Turvapaikanhakijoille työtä ja toivoa siivousringistä
KATRI IMMONEN4.8.2019 12.00
KOTIMAA
Pari vuotta sitten perustettiin ensimmäiset siivousringit turvapaikanhakijoille, jotta he voisivat jäädä maahan. Nyt rinkejä on jo neljäkymmentä.
Hakimi, 30, siivoaa työkseen koteja siivousringin työntekijänä Helsingissä. Hän saapui Suomeen turvapaikanhakijana kuusi vuotta sitten. Afganistaniin jäi lapsi ja toista lasta odottava vaimo. Kotimaassaan Hakimi valokuvasi ja teki dokumentteja. Hän esiintyy jutussa sukunimellään yksityisyytensä suojelemiseksi.
– Minua uhkasi karkotus, ellen työllistyisi pian, Hakimi kertoo.
Hakimi tutustui turvapaikanhakijoiden parissa työskenteleviin, ja ajatus siivousringistä heräsi. Ensin piti kuitenkin hoitaa byrokratia ja löytää rinkiin jäsenet. Tänä aikana Hakimi löysi työn toimistosiivoojana. Joitakin kuukausia myöhemmin ringin toiminta käynnistyi syksyllä 2017.
– Olin saanut koulutuksen toiselta työnantajaltani ja tottunut siivoamaan kotini, joten työn aloittaminen oli helppoa. Vaikeinta oli ympäri pääkaupunkiseutua sijaitsevien kotien löytäminen.
Ensimmäinen rinki
Hakimin tarina muistuttaa Kotimajoitusverkoston viestintäasiantuntijana toimivan ihmisoikeusaktivisti Sanna Valtosen kertomusta ensimmäisen siivousringin perustamisesta saman vuoden keväällä. Silloin alaikäisenä maahan tullut, iänmääritysprosessin mukaan täysi-ikäinen afgaanipoika, jonka koko muu perhe asui jo Suomessa, uhattiin karkottaa Afganistaniin.
Maahanmuuttovirasto ei uskonut alaikäisyyteen eikä perheenyhdistäminen siis ollut mahdollista. Turvapaikkapäätöskin oli kielteinen. Ainoa keino jäädä oli löytää töitä.
Valtonen kertoo esiselvitysten jälkeen kasanneensa ringin kolmessa päivässä. Jäsenet hän löysi omista verkostoistaan.
Kaksi vuotta myöhemmin rinkejä on Valtosen tiedossa nelisenkymmentä eri puolilla Suomea. Ringit keskittyvät kaupunkeihin ja alueille, joissa ulkomaalainen voi saada työntekijän oleskeluluvan siivoustyöhön. Yksi rinki työllistää yhden ihmisen täysipäiväisesti.
Työ on kotisiivousta. Yhden päivän aikana siivotaan kaksi kotia ja samassa kodissa käydään 1-4 viikon välein riippuen siitä, minkä verran vuoroja kukin ringin jäsen on varannut. Ringin jäsenet toimivat kaikki työnantajina, käytännössä työnantajan velvoitteista vastaa ringin vapaaehtoinen koordinaattori. Ringin jäsenille siivous on edullista: vuoro maksaa 70-80 euroa.
Hakimi aloitti työn siivoojana pakon edessä. Turvapaikanhakijana hän oli tehnyt oman alansa töitä, mutta työntekijän oleskelulupaa hän ei saanut omalle alalleen työvoiman saatavuusharkinnan vuoksi.
– Siinä tilanteessa ei ollut varaa valikoida, hän sanoo.
Sitten ensimmäisten rinkien byrokratia on lisääntynyt. Jos ennen koordinaattoria pystyi hoitamaan kaiken paperityön, nyt vaaditaan papereita kaikilta ringin jäseniltä ja tämä on myös pidentänyt käsittelyaikoja.
Tarve työperäiselle oleskelulle on korostunut turvapaikkaprosessin ongelmien ja turvapaikkapolitiikan kiristysten myötä.
Sipilä leikkasi oikeusapua
Valtonen luettelee ison tukun ongelmia, mutta sanoo, että monien ongelmien juurisyy on turvapaikanhakijoiden oikeusavun leikkaaminen Sipilän hallituskaudella. Ilman asiantuntevaa ja kyseiseen tapaukseen perehtynyttä avustajaa puhuttelupöytäkirjoista jää puuttumaan oleellisia tietoja.
– Panen toivoni siihen, että uusi hallitus korjaa asian.
EMMA GRÖNQVIST
Hakimi saapui Afganistanista Suomeen turvapaikanhakijana kuusi vuotta sitten.
Huolimatta siivousringistä Hakimi jatkoi myös toimistosiivousta iltaisin. Viikonloppuisin hän työstää dokumentteja.
– Minun täytyy tehdä kahta työtä, jotta voin saada perheeni Suomeen.
Koska Hakimi oleskelee työluvalla, perheenyhdistämisessä arvioidaan hakijan tuloja. Hakimin tapauksessa käteen tulee jäädä verojen jälkeen 2 400 euroa. Rahaa kuluu myös itse prosessiin: koko perheen täytyy matkustaa Suomen lähetystöön Intiaan. Matka tulkkeineen ja virallisine käännöksineen maksaa 6 000 euroa. Perheenyhdistäminen on ollut vireillä viime syyskuusta ja ikävä on kova.
Psyykkisesti kuormittavaa
Hakimi kertoo kestävänsä fyysisesti kahden työn rasituksen, mutta psyykkisesti tilanne on kuormittava. Kun kysyn missä Hakimi näkee itsensä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, hän kertoo tulleensa varovaiseksi toiveiden suhteen.
– Ennen kaikkea tahdon perheeni Suomeen. Toiseksi tahdon, että he saavat mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Siivousringissä Hakimi ei itseään enää viiden vuoden päästä näe.
– Haluan tehdä sitä, minkä osaan parhaiten ja johon minulla on koulutus, eli kuvata.
Uudelle hallitukselle Hakimilla on kaksi toivetta: olisi saatava lisää väyliä siihen, että turvapaikanhakijoina tulleet voisivat jäädä ja panostettava integraatioon.
www.kansanuutiset.fi
KATRI IMMONEN4.8.2019 12.00
KOTIMAA
Pari vuotta sitten perustettiin ensimmäiset siivousringit turvapaikanhakijoille, jotta he voisivat jäädä maahan. Nyt rinkejä on jo neljäkymmentä.
Hakimi, 30, siivoaa työkseen koteja siivousringin työntekijänä Helsingissä. Hän saapui Suomeen turvapaikanhakijana kuusi vuotta sitten. Afganistaniin jäi lapsi ja toista lasta odottava vaimo. Kotimaassaan Hakimi valokuvasi ja teki dokumentteja. Hän esiintyy jutussa sukunimellään yksityisyytensä suojelemiseksi.
– Minua uhkasi karkotus, ellen työllistyisi pian, Hakimi kertoo.
Hakimi tutustui turvapaikanhakijoiden parissa työskenteleviin, ja ajatus siivousringistä heräsi. Ensin piti kuitenkin hoitaa byrokratia ja löytää rinkiin jäsenet. Tänä aikana Hakimi löysi työn toimistosiivoojana. Joitakin kuukausia myöhemmin ringin toiminta käynnistyi syksyllä 2017.
– Olin saanut koulutuksen toiselta työnantajaltani ja tottunut siivoamaan kotini, joten työn aloittaminen oli helppoa. Vaikeinta oli ympäri pääkaupunkiseutua sijaitsevien kotien löytäminen.
Ensimmäinen rinki
Hakimin tarina muistuttaa Kotimajoitusverkoston viestintäasiantuntijana toimivan ihmisoikeusaktivisti Sanna Valtosen kertomusta ensimmäisen siivousringin perustamisesta saman vuoden keväällä. Silloin alaikäisenä maahan tullut, iänmääritysprosessin mukaan täysi-ikäinen afgaanipoika, jonka koko muu perhe asui jo Suomessa, uhattiin karkottaa Afganistaniin.
Maahanmuuttovirasto ei uskonut alaikäisyyteen eikä perheenyhdistäminen siis ollut mahdollista. Turvapaikkapäätöskin oli kielteinen. Ainoa keino jäädä oli löytää töitä.
Valtonen kertoo esiselvitysten jälkeen kasanneensa ringin kolmessa päivässä. Jäsenet hän löysi omista verkostoistaan.
Kaksi vuotta myöhemmin rinkejä on Valtosen tiedossa nelisenkymmentä eri puolilla Suomea. Ringit keskittyvät kaupunkeihin ja alueille, joissa ulkomaalainen voi saada työntekijän oleskeluluvan siivoustyöhön. Yksi rinki työllistää yhden ihmisen täysipäiväisesti.
Työ on kotisiivousta. Yhden päivän aikana siivotaan kaksi kotia ja samassa kodissa käydään 1-4 viikon välein riippuen siitä, minkä verran vuoroja kukin ringin jäsen on varannut. Ringin jäsenet toimivat kaikki työnantajina, käytännössä työnantajan velvoitteista vastaa ringin vapaaehtoinen koordinaattori. Ringin jäsenille siivous on edullista: vuoro maksaa 70-80 euroa.
Hakimi aloitti työn siivoojana pakon edessä. Turvapaikanhakijana hän oli tehnyt oman alansa töitä, mutta työntekijän oleskelulupaa hän ei saanut omalle alalleen työvoiman saatavuusharkinnan vuoksi.
– Siinä tilanteessa ei ollut varaa valikoida, hän sanoo.
Sitten ensimmäisten rinkien byrokratia on lisääntynyt. Jos ennen koordinaattoria pystyi hoitamaan kaiken paperityön, nyt vaaditaan papereita kaikilta ringin jäseniltä ja tämä on myös pidentänyt käsittelyaikoja.
Tarve työperäiselle oleskelulle on korostunut turvapaikkaprosessin ongelmien ja turvapaikkapolitiikan kiristysten myötä.
Sipilä leikkasi oikeusapua
Valtonen luettelee ison tukun ongelmia, mutta sanoo, että monien ongelmien juurisyy on turvapaikanhakijoiden oikeusavun leikkaaminen Sipilän hallituskaudella. Ilman asiantuntevaa ja kyseiseen tapaukseen perehtynyttä avustajaa puhuttelupöytäkirjoista jää puuttumaan oleellisia tietoja.
– Panen toivoni siihen, että uusi hallitus korjaa asian.
EMMA GRÖNQVIST
Hakimi saapui Afganistanista Suomeen turvapaikanhakijana kuusi vuotta sitten.
Huolimatta siivousringistä Hakimi jatkoi myös toimistosiivousta iltaisin. Viikonloppuisin hän työstää dokumentteja.
– Minun täytyy tehdä kahta työtä, jotta voin saada perheeni Suomeen.
Koska Hakimi oleskelee työluvalla, perheenyhdistämisessä arvioidaan hakijan tuloja. Hakimin tapauksessa käteen tulee jäädä verojen jälkeen 2 400 euroa. Rahaa kuluu myös itse prosessiin: koko perheen täytyy matkustaa Suomen lähetystöön Intiaan. Matka tulkkeineen ja virallisine käännöksineen maksaa 6 000 euroa. Perheenyhdistäminen on ollut vireillä viime syyskuusta ja ikävä on kova.
Psyykkisesti kuormittavaa
Hakimi kertoo kestävänsä fyysisesti kahden työn rasituksen, mutta psyykkisesti tilanne on kuormittava. Kun kysyn missä Hakimi näkee itsensä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, hän kertoo tulleensa varovaiseksi toiveiden suhteen.
– Ennen kaikkea tahdon perheeni Suomeen. Toiseksi tahdon, että he saavat mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Siivousringissä Hakimi ei itseään enää viiden vuoden päästä näe.
– Haluan tehdä sitä, minkä osaan parhaiten ja johon minulla on koulutus, eli kuvata.
Uudelle hallitukselle Hakimilla on kaksi toivetta: olisi saatava lisää väyliä siihen, että turvapaikanhakijoina tulleet voisivat jäädä ja panostettava integraatioon.
Turvapaikanhakijoille työtä ja toivoa siivousringistä
Pari vuotta sitten perustettiin ensimmäiset siivousringit turvapaikanhakijoille, jotta he voisivat jäädä maahan. Nyt rinkejä on jo neljäkymmentä. Hakimi, 30, siivoaa
www.kansanuutiset.fi
Sit rajanmies korjasi et "Finland"
