Asuntojen hinta tappiin? Saksan mallissa maahanmuuttajat ovat osaltaan talouskasvun kannattelijoita, entäpä jos laskelmat tai toiveet ei pidä paikkaansa, mitä sitten köyhtynyt Eurooppako?
Maahanmuuttajat: Ensin asuntomarkkinat sekaisin, mutta pian hyötyä
SijoittaminenKansantalousAsuntosijoittaminenKorotOsakkeet
Aluksi pakoilaisvirta voi Suomessakin sekoittaa asuntomarkkinoita, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus. Pidemmällä tähtäyksellä maahanmuuttajat voivat ratkaista kuitenkin monta uhkaavaan työvoimapulaan liittyvää ongelmaa. KUVA: EPA
Saksan mallissa maahanmuuttajat ovat osaltaan talouskasvun kannattelijoita.
Monelta menivät kahvit väärään kurkkuun, kun törmäsi Matti Vanhasenarvioon jopa 200 000 turvapaikanhakijasta Suomeen lähivuosina. Onko ”varapääministeri”, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, menettänyt järkensä?
Ei toki. Vanhasella on selvästi oikeus herätellä kansakuntaa ja hän käyttää oikeuttaan.
Koko EU vastaanotti viime vuonna alle 800 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna yksinomaan Saksa on luvannut tarjota kodin 800 000 turvapaikanhakijalle. Suomen hallitus varautuu siihen, että turvapaikanhakijoita saattaa tulla vuoden loppuun mennessä 30 000.
Suurin muuttovirta Eurooppaan sitten toisen maailmansodan mullistaa maanosaa ennennäkemättömällä tavalla.
Miljoonille tarvitaan asuntoja, kouluja, terveydenhuoltoa, ruokaa, kenkiä, vaatteita, autoja ja pankkitilejä.
Muuttovirta pakottaa toimintaan, joka kasvattaa taloutta kaikissa niissä maissa, joihin pakolaisia virtaa. Vastaavasti lähtömaat uppoavat yhä syvemmälle sotiinsa, valtiorakenteet hajoavat, köyhyys, kurjuus ja kuolema kurittavat kansoja.
Kukaan ei tiedä, paljonko pakolaisuus yleistyy. Taistelukentillä Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa on 87 miljoonaa asukasta. Syyrian on jättänyt jo neljä miljoonaa ihmistä ja seitsemän miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia. Syyrialaisia on myös leireillä naapurimaissa. Afrikan kriiseissä kärsivät kymmenet miljoonat, joista monet tähyävät Eurooppaan.
Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikan johtaja Jaakko Kiander avasi pakolaiskeskustelun blogissaan arviolla, että tämän vuosikymmenen aikana Suomen väestö voi kasvaa 100 000 hengellä ennustettua enemmän. Arvio on varovainen. Kiander katsoo, että Suomen nykyinen, 100 000 hengen supistumista vuoteen 2030, ennustava väestöennuste on vanhentunut. Väestö voi jopa kasvaa muuttovirran takia.
Suomi hyötyy maahanmuutosta, jos onnistuu kotouttamisessa ja työllistämisessä.
”Maahanmuuton kasvu merkitsee huomattavaa taloudellista potentiaalia ikääntyvälle yhteiskunnalle. Onnistuminen potentiaalin hyödyntämisessä edellyttää tuloksellista kotoutumis- ja integraatiopolitiikkaa ja työmarkkinoiden joustavuutta - ja ennen kaikkea sitä, että Suomessa on riittävästi työpaikkoja luovia yrityksiä”, Kiander tiivisti.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että asuntomarkkinat voivat mennä sekaisin pakolaisten tulvan takia.
”Asuntojen vuokrat nousevat väistämättä, koska uusia asuntoja rakennetaan niin vähän. Tarjonta ei kasva kysynnän kasvun vauhdilla. Tuetun asumisen kysyntä kasvaa. ”
Hintakehitys asuntomarkkinoilla voi polarisoitua. Asuinalueiden eriytymistä pitäisikin välttää ja tulijat asuttaa tasaisesti kantaväestön joukkoon.
Brotherus sanoo, että maahanmuuttajakeskittymissä asuntojen hintojen lasku on ihan reaalinen riski.
”Tämä on aito huoli, jota ei pidä vähätellä.”
Pakolaisten asuttaminen kehä kolmosen pohjoispuolen tyhjiksi jääneisiin asuntoihin ei ole tätä päivää. Selvää on, että maahanmuutto kiihdyttää kaupungistumista ja väestön keskittymistä kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät rakennusyhtiöt. Rakentaminen käynnistyy kuitenkin hitaasti. Jo vuokra-asuntoja omistavien ja niitä vanhoista taloista hankkivien sijoittajien tuotot todennäköisesti nousevat pikavauhdilla, mutta uustuotannossa viive on vuosia.
Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että sijoitustoiminnan kannalta maahanmuutto näkyy konkreettisimmin kiinteistömarkkinoilla.
”Väestökehitystä arvioidaan rutiininomaisesti, kun arvioidaan esimerkiksi asuntojen tai liiketilojen tulevaa kehitystä. Minusta tästä hyvä esimerkiksi Tukholman alue, joka hyötyy kiinteistösijoittajan näkökulmasta Pohjolan parhaimmasta väestönkasvusta. Osittain juuri siirtolaisuuden kautta.”
Korkosijoittajan kannalta maahanmuuttajat pienentävät ikääntymisen kanssa painivan Euroopan huolia pitkällä aikavälillä, kun lyhyellä aikavälillä riskit liittyvät kotouttamiseen ja poliittiseen vakauteen, uskoo Brotherus.
”Toistaiseksi markkinat eivät ole pelästyneet, mutta eivät juhlineetkaan turvapaikanhakijoiden määrän nopeaa kasvua.”
Kaikki kotimarkkinayritykset hyötyvät maahanmuutosta. Välittömin hyöty on ollut jo nyt kuljetusyhtiöille ja vähittäiskaupalle. Palvelualoilla vaikutus on nopeinta. Ravintolatoiminta ja siivousala työllistävät ensi alkuun kielitaidottomiakin.
Vientiyrityksetkin hyötyvät maahanmuutosta, kun ne perustavat investointinsa työvoiman saatavuudelle.
Nyt Suomeen saapuu parhaassa työiässä olevia nuorehkoja miehiä, joita myöhemmin seuraavat heidän perheensä. Nämä ihmiset eivät ole surkimuksia.
”Suomeen asti tulevat ne, jotka ovat koulutetuimpia ja osaavimpia, he ovat lähtömaissaan olleet keskiluokkaa, jolla on myös varallisuutta. Aikamoisen mankelin nämä tulijat ovat läpäisseet ja he ovat kyenneet uskomattomiin suorituksiin. Vähäosaisimmat ovat pakolaisleireillä sotaa käyvissä maissa,” muistuttaa Brotherus.
Maahanmuuttajamyönteisissä maissa talouskasvu on selvästi nopeampaa kuin vähäisen maahanmuuton maissa. Saksalla on takanaan kuusi vuosikymmentä maahanmuuttajien vastaanottomaana. Saksasta on kehkeytynyt koko Euroopan veturi maahanmuuton ansiosta arvioi saksalaisen tutkimuslaitoksen Zentrum für gesellschaftlichen Fortschrittinjohtaja Stefan Bergheim.
”Saksassa maahanmuutolle on vankka kannatus. Laajasti ajatellaan, että maahanmuutto on hyväksi taloudelle. Kyllä bruttokansantuote on suurempi maahanmuuttajien ansiosta.”
Varman Murto on paljolti samoilla linjoilla. Sijoitusmarkkinoille maahanmuuton vaikutus tulee yleensä bkt-kasvun kautta ja on näin ollen välillisempi.
Bergheimin mielestä hyvinvointivaltio sopii täysin yhteen vilkkaan maahanmuuton kanssa, minkä Saksan kokemukset osoittavat.
Hän nostaa kielen ykkösasiaksi kotouttamisessa.
”Haasteena on opettaa maahanmuuttajille saksaa tai Suomessa suomea, selvittää tulijoiden osaaminen ja kouluttaa heitä. Saksan yritykset näyttävät olevan kiinnostuneita palkkaamaan erityisesti nuoria pakolaisia, koska syntyperäiset saksalaiset eivät enää ole kovin kiinnostuneita suorittavasta työstä.”
Maahanmuutto on Saksassa arkipäivää, eikä siellä sijoittajat edes pohdi pakolaisuuden vaikutus sijoituslajeihin
”Suoraan sanoen, en usko, että sijoittajat laskevat mitään pakolaisten varaan”, Bergheim sanoo.
Suomessa vilkas maahanmuutto seurauksineen on vasta edessä. Jos turvapaikanhakijoiden kotouttaminen onnistuu, sijoittajat voivat hyötyä kiinteistömarkkinoilla ja talouskasvusta osakemarkkinoilla. Jos tulijoiden työllistämisessä ja kotouttamisessa epäonnistutaan, veronmaksajien lasku kasvaa.
Sanottua
”Sata miljoonaa siihen, että (pakolaisille) rakennetaan mahdollisuus kouluttautua ja kehittää omaa sisäistä yritystoimintaa voisi olla aikamoinen menestystarina. Ajatellaan niitä maahanmuuttajia investointina eikä kustannuksina.
Tutkimusprofessori Mika Pantzar A-studiossa 18.9.
