Pääministeri Rinne: Pohjoismaat ovat kuin ”neljä huonetta ja keittiö”, joiden toveruudelle erimielisyys maahanmuutosta on yksi pahimmista uhkista
Pääministeri Antti Rinne kertoi HS:lle Pohjoismaa-ajatuksiaan Reykjavikin kokouksen aattona.
Pääministeri Antti Rinne kertoi HS:lle Pohjoismaa-ajatuksiaan Reykjavikin kokouksen aattona.
Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir ja Suomen pääministeri Antti Rinne tapasivat Reykjavikissa pääministerin entisellä virka-asunnolla maanantai-iltana.
Petja Pelli HS
Julkaistu: 20.8. 10:44
REYKJAVIK
LÄHES viidenkymmenen kilometrin automatka lentokentältä Islannin pääkaupunkiin Reykjavikiin on suomalaiselle kuin vieraaseen planeettaan tutustumista.
Tummaa laavakenttää, louhikoita, Atlanttia. Eikä puun puuta missään. Täällä eivät lepikot totisesti peitä näkymiä.
Näitä maisemia saavat nyt taivastella myös viiden Pohjoismaan pääministerit ja Saksan liittokansleri
Angela Merkel.
Tänään tiistaina järjestetään Reykjavikissa Pohjoismaiden pääministereiden kesäkokous: asialistalla on ilmastonmuutoksen torjunta, suurvaltapolitiikan kiristyminen ja populismin nousu. Merkel on kunniavieras.
REYKJAVIKIÄ ympäröivään kuumaisemaan verrattuna Suomen suurlähettilään virka-asunto puutarhoineen näyttää kumman tavalliselta. Nyt voitaisiin taas olla missä tahansa Pohjoismaassa.
Suomen pääministeri
Antti Rinne on maanantai-iltana HS:n haastattelusta hieman myöhässä. Tarkoitus on puhua ajan kanssa Rinteen Pohjoismaa-ajatuksista, sillä Reykjavikissa pääministeri Rinne tapaa pohjoismaiset kollegansa yhdessä ensi kertaa.
Vartin päästä Rinne saapuu, ja lähetystön väki tarjoaa kuohuvaa. Myöhästymiselle oli syy. Rinteelle oli tullut puhelu Britannian uudelta pääministeriltä
Boris Johnsonilta.
”Hän halusi keskustella brexitistä ja siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä”, pääministeri kertoo. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa.
Tämä on oikeastaan aika kuvaavaa. Tänä päivänä Pohjoismaiden yhteistyö liittyy yhä useammin suuren maailman tuuliin.
Kuvaavaa tämä on siinäkin mielessä, että Pohjoismaat ovat samanlaisuudestaan huolimatta päätyneet monessa tärkeässä asiassa eri leireihin.
Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat EU-maita, Islanti ja Norja eivät. Vain Suomi on eurossa, ja ainoastaan Suomi ja Ruotsi ovat sotilasliitto Naton ulkopuolella.
Johnson oli kysynyt Rinteeltä, olisiko tämän mielestä vielä mahdollista avata EU:n ja Britannian brexit-sopimusta. ”Totesin, että ei ole. EU-27 on tässä yhtenäinen.”
Treffit kuitenkin sovittiin lähiviikoiksi.
POHJOISMAISELLA yhteistyöllä on saavutettu paljon. Pohjoismaat mainostaa itseään maailman integroituneimpana alueena. Työmarkkinat ovat yhteiset ja rajaesteitä – niin fyysisiä kuin byrokraattisia – on poistettu yksi kerrallaan.
Tämän tietävät esimerkiksi kymmenettuhannet Ruotsiin töihin lähteneet suomalaiset. Muutto ei ole vaikeaa.
”Minulla oli paljon ruotsinkielisiä ystäviä ja opin kielen sujuvasti.”
Kun Rinteeltä kysyy, minkä Pohjoismaiden välisen rajaesteen hän seuraavaksi poistaisi, ei hänelle tule mieleen heti mitään. Eikä tule avustajallekaan.
Pitkälle on tultu.
Mihin Pohjoismaiden yhteistyötä sitten nykyään tarvitaan? Rinteen mielestä yhteistyötä kannattaa tehdä jo sen vuoksi, että se on niin helppoa.
”Kyllähän tämä yhteiskuntarakenteiden yhtäläisyys on äärimmäinen voimavara”, Rinne toteaa.
Hän luettelee Pohjoismaan tunnusmerkkejä: reilu ja sopimiseen perustuva työelämä, turvaverkot ja osallistava demokratia, joka tunnistaa yhteiskunnan kipupisteet.
”Me ollaan vähän kuin sellainen neljä huonetta ja keittiö -kokonaisuus, jossa jokainen on vähän eri tavalla sisustettu ja väritetty mutta samassa huushollissa asutaan. Tulee sellainen kotoisa olo kun näiden pohjoismaisten kumppanien kanssa erilaisia asioita miettii. ”
Pääministeri ei paljasta, kuka on se keittiö. Huoneistossa asuvaa pohjoismaista perhettä hän suostuu kuitenkin kuvaamaan.
”No jos meidän ikärakennetta katsoo niin on se kypsien aikuisten perhe, jossa lapsetkin ovat jo aikuistuneet.”
Sitten Rinne vakavoituu. Hän sanoo, että juuri Pohjoismaiden lämpimistä väleistä johtuen häntä on ”harmittanut” Suomessa ruotsin kielestä käyty, ajoittain repivä keskustelu.
”Perhe asui Loviisassa 1965–1973. Silloin minulla oli paljon ruotsinkielisiä ystäviä ja opin kielen sujuvasti. Minulle se on ollut rikkaus.”
Tanskalaisten ja islantilaisten kanssa Rinne puhuu englantia, mutta Ruotsin pääministeri
Stefan Löfvenin kanssa on pärjätty ruotsiksi.
BREXITIN lisäksi haastattelussa nousee esiin pari muutakin kestouutisaihetta: Venäjän voimapolitiikka ja Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppanokittelu.
Suurvalta-ajattelu on palaamassa, ja sopimuksien arvo vähenee. Yhdysvaltojen presidentti
Donald Trump uhkaa Kiinaa uusilla tulleilla ja ilmoittaa samalla Yhdysvaltojen irrottautuvan keskipitkän matkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.
Kiina muuttuu nationalistisemmaksi, ja Venäjä sopisi kaikesta mielellään ”suurvaltojen kesken”.
Islannissa koolla olevat Pohjoismaat ja Saksa edustavat täsmälleen vastakkaista leiriä: ne haluavat maailman, jossa vahvimman oikeus ei ohita laajalla joukolla sovittuja sääntöjä.
Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir ja Suomen pääministeri Antti Rinne puhuivat kahdenkeskisessä tapaamisessaan muun muassa arktisesta yhteistyöstä.
Sellaisessa maailmassa pikkumailla voi edes joskus olla kokoaan enemmän valtaa. Siinä Pohjoismailla on yhteinen etu ajettavana.
”On luotava vakautta ja ennakoitavuutta ja vahvistettava kansainvälisiä instituutioita”, Rinne sanoo.
”Ylipäänsä yhteisten asioiden hoitamista vakiintuneella kansainvälisellä yhteistyöllä ennemmin kuin että reuhdotaan suuntaan tai toiseen yksittäisissä asioissa ja nähdään vain se oma lyhytnäköinen etu.”
Ennen Johnson-puhelua Rinne tapasi maanantai-iltana Islannin pääministerin
Katrín Jakobsdóttirin. Siinäkään ei vältytty suurvaltapolitiikalta. ”Puhuimme siitä, miten Arktisen yhteistyön kautta voitaisiin suurvaltojenkin välisiä jännitteitä lievittää.”
Lehdistö ei tätä keskustelua saanut seurata. Yhteiskuvia otettaessa Islannin pääministeri kuitenkin esitteli medialle koko suomen kielen repertuaarinsa: ”Kiitos. Minä rakastan sinua.”
MAAILMANPOLITIIKAN lisäksi Reykjavikissa puhutaan tiistaina myös ilmastonmuutoksen torjumisesta. Mukana on joukko pohjoismaisia yritysjohtajia.
Pohjoismaat haluaa olla 2030-visiossaan myös maailman kestävin alue.
Rinne uskoo, että etenkin ilmastotutkimuksen ja -keksintöjen saralla Pohjoismaat voisivat auttaa tosiaan. Sitä kautta voi syntyä myös taloudellista hyötyä, jos Pohjoismaiden ilmastokeksintöjä saadaan vietyä maailmalle.
”Voimme hyötyä tästä taloudellisesti”, Rinne sanoo. ”Siitä voi tulla meille uuden hyvinvoinnin rakentamisen pohja.”
MAAHANMUUTTOA ei ole mainittu Reykjavikin kokouksen aihelistoilla. Epäsuorasti se on kuitenkin mukana.
Rinne on vakuuttunut siitä, että maahanmuuton aiheuttamat erimielisyydet ovat yhä yksi suurimpia uhkia Pohjoismaiden toveruudelle. Ruotsin ja Tanskan välit kiristyivät etenkin pakolaissyksynä 2015, kun rajatarkastuksia alettiin tehdä.
Pääministeri Rinteen mielestä Pohjoismaiden samankaltaisuudet ovat huomattavasti eroja suurempia. (KUVA: LINDA MANNER / HS)
Ehkä selkeimmin joukosta erottuu Tanska. Tanskassa sosiaalidemokraattinen puolue on kannattanut esimerkiksi kiintiöitä ei-länsimaalaisille maahanmuuttajille. Tällaista tuskin Suomen demarit ehdottaisivat.
”Ainakin retoriikka on siellä paljon kovempaa”, Rinne sanoo. ”He hävisivät siellä viidet vaalit peräkkäin maahanmuuton takia, siinä mielessä sen voi ymmärtää.”
Nyt kevään vaaleissa Tanskan vasemmistoblokki voitti vaalit ja Tanskan pääministeriksi nousi sosiaalidemokraatti
Mette Frederiksen.
Rinteestä tärkeintä olisi, että tulevat pakolaiskriisit saataisiin EU:n tasolla ratkottua ilman että EU:n sisärajoja joudutaan sulkemaan.
”Meidän pitää pystyä luomaan politiikkaa, joka saa ihmiset tuntemaan, että asiat ovat hallinnassa.”
www.iltalehti.fi
