi pohti kuumeisesti matkalla postiin.

Lähettäjäksi paljastui maahanmuuttovirasto eli Migri.

– Avasin kirjeen. Siinä sanottiin, että tervetuloa Suomeen. Posti oli vähän myöhässä, Khademi nauraa neljän maassa vietetyn vuoden jälkeen.

KIRJEEN ohjeet eivät niinkään naurattaneet.

– Hanki itsellesi puhelin, johon voit ladata sovelluksia. Hanki asunto. Mene suomen kielen kurssille, Khademi luettelee selvällä suomella.

Khademi tietää edustavansa maahanmuuttajien sitä ääripäätä, joka on sopeutunut uuteen ympäristöön erinomaisesti. Hän tietää paljon myös turvapaikan hakemiseen liittyvistä ongelmista. Ja niistä hän haluaa myös puhua.

Esille Khamedi nostaa etenkin turvapaikanhakijan ja Migrin välisen keskusteluyhteyden. Tai sen puutteen.

Viimeisimmän todistuksen järjestelmän kankeudesta Khademi sai, kun posti toi päätöksen turvapaikasta.

– Kävin Migrissä maaliskuun alussa. Päätös oli tehty kolme päivää sen jälkeen, mutta minä sain tietää ratkaisusta vasta kiirastorstaina, melkein puolitoista kuukautta myöhemmin, Khademi ihmettelee.

Toivon vain, että menetelmät muuttuisivat niin, että ihmiset ymmärtäisivät oikeasti toisiaan, että yhteydenpito olisi helppoa.
ISOMPI ongelma on kuitenkin se, ettei ummikkona maahan tullut turvapaikanhakija osaa toimia lakikieltä puhuvien virkamiesten kanssa.

– Tiedon välittäminen Migrille on niin vaikeaa. Ei ole postilaatikkoa, mihin laittaa tietoa, jos oma tilanne muuttuu. Tarvitaan ajanvaraus, tulkki ja asian käsittely.

– Ilman kielitaitoa asioiden hoitaminen ei ole mitenkään mahdollista, sillä väärinkäsityksiä on niin paljon.

Yksi harvemmin esiin nostettu ongelma liittyy tapakulttuuriin, vaatimukseen kohteliaisuudesta.

– Turvapaikanhakijalta kysytään, oletko tyytyväinen tulkkiin. Mutta meidän kulttuurissa ei voi sanoa olevansa tyytymätön, jos tulkki on huono.

Eli mieluummin kärsitään itse kuin aiheutetaan pahaa mieltä toiselle.

SUOMALAISTUNEEN miehen asemaa kahden kulttuurin ymmärtäjänä moni voi vaikka kadehtia. Tähän Khademi ei lähde.

– Tämä tilanne on rankka. Tietoisuus lisää tuskaa, hän korostaa.

– Toivon vain, että menetelmät muuttuisivat niin, että ihmiset ymmärtäisivät oikeasti toisiaan, että yhteydenpito olisi helppoa.

Tarkemmin ottaen Khademi haluaisi olla itse tekemässä muutosta.

– Olen valmis edistämään tätä prosessia. Jos pystyisin, niin auttaisin.

KHADEMILLA riittää ajatuksia siitä, miten turvapaikanhakijat saataisiin paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Innostaminen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen on se tärkein.

– Nyt odotellaan vuosia, tuleeko karkotus vai saako jäädä maahan. Sitten kielikurssilla opetetaan, että tässä on pöytä ja tässä on sohva. Sitten laitetaan ammattikouluun, jotta voi mennä heti kokiksi tai bussikuskiksi, Khademi kärjistää.

Khademi myöntää olevansa muuttunut mies. Liberaalin länsimaiset ajatukset naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ovat hänelle tärkeitä.

Jonain päivänä hän voi olla vaikkapa kansanedustaja.

– Toivon, että saan opiskeltua jonkun hyvän ammatin ja voin auttaa muita, että musta tulis joku vaikuttaja.

Hasanin saamasta turvapaikasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Juttua päivitetty klo 9.50: Lisätty tieto, että asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.
Terho Vuorinen

 

PekkaSavo

Ylipäällikkö
Erikoista, saiskohan tästä jostain tarkempia tietoja.

Tausta siis iltapäivälehden kirjoitteleman tarinan mukaan tälläinen:
Khademilla oli tullessaan takana vain kaksi kouluvuotta, oppiaineina Koraani ja äidinkieli dari. Muista kielistä, saati esimerkiksi matematiikasta Khademilla ei ollut havaintoakaan.
Ja se peruskoulu jota tyypillisesti käydään 9 vuotta niin hän läpäisi puolessa vuodessa?
Miten nopeasti hän tuleekaan etenemään yliopistossa?
 
Viimeksi muokattu:

hansai

Ylipäällikkö
Erikoista, saiskohan tästä jostain tarkempia tietoja.

Tausta siis iltapäivälehden kirjoitteleman tarinan mukaan tälläinen:


Ja se peruskoulu jota tyypillisesti käydään 9 vuotta niin hän läpäisi puolessa vuodessa?
Miten nopeasti hän tuleekaan etenemään yliopistossa?
Pitäisiko oppivelvollisuutta lyhentääkin?
 

PSB 5500

Kenraali
Onko kalevalalaiset vähän "yksinkertaisia", kun peruskoulun oppimäärään menee moninkertaisesti pidempi aika kuin huippulahjakkailla?

Hasan, 21, tuli Suomeen 17-vuotiaana, oppi kielen poikkeuksellisen nopeasti ja suoritti peruskoulun puolessa vuodessa – torstaina postissa odotti kirje, joka päätti 4 vuoden piinan

Hasan Khademi. (KUVA: REIJO HIETANEN)
Julkaistu: 24.4. 7:54

Lukiota käyvä Hasan Khademi, 21, on onnellinen turvapaikastaan. Lahjakas afgaaninuori suree kuitenkin monen ystävänsä kohtaloa.

KUN Hasan Khademi saapui 17-vuotiaana Suomeen, hän ei tiennyt juuri mistään mitään.

– Tiesin, että jossain on Eurooppa, jossain Amerikka, jossain Afrikka. Tulin vaan tänne muiden mukana, Khademi kertoo.

Oli vuoden 2015 valtava pakolaisaalto. Khademi on yksi Suomeen tulleista.

Köyhän ja vainotun nuoren elämä on Khademin mukaan Afganistanissa ja monessa muussakin Lähi-idän maassa näköalatonta.

– Meidän yhteiskunnassamme opiskelu ei merkitse mitään. Voit menestyä vain, jos sinulla on suhteita tai rahaa.

OPISKELU on monelle käsitteenäkin varsin erilainen kuin Suomessa. Khademilla oli tullessaan takana vain kaksi kouluvuotta, oppiaineina Koraani ja äidinkieli dari. Muista kielistä, saati esimerkiksi matematiikasta Khademilla ei ollut havaintoakaan.

Itä-Karjalan kansanopistossa Savonlinnassa Khademille avautui uusi maailma. Opiskelu kiinnosti ja suomen kieli tarttui poikkeuksellisen nopeasti. Pian hän kuuli ensi kertaa sellaisestakin asiasta kuin lukio.

Samoihin aikoihin Khademin ensimmäinen turvapaikkahakemus hylättiin. Hän kuitenkin halusi lukioon ja löysi netin kautta Kalevan lukion Tampereella. Peruskoulun puolessa vuodessa suorittanut nuorukainen sai paikan, mutta paikallisessa vastaanottokeskuksessa ei ollut tilaa.

– Ajattelin, että marraskuussa on vielä lämmin, joten voin nukkua sinne saakka Sorsapuistossa, Khademi muistelee.

IS kertoi jo viime vuoden huhtikuussa Hasanin poikkeuksellisesta koulumenestyksestä ja siitä, että häntä uhkaa palautus Afganistaniin.
PÄÄTTÄVÄISYYDELLÄÄN ja hyvällä käytöksellään Khademi oli tehnyt kuitenkin vaikutuksen niin moniin, että ovet avautuivat, siis ihan kirjaimellisestikin. Lukion opettajatkin oppivat pian tulokkaan tarinan ja halusivat auttaa.


Opettaja Juha Heinonen, Hasan Khademi ja Sari Heikkilä. (KUVA: REIJO HIETANEN)

Khademin kohtalo alkoi kuitenkin hiljalleen pelottaa niin nuorukaista itseään kuin kaikkia muitakin. Moni hänen ystävänsä sai kielteisen päätöksen. Khademin eteen paljon tehneet opettajat valmistautuivat jo luopumaan koulunsa ilopilleristä.

– Usko alkoi hiipua loppumetreillä, kuvataidetta opettava Sari Heikkilä myöntää.

Kunnes kiirastorstaina Khademi sai kuulla, että postissa odottaa kirje.

– Mikä se on? Mikä se on? Mikä se on, Khademi pohti kuumeisesti matkalla postiin.

Lähettäjäksi paljastui maahanmuuttovirasto eli Migri.

– Avasin kirjeen. Siinä sanottiin, että tervetuloa Suomeen. Posti oli vähän myöhässä, Khademi nauraa neljän maassa vietetyn vuoden jälkeen.

KIRJEEN ohjeet eivät niinkään naurattaneet.

– Hanki itsellesi puhelin, johon voit ladata sovelluksia. Hanki asunto. Mene suomen kielen kurssille, Khademi luettelee selvällä suomella.

Khademi tietää edustavansa maahanmuuttajien sitä ääripäätä, joka on sopeutunut uuteen ympäristöön erinomaisesti. Hän tietää paljon myös turvapaikan hakemiseen liittyvistä ongelmista. Ja niistä hän haluaa myös puhua.

Esille Khamedi nostaa etenkin turvapaikanhakijan ja Migrin välisen keskusteluyhteyden. Tai sen puutteen.

Viimeisimmän todistuksen järjestelmän kankeudesta Khademi sai, kun posti toi päätöksen turvapaikasta.

– Kävin Migrissä maaliskuun alussa. Päätös oli tehty kolme päivää sen jälkeen, mutta minä sain tietää ratkaisusta vasta kiirastorstaina, melkein puolitoista kuukautta myöhemmin, Khademi ihmettelee.


ISOMPI ongelma on kuitenkin se, ettei ummikkona maahan tullut turvapaikanhakija osaa toimia lakikieltä puhuvien virkamiesten kanssa.

– Tiedon välittäminen Migrille on niin vaikeaa. Ei ole postilaatikkoa, mihin laittaa tietoa, jos oma tilanne muuttuu. Tarvitaan ajanvaraus, tulkki ja asian käsittely.

– Ilman kielitaitoa asioiden hoitaminen ei ole mitenkään mahdollista, sillä väärinkäsityksiä on niin paljon.

Yksi harvemmin esiin nostettu ongelma liittyy tapakulttuuriin, vaatimukseen kohteliaisuudesta.

– Turvapaikanhakijalta kysytään, oletko tyytyväinen tulkkiin. Mutta meidän kulttuurissa ei voi sanoa olevansa tyytymätön, jos tulkki on huono.

Eli mieluummin kärsitään itse kuin aiheutetaan pahaa mieltä toiselle.

SUOMALAISTUNEEN miehen asemaa kahden kulttuurin ymmärtäjänä moni voi vaikka kadehtia. Tähän Khademi ei lähde.

– Tämä tilanne on rankka. Tietoisuus lisää tuskaa, hän korostaa.

– Toivon vain, että menetelmät muuttuisivat niin, että ihmiset ymmärtäisivät oikeasti toisiaan, että yhteydenpito olisi helppoa.

Tarkemmin ottaen Khademi haluaisi olla itse tekemässä muutosta.

– Olen valmis edistämään tätä prosessia. Jos pystyisin, niin auttaisin.

KHADEMILLA riittää ajatuksia siitä, miten turvapaikanhakijat saataisiin paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Innostaminen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen on se tärkein.

– Nyt odotellaan vuosia, tuleeko karkotus vai saako jäädä maahan. Sitten kielikurssilla opetetaan, että tässä on pöytä ja tässä on sohva. Sitten laitetaan ammattikouluun, jotta voi mennä heti kokiksi tai bussikuskiksi, Khademi kärjistää.

Khademi myöntää olevansa muuttunut mies. Liberaalin länsimaiset ajatukset naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ovat hänelle tärkeitä.

Jonain päivänä hän voi olla vaikkapa kansanedustaja.

– Toivon, että saan opiskeltua jonkun hyvän ammatin ja voin auttaa muita, että musta tulis joku vaikuttaja.

Hasanin saamasta turvapaikasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Juttua päivitetty klo 9.50: Lisätty tieto, että asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.
Terho Vuorinen

Nyt on kyllä hyvä tarina, kyynikko minussa jopa sanoo että liian hyvä tarina ollakseen totta.. Onko sama kaveri antamassa kasvot seuraavalle median kultapoika-tarinalle jonka taustalta
paljastuikin ei niin mairittelevia asioita?
 

Lunni

Majuri
Ja se peruskoulu jota tyypillisesti käydään 9 vuotta niin hän läpäisi puolessa vuodessa?
Miten nopeasti hän tuleekaan etenemään yliopistossa?
Hieman epäilen ettei ko. henkilö käynyt koko peruskoulua läpi, vaan sellaisen "aikuisopiskelija" tyylisen, josta on karsittu kaikki muu paitsi perusmatematiikka ja suomen kielen perusteet, ilman niitä "tiivejä".

Onhan se 9 vuotta vähän pitkä aika, mutta pitäähän sen mukulan jossain oppia sosiaalisia taitoja sillä aikaa kun iskä ja äiskä painaa duunia... näin vähän karrikoidusti sanottuna..
 

PekkaSavo

Ylipäällikkö
Niin tai kävikin Afganistanissa enemmän koulua ja oppi siellä kuin media "tarinaa rakentaessaan" halusi kertoa.
 

Aquilifer

Majuri
Eihän Hasanin tarina mahdoton ole. Vain hyvin, hyvin epätodennäköinen.

Jotta Hasanin tarina olisi mahdollinen, hänen täytyisi olla tilastollisesti kotimaansa älykkäintä promillea. Afgaanilandian keskiverto- äo pyörii siellä 15 pointsia Suomea jäljessä, sivistystasosta nyt puhumattakaan. Jos Hasan ponnistaa puolessa vuodessa kielitaidottomasta vuohipaimen-tasosta suoraan kielitaitoiseen lukiovalmiuteen, hänen äo:nsa pitäisi huidella jossain lähempänä pariasataa. Siis Afganistanilainen nero. Jos näin on, niin tervetuloa Suomeen, meillä on kyllä neroille käyttöä.

Jotenkin vain kuitenkin, ehkä aikaisempien tapausten perusteella, jää taas vaikutelma rikkaammasta tarinankerronnasta...
 

rööperi

Kapteeni
BAN
Eihän Hasanin tarina mahdoton ole. Vain hyvin, hyvin epätodennäköinen.

Jotta Hasanin tarina olisi mahdollinen, hänen täytyisi olla tilastollisesti kotimaansa älykkäintä promillea. Afgaanilandian keskiverto- äo pyörii siellä 15 pointsia Suomea jäljessä, sivistystasosta nyt puhumattakaan. Jos Hasan ponnistaa puolessa vuodessa kielitaidottomasta vuohipaimen-tasosta suoraan kielitaitoiseen lukiovalmiuteen, hänen äo:nsa pitäisi huidella jossain lähempänä pariasataa. Siis Afganistanilainen nero. Jos näin on, niin tervetuloa Suomeen, meillä on kyllä neroille käyttöä.

Jotenkin vain kuitenkin, ehkä aikaisempien tapausten perusteella, jää taas vaikutelma rikkaammasta tarinankerronnasta...
Kyllähän tästä 29-vuotiaasta... eikun siis 17-vuotiaasta saatiin hyvä musu-esimerkki median ja koulutuslaitoksen yhteistyöllä että kannattaa jopa hiukan tasoittaa tietä puristamalla koko ala- yläaste puolen vuoden iltakouluksi.
 

hansai

Ylipäällikkö
Yllättävästi kyetty laskemaan edes jotain...tätähän ei tietenkään voi soveltaa mihinkään?
Toiseen laitetut rahat menee ja toiseen tule yli tuplana takaisin..

Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa Suomelle 230 000–680 000 euroa, tai enemmän – ja päälle tulee inhimillinen hinta
26.4.201915:43päivitetty 26.4.201915:43
KANSANTALOUSPOLITIIKKATERVEYDENHUOLTOSOTETYÖMARKKINAT
@

Syrjäytymisen hintaa yhteiskunnalle on vaikea laskea, ja vielä vaikeampaa on laskea sen inhimillistä hintaa syrjäytyneelle itselleen.

Kuinka paljon syrjäytyminen oikein maksaa Suomelle? Ilmiön inhimillistä hintaa on mahdotonta laskea. Helppoa ei ole myöskään eurojen laskeminen. Ei esimerkiksi pidä laskea vain suoria kuluja, vaan mukaan pitäisi ottaa myös menetetyt veroeurot vaikkapa palkka- ja kulutusveroista.
Talouselämän jutussa Syrjäytymisen hinta on kova Suomelle, mutta voisiko ongelman ratkaista? ”Tuntuu, etten kuulu yhteiskuntaan” kirjoitettiin, että pahimmissa ongelmissa on Suomessa 10 000 perhettä. Heidän inhimillinen ahdinkonsa maksaa yhteiskunnalle arviolta miljardi euroa joka vuosi. Jos perheet ovat nelihenkisiä, tulisi tuosta kustannuksia 25 000 euroa henkeä kohti vuodessa.
Miljardi on todellakin karkea arvio. Syrjäytymisen hintaa ovat haarukoineet esimerkiksi THL ja Tilastokeskus.

Tilastokeskuksessa nuorten syrjäytymistä vuosia tutkinut Pekka Myrskylä on arvioinut Turun Sanomien mukaan, että pienimmilläänkin nuorten syrjäytymisen hinta on 2,1 miljardia euroa. Tämä on laskettu 70 000 nuorella ja summaan on laskettu ainoastaan syrjäytyneille maksettava perustoimeentulo ja työnpanoksen menetyksestä aiheutuva minimitappio yhteiskunnalle.
Mitä enemmän syrjäytyneitä, sitä kalliimpaa. Me-säätiö on puolestaan arvioinut, että Suomessa on”syrjässä” nyt yli 60 000 nuorta.
THL puolestaan laski viime vuonna, että peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 230 000 - 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin. Luku on keskiarvo eikä se tarkoita, että kaikki ilman tutkintoa jäävät syrjäytyvät.
Tästä ei vielä kerry tuota jutun alussa mainittua 25 000 euroa vuodessa. Esitetty summa on kuitenkin minimiarvo, sillä osa olennaisista kustannuksista puuttuu. Mukana eivät esimerkiksi ole erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset, rikollisuus, kulutusverot, rahan kierron vaikutukset eivätkä työttömien aktivointitoimenpiteet.

Syrjäytymisen kokonaiskustannuksia laskiessa mukaan pitäisi tietysti ottaa myös saamatta jäävät verotulot. Niitäkin THL arvioi. Tutkimuksessa on laskettu 25 ikävuodesta eteenpäin kertyvät arvioidut tuloverot, maksetut työmarkkinatuet ja toimeentulotuet.
Ero on huima, kun verrataan korkean syrjäytymisriskin henkilöä ja henkilöä, jolla on asiat todella hyvin eli on koulutusta mutta ei riskitekijöitä. Heidän kumulatiivisten kustannusten ja tuottamiensa tulojen ero on suurimmillaan 680 000 euroa elinaikana.
Tämä laskelma tarkoittaa, että 40 000 syrjäytynyttä aiheuttaisi elinaikanaan 27 miljardin euron kustannukset. Tästäkään ei ihan tule miljardia vuotta kohti. Kaikkea ei kuitenkaan ole mukana. THL:n mukaan todellisuudessa edellä esitetyt erotukset ovat suurempia, sillä tässä ei ole huomioitu esimerkiksi kulutusveroja eikä rahan kierron vaikutuksia, kun palkalla ostetaan tuotteita ja palveluita.
Miljardiin eli tuohon 25 000 euroon vuodessa päästään sen sijaan, kun katsotaan yhden korkeimman riskiluokan teini-ikäistä. Hän aiheuttaa yhteiskunnalle THL:n mukaan jopa 25 000 lisäkustannukset vuodessa. Ja tässäkin oli vain osa kuluista.

 

Oho

Majuri
Eihän Hasanin tarina mahdoton ole. Vain hyvin, hyvin epätodennäköinen.
Suomalainen lehdistö vaan on niin kovakalloinen, ettei se tunnu ikinä oppivan. Toisaalle jatkuvasti syvään kummarrettaessa vastakkaiseen suuntaan tulee väkisinkin pyllistäneeksi ja se kyllä ennen pitkää huomataan (toki likaisena vanhana miehenä oikean peräpeilin ollessa kyseessä siitä ei ole manittavaa haittaa jos ollenkaan)

Mutta tää on näitä juttuja, puolessa vuodessa peruskoulu suunnilleen ummikosta, lukiolle voisi ton jälkeen varata kolmisen kuukautta, perustutkinnolle puolisen vuotta ja tieteelliselle jatkotutkinnolle ehkä myös sen puolisen vuotta johtuen paprujen hyväksymisen, esitarkastuksen yms. vaatimasta ajasta, että kundin pitäisi jo olla suunnilleen tohtori....
 
Viimeksi muokattu:

hansai

Ylipäällikkö
Suomalainen lehdistö vaan on niin kovakalloinen, ettei se tunnu ikinä oppivan. Toisaalle jatkuvasti syvään kummarrettaessa vastakkaiseen suuntaan tulee väkisinkin pyllistäneeksi ja se kyllä ennen pitkää huomataan (toki likaisena vanhana miehenä oikean peräpeilin olessa kyseessä siitä ei ole manittavaa haittaa jos ollenkaan)

Mutta tää on näitä juttuja, puolessa vuodessa peruskoulu suunnilleen ummikosta, lukiolle voisi ton jälkeen varata kolmisen kuukautta, perustutkinnolle puolisen vuotta ja tieteelliselle jatkotutkinnolle ehkä myös sen puolisen vuotta johtujen paprujen hyväksymisen, esitarkastuksen yms. vaatimasta ajasta, että kundin pitäisi jo olla suunnilleen tohtori....
Täälläkin pitäisi ottaa koraanin opiskelu jo päiväkodin ohjelmistoon, voisi nuoret valmistua nopeammin
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ihan turhaan sitten suomalaiset lapset on 9 vuotta koulussa jos saman oppii puolessa vuodessa. :facepalm:
Voi v***u mitä paskapuhetta.
 

hansai

Ylipäällikkö
Ihan turhaan sitten suomalaiset lapset on 9 vuotta koulussa jos saman oppii puolessa vuodessa. :facepalm:
Voi v***u mitä paskapuhetta.
Eli unohdetaan koulut 7-17 ikävuoden välillä ja käydään pikakurssi ja suoraan toiselle asteelle...se menee samalla logiikalla 2kk:ssa.
17v tuntuu olevan hyvä ikä monessa mielessä..
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Vai oikein afganistanilainen ihmelapsi.

Tulee mieleen Prinssille morsian elokuva jossa ravintoloitsijan tytär ihmettelee kuinka juuri maahan muuttanut afrikkalainen omaa niin hyvät tiedot. "Paimenella on aikaa lukea" vastaa elokuvan päähenkilö.

Eiköhän tämänkin ihmelapsimamun yllättävälle osaamiselle löydy vielä selitys. Aina kun siitä omasta osaamisesta ja taustasta kun ei kannata huudella.
 
Top