Niin kusi on kait aika turvallista, se on melkein steriili neste ainakin ulos tullessaan..... paska olisi biologista sodankäyntiä....
Viimeksi muokattu:
Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
Niin kusi on kait aika turvallista, se on melkein steriili neste ainakin ulos tullessaan..... paska olisi biologista sodankäyntiä....
Harvinaisen asiallinen kommentti..
Ilkka Ahtiaisen kommentti: Talvisodan tragediasta on falskia hakea perusteita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle
Ilkka Ahtiaisen kommentti: Talvisodan tragediasta on falskia hakea perusteita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle
Kerta toisensa jälkeen ajankohtaisessa pakolais- ja siirtolaiskeskustelussa esitetään Suomen lähihistoriaan liittyvä argumentti, jolla yritetään perustella, miksi Suomen pitäisi ottaa vastaan sen kummempia kyselemättä tänne haluavat turvapaikanhakijat. Tuo argumentti on, että Suomi evakuoi ja...www.mtvuutiset.fi
Karjalazet Nuoret Suomes
@Karjalazet
KNŠ tuomitsee jyrkästi Ilkka Ahtiaisen kommentin ja tavan käyttää Karjalan evakkoja lyömäaseena Turkin pakolaisia ja yleisesti turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa. Inhimillinen kärsimys ja sotaa pakenevien hätä yhdistää sekä evakkoja että nykyajan hädänalaisia.
Karjalazet Nuoret Suomes
·
10. maalisk.
Vastauksena käyttäjälle
@Karjalazet
Ahtiainen osoittaa piittaamattomuutta perusasioiden selvittämisestä väittäessään, ettei karjalaisten ja suomalaisten välillä olisi vallinnut kulttuurieroja ja kielimuuria. Osa karjalaisista kohtasi ongelmia uskontonsa, kielensä, kulttuurinsa tai joillain paikkakunnilla jopa
Karjalazet Nuoret Suomes
·
10. maalisk.
murteensa takia työhönotossa ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Nämäkin kokemukset ovat universaaleja ja pakolaiset joutuvat myös nykyään kamppailemaan samantapaisten ongelmien kanssa.
Mikäs ryhmä nämä Nuoret on?
Karjalazet Nuoret Suomes
@Karjalazet
KNŠ tuomitsee jyrkästi Ilkka Ahtiaisen kommentin ja tavan käyttää Karjalan evakkoja lyömäaseena Turkin pakolaisia ja yleisesti turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa. Inhimillinen kärsimys ja sotaa pakenevien hätä yhdistää sekä evakkoja että nykyajan hädänalaisia.
Karjalazet Nuoret Suomes
·
10. maalisk.
Vastauksena käyttäjälle
@Karjalazet
Ahtiainen osoittaa piittaamattomuutta perusasioiden selvittämisestä väittäessään, ettei karjalaisten ja suomalaisten välillä olisi vallinnut kulttuurieroja ja kielimuuria. Osa karjalaisista kohtasi ongelmia uskontonsa, kielensä, kulttuurinsa tai joillain paikkakunnilla jopa
Karjalazet Nuoret Suomes
·
10. maalisk.
murteensa takia työhönotossa ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Nämäkin kokemukset ovat universaaleja ja pakolaiset joutuvat myös nykyään kamppailemaan samantapaisten ongelmien kanssa.
Ei mitään hajua, Silakka fb-ryhmästä huomasin
Soldierblue
Ylipäällikkö
Suomi pitäisi lähettää sinne Karhu ryhmän ja nämä Rajavartiolaitoksen erikoisjoukot, ne jota perustettiin 90 luvulla
kaislajääkäri
Eversti
Joku "Tuomo Kondie" ja "Laura Hirvonen" näkyvät esiintyvän seuran nimissä
Solidsnake
Respected Leader
Laatokkaa tuskin nähneetkään, ehkä laatokalla ajavat
kaislajääkäri
Eversti
Jotenkin minulle tuli tietyn kaalin tai mahorkan haju nenään...
Myös rajat auki -vaatimus on tässä tilanteessa populismia
Vaihtoehto ei voi olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.
Yrjö Rautio
Julkaistu: 18:23
Kuva: AKU ISOTALO
POPULISMI antaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Yleensä tällaisia vastauksia antavat oikeistopopulistit.
Nyt samaan syntiin lankeavat myös heidän vastavoimansa. Kreikan – ja Euroopan – pitäisi heidän mukaansa vain avata ovensa Turkin rajalle kuljettamille siirtolaisille. Näin monimutkaiseen ongelman ei ole niin yksinkertaista ratkaisua.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Turkin ja Kreikan rajalle syntynyt tilanne on selvä: Kreikkaan pyrkivät tuhannet ihmiset tulisi päästää rajan yli, jotta heidän tarpeensa saada turvapaikka voitaisiin oikeudellisesti pätevällä tavalla selvittää. Siihen selvät asiat loppuvatkin.
PAKOLAISUUDEN ja siihen sekoittuvan siirtolaisuuden taustalla on yleensäkin monimutkaisia historiallisia ja poliittisia syitä. Turkin ja Kreikan rajalle syntyneen pattitilanteen syyt ovat erityisen monimutkaisia.
Tilanne on nyt erilainen kuin vuoden 2015 pakolaisaallon aikana. Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttää nyt pakolaisia häikäilemättä pelinappuloina hybridisodassaan Euroopan unionia vastaan.
Tilanteeseen on iso joukko muitakin syyllisiä. Heihin kuuluvat muiden muassa Syyrian diktaattori Bašar al-Assad, joka on käynyt kohta vuosikymmenen sotaa omaa kansaansa vastaan, ja häntä tukevat Venäjä ja Iran.
Syyllinen on myös EU. Se ei ole kyennyt vuoden 2015 kokemusten jälkeenkään sopimaan yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Se antoi Turkin käsiin ladatun aseen, kun se solmi Turkin kanssa vuonna 2016 sopimuksen pakolaisvirran pysäyttämisestä Turkkiin.
EU kuvitteli pääsevänsä eroon pakolaisongelmastaan myymällä sen kuudella miljardilla eurolla Turkille. Kaikki tiesivät, että oli vain ajan kysymys, milloin Erdoğan kääntää aseen kohti sen antajan niskaa ja uhkaa painaa liipaisinta. Nyt sen aika on tullut.
KREIKKA on EU:n jäsenmaista köyhimpiä. Se joutuu ottamaan vastaan suurimmat siirtolaispaineet, mutta EU on jättänyt sen käytännössä yksin. Sen edellytykset suoriutua satojen tuhansien uusien siirtolaisten aallosta ovat heikot, ainakin ilman mittavaa apua muista EU-maista.
Rajavalvonta-apua Kreikka onkin jo saanut, mutta se ei poista huolta, että uudet tulijat jäisivät pysyvästi sen huoleksi. EU ei ole kyennyt sopimaan tähänkään asti vastuun ja siirtolaisten jaosta. Miten se kykenisi siihen nyt?
Kreikan rajaviranomaiset ovat syyllistyneet maahan pyrkivien kohtuuttomaan kovakouraiseen kohteluun. Se on tietenkin tuomittavaa.
VAIHTOEHTO EI voi kuitenkaan olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita. Turkin leireillähän on nelisen miljoonaa pakolaista.
On epäselvää jopa se, mikä olisi ihmisoikeuksien kannalta parasta. Olot pakolaisleireillä ovat kurjat, mutta vielä pahemmin poljetaan niiden oikeuksia, jotka on ajettu rajalle valtapelin nappuloiksi. Rajan välitön avaamien voisi aiheuttaa vastaanottajamaissa kaaoksen, jossa siirtolaisten ihmisoikeudet olisivat halpaa tavaraa.
Tilanne olisi pysyttävä purkamaan tavalla tai toisella hallitusti. EU:n tulisi viimeistään nyt sopia yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Siihen on vain vaikea uskoa. Monissa EU-maissa on voimakas pelko oikeistopopulismin noususta. Muutamissa populistit ovat jo vallassa, eivätkä nämä maat ota vastaan turvapaikan hakijoita eivätkä taivu minkäänlaiseen vastuun jakoon.
TURVAPAIKKAPOLITIIKKAA säätelee YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimus. Jotkut ovat Suomessakin esittäneet siitä luopumista tai sen muuttamista. Tilanne on nyt kokonaan toinen kuin silloin, kun sopimus solmittiin, he perustelevat.
Onhan se toinen. Eurooppa oli vielä vuonna 1951 suurilta osin rauniona sodan jäljiltä, miljoonat ihmiset olivat joutuneet jättämään kotimaansa, satoja tuhansia asui leireillä. Bruttokansantuote on nyt Suomessa noin 3,5 kertaa suurempi kuin vuonna 1951. Muissa EU-maissa kasvu on ollut keskimäärin samaa luokkaa.
Varaa turvapaikkaa hakevien inhimilliseen ja sopimusten mukaiseen kohteluun on nyt enemmän kuin koskaan. Myös institutionaaliset valmiudet käsitellä pakolaisvirtoja ovat paremmat kuin koskaan.
Suurin muutos taitaa olla toisaalla. Sodan opetukset eivät ole enää tuoreessa muistissa, kuten 1951. Arvot ja asenteet ovat koventuneet, itsekkyys, äärioikeistolaisuus ja kiihkonationalismi jälleen nousussa.
www.hs.fi
Vaihtoehto ei voi olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.
Yrjö Rautio
Julkaistu: 18:23
Kuva: AKU ISOTALO
POPULISMI antaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Yleensä tällaisia vastauksia antavat oikeistopopulistit.
Nyt samaan syntiin lankeavat myös heidän vastavoimansa. Kreikan – ja Euroopan – pitäisi heidän mukaansa vain avata ovensa Turkin rajalle kuljettamille siirtolaisille. Näin monimutkaiseen ongelman ei ole niin yksinkertaista ratkaisua.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Turkin ja Kreikan rajalle syntynyt tilanne on selvä: Kreikkaan pyrkivät tuhannet ihmiset tulisi päästää rajan yli, jotta heidän tarpeensa saada turvapaikka voitaisiin oikeudellisesti pätevällä tavalla selvittää. Siihen selvät asiat loppuvatkin.
PAKOLAISUUDEN ja siihen sekoittuvan siirtolaisuuden taustalla on yleensäkin monimutkaisia historiallisia ja poliittisia syitä. Turkin ja Kreikan rajalle syntyneen pattitilanteen syyt ovat erityisen monimutkaisia.
Tilanne on nyt erilainen kuin vuoden 2015 pakolaisaallon aikana. Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttää nyt pakolaisia häikäilemättä pelinappuloina hybridisodassaan Euroopan unionia vastaan.
Tilanteeseen on iso joukko muitakin syyllisiä. Heihin kuuluvat muiden muassa Syyrian diktaattori Bašar al-Assad, joka on käynyt kohta vuosikymmenen sotaa omaa kansaansa vastaan, ja häntä tukevat Venäjä ja Iran.
Syyllinen on myös EU. Se ei ole kyennyt vuoden 2015 kokemusten jälkeenkään sopimaan yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Se antoi Turkin käsiin ladatun aseen, kun se solmi Turkin kanssa vuonna 2016 sopimuksen pakolaisvirran pysäyttämisestä Turkkiin.
EU kuvitteli pääsevänsä eroon pakolaisongelmastaan myymällä sen kuudella miljardilla eurolla Turkille. Kaikki tiesivät, että oli vain ajan kysymys, milloin Erdoğan kääntää aseen kohti sen antajan niskaa ja uhkaa painaa liipaisinta. Nyt sen aika on tullut.
KREIKKA on EU:n jäsenmaista köyhimpiä. Se joutuu ottamaan vastaan suurimmat siirtolaispaineet, mutta EU on jättänyt sen käytännössä yksin. Sen edellytykset suoriutua satojen tuhansien uusien siirtolaisten aallosta ovat heikot, ainakin ilman mittavaa apua muista EU-maista.
Rajavalvonta-apua Kreikka onkin jo saanut, mutta se ei poista huolta, että uudet tulijat jäisivät pysyvästi sen huoleksi. EU ei ole kyennyt sopimaan tähänkään asti vastuun ja siirtolaisten jaosta. Miten se kykenisi siihen nyt?
Kreikan rajaviranomaiset ovat syyllistyneet maahan pyrkivien kohtuuttomaan kovakouraiseen kohteluun. Se on tietenkin tuomittavaa.
VAIHTOEHTO EI voi kuitenkaan olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita. Turkin leireillähän on nelisen miljoonaa pakolaista.
On epäselvää jopa se, mikä olisi ihmisoikeuksien kannalta parasta. Olot pakolaisleireillä ovat kurjat, mutta vielä pahemmin poljetaan niiden oikeuksia, jotka on ajettu rajalle valtapelin nappuloiksi. Rajan välitön avaamien voisi aiheuttaa vastaanottajamaissa kaaoksen, jossa siirtolaisten ihmisoikeudet olisivat halpaa tavaraa.
Tilanne olisi pysyttävä purkamaan tavalla tai toisella hallitusti. EU:n tulisi viimeistään nyt sopia yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Siihen on vain vaikea uskoa. Monissa EU-maissa on voimakas pelko oikeistopopulismin noususta. Muutamissa populistit ovat jo vallassa, eivätkä nämä maat ota vastaan turvapaikan hakijoita eivätkä taivu minkäänlaiseen vastuun jakoon.
TURVAPAIKKAPOLITIIKKAA säätelee YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimus. Jotkut ovat Suomessakin esittäneet siitä luopumista tai sen muuttamista. Tilanne on nyt kokonaan toinen kuin silloin, kun sopimus solmittiin, he perustelevat.
Onhan se toinen. Eurooppa oli vielä vuonna 1951 suurilta osin rauniona sodan jäljiltä, miljoonat ihmiset olivat joutuneet jättämään kotimaansa, satoja tuhansia asui leireillä. Bruttokansantuote on nyt Suomessa noin 3,5 kertaa suurempi kuin vuonna 1951. Muissa EU-maissa kasvu on ollut keskimäärin samaa luokkaa.
Varaa turvapaikkaa hakevien inhimilliseen ja sopimusten mukaiseen kohteluun on nyt enemmän kuin koskaan. Myös institutionaaliset valmiudet käsitellä pakolaisvirtoja ovat paremmat kuin koskaan.
Suurin muutos taitaa olla toisaalla. Sodan opetukset eivät ole enää tuoreessa muistissa, kuten 1951. Arvot ja asenteet ovat koventuneet, itsekkyys, äärioikeistolaisuus ja kiihkonationalismi jälleen nousussa.
Kolumni | Myös rajat auki -vaatimus on tässä tilanteessa populismia
Vaihtoehto ei voi olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.
www.hs.fi
Tässähän luonnollisesti vain testataan, että ketkä oikeasti jäävät väijyyn laavun alle kanaverkon toiselle puolelle ovat niitä todellisia turvapaekonhakijoita. Eiköhän Turkin Erkko jaa perusmuonaa ja varustetta että tälläisestä pienestä odottelusta selvitä.
arix
Respected Leader
Olisiko ollut 30-50 naista. Tainneet kerätä kaikki naispuoliset lähialueelta...
Myös rajat auki -vaatimus on tässä tilanteessa populismia
Vaihtoehto ei voi olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.
Yrjö Rautio
Julkaistu: 18:23
Kuva: AKU ISOTALO
POPULISMI antaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Yleensä tällaisia vastauksia antavat oikeistopopulistit.
Nyt samaan syntiin lankeavat myös heidän vastavoimansa. Kreikan – ja Euroopan – pitäisi heidän mukaansa vain avata ovensa Turkin rajalle kuljettamille siirtolaisille. Näin monimutkaiseen ongelman ei ole niin yksinkertaista ratkaisua.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Turkin ja Kreikan rajalle syntynyt tilanne on selvä: Kreikkaan pyrkivät tuhannet ihmiset tulisi päästää rajan yli, jotta heidän tarpeensa saada turvapaikka voitaisiin oikeudellisesti pätevällä tavalla selvittää. Siihen selvät asiat loppuvatkin.
PAKOLAISUUDEN ja siihen sekoittuvan siirtolaisuuden taustalla on yleensäkin monimutkaisia historiallisia ja poliittisia syitä. Turkin ja Kreikan rajalle syntyneen pattitilanteen syyt ovat erityisen monimutkaisia.
Tilanne on nyt erilainen kuin vuoden 2015 pakolaisaallon aikana. Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttää nyt pakolaisia häikäilemättä pelinappuloina hybridisodassaan Euroopan unionia vastaan.
Tilanteeseen on iso joukko muitakin syyllisiä. Heihin kuuluvat muiden muassa Syyrian diktaattori Bašar al-Assad, joka on käynyt kohta vuosikymmenen sotaa omaa kansaansa vastaan, ja häntä tukevat Venäjä ja Iran.
Syyllinen on myös EU. Se ei ole kyennyt vuoden 2015 kokemusten jälkeenkään sopimaan yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Se antoi Turkin käsiin ladatun aseen, kun se solmi Turkin kanssa vuonna 2016 sopimuksen pakolaisvirran pysäyttämisestä Turkkiin.
EU kuvitteli pääsevänsä eroon pakolaisongelmastaan myymällä sen kuudella miljardilla eurolla Turkille. Kaikki tiesivät, että oli vain ajan kysymys, milloin Erdoğan kääntää aseen kohti sen antajan niskaa ja uhkaa painaa liipaisinta. Nyt sen aika on tullut.
KREIKKA on EU:n jäsenmaista köyhimpiä. Se joutuu ottamaan vastaan suurimmat siirtolaispaineet, mutta EU on jättänyt sen käytännössä yksin. Sen edellytykset suoriutua satojen tuhansien uusien siirtolaisten aallosta ovat heikot, ainakin ilman mittavaa apua muista EU-maista.
Rajavalvonta-apua Kreikka onkin jo saanut, mutta se ei poista huolta, että uudet tulijat jäisivät pysyvästi sen huoleksi. EU ei ole kyennyt sopimaan tähänkään asti vastuun ja siirtolaisten jaosta. Miten se kykenisi siihen nyt?
Kreikan rajaviranomaiset ovat syyllistyneet maahan pyrkivien kohtuuttomaan kovakouraiseen kohteluun. Se on tietenkin tuomittavaa.
VAIHTOEHTO EI voi kuitenkaan olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita. Turkin leireillähän on nelisen miljoonaa pakolaista.
On epäselvää jopa se, mikä olisi ihmisoikeuksien kannalta parasta. Olot pakolaisleireillä ovat kurjat, mutta vielä pahemmin poljetaan niiden oikeuksia, jotka on ajettu rajalle valtapelin nappuloiksi. Rajan välitön avaamien voisi aiheuttaa vastaanottajamaissa kaaoksen, jossa siirtolaisten ihmisoikeudet olisivat halpaa tavaraa.
Tilanne olisi pysyttävä purkamaan tavalla tai toisella hallitusti. EU:n tulisi viimeistään nyt sopia yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Siihen on vain vaikea uskoa. Monissa EU-maissa on voimakas pelko oikeistopopulismin noususta. Muutamissa populistit ovat jo vallassa, eivätkä nämä maat ota vastaan turvapaikan hakijoita eivätkä taivu minkäänlaiseen vastuun jakoon.
TURVAPAIKKAPOLITIIKKAA säätelee YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimus. Jotkut ovat Suomessakin esittäneet siitä luopumista tai sen muuttamista. Tilanne on nyt kokonaan toinen kuin silloin, kun sopimus solmittiin, he perustelevat.
Onhan se toinen. Eurooppa oli vielä vuonna 1951 suurilta osin rauniona sodan jäljiltä, miljoonat ihmiset olivat joutuneet jättämään kotimaansa, satoja tuhansia asui leireillä. Bruttokansantuote on nyt Suomessa noin 3,5 kertaa suurempi kuin vuonna 1951. Muissa EU-maissa kasvu on ollut keskimäärin samaa luokkaa.
Varaa turvapaikkaa hakevien inhimilliseen ja sopimusten mukaiseen kohteluun on nyt enemmän kuin koskaan. Myös institutionaaliset valmiudet käsitellä pakolaisvirtoja ovat paremmat kuin koskaan.
Suurin muutos taitaa olla toisaalla. Sodan opetukset eivät ole enää tuoreessa muistissa, kuten 1951. Arvot ja asenteet ovat koventuneet, itsekkyys, äärioikeistolaisuus ja kiihkonationalismi jälleen nousussa.
Kolumni | Myös rajat auki -vaatimus on tässä tilanteessa populismia
Vaihtoehto ei voi olla se, että Kreikka avaisi välittömästi ovensa. Tuhansien jälkeen tulisi varmaankin satoja tuhansia muita, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.
Raivion kolumniksi tässä oli yllättävän paljon tosiasioiden tunnustamista, mutta johtopäätökset ovat luonnollisesti täysin vääriä.
Vertailu toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen on täysin ontuva.
Toisen maailmansodan jälkeinen pakolaiskriisi oli suurelta osin saksankielisen Euroopan pakolaiskriisi. Näitä ihmisiä oli noin 15 miljoonaa,
jotka joko pakenivat tai karkotettiin useista eri maista ja menetetyiltä Saksan alueilta. Heillä ei ollut merkittäviä kulttuurisia vaikeuksia sopeutua jäljelle jääneisiin saksan osiin.
Pakolaisia on myös vaikea verrata pakkosiirrettäviin. 1.5 miljoonaa puolalaista pakkosiirrettiin entisestä itä-Puolasta entisille Saksan alueille Neuvostoliiton tieltä. Neuvostoliittoon pakkosiirrettiin vähemmistöjä ja "pettureita" jokunen miljoona. Heidän sopeutumistaan ei kysytty, osoite oli jossain gulag-leirillä jos ei heti teloitettu.
Sodan jälkeisessä Euroopassa ei sosiaaliturvalla vietetty mukavaa elämää. Töitä oli pakko tehdä, ja töitä oli määrättömästi tehtävänä kun maat olivat raunioina ja suuri osa miehistä mullan alla. Erityistä ammattitaitoa ei tarvittu, kunhan kädet ja jalat liikkuivat. Ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua. Suurin osa pakolaisista siirtyi oman kieli- ja kulttuurialueen piiriin, tai mahdollisimman lähelle sitä. Pakkosiirrettävien tilanne vaihteli ihmisryhmästä riippuen. Juuri kukaan ei siirtynyt maanosasta toiseen, paitsi USA:n tai Palestiinaan/Israeliin suuntaavat. Juu, ja sielläkään ei eletty sosiaaliturvalla.
Koko maailma oli toinen. Tätä ei Raivio näytä ymmärtävän.
tulikomento
Supreme Leader
Tällä hetkellä Suomella on tasan kaksi erikoiskoulutettua rajavartioston erikoisjoukkoa. Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston. Koulutus- ja osaamistasoltaan vastaavat aika hyvin poliisin Karhu-ryhmää.