Nyt ei tarvitse enään murehtia kaikki on kunnossa.
Frontexin johtaja: EU:n ulkorajat ovat täysin kontrollissamme – Etelä-Eurooppaan haetaan oppia Suomesta
ULKOMAAT 25.9.2015 13:38
Maria Pettersson
HELSINGIN SANOMAT
Syyrian sota nostatti historiallisen pakolaiskriisin
Syyrian vuosia jatkunut sota on ajanut kodeistaan reilusti yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Sotaa pakenevia turvapaikanhakijoita virtaa myös Eurooppaan, jossa pohditaan miten selvitä pahimmasta pakolaiskriisistä sitten toisen maailmansodan. Toimittaja Mark Autio, kuvamateriaali: Reuters ja HS:n arkisto, leikkaus Janne Elkki
Kuuntele
Rajaturvallisuusvirasto Frontex ja Etelä-Euroopan maat aikovat mahdollisesti käyttää Suomeen perustettua turvapaikanhakijoiden järjestelykeskusta mallina Etelä-Eurooppaan perustettaville uusille hotspoteille.
Hotspot tarkoittaa EU:n yhteistä käsittelykeskusta, jonne EU:n alueelle saapuvat turvapaikanhakijat kerätään ja jossa heidät rekisteröidään.
Asiasta kertoi Suomessa vieraileva Frontexin pääjohtaja
Fabrice Leggeriperjantaina.
Järjestelykeskus on ollut auki vasta muutaman päivän. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja Frontexin entinen pääjohtaja
Ilkka Laitinen kertoo, että tuloksia kelpaa esitellä jo nyt.
"Käytännössä kaikki pohjoisen kautta saapuvat saadaan nyt rekisteröityä ja ohjattua hallitusti etelään päin. Frontexin edustajat halusivat tutustua malliimme. He voivat mahdollisesti hyödyntää sitä EU:n ulkorajoilla."
Onko ulkorajat mahdollista saada kontrolliin lisäämällä Frontexin resursseja?
"Ulkorajat ovat jo kontrollissa", Leggeri sanoo.
"Me tiedämme tismalleen, kuinka paljon tänne tulee ihmisiä, tekninen valvontamme toimii hyvin, samoin ilmavalvonta."
Laitinen on sama mieltä: ulkorajat ovat kontrollissa.
"Rajanylityspaikoilla pystytään kontrolloimaan, ketkä saapuvat EU:n alueelle. Tilanne on siellä ideaali, ihmiset tarkastetaan ja niin edelleen."
Entäpä suuret määrät Eurooppaan saapuvia ihmisiä, jotka ylittävät rajan muualta kuin rajanylityspisteen kautta?
"Kyllä me näemme, keitä sieltä tulee, tänä vuonna noin 550000 ihmistä. Sitä ihmisvirtaa ei ole saatu hallintaan. Mutta se ei ole rajavalvonnan tehtävä."
Leggeri ja Laitinen eivät usko, että ihmiset voisivat päästä EU:n alueelle ilman, että Frontex tai muu rajavalvonta huomaisi sitä.
Käytännössä Frontex siis pystyy kamera- tai muulla valvonnalla tarkkailemaan ihmisiä, jotka Eurooppaan saapuvat, mutta keinoa heidän tunnistamiseensa tai tulon kontrollointiin ei ole.
Frontexin budjettia on kasvatettu merkittävästi. Vuonna 2014 se oli 95 miljoonaa, tänä vuonna 142 miljoonaa ja ensi vuonna jo noin 246 miljoonaa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että Frontex osallistuisi jatkossa enemmän turvapaikanhakijoiden rekisteröimiseen sekä EU:n alueelta poistamiseen siinä tapauksessa, että turvapaikkaa ei myönnetä.
Ensisijaisen vastuun rajavalvonnasta kantavat yhä EU-maat, Leggeri korosti. Frontexin tehtävä on auttaa niitä.
Suomessa asiat ovat Leggerin mukaan hyvin."Nyt on kyse pikemminkin siitä, miten Suomi voi auttaaa Frontexia, kuin miten Frontex voisi auttaa Suomea", hän sanoi.
"Teidän pitää muistaa, että EU:n ulkorajat ovat myös Suomen ulkorajat. Teidän rajanne kulkee Kosilla, Lesboksella ja Lampedusalla."
Leggeri kiitteli Suomen osallistumista Frontexin operaatioihin. Suomalaisia palvelee ja on palvellut muun muassa Kreikan Poseidon-merioperaatiossa, Italian Triton-merioperaatiossa sekä useammissa pienemmissä matalan profiilin operaatioissa. Jatkossa Frontex toivoo suomalaisilta erityisesti henkilökuntaa, ei välttämättä kalustoa.
Leggerin mukaan tällä hetkellä merkittävä ongelma on esimerkiksi se, että tällä hetkellä Euroopan maat eivät pysty vaihtamaan tietoja riittävän hyvin. Frontexin tavoite on rekisteröidä kaikki turvapaikanhakijat ja puhuttaa heitä jo hotspoteissa. Tiedot jaettaisiin kaikille EU-maille. Näin vältyttäisiin siltä, että joka maassa pitää puhuttaa turvapaikanhakijat uudelleen ja ottaa heiltä esimerkiksi sormenjäljet.
EU-maiden yhteistyötä haittaa Leggerin mukaan myös se, että järjestelmät eivät ole yhteensopivat. Suomalaisen rajaviranomaisen sormenjälkikone ei sovi teknisesti yhteen vaikkapa kreikkalaisen sormenjälkirekisterin kanssa, eikä tieto siksi välity.
Frontex kaavailee laajentavansa ja lisäävänsä hotspoteja ja palkkaavansa niihin henkilökuntaa. Henkilökunnan ei välttämättä jatkossa tarvitse olla koulutettuja rajatyöntekijöitä, sotilaita, poliiseja tai muita alan asiantuntijoita.
"Tarvitsemme paljon henkilökuntaa esimerkiksi turvapaikanhakijoiden haastatteluun. Tausta rajavalvonnassa ei aina ole tarpeen, vaan heidät voidaan kouluttaa tehtäviinsä."
MIKKO STIG / STR
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Laitinen ja Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto Frontexin pääjohtaja Fabrice Leggeri tiedotustilaisuudessa Helsingissä