Ulkoministeri Haaviston mielestä Kreikka puolustautuu Turkin hybridioperaatiota vastaan: ”Kreikka reagoi kuin mikä tahansa itsenäinen rajoistaan huolehtiva valtio”
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan on selvää, että Turkki painostaa Kreikkaa maiden rajalla hybridioperaatiolla, ja siksi kansallisen turvallisuuden näkökulma painaa Kreikan toimien arvioinnissa ihmisoikeusnäkökulmaa enemmän.
Ulkoministeri Pekka Haaviston mielestä Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin väliaikaiselle Kreikka-operaatiolle ja myös Suomen osallistumiselle on riittävä juridinen pohja, vaikka Kreikka on keskeyttänyt turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisesti. Kuva: KALLE KOPONEN / HS
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:22
KREIKALLA on täysi oikeus puolustaa omaa rajaansa Turkin käynnistämältä hybridioperaatiolta. Vastaavassa tilanteessa myös Suomi toimisi niin, ettei rajan yli hybridioperaation keskellä pyrkiviä päästettäisi maahan, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo.
”Kreikka reagoi kuin mikä tahansa itsenäinen rajoistaan huolehtiva valtio. Valtioiden rajat eivät ole auki, vaan rajan yli tullaan normaalissa järjestyksessä ja normaaleilla asiakirjoilla.”
Niitä periaatteita, miten turvapaikkaa hakevat ihmiset voivat siirtyä maasta toiseen, ei muuta se, että nämä ihmiset vilpittömästi uskoisivat rajan olevan auki, Haavisto sanoo.
”Turkki käynnisti hybridioperaation, jossa kohti Kreikan rajaa lähti tuhansia ihmisiä. He lähtivät rajalle selvästi paitsi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kehotuksen vuoksi myös jollain tavalla avustettuina.”
SITÄ, miten EU-maat lopulta päätyivät hankalien neuvottelujen päätteeksi tukemaan Kreikkaa monimutkaisessa tilanteessa, voi pitää merkittävänä, Haavisto sanoo.
”Joku kansalaisjärjestötoimija sanoi turhautuneena, että EU tuottaa vain paperia. Minä sanon, että tuottaisi edes paperia. Tässä tilanteessa EU:n yhteisen kannan muodostumiseen meni aikaa, mutta sillä oli suuri merkitys.”
EU-maiden ulkoministereiltä meni viikko siihen, että Kreikan rajan tilanteeseen saatiin kanta. Neuvotteluasetelma oli vaikea paitsi Turkin ja Kreikan tulehtuneiden suhteiden myös Kyproksen takia, Haavisto sanoo.
Turkki on viime vuosina asemoinut ulkopolitiikkansa niin, että sillä on yhä vähemmän ymmärtäjiä. Syitä tälle löytyy monia. Kyse on Haaviston mukaan myös Turkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä, jolloin Erdoğanin kaatamista yrittäneitä Fethullah Güleniä tukeneita upseereita pakeni Kreikkaan. Kypros taas pisti hanttiin muun muassa siksi, että Turkki työntyy sen vesille etsiessään maakaasua.
KREIKAN epäluulo Turkkia kohtaan on todella syvää, samoin koko EU:n pettymys siihen, miten Turkki on loitontunut lännestä, Haavisto sanoo.
”On monta syytä pitää Kreikan ja Turkin rajan tapahtumia hybridioperaationa ja Turkin painostuksena nimenomaan Kreikkaa vastaan.”
Haavisto on keskustellut Kreikan ja Turkin rajan tilanteesta Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa. Haavisto kysyi tältä Turkin hallituksen roolista rajalla. ”Çavuşoğlu vastasi, että hallitus ei avusta tulijoita, mutta pakolaisia vastaanottaneet kunnat ja kansalaisjärjestöt ovat vuokranneet busseja tuodakseen ihmisiä rajalle.”
Rajalle on tullut ihmisiä, jotka ovat olleet jo pitkään Turkissa ja joista Turkilla on mahdollisuus pitää huolta, Haavisto sanoo. ”He eivät ole esimerkiksi pakolaisia Syyrian Idlibistä. Tässäkin mielessä Euroopan reaktio Turkin toimiin oli ihan oikeutettu.”
KREIKAN rajan tapahtumien vuoksi perussuomalaiset ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta. Välikysymyksessä perätään hallitukselta kantaa Kreikan päätökseen olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti.
Haaviston mielestä Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin väliaikaiselle Kreikka-operaatiolle ja myös Suomen osallistumiselle on riittävä juridinen pohja, vaikka Kreikka on keskeyttänyt turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisesti.
Myös vihreiden sisällä on keskusteltu linjasta, Haavisto sanoo. Haaviston mielestä nyt on tärkeä hetki käydä toisiinsa linkittyvää keskustelua ihmisoikeuspolitiikasta ja turvallisuusuhkiin ja hybridivaikuttamiseen vastaamisesta.
Ne eivät ole väistämättömässä ristiriidassa, Haavisto sanoo. Ei ole myöskään niin, että hän itse ja puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, olisivat asiasta tai Suomen linjasta eri mieltä, Haavisto sanoo.
Kreikan tilanteessa punnuksen painaa turvallisuusnäkökulmien puolelle se, että kyse on hybridioperaatiosta.
JOS Suomen itärajalla olisi vastaava hybridioperaatio, jolla selvästi testattaisiin Suomen kykyä toimia, raja menisi kiinni, Haavisto sanoo.
Hybridioperaatio itärajalla ei ole vain ajatusleikki. Sellainen nähtiin lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla alkoi uudenlainen liikenne.
Itärajan yli Suomeen tuli tuolloin 1 757 turvapaikanhakijaa. Tuolloin Haavisto oli oppositiopuolueen kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Hän kysyi, oliko todellakin niin, ettei rajapuomissa ole saranaa.
Tuolloin tilanne ratkaistiin solmimalla Venäjän kanssa tilapäinen rajasopimus. Se lopetti rajanylityksen Venäjältä.
”Hybridioperaatio sulkisi rajan millä tahansa rajalla, ja siihen on rajavartiolain 16. pykälän perusteella mahdollisuus. Tästä mahdollisuudesta itsenäisen maan pitää aina pitää kiinni.”
Jos tällaisessa tilanteessa Suomeen silti päätyisi ihmisiä ihmisiä, jotka haluavat hakea turvapaikkaa, siihen olisi tietenkin mahdollisuus, Haavisto sanoo. Hybridioperaatio täytyy kuitenkin erottaa humanitaarisesta kriisistä.
”On aivan toinen asia, jos joutuisimme auttamaan välittömän humanitaarisen kriisin, esimerkiksi nälänhädän tai ydinonnettomuuden uhreja. Tällaiseen apuun täytyy olla valmius.”
Haavisto pitää tärkeänä, että turvallisuuskomitea ja oikeusministeriö käyvät läpi sitä, riittävätkö rajavartiolain ja valmiuslain keinot vastaamaan hybridiuhkiin.
”Emme ole aikanaan miettineet, että joku voisi vääristää gps-signaalia. On uudenlaisia asioita, jotka liittyvät vaikkapa lentoliikenteen turvallisuuteen. Rajavartiolaki antaa paljon valmiuksia, ja sitten on valmiuslain keinoja. On kuitenkin niin, että hybridiolosuhteissa joudumme laajentamaan tulkintaa joistakin asioista.”
SEURAAVA askel Kreikan ja Turkin rajan rauhoittamisessa ja myös Syyria-neuvotteluissa otetaan ensi viikolla Ankarassa, jonne Erdoğan on kutsunut neuvotteluihin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Britannian pääministeri Boris Johnssonin.
”Pyörimässä on valtava diplomaattinen mylly. Turkki on nostanut esiin kaikki mahdolliset asiat: EU-jäsenyysneuvottelut, viisumiasiat, tullisopimuksen ja vuoden 2016 pakolaissopimuksen uusimisen sekä sen, miten toimitaan Syyriassa”, Haavisto sanoo.
EU:lta Turkki vaatii tukea tavoitteilleen myös Syyriassa. Niihin Haavisto suhtautuu varauksella.
”Turkin kanssa on kasautunut joukko paljon selvittämättömiä asioita. Viime lokakuussa Turkki rikkoi kansainvälisiä pelisääntöjä invaasiollaan Syyrian puolelle, ja sen EU tuomitsi laajasti. Nyt kun Turkki etsii ymmärrystä EU:sta, moni vielä nieleskelee muistaen syksyn tilanteen.”
Turkki haluaisi EU:n auttavan sitä palauttamaan syyrialaisia pakolaisia Syyriaan. Periaatteessa tavoite on hyvä, mutta tapa, jolla Turkki toimii, ei ole hyväksyttävä, Haavisto sanoo.
”Turkin haluaa tehdä etnistä ohjailua. Se on siirtämässä syyrialaisia alueille ja kyliin, jotka eivät ole heidän kotiseutujaan. Syynä on se, että Turkki haluaa omalle rajalleen puskurivyöhykkeen.”
IDLIBIN maakunnassa Luoteis-Syyriassa tilanne on dynamiikaltaan toinen. Siellä Venäjän tukemat Syyrian joukot painavat miljoonaa ihmistä kohti Turkin rajaa, ja Turkki taistelee vastaan.
”Syyrian presidentti Al-Assad katsoo tekevänsä Venäjän tukemana viimeisiä askelia kohti lopullista voittoa. Al-Assadin vastaista oppositiota on enää Idlibin alueella puristuksissa.”
Idlibissä on noin kolme miljoonaa ihmistä, joista pakolaisia miljoona. ”Sen miljoonan ihmisen joukossa on ehkä 20 000 taistelijaa erilaisista terroristiryhmiksi luokiteltavista radikaaliryhmistä.”
Osaa ryhmistä Turkki on tukenut ja aseistanut. Se ei kuitenkaan halua näitä taistelijoita pakolaisina Turkkiin, ja siksi Turkille on tärkeää pitää raja kiinni.
”Syyrian hallitus haluaa eroon terroristeista ja työntää heitä siksi kohti Turkkia. Kansainvälinen yhteisö puolestaan sanoo, että hei, sillä on miljoona siviiliä, joista puolet lapsia ja 30 prosenttia naisia. Humanitaarisen avun kannalta tilanne on mahdoton ja hyökkäys pitää siksi pysäyttää.”
VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin ja Erdoğan sopivat tulitauosta viime viikolla Moskovassa.
”Käsitykseni on, että Idlibissä saadaan aikaan jokin järjestely siviilien suojelemiseksi. Jos siellä on terroristiryhmiä, terroristit on saatava vastuuseen teoistaan. Olisi Venäjän ja Turkin vuonna 2018 Sotšissa tekemän sopimuksen mukaista, että Turkki ottaisi vastuun ryhmien aseistariisumisesta.”
EU ja Turkin neuvottelut Syyrian rauhoittamisesta ovat vaikeat, mutta asetelma ei ole sen helpompi Venäjän kanssa. Vaikka EU eristi Krimin miehityksen jälkeen Venäjän pakotepolitiikalla, Venäjä ei kadonnut maailmanpolitiikasta, Haavisto sanoo.
”Venäjällä on rooli Syyriassa, Libyassa, Venezuelassa – tämä kaikki on hyvä tiedostaa varsinkin YK-politiikassa, jossa Venäjä on turvaneuvoston jäsenenä saatava tukemaan isoja rauhanratkaisuja ja aseriisuntakysymyksiä.”
Venäjän politiikassa päärooli voi olla vielä pitkään Putinilla. Putin voi halutessaan jatkaa residenttinä vuoteen 2036, sillä presidenttikausia ollaan nollaamassa perustuslain muuttamisen yhteydessä.
”Kukin maa tekee itse valintansa siitä, millainen on sen perustuslaki ja miten se presidenttinsä valitsee. Mutta tietysti tämä on osoitus siitä tendensseistä, että Venäjä kehittyy entistä autoritaarisempaan ja ylhäältä johdetumpaan suuntaan.”
www.hs.fi
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan on selvää, että Turkki painostaa Kreikkaa maiden rajalla hybridioperaatiolla, ja siksi kansallisen turvallisuuden näkökulma painaa Kreikan toimien arvioinnissa ihmisoikeusnäkökulmaa enemmän.
Ulkoministeri Pekka Haaviston mielestä Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin väliaikaiselle Kreikka-operaatiolle ja myös Suomen osallistumiselle on riittävä juridinen pohja, vaikka Kreikka on keskeyttänyt turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisesti. Kuva: KALLE KOPONEN / HS
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:22
KREIKALLA on täysi oikeus puolustaa omaa rajaansa Turkin käynnistämältä hybridioperaatiolta. Vastaavassa tilanteessa myös Suomi toimisi niin, ettei rajan yli hybridioperaation keskellä pyrkiviä päästettäisi maahan, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo.
”Kreikka reagoi kuin mikä tahansa itsenäinen rajoistaan huolehtiva valtio. Valtioiden rajat eivät ole auki, vaan rajan yli tullaan normaalissa järjestyksessä ja normaaleilla asiakirjoilla.”
Niitä periaatteita, miten turvapaikkaa hakevat ihmiset voivat siirtyä maasta toiseen, ei muuta se, että nämä ihmiset vilpittömästi uskoisivat rajan olevan auki, Haavisto sanoo.
”Turkki käynnisti hybridioperaation, jossa kohti Kreikan rajaa lähti tuhansia ihmisiä. He lähtivät rajalle selvästi paitsi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kehotuksen vuoksi myös jollain tavalla avustettuina.”
SITÄ, miten EU-maat lopulta päätyivät hankalien neuvottelujen päätteeksi tukemaan Kreikkaa monimutkaisessa tilanteessa, voi pitää merkittävänä, Haavisto sanoo.
”Joku kansalaisjärjestötoimija sanoi turhautuneena, että EU tuottaa vain paperia. Minä sanon, että tuottaisi edes paperia. Tässä tilanteessa EU:n yhteisen kannan muodostumiseen meni aikaa, mutta sillä oli suuri merkitys.”
EU-maiden ulkoministereiltä meni viikko siihen, että Kreikan rajan tilanteeseen saatiin kanta. Neuvotteluasetelma oli vaikea paitsi Turkin ja Kreikan tulehtuneiden suhteiden myös Kyproksen takia, Haavisto sanoo.
Turkki on viime vuosina asemoinut ulkopolitiikkansa niin, että sillä on yhä vähemmän ymmärtäjiä. Syitä tälle löytyy monia. Kyse on Haaviston mukaan myös Turkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä, jolloin Erdoğanin kaatamista yrittäneitä Fethullah Güleniä tukeneita upseereita pakeni Kreikkaan. Kypros taas pisti hanttiin muun muassa siksi, että Turkki työntyy sen vesille etsiessään maakaasua.
KREIKAN epäluulo Turkkia kohtaan on todella syvää, samoin koko EU:n pettymys siihen, miten Turkki on loitontunut lännestä, Haavisto sanoo.
”On monta syytä pitää Kreikan ja Turkin rajan tapahtumia hybridioperaationa ja Turkin painostuksena nimenomaan Kreikkaa vastaan.”
Haavisto on keskustellut Kreikan ja Turkin rajan tilanteesta Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa. Haavisto kysyi tältä Turkin hallituksen roolista rajalla. ”Çavuşoğlu vastasi, että hallitus ei avusta tulijoita, mutta pakolaisia vastaanottaneet kunnat ja kansalaisjärjestöt ovat vuokranneet busseja tuodakseen ihmisiä rajalle.”
Rajalle on tullut ihmisiä, jotka ovat olleet jo pitkään Turkissa ja joista Turkilla on mahdollisuus pitää huolta, Haavisto sanoo. ”He eivät ole esimerkiksi pakolaisia Syyrian Idlibistä. Tässäkin mielessä Euroopan reaktio Turkin toimiin oli ihan oikeutettu.”
KREIKAN rajan tapahtumien vuoksi perussuomalaiset ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta. Välikysymyksessä perätään hallitukselta kantaa Kreikan päätökseen olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti.
Haaviston mielestä Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin väliaikaiselle Kreikka-operaatiolle ja myös Suomen osallistumiselle on riittävä juridinen pohja, vaikka Kreikka on keskeyttänyt turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisesti.
Myös vihreiden sisällä on keskusteltu linjasta, Haavisto sanoo. Haaviston mielestä nyt on tärkeä hetki käydä toisiinsa linkittyvää keskustelua ihmisoikeuspolitiikasta ja turvallisuusuhkiin ja hybridivaikuttamiseen vastaamisesta.
Ne eivät ole väistämättömässä ristiriidassa, Haavisto sanoo. Ei ole myöskään niin, että hän itse ja puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, olisivat asiasta tai Suomen linjasta eri mieltä, Haavisto sanoo.
Kreikan tilanteessa punnuksen painaa turvallisuusnäkökulmien puolelle se, että kyse on hybridioperaatiosta.
JOS Suomen itärajalla olisi vastaava hybridioperaatio, jolla selvästi testattaisiin Suomen kykyä toimia, raja menisi kiinni, Haavisto sanoo.
Hybridioperaatio itärajalla ei ole vain ajatusleikki. Sellainen nähtiin lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla alkoi uudenlainen liikenne.
Itärajan yli Suomeen tuli tuolloin 1 757 turvapaikanhakijaa. Tuolloin Haavisto oli oppositiopuolueen kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Hän kysyi, oliko todellakin niin, ettei rajapuomissa ole saranaa.
Tuolloin tilanne ratkaistiin solmimalla Venäjän kanssa tilapäinen rajasopimus. Se lopetti rajanylityksen Venäjältä.
”Hybridioperaatio sulkisi rajan millä tahansa rajalla, ja siihen on rajavartiolain 16. pykälän perusteella mahdollisuus. Tästä mahdollisuudesta itsenäisen maan pitää aina pitää kiinni.”
Jos tällaisessa tilanteessa Suomeen silti päätyisi ihmisiä ihmisiä, jotka haluavat hakea turvapaikkaa, siihen olisi tietenkin mahdollisuus, Haavisto sanoo. Hybridioperaatio täytyy kuitenkin erottaa humanitaarisesta kriisistä.
”On aivan toinen asia, jos joutuisimme auttamaan välittömän humanitaarisen kriisin, esimerkiksi nälänhädän tai ydinonnettomuuden uhreja. Tällaiseen apuun täytyy olla valmius.”
Haavisto pitää tärkeänä, että turvallisuuskomitea ja oikeusministeriö käyvät läpi sitä, riittävätkö rajavartiolain ja valmiuslain keinot vastaamaan hybridiuhkiin.
”Emme ole aikanaan miettineet, että joku voisi vääristää gps-signaalia. On uudenlaisia asioita, jotka liittyvät vaikkapa lentoliikenteen turvallisuuteen. Rajavartiolaki antaa paljon valmiuksia, ja sitten on valmiuslain keinoja. On kuitenkin niin, että hybridiolosuhteissa joudumme laajentamaan tulkintaa joistakin asioista.”
SEURAAVA askel Kreikan ja Turkin rajan rauhoittamisessa ja myös Syyria-neuvotteluissa otetaan ensi viikolla Ankarassa, jonne Erdoğan on kutsunut neuvotteluihin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Britannian pääministeri Boris Johnssonin.
”Pyörimässä on valtava diplomaattinen mylly. Turkki on nostanut esiin kaikki mahdolliset asiat: EU-jäsenyysneuvottelut, viisumiasiat, tullisopimuksen ja vuoden 2016 pakolaissopimuksen uusimisen sekä sen, miten toimitaan Syyriassa”, Haavisto sanoo.
EU:lta Turkki vaatii tukea tavoitteilleen myös Syyriassa. Niihin Haavisto suhtautuu varauksella.
”Turkin kanssa on kasautunut joukko paljon selvittämättömiä asioita. Viime lokakuussa Turkki rikkoi kansainvälisiä pelisääntöjä invaasiollaan Syyrian puolelle, ja sen EU tuomitsi laajasti. Nyt kun Turkki etsii ymmärrystä EU:sta, moni vielä nieleskelee muistaen syksyn tilanteen.”
Turkki haluaisi EU:n auttavan sitä palauttamaan syyrialaisia pakolaisia Syyriaan. Periaatteessa tavoite on hyvä, mutta tapa, jolla Turkki toimii, ei ole hyväksyttävä, Haavisto sanoo.
”Turkin haluaa tehdä etnistä ohjailua. Se on siirtämässä syyrialaisia alueille ja kyliin, jotka eivät ole heidän kotiseutujaan. Syynä on se, että Turkki haluaa omalle rajalleen puskurivyöhykkeen.”
IDLIBIN maakunnassa Luoteis-Syyriassa tilanne on dynamiikaltaan toinen. Siellä Venäjän tukemat Syyrian joukot painavat miljoonaa ihmistä kohti Turkin rajaa, ja Turkki taistelee vastaan.
”Syyrian presidentti Al-Assad katsoo tekevänsä Venäjän tukemana viimeisiä askelia kohti lopullista voittoa. Al-Assadin vastaista oppositiota on enää Idlibin alueella puristuksissa.”
Idlibissä on noin kolme miljoonaa ihmistä, joista pakolaisia miljoona. ”Sen miljoonan ihmisen joukossa on ehkä 20 000 taistelijaa erilaisista terroristiryhmiksi luokiteltavista radikaaliryhmistä.”
Osaa ryhmistä Turkki on tukenut ja aseistanut. Se ei kuitenkaan halua näitä taistelijoita pakolaisina Turkkiin, ja siksi Turkille on tärkeää pitää raja kiinni.
”Syyrian hallitus haluaa eroon terroristeista ja työntää heitä siksi kohti Turkkia. Kansainvälinen yhteisö puolestaan sanoo, että hei, sillä on miljoona siviiliä, joista puolet lapsia ja 30 prosenttia naisia. Humanitaarisen avun kannalta tilanne on mahdoton ja hyökkäys pitää siksi pysäyttää.”
VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin ja Erdoğan sopivat tulitauosta viime viikolla Moskovassa.
”Käsitykseni on, että Idlibissä saadaan aikaan jokin järjestely siviilien suojelemiseksi. Jos siellä on terroristiryhmiä, terroristit on saatava vastuuseen teoistaan. Olisi Venäjän ja Turkin vuonna 2018 Sotšissa tekemän sopimuksen mukaista, että Turkki ottaisi vastuun ryhmien aseistariisumisesta.”
EU ja Turkin neuvottelut Syyrian rauhoittamisesta ovat vaikeat, mutta asetelma ei ole sen helpompi Venäjän kanssa. Vaikka EU eristi Krimin miehityksen jälkeen Venäjän pakotepolitiikalla, Venäjä ei kadonnut maailmanpolitiikasta, Haavisto sanoo.
”Venäjällä on rooli Syyriassa, Libyassa, Venezuelassa – tämä kaikki on hyvä tiedostaa varsinkin YK-politiikassa, jossa Venäjä on turvaneuvoston jäsenenä saatava tukemaan isoja rauhanratkaisuja ja aseriisuntakysymyksiä.”
Venäjän politiikassa päärooli voi olla vielä pitkään Putinilla. Putin voi halutessaan jatkaa residenttinä vuoteen 2036, sillä presidenttikausia ollaan nollaamassa perustuslain muuttamisen yhteydessä.
”Kukin maa tekee itse valintansa siitä, millainen on sen perustuslaki ja miten se presidenttinsä valitsee. Mutta tietysti tämä on osoitus siitä tendensseistä, että Venäjä kehittyy entistä autoritaarisempaan ja ylhäältä johdetumpaan suuntaan.”
Lauantaivieras | Ulkoministeri Haaviston mielestä Kreikka puolustautuu Turkin hybridioperaatiota vastaan: ”Kreikka reagoi kuin mikä tahansa itsenäinen rajoistaan huolehtiva valtio”
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan on selvää, että Turkki painostaa Kreikkaa maiden rajalla hybridioperaatiolla, ja siksi kansallisen turvallisuuden näkökulma painaa Kreikan toimien arvioinnissa ihmisoikeusnäkökulmaa enemmän.
www.hs.fi
