Pakolaisuus

hansai

Ylipäällikkö
Kalle Kinnunen: Tänne ei saa tulla – Seinäjoen arabikevät sumentaa tosiasiat ja huhupuheet mössöksi
LUKUAIKA 4 MINUUTTIA
JAA:480
Kalle Kinnunen ja taustalla kuva elokuvasta Seinäjoen arabikevät

Kalle Kinnunen
KALLE KINNUNEN
JULKAISTU NOIN 13 TUNTIA SITTEN.
Docventuresin leffakriitikon Kalle Kinnusen arvio Matti Reinikan dokumentista Seinäjoen arabikevät.
Kun dokumenttielokuva on kehno, vailla fokusta ja tarkoitusta, siitä on todella vaikea saada otetta. Missä on merkitys, missä on ajatus? Katsojan on paha arvioida, jos tekijätkään eivät ole päässeet itse asiaan kiinni.
Matti Reinikan dokumentti Pohjanmaan arabikevät herättää kysymyksiä, valitettavasti lähinnä sekavuudellaan. Elokuvaa voi katsoa opettavaisena todisteena siitä, miten vaikeaa seurantadokumentin teko on.
Kyllä dokumentti saa huono olla, eihän aina voi onnistua. Kun aihe on yhteiskunnallisesti vakava ja poikkeuksellisen pitkiä puheenvuoroja annetaan ääritahoille, on vastuukin poikkeuksellinen.
Reinikka on päättänyt antaa käytännössä kokonaisen elokuvan verran tilaa juoruille, huhupuheille ja ennakkoluuloille, jotka lausutaan ilman, että niitä kunnolla purettaisiin tai liitettäisiin asiayhteyteen. En tietenkään voi väittää, että Reinikka on tieten tahtoen halunnut tehdä vihaa lietsovan elokuvan. Kun äärioikeistolaiset ja muut kiihkoilijat useaan otteeseen kertovat kenenkään haastamatta mitä islam todella on, Seinäjoen arabikevät kyllä tuntuu sangen oudolta.
Veijarimaisesta Shihabistakin jää salaperäinen, kovin paljon salaileva kuva.
Keskushenkilöt ovat irakilainen muslimi Shihab, turvapaikanhakijoita kammoksuva Suomen sisun aktiivi Antti-Jussi Hirsimäki sekä vastaanottokeskuksen johtaja Henrik Mujunen, joka roolitetaan puun ja kuoren väliin, kun kaikki on aivan sekavaa.
Elokuva on käsittelevinään tilannetta, jota hallitsevat on kaaos ja epävarmuus. Painotukseksi nousee pelko siitä, keitä Suomeen tulee.
Shihab, jonka harteille Reinikka asettaa kymmenien tuhansien sotaa pakenevien elämät, taustat ja kohtalot, saa sivulauseenomaisesti mainita, että jotkut turvapaikanhakijat ovat tulleet Suomeen nimenomaan raiskaamaan tyttöjä. Dokumentin välitekstissä kerrotaan, kuinka tuhannet nyt oleskelevat Suomessa laittomasti pakolaiskriisin jäljiltä. Veijarimaisesta Shihabistakin jää salaperäinen, kovin paljon salaileva kuva.
On vaikutelma, että ainoa vilpittömästi ja pyyteettömästi puhuva ihminen on Hirsimäki.
Päällimmäisenä on vaikutelma, että ainoa vilpittömästi ja pyyteettömästi puhuva ihminen on Hirsimäki. Hän esittää näkemyksensä jämptisti. Tässä porukassa hän on kuin Jussi Halla-aho vaalikeskustelussa, tyyni ääni kiihtyneen sekoilun keskellä.
Ongelma on, että Hirsimäki välittää ainoastaan asenteita - juttuja, joita kylillä puhutaan. Kun hän puhuu islamista, hän puhuu oman porukkansa pelkofantasioista.
Lyhyessä, mutta kiintoisassa kaksoisvalotuksen hetkessä Hirsimäki pohtii naisten asemaa. Hänestä etnisten suomalaisten tulee lisääntyä tehokkaammin, sillä kansakuntaa uhkaa väestönvaihdos. Hirsimäki toteaa, että niin kauan kun mies ei pysty synnyttämään, naisen pitää uhrautua sen eteen - ja se valitettavasti tarkoittaa naisen uraputken katkeamista tai ainakin heikkenemistä. Konservatiivisen ajattelun avaaminen jää tähän yhteen pilkahdukseen.
Sitten taas mennään. Henkilö nimeltään Alex Karkonen kertoo, että ”imaamien suunnitelma” on tuoda muslimeita Eurooppaan, kunnes heitä on niin paljon, että sharia voidaan ottaa käyttöön. Väitettä ei mitenkään kyseenalaisteta.
Toinen islaminvastainen demagogi julistaa, että koska hän on jättänyt islamin, islaminuskoiset haluavat katkaista nyt hänen päänsä. Näin nämä asiat koetaan. Hurmoshenkisesti voisi yhtä hyvin julistaa, että kaikki kristityt haluavat surmata vääräuskoiset sekä heidän karjansa ja ehtiessään kivittävät lauantaina työtä tekeviä kuoliaaksi, koska näinhän Raamattu ohjeistaa.
Kaikki väitteet muuttuvat dokumentissa samanarvoisiksi.
Dokumenttia katsoessani olen dokumentaristin armoilla. Toivon, että totuudellisuus välittyy. Reinikan elokuva on asialähteenäkin luokkaa taksikuski. Kaikki väitteet muuttuvat dokumentissa samanarvoisiksi. Hyvä dokumentti voi jättää paljon katsojan tulkinnan varaan, mutta silloin tekijän täytyy ymmärtää nyansseja ja huumoriakin.
Tämä ei ole dokumentti siitä, miten ihmiset ovat eri mieltä. Ei ole mielipideasia, onko joku henkilö määrätietoisia kansainvälisia raiskaussuunnitelmia kehittävä rikollinen tai verenhimoinen ISISin jäsen.
Seinäjoen arabikeväässä ei ole yhteiskunnallista tasoa, mutta siinä on poliittinen taso. Turvapaikkapolitiikkaan liittyy ongelmia, haasteita ja vastaamattomia kysymyksiä. Ihmisten asenteet ovat kiinnostavia, mutta kontekstoimattomat salaliittoteoriat ja möykkymäinen muukalaispelko eivät ihan riitä dokumentin kantimiksi.
En väitä, että Reinikka tahallaan levittäisi valheita ja vihaa. Hän on vain dokumentaristina sellainen, että tämänkaltainen lopputulema voi pläjähtää kaupan päälle.
- Kalle Kinnunen

 

inscout

Kenraali
Kalle Kinnunen: Tänne ei saa tulla – Seinäjoen arabikevät sumentaa tosiasiat ja huhupuheet mössöksi
LUKUAIKA 4 MINUUTTIA
JAA:480
Kalle Kinnunen ja taustalla kuva elokuvasta Seinäjoen arabikevät

Kalle Kinnunen
KALLE KINNUNEN
JULKAISTU NOIN 13 TUNTIA SITTEN.
Docventuresin leffakriitikon Kalle Kinnusen arvio Matti Reinikan dokumentista Seinäjoen arabikevät.
Kun dokumenttielokuva on kehno, vailla fokusta ja tarkoitusta, siitä on todella vaikea saada otetta. Missä on merkitys, missä on ajatus? Katsojan on paha arvioida, jos tekijätkään eivät ole päässeet itse asiaan kiinni.
Matti Reinikan dokumentti Pohjanmaan arabikevät herättää kysymyksiä, valitettavasti lähinnä sekavuudellaan. Elokuvaa voi katsoa opettavaisena todisteena siitä, miten vaikeaa seurantadokumentin teko on.
Kyllä dokumentti saa huono olla, eihän aina voi onnistua. Kun aihe on yhteiskunnallisesti vakava ja poikkeuksellisen pitkiä puheenvuoroja annetaan ääritahoille, on vastuukin poikkeuksellinen.
Reinikka on päättänyt antaa käytännössä kokonaisen elokuvan verran tilaa juoruille, huhupuheille ja ennakkoluuloille, jotka lausutaan ilman, että niitä kunnolla purettaisiin tai liitettäisiin asiayhteyteen. En tietenkään voi väittää, että Reinikka on tieten tahtoen halunnut tehdä vihaa lietsovan elokuvan. Kun äärioikeistolaiset ja muut kiihkoilijat useaan otteeseen kertovat kenenkään haastamatta mitä islam todella on, Seinäjoen arabikevät kyllä tuntuu sangen oudolta.

Keskushenkilöt ovat irakilainen muslimi Shihab, turvapaikanhakijoita kammoksuva Suomen sisun aktiivi Antti-Jussi Hirsimäki sekä vastaanottokeskuksen johtaja Henrik Mujunen, joka roolitetaan puun ja kuoren väliin, kun kaikki on aivan sekavaa.
Elokuva on käsittelevinään tilannetta, jota hallitsevat on kaaos ja epävarmuus. Painotukseksi nousee pelko siitä, keitä Suomeen tulee.
Shihab, jonka harteille Reinikka asettaa kymmenien tuhansien sotaa pakenevien elämät, taustat ja kohtalot, saa sivulauseenomaisesti mainita, että jotkut turvapaikanhakijat ovat tulleet Suomeen nimenomaan raiskaamaan tyttöjä. Dokumentin välitekstissä kerrotaan, kuinka tuhannet nyt oleskelevat Suomessa laittomasti pakolaiskriisin jäljiltä. Veijarimaisesta Shihabistakin jää salaperäinen, kovin paljon salaileva kuva.

Päällimmäisenä on vaikutelma, että ainoa vilpittömästi ja pyyteettömästi puhuva ihminen on Hirsimäki. Hän esittää näkemyksensä jämptisti. Tässä porukassa hän on kuin Jussi Halla-aho vaalikeskustelussa, tyyni ääni kiihtyneen sekoilun keskellä.
Ongelma on, että Hirsimäki välittää ainoastaan asenteita - juttuja, joita kylillä puhutaan. Kun hän puhuu islamista, hän puhuu oman porukkansa pelkofantasioista.
Lyhyessä, mutta kiintoisassa kaksoisvalotuksen hetkessä Hirsimäki pohtii naisten asemaa. Hänestä etnisten suomalaisten tulee lisääntyä tehokkaammin, sillä kansakuntaa uhkaa väestönvaihdos. Hirsimäki toteaa, että niin kauan kun mies ei pysty synnyttämään, naisen pitää uhrautua sen eteen - ja se valitettavasti tarkoittaa naisen uraputken katkeamista tai ainakin heikkenemistä. Konservatiivisen ajattelun avaaminen jää tähän yhteen pilkahdukseen.
Sitten taas mennään. Henkilö nimeltään Alex Karkonen kertoo, että ”imaamien suunnitelma” on tuoda muslimeita Eurooppaan, kunnes heitä on niin paljon, että sharia voidaan ottaa käyttöön. Väitettä ei mitenkään kyseenalaisteta.
Toinen islaminvastainen demagogi julistaa, että koska hän on jättänyt islamin, islaminuskoiset haluavat katkaista nyt hänen päänsä. Näin nämä asiat koetaan. Hurmoshenkisesti voisi yhtä hyvin julistaa, että kaikki kristityt haluavat surmata vääräuskoiset sekä heidän karjansa ja ehtiessään kivittävät lauantaina työtä tekeviä kuoliaaksi, koska näinhän Raamattu ohjeistaa.

Dokumenttia katsoessani olen dokumentaristin armoilla. Toivon, että totuudellisuus välittyy. Reinikan elokuva on asialähteenäkin luokkaa taksikuski. Kaikki väitteet muuttuvat dokumentissa samanarvoisiksi. Hyvä dokumentti voi jättää paljon katsojan tulkinnan varaan, mutta silloin tekijän täytyy ymmärtää nyansseja ja huumoriakin.
Tämä ei ole dokumentti siitä, miten ihmiset ovat eri mieltä. Ei ole mielipideasia, onko joku henkilö määrätietoisia kansainvälisia raiskaussuunnitelmia kehittävä rikollinen tai verenhimoinen ISISin jäsen.
Seinäjoen arabikeväässä ei ole yhteiskunnallista tasoa, mutta siinä on poliittinen taso. Turvapaikkapolitiikkaan liittyy ongelmia, haasteita ja vastaamattomia kysymyksiä. Ihmisten asenteet ovat kiinnostavia, mutta kontekstoimattomat salaliittoteoriat ja möykkymäinen muukalaispelko eivät ihan riitä dokumentin kantimiksi.
En väitä, että Reinikka tahallaan levittäisi valheita ja vihaa. Hän on vain dokumentaristina sellainen, että tämänkaltainen lopputulema voi pläjähtää kaupan päälle.
- Kalle Kinnunen

Harvoin saa lukea aivan ehtaa paskaa.

Edellinen Kinnusen teksti tarjoaa juuri sitä eikä mitään muuta.
 

hansai

Ylipäällikkö
Niin...melkein unohtui kertoa mikä oli tärkein havainto dokkarin jälkeisestä keskustelusta...

Päivin "tunnemme kaikkien taustat" ja Teemun "Puna-Hilkka" olikin vain väärinymmärrystä...
 

hansai

Ylipäällikkö
Henkilö nimeltään Alex Karkonen kertoo, että ”imaamien suunnitelma” on tuoda muslimeita Eurooppaan, kunnes heitä on niin paljon, että sharia voidaan ottaa käyttöön. Väitettä ei mitenkään kyseenalaisteta.
"Näitä järjestöjä sitoo yhteen syvä usko islamiin kaiken kattavana elämäntapana, jonka ne pidemmällä aikavälillä eri taktiikoita soveltamalla toivovat kehittyvän poliittiseksi järjestelmäksi"

 

Oho

Majuri
Oli sekä dokkari että arvostelu melkoista matskua, mutta ainoastaan arvostelusta jäi tanakka katsojien aliarvioinnin ja ylenkatseen paskan maku suuhun. Mitään ei näköjään saisi näyttää ilman poliittisesti korrektia kommenttiraitaa, jossa vasurit erikseen opastavat vähälahjaiset kuulijat ja katsojat tulkitsemaan vastaanottamaansa oikeassa valossa. On se jännää, joskus ne asiat ovat tai on ainakin otettava niinkuin kertojasta tuntuu, toisinaan sitten taas ei.

Mä en oikein jaksanut hiljentyä sitä katsomaan, mutta vaikea niitä pätkiä, ehkä suunnillen kolme varttia, jotka katsoin, oli vihpuheeksi mieltää, dokumentin tekijähän antoi dokumentoitaville tilaa puhua ja teki selväksi keitä puhujat ovat, ilman sen kummempaa toimituksellista julistavaa tulkintaa.

Onneksi opiskelin tekniikkaa, oon aika tyhmä jätkä ja siksi usein väärässä mutta tällä alalla väärässä olemisesta ei sen kummempia johtopäätöksiä vedetä.
 
Viimeksi muokattu:

hansai

Ylipäällikkö
Yle toivoi avointa keskustelu, kun ensin lyttäsi dokkarin oikein olan takaa...HS:llä on jokin häiriö päällä..

Suomen turvapaikkajärjestelmää käytettiin hyväksi, ja kohuttu dokumentti tuo sen ansiokkaasti esille
HS:n toimittaja Jukka Huusko seurasi Irakissa siirtolaiskriisiä sen alkulähteillä, samalla kun Matti Reinikka kuvasi Suomessa kohuttua Seinäjoen arabikevät -dokumenttiaan, joka näytettiin tiistaina televisiossa Ylen pitkän emminnän jälkeen. Dokumentti nostaa ansiokkaasti esiin turvapaikkajärjestelmän ongelmia, Huusko kirjoittaa.

Tilaajille


Jukka Huusko HS
Julkaistu: 29.5. 16:30


SYYSKUUSSA 2015 olin reportaasimatkalla Pohjois-Irakissa seuraamassa Isisin-vastaista sotaa. Tapasin matkalla irakilaisia miehiä, jotka kyselivät mahdollisuuksista päästä Suomeen.

Kannattaisiko mennä suoraan Venäjän läpi vaiko koukata Kreikan kautta, minulta kyseltiin. Moni oli kuullut uutisen, että Suomen pääministeri Juha Sipilä lupasi oman asuntonsa Kempeleessä pakolaisten käyttöön.

Keskiluokkaiset irakilaismiehet, joilla ei ollut välitöntä vaaraa, suunnittelivat jättävänsä maan. He kertoivat tuttavistaan, jotka olivat jo myyneet autonsa tai kaupunkiasuntonsa ja rahoittaneet sillä tavoin ihmiskauppiaiden järjestämän matkan Eurooppaan.

Samalla reissulla vierailin Irakin Kurdistanissa pakolaisleireillä, joilla asui tuohon aikaan arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä. Pakolaisleireillä viruvat ihmiset olivat menettäneet sodassa kaiken: kotinsa, omaisuutensa, perheenjäseniään, toimeentulon. Tästä huolimatta tai oikeastaan juuri siksi heillä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta lähteä pois saatikka anoa turvapaikkaa Euroopasta.

PUOLI vuotta myöhemmin Turkin ja Syyrian rajalla Kilisissä kuulin paikallisilta toimittajilta, että alueella oleskeli nuoria miehiä Marokosta ja Tunisiasta. He viettivät aikaansa Turkissa syyrialaisten pakolaisten seurassa oppiakseen Syyrian murteen. Sitä tarvittaisiin myöhemmin, kun he esiintyisivät Euroopassa syyrialaisina turvapaikanhakijoina.

Muutama kuukausi tämän jälkeen tapasin vielä Saksassa paikallisen tiedusteluasiantuntijan. Hän kertoi avoimesti, missä tilassa Saksa oli noin 6–8 viikon ajan syksyllä 2015: Rajat olivat sepposen selällään, ja satojatuhansia ihmisiä virtasi sisään. Noina viikkoina viranomaisilla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvittää, keitä saapui Saksan kautta Eurooppaan.

Pian sen jälkeen nähtiin Pariisissa yksi Euroopan historian pahimmista terrori-iskuista. Isis oli käyttänyt tilannetta hyväkseen ja lähettänyt terrorisolun sisään.

TÄMÄ on se subjektiivinen näkökulma, josta käsin katsoin Ylen tiistaina esittämän, jo ennakkoon kohua nostattaneen Seinäjoen arabikevät -dokumentin. Minulle oli päivänselvää, että turvapaikkajärjestelmässä oli valuvika.

Yle oli aiemmin kieltäytynyt näyttämästä dokumenttia, koska yhtiön sisällä oli arvioitu, että dokumentissa painottuu liikaa islamofobinen näkökulma. Tiistaina televisiossa näytetty ja nyt Yle Areenassa katsottavissa oleva dokumentti kuitenkin on ohjaaja Matti Reinikan mukaan se versio, jonka hän halusikin tehdä.

Aiemmin on jo todettu, ettei dokumentti sisällä mitään sellaista, jota ei voisi esittää suomalaisessa televisiossa. Dokumentissa annetaan toki paljon tilaa äärioikeistolaisen Suomen Sisu -järjestön aktivistille Antti-Jussi Hirsimäelle sekä kahdelle ex-muslimille, jotka varoittavat Eurooppaa uhkaavasta niin sanotusta islamisaatiosta.

Näille väittämille ei dokumentissa esitetä juurikaan tasapainottavia näkemyksiä.

Mutta dokumentissa annetaan ääni myös turvapaikanhakijoille kuten Shihab Ahmedille. He puhuvat avoimesti kolikon kääntöpuolesta: siitä, että osa turvapaikanhakijoista on tullut Suomeen vain huvittelemaan, ja joukossa on myös potentiaalisesti vaarallisia ihmisiä. Osa heistä voi olla jihadisteja, jotka ajavat islamilaista ylivaltaa.

Nämä ihmiset käyttävät törkeästi hyväkseen kansainvälistä järjestelmää, joka on luotu suojelemaan vainottuja ihmisiä. On päivän selvää, että tällainen toiminta nakertaa luottamusta siihen, että turvapaikkajärjestelmä toimii oikeudenmukaisesti.

Tämän ääneen sanominen ei pitäisi olla ongelma. Dokumentti nostaakin arvokkaasti esille sen, että turvapaikanhakijoiden joukossa on monenlaisia ihmisiä. Heitä ei voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi.

DOKUMENTTI nostaa esille myös arjen sankarin. Hän on SPR:n Seinäjoen vastaanottokeskuksen johtaja Henrik Mujunen.

Seinäjoen toimistostaan käsin Mujunen pyrkii ymmärtämään koko kansainvälisen pakolaiskriisin kontekstia. Hän kuuntelee ja ymmärtää kaikkia osapuolia. Mutta ennen kaikkea hän pistää itsensä likoon varmistaessaan, että ainakin hänen johtamassaan vastaanottokeskuksessa osataan käyttäytyä.

”Tarvitseeko enää puhua naisten kunnioittamisesta ja siitä, mitä kesä tuo tullessaan?” Mujunen teroittaa vastaanottokeskuksen väelle, josta valtaosa on miehiä.

Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun suomalainen äärioikeisto tekee iskuja vastaanottokeskuksiin, osa jopa kehottaa hyökkäämään SPR:n keskustoimistoon Helsingissä.

SEINÄJOEN arabikevät puolustaa paikkaansa niiltä osin, kun dokumentti seuraa suomalaisen pikkukaupungin tasolla sitä mutkikasta ilmiötä, joka kuohutti Eurooppaa vuosina 2015–2016. Itse en jaksa olla huolissani siitä, jos dokumentissa avataan myös niiden ihmisten ajatusmaailmaa, jotka pelkäävät nimenomaan muslimien maahantuloa.

Peloista vaikeneminen ei poista ongelmia. Se, kuinka realistisia nämä pelot ovat, voisi hyvin olla toisen dokumentin aihe.

Suomen Sisu -aktivisti Hirsimäki haaveilee dokumentissa siitä, kuinka eurooppalainen valtio toisensa perään sulkee rajansa. Dominoefektinä maahanmuutto Eurooppaan tyrehtyy tyystin.

Mutta on myös muunlaisia keinoja. Viime vuosina EU on terästäytynyt, eikä syksyllä 2015 muutaman viikon kestänyt hallitsematon maahanmuutto ole enää akuutti ongelma.

Jos EU:n ulkorajat ovat hallinnassa ja turvapaikkajärjestelmä toimii niin, että turva tarjotaan sitä todella tarvitseville, ei onnenonkijoille tai vaarallisille hyväksikäyttäjille, silloin myös villeimmiltä salaliittoteorioilta putoaa pohja alta.

 

Heikki

Luutnantti
Siinä oli kunnollista maahanmuuttokritiikkiä. Iso peukku.
 

Hapsu

Kersantti
Koskahan ihmiskunta on valmis siihen että, joku alkaa oikeesti tutkimaan miksi se olikin sillon 2015 kansalaisille pelkkää kumbayaa ja avaruuskoneinsinöörikirurgia kun sieltä syyriasta tuli, vaikka siellä oli ihan toimittajia paikalla jotka olis voinu oikaista näitä ehkä hieman väritettyjä myyntipuheita tulijoista? Ja perhana sitä tuputtamista hurjimpana aikana, näki sokeekin ottallaan että kaverin äö on sama ku ulkolämpötila, ni ei, tää pelastaa meidän huoltosuhteen, hurratkaa ja kumartakaa!
No, en pidätä hengitystä sitä tutkimusta odotellessa...
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

MAAHANMUUTTOSaksa käytti viime vuonna 23 miljardia euroa pakolaisiin
30.5.2019 14:36
Petri Saarela

Pakolaisten aiheuttama rasitus Saksan taloudelle kasvoi vuonna 2018 uuteen huippuunsa. Pakolaisten integroiminen, asuttaminen ja pakolaisuuden syitä vastaan taisteleminen ulkomailla maksoi Saksan kansalle 23 miljardia euroa.
Saksa käytti vuonna 2018 ennätykselliset 23 miljardia euroa saadakseen pakolaiset asutettua ja integroitumaan saksalaiseen yhteiskuntaan sekä taistellakseen siirtolaisuuden syitä vastaan ulkomailla. Pakolaiskulut ovat kasvaneet 11 prosenttia edellisvuodesta. Asiasta kertoo Reuters.
Saksan hallitus käytti 7,9 miljardia euroa pitääkseen pakolaiset Euroopan unionin ulkopuolella ja parantaakseen ulkomaalaisten elinolosuhteita heidän kotimaissaan. Tämä kuluosuus on noussut 16 prosenttia vuodesta 2017.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (CDU) on toistuvasti puolustanut päätöstään päästää eeppinen pakolaisvirta Saksaan vuonna 2015. Tuolloin yli miljoona kolmansista maista lähtöisin olevaa henkilöä saapui saapui Saksaan.
Saksan osavaltiot saivat vuonna 2018 7,5 miljardia euroa kolmansista maista lähtöisin olevien pakolaisten integrointia ja asuttamista varten. Nämä kulut ovat nousseet 14 prosenttia vuoden 2017 jälkeen.
Nationalistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) parlamenttiryhmän johtaja Alice Weidel kommentoi kitkerästi Merkelin hallituksen rahankäyttöä.
– Kyseessä on kallis tervetuliaisjuhla kansalaisten kustannuksella, Weidel sanoi.
EU-komission väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ylisti vain vähän aikaa sitten liittokansleri Angela Merkeliä tämän päätöksestä päästää miljoona pakolaista Saksaan vuonna 2015.
– Historia tulee osoittamaan hänen olleen oikeassa, Juncker sanoi.
 

arix

Kenraali
Nyt minäkin olen sen jostakin (eli tästä) lukenut, joten sen täytyy olla totta!

Ja jos oikeasti haluaa jotakin numeroita, voi katsoa vaikkapa eduskunnan kyselytunnin pöytäkirjasta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_172+2018.pdf kohtaa 2.2.
Ole hyvä:

Näitä lukuja ei ole vieläkään kiistetty, ainoastaan sanomaa parjattu.
 

hansai

Ylipäällikkö
Nyt minäkin olen sen jostakin (eli tästä) lukenut, joten sen täytyy olla totta!

Ja jos oikeasti haluaa jotakin numeroita, voi katsoa vaikkapa eduskunnan kyselytunnin pöytäkirjasta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_172+2018.pdf kohtaa 2.2.
16.19 Sisäministeri Kai Mykkänen (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sisäministeriön puolella sinänsä kustannukset maahanmuuton, siis turvapaikkaperäisen maahanmuuton, vastaanotosta ovat noin 240 miljoonaa euroa vuodessa, alle kymmenesosa siitä, mitä tässä Vahteran kolumnissa todettiin
Täytyy sanoa, että Joulupukki vie aivan 6 - 0
 

Heikki

Luutnantti
Näitä lukuja ei ole vieläkään kiistetty, ainoastaan sanomaa parjattu.
Tutkimuksesta:
"Suomi saa EU:lta tukia joihinkin maahanmuuton kustannuksiin. Niitä ei ole huomioitu tuloina, koska Suomi on EU:n nettomaksaja, eli tukirahoissa on kyse omien liikamaksujen palautuksista."

"Etniset ravintolat työllistävät maahanmuuttajia. Ihmiset eivät kuitenkaan syö määräänsä enempää, jolloin etnisen ravintolan asiakkuus on pois muilta ravintoloilta."

"Jos katsotaan, että kaikki nämä työt olisi voinut tehdä työttömänä ollut suomalainen, on suomalaisille maksettu peruspäivärahaa ”turhaan” 98 miljoonaa euroa. Tätä ei ole huomioitu.

Osa ulkomaalaisista tulee Suomeen työperäisen maahanmuuton kautta. Heidän työllisyysasteensa on tullessa 100%, mutta se alenee muutamassa vuodessa alle suomalaisten työllisyyden. Eli tulijat jäävät Suomeen elämään sosiaaliturvan varassa. Tätä ei ole selvityksessä huomioitu."

"Kebab-pizzerioiden hinnat ovat edulliset, minkä takia suomalaiset ruokaravintolat eivät menesty kilpailussa. Monilla paikkakunnilla ravintolakanta on vaihtunut maahanmuuttajien kebab-pizzerioksi. Tämä johtaa yhteiskunnan kannalta hyvinvointitappioihin."

Joo-o. Jos työllistyy, niin vie suomalaiselta työpaikan => pitää laskea pelkäksi kuluksi. Jos perustaa toimivan firman, vie asiakkaat suomalaiselta firmalta => pelkkiä kuluja. Ei jaksa lukea enempää.
 
Top