Pakolaisuus


Saksa hakee neljä Isisin taistelijoiden lasta Syyriasta – seuraa muun Euroopan esimerkkiä

Tänään klo 16:30
Yksi lapsista on lehtitiedon mukaan kuuden kuukauden ikäinen.

Isistaistelijoiden vaimoja luovutettiin mediatietojen mukaan al-Holin leiriltä omaistensa haltuun. 800 syyrialaista naista luovutettiin leiriltä 3. kesäkuuta. Kurdit ylläpitävät al-Holin leiriä.
Isistaistelijoiden vaimoja luovutettiin mediatietojen mukaan al-Holin leiriltä omaistensa haltuun. 800 syyrialaista naista luovutettiin leiriltä 3. kesäkuuta. Kurdit ylläpitävät al-Holin leiriä.


Isistaistelijoiden vaimoja luovutettiin mediatietojen mukaan al-Holin leiriltä omaistensa haltuun. 800 syyrialaista naista luovutettiin leiriltä 3. kesäkuuta. Kurdit ylläpitävät al-Holin leiriä. EPA/AOP
Saksa hakee Syyriasta pakolaisleiriltä Saksaan neljä Isisin taistelijan lasta. Kaikki ovat orpoja, joten turvallisuusriskiä pidetään pienenä, kertoo saksalaislehti Welt.
Lehden tietojen mukaan yksi lapsista on kuuden kuukauden ikäinen ja hänellä aivokasvain.
Lapset otettiin vastaan Syyrian ja Irakin rajalla. Heidät luovutetaan omaisille, jotka vievät heidät Saksaan.
Saksa seuraa muiden eurooppalaisten maiden esimerkkiä. Ranska haki kotiin kesäkuussa 12 ranskalaisten isistaistelijoiden orvoksi jäänyttä lasta. Samalla lennolla tuli kaksi hollantilaista lasta, jotka luovutettiin Alankomaiden viranomaisille, kertoo brittilehti Guardian.
Welt-lehden mukaan syyrialaisilla leireillä on yli sata saksalaista lasta. Heinäkuun alussa oikeusistuin Berliinissä linjasi, että Saksan ulkoministeriön tulee pikaisesti selvittää kolmen syyrialaisella al-Holin pakolaisleirillä olevan alaikäisen lapsen henkilöllisyys.
Oikeus totesi, että näille lapsille ja heidän ala-Saksista kotoisin oleva äitinsä paluu Saksaan tulee mahdollistaa ”kansallisen suojeluvelvollisuuden” nojalla.
Ei ole selvää, liittyvätkö tapaukset toisiinsa.
Juttua päivitetty kello 16.41. Lisätty tiedot oikeuden päätöksestä.
 
Virosta näitä maahantulokiellossa olijoita pyrkii koko ajan; tai ainakin niin että viranomaisilla on tietoa asiasta. En muista yhtäkään joka olisi tullut Ruotsin laivalta.
Ilmajoki ei vaan ole paikka jossa akkipaata kuvittelisi hiljan karkotetun virolaisen pizzeriassa riehumassa. Tosin ei se svenssonillekin omInaiselta toiminnalta kuulosta.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmajoki ei vaan ole paikka jossa akkipaata kuvittelisi hiljan karkotetun virolaisen pizzeriassa riehumassa. Tosin ei se svenssonillekin omnaiselta toiminnalta kuulosta.

Oma veikkaus on romanian manne, hakemassa työrauhaa mummojen rullaamista varten syrjäisimmiltä seuduilta.
 
Eikös se saatettu kotimaahansa vievään laivaan, tai jotain? Voi toki olla myös esim Pietarista, mutta toisaalta kyllä niitä työmiehiä tarvitaan myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla joten ei se Pohjanmaa mielestä mitään sulje pois.
 
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006209861.html

Pääministeri Rinne: Pohjoismaat ovat kuin ”neljä huonetta ja keittiö”, joiden toveruudelle erimielisyys maahanmuutosta on yksi pahimmista uhkista
Pääministeri Antti Rinne kertoi HS:lle Pohjoismaa-ajatuksiaan Reykjavikin kokouksen aattona.

Pääministeri Antti Rinne kertoi HS:lle Pohjoismaa-ajatuksiaan Reykjavikin kokouksen aattona.


Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir ja Suomen pääministeri Antti Rinne tapasivat Reykjavikissa pääministerin entisellä virka-asunnolla maanantai-iltana.
Petja Pelli HS
Julkaistu: 20.8. 10:44


REYKJAVIK

LÄHES viidenkymmenen kilometrin automatka lentokentältä Islannin pääkaupunkiin Reykjavikiin on suomalaiselle kuin vieraaseen planeettaan tutustumista.

Tummaa laavakenttää, louhikoita, Atlanttia. Eikä puun puuta missään. Täällä eivät lepikot totisesti peitä näkymiä.

Näitä maisemia saavat nyt taivastella myös viiden Pohjoismaan pääministerit ja Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Tänään tiistaina järjestetään Reykjavikissa Pohjoismaiden pääministereiden kesäkokous: asialistalla on ilmastonmuutoksen torjunta, suurvaltapolitiikan kiristyminen ja populismin nousu. Merkel on kunniavieras.

REYKJAVIKIÄ ympäröivään kuumaisemaan verrattuna Suomen suurlähettilään virka-asunto puutarhoineen näyttää kumman tavalliselta. Nyt voitaisiin taas olla missä tahansa Pohjoismaassa.

Suomen pääministeri Antti Rinne on maanantai-iltana HS:n haastattelusta hieman myöhässä. Tarkoitus on puhua ajan kanssa Rinteen Pohjoismaa-ajatuksista, sillä Reykjavikissa pääministeri Rinne tapaa pohjoismaiset kollegansa yhdessä ensi kertaa.

Vartin päästä Rinne saapuu, ja lähetystön väki tarjoaa kuohuvaa. Myöhästymiselle oli syy. Rinteelle oli tullut puhelu Britannian uudelta pääministeriltä Boris Johnsonilta.

”Hän halusi keskustella brexitistä ja siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä”, pääministeri kertoo. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa.

Tämä on oikeastaan aika kuvaavaa. Tänä päivänä Pohjoismaiden yhteistyö liittyy yhä useammin suuren maailman tuuliin.

Kuvaavaa tämä on siinäkin mielessä, että Pohjoismaat ovat samanlaisuudestaan huolimatta päätyneet monessa tärkeässä asiassa eri leireihin.

Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat EU-maita, Islanti ja Norja eivät. Vain Suomi on eurossa, ja ainoastaan Suomi ja Ruotsi ovat sotilasliitto Naton ulkopuolella.

Johnson oli kysynyt Rinteeltä, olisiko tämän mielestä vielä mahdollista avata EU:n ja Britannian brexit-sopimusta. ”Totesin, että ei ole. EU-27 on tässä yhtenäinen.”

Treffit kuitenkin sovittiin lähiviikoiksi.

POHJOISMAISELLA yhteistyöllä on saavutettu paljon. Pohjoismaat mainostaa itseään maailman integroituneimpana alueena. Työmarkkinat ovat yhteiset ja rajaesteitä – niin fyysisiä kuin byrokraattisia – on poistettu yksi kerrallaan.

Tämän tietävät esimerkiksi kymmenettuhannet Ruotsiin töihin lähteneet suomalaiset. Muutto ei ole vaikeaa.

”Minulla oli paljon ruotsinkielisiä ystäviä ja opin kielen sujuvasti.”
Kun Rinteeltä kysyy, minkä Pohjoismaiden välisen rajaesteen hän seuraavaksi poistaisi, ei hänelle tule mieleen heti mitään. Eikä tule avustajallekaan.

Pitkälle on tultu.

Mihin Pohjoismaiden yhteistyötä sitten nykyään tarvitaan? Rinteen mielestä yhteistyötä kannattaa tehdä jo sen vuoksi, että se on niin helppoa.

”Kyllähän tämä yhteiskuntarakenteiden yhtäläisyys on äärimmäinen voimavara”, Rinne toteaa.

Hän luettelee Pohjoismaan tunnusmerkkejä: reilu ja sopimiseen perustuva työelämä, turvaverkot ja osallistava demokratia, joka tunnistaa yhteiskunnan kipupisteet.

”Me ollaan vähän kuin sellainen neljä huonetta ja keittiö -kokonaisuus, jossa jokainen on vähän eri tavalla sisustettu ja väritetty mutta samassa huushollissa asutaan. Tulee sellainen kotoisa olo kun näiden pohjoismaisten kumppanien kanssa erilaisia asioita miettii. ”

Pääministeri ei paljasta, kuka on se keittiö. Huoneistossa asuvaa pohjoismaista perhettä hän suostuu kuitenkin kuvaamaan.

”No jos meidän ikärakennetta katsoo niin on se kypsien aikuisten perhe, jossa lapsetkin ovat jo aikuistuneet.”

Sitten Rinne vakavoituu. Hän sanoo, että juuri Pohjoismaiden lämpimistä väleistä johtuen häntä on ”harmittanut” Suomessa ruotsin kielestä käyty, ajoittain repivä keskustelu.

”Perhe asui Loviisassa 1965–1973. Silloin minulla oli paljon ruotsinkielisiä ystäviä ja opin kielen sujuvasti. Minulle se on ollut rikkaus.”

Tanskalaisten ja islantilaisten kanssa Rinne puhuu englantia, mutta Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kanssa on pärjätty ruotsiksi.

BREXITIN lisäksi haastattelussa nousee esiin pari muutakin kestouutisaihetta: Venäjän voimapolitiikka ja Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppanokittelu.

Suurvalta-ajattelu on palaamassa, ja sopimuksien arvo vähenee. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump uhkaa Kiinaa uusilla tulleilla ja ilmoittaa samalla Yhdysvaltojen irrottautuvan keskipitkän matkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Kiina muuttuu nationalistisemmaksi, ja Venäjä sopisi kaikesta mielellään ”suurvaltojen kesken”.

Islannissa koolla olevat Pohjoismaat ja Saksa edustavat täsmälleen vastakkaista leiriä: ne haluavat maailman, jossa vahvimman oikeus ei ohita laajalla joukolla sovittuja sääntöjä.


Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir ja Suomen pääministeri Antti Rinne puhuivat kahdenkeskisessä tapaamisessaan muun muassa arktisesta yhteistyöstä.
Sellaisessa maailmassa pikkumailla voi edes joskus olla kokoaan enemmän valtaa. Siinä Pohjoismailla on yhteinen etu ajettavana.

”On luotava vakautta ja ennakoitavuutta ja vahvistettava kansainvälisiä instituutioita”, Rinne sanoo.

”Ylipäänsä yhteisten asioiden hoitamista vakiintuneella kansainvälisellä yhteistyöllä ennemmin kuin että reuhdotaan suuntaan tai toiseen yksittäisissä asioissa ja nähdään vain se oma lyhytnäköinen etu.”

Ennen Johnson-puhelua Rinne tapasi maanantai-iltana Islannin pääministerin Katrín Jakobsdóttirin. Siinäkään ei vältytty suurvaltapolitiikalta. ”Puhuimme siitä, miten Arktisen yhteistyön kautta voitaisiin suurvaltojenkin välisiä jännitteitä lievittää.”

Lehdistö ei tätä keskustelua saanut seurata. Yhteiskuvia otettaessa Islannin pääministeri kuitenkin esitteli medialle koko suomen kielen repertuaarinsa: ”Kiitos. Minä rakastan sinua.”

MAAILMANPOLITIIKAN lisäksi Reykjavikissa puhutaan tiistaina myös ilmastonmuutoksen torjumisesta. Mukana on joukko pohjoismaisia yritysjohtajia.

Pohjoismaat haluaa olla 2030-visiossaan myös maailman kestävin alue.

Rinne uskoo, että etenkin ilmastotutkimuksen ja -keksintöjen saralla Pohjoismaat voisivat auttaa tosiaan. Sitä kautta voi syntyä myös taloudellista hyötyä, jos Pohjoismaiden ilmastokeksintöjä saadaan vietyä maailmalle.

”Voimme hyötyä tästä taloudellisesti”, Rinne sanoo. ”Siitä voi tulla meille uuden hyvinvoinnin rakentamisen pohja.”

MAAHANMUUTTOA ei ole mainittu Reykjavikin kokouksen aihelistoilla. Epäsuorasti se on kuitenkin mukana.

Rinne on vakuuttunut siitä, että maahanmuuton aiheuttamat erimielisyydet ovat yhä yksi suurimpia uhkia Pohjoismaiden toveruudelle. Ruotsin ja Tanskan välit kiristyivät etenkin pakolaissyksynä 2015, kun rajatarkastuksia alettiin tehdä.


Pääministeri Rinteen mielestä Pohjoismaiden samankaltaisuudet ovat huomattavasti eroja suurempia. (KUVA: LINDA MANNER / HS)
Ehkä selkeimmin joukosta erottuu Tanska. Tanskassa sosiaalidemokraattinen puolue on kannattanut esimerkiksi kiintiöitä ei-länsimaalaisille maahanmuuttajille. Tällaista tuskin Suomen demarit ehdottaisivat.

”Ainakin retoriikka on siellä paljon kovempaa”, Rinne sanoo. ”He hävisivät siellä viidet vaalit peräkkäin maahanmuuton takia, siinä mielessä sen voi ymmärtää.”

Nyt kevään vaaleissa Tanskan vasemmistoblokki voitti vaalit ja Tanskan pääministeriksi nousi sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen.

Rinteestä tärkeintä olisi, että tulevat pakolaiskriisit saataisiin EU:n tasolla ratkottua ilman että EU:n sisärajoja joudutaan sulkemaan.

”Meidän pitää pystyä luomaan politiikkaa, joka saa ihmiset tuntemaan, että asiat ovat hallinnassa.”

”Meidän pitää pystyä luomaan politiikkaa, joka saa ihmiset tuntemaan, että asiat ovat hallinnassa.”

Onhan avointen ovien päivät ihan hallittua politiikkaa.
 
Lähes puolet suomalaisista vastustaa Välimerestä pelastettujen vastaanottamista — perussuomalaiset ja keskustalaiset nihkeimpiä
Politiikka
05:00
Niklas Holmberg
Koko kansasta vajaa puolet vastustaa ja runsas kolmannes kannattaa Välimerestä pelastettujen turvapaikanhakijoiden ottamista Suomeen.
JUKKA PASONEN
image.jpg

Valtaosa perussuomalaisten ja puolet keskustan kannattajista tyrmää Välimerestä pelastettujen turvapaikanhakijoiden ottamisen Suomeen, kertoo MT:n elokuun alussa teettämä kysely.
Myönteisimmin Välimerestä pelastettujen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen suhtautuvat vihreiden, rkp:n ja vasemmistoliiton äänestäjät. SDP:n äänestäjät ovat hieman kokoomuksen äänestäjiä myötämielisempiä Välimeren pakolaisille.
Koko kansasta vajaa puolet vastustaa ja runsas kolmannes kannattaa Välimerestä pelastettujen turvapaikanhakijoiden ottamista Suomeen. Joka kuudes ei osaa määritellä kantaansa asiaan. Miehet suhtautuvat naisia kriittisemmin turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Ikäryhmittäin nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat ovat suopeampia Välimerestä pelastettujen tulolle Suomeen, kun taas enemmistö keski-ikäisistä torjuu pakolaiset.

Ammattiryhmistä yrittäjät suhtautuvat turvapaikanhakijoihin kielteisimmin. Korkeampi koulutustaso ja paremmat ansiot taas näkyvät myönteisempänä suhtautumisena Välimerestä pelastettujen vastaanottamiseen.
Suomi on kesän aikana ilmoittanut ottavansa vastaan yhteensä 13 Välimerestä pelastettua turvapaikanhakijaa.
EU-ministerivaliokunta on linjannut, että turvapaikanhakijoiden vastaanotto oli kertaluontoinen. Hallituksen linja on, että jatkossa Suomi pidättäytyy ottamasta vastaan sisäisesti siirrettäviä turvapaikanhakijoita, kunnes EU:ssa on sovittu väliaikaisesta sisäisten siirtojen järjestelystä. Turvapaikkapolitiikka on hiertänyt hallituksessa erityisesti keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden välejä.
Tutkimuksen toteutti MT:n pyynnöstä TNS Kantar Agri. Tutkimuksessa haastateltiin 1094 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on koko väestön osalta kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
 
Ammattiryhmistä yrittäjät suhtautuvat turvapaikanhakijoihin kielteisimmin. Korkeampi koulutustaso ja paremmat ansiot taas näkyvät myönteisempänä suhtautumisena Välimerestä pelastettujen vastaanottamiseen.

Tuossa näkyy suoraan se, että kuka on ja miten paljon kontaktissa noiden kanssa. Ja/tai joiden elämään vaikuttaa eniten valtion holtiton maahanmuuttopolitiikka.
 
Tuossa näkyy suoraan se, että kuka on ja miten paljon kontaktissa noiden kanssa. Ja/tai joiden elämään vaikuttaa eniten valtion holtiton maahanmuuttopolitiikka.
Joo, hyvällä asuinalueella on mukava laittaa lapset yksityiskouluun ja sen päälle moraaliposeerata somessa.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10929712

Vastaanottokeskuksen vahingoista syntyi mittava oikeuskiista – miljoonakorvausta vaativa kiinteistöyhtiö: "Täällä on rikottu paikkoja tahallaan"
Kiista SPR:n turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen vahingoista on ensimmäistä kertaa oikeuden pohdittavana.


Joukko vakavia henkilöitä nousee ennen sotia rakennetun kivitalon portaita. Kanta-Hämeen käräjäoikeus on päättänyt tehdä katselmuksen Hämeenlinnan Mainiemen tiloihin, joissa toimi puolentoista vuoden ajan SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille.

– Täällä on rikottu paikkoja tahallaan. Kyse ei ole mistään tavallisesta kulumisesta, puuskahtaa vuokraajan, Kiinteistö Oy Lehto & Nummenmaan hallituksen puheenjohtaja Juho Nummenmaa.

Juho Nummenmaa.


Juho Nummenmaan mukaan turvapaikanhakijat jättivät tilat karmeaan kuntoon. Timo Leponiemi / Yle
– Kyse on pääosin normaalista kulumisesta, kun kysessä on ollut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, vastaa puolestaan SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen.

Savolainen kertoo, että SPR on valmis korvaamaan sen, mitä voidaan katsoa normaalista poikkeavaksi kulumiseksi, mutta tarjous ei ole kelvannut vastapuolelle.

– SPR:n tarjoamalla summalla, noin 52 000 euroa, ei saisi kuin pienen osan rikotuista tiloista korjatuksi. Siksi vaadimme korvauksena 400 000 euroa, vastaa Juho Nummenmaa.

Vuokraaja vaatii 400 000 euron lisäksi 600 000 euron korvauksia siitä, että tiloja ei ole voitu vuokrata uudelleen, koska ne ovat niin huonossa kunnossa. Koko korvausvaaade on siis noin miljoona euroa.

Kaiken takana vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden määrä
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä räjähti Suomessa viranomaisten käsiin. Heitä saapui noin 32 000. Siksi Maahanmuuttovirasto ja Suomen Punainen Risti hakivat urakalla tiloja vastaanottokeskuksiksi.

Elo vastaanottokeskuksissa ei ana ollut hyvien tapojen mukaista. Useat tilojaan vuokralle antaneet valittivat asiasta, mutta asiat sovittiin neuvottelemalla.

Hämeenlinnnan Mainiemen tilanteestakin käytiin neuvotteluja pitkään, mutta käsitykset turvapaikanhakijoiden aiheuttamista vahingoista olivat liian suuret ja asia päätyi käräjille.

Kohta on tulossa toinen vastaavanlainen tapaus, kun Lapin käräjäoikeus saa käsiteltäväkseen kiistan Kolarin kunnassa olleen vastaanottokeskuksen vahingoista.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus käsittelee kuitenkin vastaanottokeskuksen korvauskiistaa ensimmäisenä Suomessa. Siksi sen tulevalla päätöksellä ennakkotapauksen luonne.

Yksi kantaja – kaksi vastaajaa?
Yksityinen kiinteistöyhtiö teki vuokrasopimuksen SPR:n Hämeen piirin kanssa. Kuitenkin jo valmistelevassa oikeudenkäynnissä istui mukana myös Maahanmuuttoviraston edustaja.

Pentti Savolainen


SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen myöntää, että paikkoja on rikottu, mutta pitää vuokraajan vaaatimuksia täysin liioiteltuina.Timo Leponiemi / Yle
– Vastaanottokeskukset toimivat Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta ja virasto on se, joka vastaanottokeskuksen toiminnat SPR:ltä tilaa ja maksaa myös kustannukset, selittää SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen Maahanmuuttoviraston kiinnostusta.

Kantaja eli vuokraaja on kokenut tilanteen vaikeaksi.

– Maahanmuuttoviraston ja SPR:n taktiikkana on ollut painostaminen ja väsyttäminen. Se on ilmeisimmin tehonnut useisiin vuokranantajiin, arvioi Juho Nummenmaa.

– Yksittäinen kiinteistönomistaja on aika heikoilla, kun SPR ja valtion virasto vyöryy vastapuolella.
 
Keskimääräisen kontaktin luonne on myös koulutettujen kohdalla, kuten yliopistoissa, erilainen jos verrokkina on osa ostarikohtamisista.

Sepä se, kun kokemukset on vain yliopiston vaihtareista ja työelämässä ulkomaisista kollegoista niin tuntuvat ihan ok sakilta. Ja sitä varmasti aidosti ovatkin.

Mutta se porukka ulkomaalaisista mikä lähiöissä elää omaa kulttuuriaan nauttien vain kansalaispalkkasta on täysin eri väkeä. Tähän väkeen keskiverto valkokaulustyöläisellä ei ole mitään kosketusta. Ei töissä eikä vapaalla.

Myönnän itsekin kuuluvani tuohon sakkiin. Ei ole omassa elämässä minkäänlaista kosketusta näihin elintasosiirtolaisiin. Ei ole lasten luokilla ainuttakaan Muhammedia. Naapuruston ulkomaalaiset ovat "nokiainsinöörejä" ja Ruotsista naituja lätkävaimoja.
 
Vuoden 2015 jälkimaininkeja nokitaan pitkään. Kiinteistö hakee miljoonaa. SPR tarjoaa 52 000. "Normaalia kulumista".

Vastaanottokeskuksen vahingoista syntyi mittava oikeuskiista – miljoonakorvausta vaativa kiinteistöyhtiö: "Täällä on rikottu paikkoja tahallaan"


 
Vuoden 2015 jälkimaininkeja nokitaan pitkään. Kiinteistö hakee miljoonaa. SPR tarjoaa 52 000. "Normaalia kulumista".

Vastaanottokeskuksen vahingoista syntyi mittava oikeuskiista – miljoonakorvausta vaativa kiinteistöyhtiö: "Täällä on rikottu paikkoja tahallaan"


– Kyse on pääosin normaalista kulumisesta, kun kysessä on ollut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, vastaa puolestaan SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen.
 
Back
Top