Pakolaisuus

Puhutaan laitoksesta, jossa juodaan joka sunnuntai sen perustajan verta.


Ei juoda, vaan viiniä ja tätä tehdään perustajan kehoituksesta hänen muistokseen.

Mutta silläaikaa on huomattu että pakolaisuus työllistää entistä enemmän;

http://www.hs.fi/kotimaa/a1447823827032

Vastaanottokeskuksiin harkitaan kerrosvahteja järjestyshäiriöiden varalta
Kotimaa 18.11.2015 11:31

Toni Lehtinen


Helsingin Sanomat

Markku Ulander / Lehtikuva
1447823836988

Irakilaisia turvapaikanhakijoita Lahdessa Hennalan entiseen varuskuntaan avatussa vastaanottokeskuksessa syyskuussa.
FAKTA
Kolme vahtia
Kerrosvalvoja

Pyrkii toimillaan ennalta ehkäisemään kriisitilanteita. Hälyttää tarvittaessa apua. Auttaa tarvittaessa tapausten jälkiselvittelyssä. Ei voimankäyttöoikeuksia.

Järjestyksenvalvoja

Toimii muun muassa yleisötilaisuuksissa ja ravintoloissa. Järjestyksenvalvoja voi poistaa henkilön toimialueeltaan, tai ottaa henkilön tarvittaessa kiinni ja pitää säilössä poliisille luovutusta varten. Järjestyksenvalvojalla on tarkasti määritelty voimankäyttöoikeus. Järjestyksenvalvonta on aina luvanvaraista.

Vartija

Vartija suojelee omaisuuden tai henkilön koskemattomuutta tai suojaa tiloja ulkoisilta uhilta. Vartija voi poistaa henkilön toimialueeltaan, ja vartijalla on oikeus voimakeinojen käyttöön. Vartija voi ottaa henkilön kiinni, mutta vartija ei voi pitää henkilöä säilössä. Vartija työskentelee vartiointiyrityksessä.

Sisäministeriö miettii mahdollisuutta velvoittaa vastaanottokeskuksia palkkaamaan kerrosvalvojia. Nämä toimisivat vastaanottokeskusten sisätiloissa ennaltaehkäisemässä järjestyshäiriöitä ja tekemässä havaintoja mahdollisista ristiriitatilanteista.

Useissa vastaanottokeskuksissa on ollut syksyn aikana turvapaikanhakijoiden välisiä riitoja ja jopa joukkotappeluita. Oulun Heikinharjun vastaanottokeskuksessa oli usean miehen joukkotappelu syyskuussa. Poliisi hoiti tilanteen kolmen partion voimin. Harjavallan vastaanottokeskuksen joukkotappelusta joutui yksi mies sairaaalaan.

Viimeisin tappelu tapahtui Pitäjänmäen vastaanottokeskuksessa maanantaina.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg painottaa, että päätöstä kerrosvalvojista ei vielä ole tehty.

"Osassa vastaanottokeskuksista on noussut esille vaihtoehto, että kerrosvahti voisi parantaa turvallisuustilannetta. Arvioimme jatkuvasti keskusten turvallisuustilannetta kriisijohtamiskokouksissa, ja olemme pyytäneet eri viranomaisia arvioimaan osaltaan myös kerrosvahtien mahdollisuutta", Nerg kertoo.

Jos ministeriö päätyy velvoittamaan vastaanottokeskusten ylläpitäjät palkkaamaan kerrosvahteja, tämä pitää kirjata vastaanottokeskusten yhteisohjeistukseen. Esimerkiksi SPR on jo palkannut osaan vastaanottokeskuksia kerrosvalvojia.

”Jos velvoite kirjataan ohjeistukseen, tarkoittaa se sitä, että valtio maksaisi valvojista koituvat kustannukset", Nerg sanoo.

Kerrosvalvojien määrä määriteltäisiin joko keskuksen kerrosten tai turvapaikanhakijoiden lukumäärän mukaan.


Valvoja ei olisi järjestyksenvalvoja eikä vartija. Varsinaiset järjestyshäiriöt jäisivät poliisipartioiden hoidettavaksi.

"Jos keskuksessa syttyy joukkotappelu, se on puhtaasti poliisin hoidettava asia. Ei vartijan, järjestyksenvalvojan eikä kerrosvalvojan pidä puuttua sellaiseen tilanteeseen. Poliisikin reagoi joukkotappeluun usean partion voimin", poliisijohtaja Timo Saarinen Poliisihallituksesta sanoo.

Useissa vastaanottokeskuksissa on palkattu vartiointiyritys vahtimaan keskuksen ulkokehää pääasiassa ulkoisilta riskeiltä. Suomessa vartijan pääasiallisena tehtävänä on suojata omaisuutta.

Kerrosvalvojatarve on syntynyt osittain siksi, että nykyinen järjestyslaki ei mahdollista järjestyksenvalvojia vastaanottokeskuksiin.

Toisin kuin vartijan, järjestyksenvalvoja tehtävänä ei ole turvata omaisuutta. Järjestyksenvalvojan tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia. Järjestyksenvalvojia voi käyttää tarkoin määritellyissä kohteissa kuten yleisötilaisuuksissa ja ravintoloissa.

"Nykyinen laki ei anna joustomahdollisuutta järjestyksenvalvojien käytölle vastaanottokeskuksissa”, Päivi Nerg sanoo.

Ministeriössä puntaroidaan nyt tarvetta järjestyslain uudistamiselle. Nykyisellään järjestyksenvalvojaa ei voi määrätä vaikkapa sisälle koulukotiin.

"Lakiin olisi saatava joustoa, joka kattaisi seuraavat yllättävät tilanteet. Onkin kaavailtu, että nyt edistämme sellaisia kirjauksia lakiin, jotka mahdollistaisivat tilapäiset ratkaisut”, Saarinen sanoo.
 
Ei juoda, vaan viiniä ja tätä tehdään perustajan kehoituksesta hänen muistokseen.

Mutta silläaikaa on huomattu että pakolaisuus työllistää entistä enemmän;

http://www.hs.fi/kotimaa/a1447823827032

Vastaanottokeskuksiin harkitaan kerrosvahteja järjestyshäiriöiden varalta
Kotimaa 18.11.2015 11:31

Toni Lehtinen


Helsingin Sanomat

Markku Ulander / Lehtikuva
1447823836988

Irakilaisia turvapaikanhakijoita Lahdessa Hennalan entiseen varuskuntaan avatussa vastaanottokeskuksessa syyskuussa.
FAKTA
Kolme vahtia
Kerrosvalvoja

Pyrkii toimillaan ennalta ehkäisemään kriisitilanteita. Hälyttää tarvittaessa apua. Auttaa tarvittaessa tapausten jälkiselvittelyssä. Ei voimankäyttöoikeuksia.

Järjestyksenvalvoja

Toimii muun muassa yleisötilaisuuksissa ja ravintoloissa. Järjestyksenvalvoja voi poistaa henkilön toimialueeltaan, tai ottaa henkilön tarvittaessa kiinni ja pitää säilössä poliisille luovutusta varten. Järjestyksenvalvojalla on tarkasti määritelty voimankäyttöoikeus. Järjestyksenvalvonta on aina luvanvaraista.

Vartija

Vartija suojelee omaisuuden tai henkilön koskemattomuutta tai suojaa tiloja ulkoisilta uhilta. Vartija voi poistaa henkilön toimialueeltaan, ja vartijalla on oikeus voimakeinojen käyttöön. Vartija voi ottaa henkilön kiinni, mutta vartija ei voi pitää henkilöä säilössä. Vartija työskentelee vartiointiyrityksessä.

Sisäministeriö miettii mahdollisuutta velvoittaa vastaanottokeskuksia palkkaamaan kerrosvalvojia. Nämä toimisivat vastaanottokeskusten sisätiloissa ennaltaehkäisemässä järjestyshäiriöitä ja tekemässä havaintoja mahdollisista ristiriitatilanteista.

Useissa vastaanottokeskuksissa on ollut syksyn aikana turvapaikanhakijoiden välisiä riitoja ja jopa joukkotappeluita. Oulun Heikinharjun vastaanottokeskuksessa oli usean miehen joukkotappelu syyskuussa. Poliisi hoiti tilanteen kolmen partion voimin. Harjavallan vastaanottokeskuksen joukkotappelusta joutui yksi mies sairaaalaan.

Viimeisin tappelu tapahtui Pitäjänmäen vastaanottokeskuksessa maanantaina.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg painottaa, että päätöstä kerrosvalvojista ei vielä ole tehty.

"Osassa vastaanottokeskuksista on noussut esille vaihtoehto, että kerrosvahti voisi parantaa turvallisuustilannetta. Arvioimme jatkuvasti keskusten turvallisuustilannetta kriisijohtamiskokouksissa, ja olemme pyytäneet eri viranomaisia arvioimaan osaltaan myös kerrosvahtien mahdollisuutta", Nerg kertoo.

Jos ministeriö päätyy velvoittamaan vastaanottokeskusten ylläpitäjät palkkaamaan kerrosvahteja, tämä pitää kirjata vastaanottokeskusten yhteisohjeistukseen. Esimerkiksi SPR on jo palkannut osaan vastaanottokeskuksia kerrosvalvojia.

”Jos velvoite kirjataan ohjeistukseen, tarkoittaa se sitä, että valtio maksaisi valvojista koituvat kustannukset", Nerg sanoo.

Kerrosvalvojien määrä määriteltäisiin joko keskuksen kerrosten tai turvapaikanhakijoiden lukumäärän mukaan.


Valvoja ei olisi järjestyksenvalvoja eikä vartija. Varsinaiset järjestyshäiriöt jäisivät poliisipartioiden hoidettavaksi.

"Jos keskuksessa syttyy joukkotappelu, se on puhtaasti poliisin hoidettava asia. Ei vartijan, järjestyksenvalvojan eikä kerrosvalvojan pidä puuttua sellaiseen tilanteeseen. Poliisikin reagoi joukkotappeluun usean partion voimin", poliisijohtaja Timo Saarinen Poliisihallituksesta sanoo.

Useissa vastaanottokeskuksissa on palkattu vartiointiyritys vahtimaan keskuksen ulkokehää pääasiassa ulkoisilta riskeiltä. Suomessa vartijan pääasiallisena tehtävänä on suojata omaisuutta.

Kerrosvalvojatarve on syntynyt osittain siksi, että nykyinen järjestyslaki ei mahdollista järjestyksenvalvojia vastaanottokeskuksiin.

Toisin kuin vartijan, järjestyksenvalvoja tehtävänä ei ole turvata omaisuutta. Järjestyksenvalvojan tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia. Järjestyksenvalvojia voi käyttää tarkoin määritellyissä kohteissa kuten yleisötilaisuuksissa ja ravintoloissa.

"Nykyinen laki ei anna joustomahdollisuutta järjestyksenvalvojien käytölle vastaanottokeskuksissa”, Päivi Nerg sanoo.

Ministeriössä puntaroidaan nyt tarvetta järjestyslain uudistamiselle. Nykyisellään järjestyksenvalvojaa ei voi määrätä vaikkapa sisälle koulukotiin.

"Lakiin olisi saatava joustoa, joka kattaisi seuraavat yllättävät tilanteet. Onkin kaavailtu, että nyt edistämme sellaisia kirjauksia lakiin, jotka mahdollistaisivat tilapäiset ratkaisut”, Saarinen sanoo.


varmaan tulee kauhee ryntäys noihin hommiin...
 
varmaan tulee kauhee ryntäys noihin hommiin...

Höpön löpön. Kyllä halukkaita riittää kerrosvalvoiksikin, sillä onhan työntekijöitä riittänyt muihinkin vastaanottokeskusten vakansseihin. Sitä paitsi kerrosvalvojan työ voi olla lopulta aika lepiää: ei velvollisuutta, ei vastuuta, ei provosoivia voimankäyttövälineitä.

Uutisesta:

Esimerkiksi SPR on jo palkannut osaan vastaanottokeskuksia kerrosvalvojia.
 
Höpön löpön. Kyllä halukkaita riittää kerrosvalvoiksikin, sillä onhan työntekijöitä riittänyt muihinkin vastaanottokeskusten vakansseihin. Sitä paitsi kerrosvalvojan työ voi olla lopulta aika lepiää: ei velvollisuutta, ei vastuuta, ei provosoivia voimankäyttövälineitä.

Uutisesta:
Siis mikäli henkilö on vartiointi-alalla töissä hänellä on velvoitteena laki yksityisistäturvapalveluista eli LYTP ja sitä kautta järjestyksenvalvojalla on velvollisuuksi ja vastuuta, sekä hänellä voi olla voimankäyttövälineitä mikäli työnantaja niin määrää. Kaasu saa olla, mutta tkp:tä ei, mutta saa olla enintään 70cm patukka :D

Jos taas on vaan kerrosvalvoja oikeudet on liki nolla, jolloin eipä ole velvollisuuksiakaan, kuten puuttua häiriöihin...
 
Siis mikäli henkilö on vartiointi-alalla töissä hänellä on velvoitteena laki yksityisistäturvapalveluista eli LYTP ja sitä kautta järjestyksenvalvojalla on velvollisuuksi ja vastuuta, sekä hänellä voi olla voimankäyttövälineitä mikäli työnantaja niin määrää. Kaasu saa olla, mutta tkp:tä ei, mutta saa olla enintään 70cm patukka :D

Jos taas on vaan kerrosvalvoja oikeudet on liki nolla, jolloin eipä ole velvollisuuksiakaan, kuten puuttua häiriöihin...

Lone Soldier, kaikella yksityisen turvallisuusalan kunnioituksella: VOK ei mielestäni ole sellainen kohde, jossa yksittäinen tai muutama vartija/JV:n on hyödyllinen. Uhka suhteessa voimavaroihin on yksinkertaisesti ylivoimainen.

Jokin syy on sille, että poliisi lähtee vastaanottokeskuksiin useamman partion voimin. Siitä huolimatta, että heillä on parempi koulutus, parempi varustus, ja parempi oikeusturva kuin vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla.

Vartijan tai järjestyksenvalvojan mahdollisuudet puuttua tilanteisiin on lopulta ihan samaa luokkaa kuin kerrosvalvojan. Jos puhe ei riitä, voi koettaa roiskia kaasua olan yli juostessaan karkuun, mutta siihen se sitten jääkin.


P.S. Järjestyksenvalvojalla saa olla TKP, jos se tulee alan firman puolesta. LYTP 49 §:

Järjestyksenvalvojalle sallitut voimankäyttövälineet ovat ampuma-aselain 11 §:ssä tarkoitettu kaasusumutin sekä käsiraudat ja enintään 70 senttimetriä pitkä patukka. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevalla järjestyksenvalvojalla voi olla lisäksi teleskooppipatukka.
 
Lone Soldier, kaikella yksityisen turvallisuusalan kunnioituksella: VOK ei mielestäni ole sellainen kohde, jossa yksittäinen tai muutama vartija/JV:n on hyödyllinen. Uhka suhteessa voimavaroihin on yksinkertaisesti ylivoimainen.

Jokin syy on sille, että poliisi lähtee vastaanottokeskuksiin useamman partion voimin. Siitä huolimatta, että heillä on parempi koulutus, parempi varustus, ja parempi oikeusturva kuin vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla.

Vartijan tai järjestyksenvalvojan mahdollisuudet puuttua tilanteisiin on lopulta ihan samaa luokkaa kuin kerrosvalvojan. Jos puhe ei riitä, voi koettaa roiskia kaasua olan yli juostessaan karkuun, mutta siihen se sitten jääkin.


P.S. Järjestyksenvalvojalla saa olla TKP, jos se tulee alan firman puolesta. LYTP 49 §:

En tuota kohtaa löytänyt sillä se itsellä on ainakin näin:
49 § (26.6.2009/510)
Vartioimisliikeluvan ja vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen

Mutta en nyt siitä ala vääntämään kättä. Joka tapauksessa VOK sekä säilöönottoyksiköissä ovat vartijat ja järkkärit, siitä nyt ei valitettavasti pääse mihinkään. Ja kyllä ihan yksin ovat,koska poliisii suojaa tietääkseni laki yksin työskentelystä vartijoilla/järkkäreillä ei.
Eikä sitä kaasua oikein voi käyttää suljetussa tilassa kovinkaan järkevästi, varsinkin jos siellä on lapsia, kuten VOK:ssa yleensä on. 17v ikäisiä varsin paljon.
Vartijalla ja järkkärillä on hyvätkin edellytykset puuttua tilanteisiin, ei siinä mitään, sitten vaan odottavat sen tunnin pari kun poliisi tulee.

Suomessa on paljon paikkoja missä vartijat joutuvat joko yksin, tai jos on ihme kyseessä hoitamaan vaarallisenkin alueen vähäisillä, tai olemattomilla voimankäyttövälineillä. Se vaan on ihan arkipäivää, siinä missä poliisillakin on.
 
@Lone Soldier Hups, olet oikeassa! :salut: Luin jo 1.1.2017 voimaantulevaa "lakia". :facepalm:

Suomessa on paljon paikkoja missä vartijat joutuvat joko yksin, tai jos on ihme kyseessä hoitamaan vaarallisenkin alueen vähäisillä, tai olemattomilla voimankäyttövälineillä. Se vaan on ihan arkipäivää, siinä missä poliisillakin on.

Tämä on valitettavaa. VOK on silti varmaan niitä vaarallisimpia kohteita siinä mielessä, että siellä pokalla on melkein aina suuri joukko kavereita ympärillä. Saako vartija/JV pidettyä ne erossa tilanteesta, se on toinen juttu... Ei sillä, että jokin Itä-Helsingin ostari narkkeineen ja romaneineen olisi helppo paikka, mutta kuitenkin.
 
Lone Soldier, kaikella yksityisen turvallisuusalan kunnioituksella: VOK ei mielestäni ole sellainen kohde, jossa yksittäinen tai muutama vartija/JV:n on hyödyllinen. Uhka suhteessa voimavaroihin on yksinkertaisesti ylivoimainen.

Jokin syy on sille, että poliisi lähtee vastaanottokeskuksiin useamman partion voimin. Siitä huolimatta, että heillä on parempi koulutus, parempi varustus, ja parempi oikeusturva kuin vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla.

Vartijan tai järjestyksenvalvojan mahdollisuudet puuttua tilanteisiin on lopulta ihan samaa luokkaa kuin kerrosvalvojan. Jos puhe ei riitä, voi koettaa roiskia kaasua olan yli juostessaan karkuun, mutta siihen se sitten jääkin.


P.S. Järjestyksenvalvojalla saa olla TKP, jos se tulee alan firman puolesta. LYTP 49 §:

Suomi on pullollaan duuneja, joissa pitää selvitä yksinäisen naisenkin ja kun palaa ryynit pohjaan ilmestyy paikalle vähintään KAKSI poliisia.

Kerrosvahdiksi voidaan siis panna YKSINÄINEN siviili. Ja jos tuo siviili lennätetään ikkunasta pihalle ikkunanpokat kaulassa, ilmestyy paikalle poliiseja parvi, koiria ja Pasi. Fantastista.
 

:mad::mad:
0,30 alkaa oikeen laulu raikaan

Pistetään nyt tänne kun en tiedä mihin olis sopinu
 
Omassa tuttavapiirissä sattui ahdistelutapaus, kun vok oli ollut paikkakunnalla vain pari viikkoa. Kieltämättä teki mieli kiskaista lättyyn tuota "pakolais"miestä, mutta toistaiseksi olen tyytynyt pelkkään mulkoiluun:mad:. Arabikansojen ystävyysseuraan en ainakaan liity.:eek:
 
Minä en oikein ymmärtänyt mikä tässä kehityksessa on se huolen aihe.

http://yle.fi/uutiset/presidentti_n...a_turvapaikkasaadosten_kiristamisessa/8466029

Presidentti Niinistö huolissaan: Edessä kilpa turvapaikkasäädösten kiristämisessä
Kun ei ole löydetty EU:n yhteistä ratkaisua, alkaa tulla kansallisia ratkaisuja, Niinistö pelkää. Presidentin mukaan suomalaistenkin huoli on kasvanut Pariisin terrori-iskujen jälkeen.
18%20niinisto%2006

16:42
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi ajankohtaisia asioita Ylen keskiviikon A-studion haastattelussa. Video: Yle
Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan siitä, että Euroopan maat alkavat kilpaa tiukentamaan suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin.

Esimerkiksi Norja, johon on tullut Venäjältä varsin huomattavia määriä turvapaikanhakijoita, on tiukentamassa lainsäädäntöään, hän muistuttaa. Myös esimerkiksi Ruotsi ja ja Tanska ovat toimineet samalla tavoin.

– Suomikaan ei voi sitä olla noteeraamatta, Niinistö sanoi A-studion haastattelussa.

Kun ei ole löydetty EU:n yhteistä ratkaisua, alkaa tulla kansallisia ratkaisuja, Niinistö pelkää. Niissä ei ole mahdollista jäädä yksin, hän uskoo.

Tämä voi tarkoittaa hänen mukaansa, että on miltei kilpajuoksunomaisesti seurattava mitä naapuri tekee ja tehtävä omat johtopäätöksensä.

– Onko mahdollista olla tekemättä samaa, kysyy Niinistö.

Niinistö: Suomalaisten huoli kasvanut
Uudellamaalla tänään vieraillut presidentti Niinistö arvioi kansalaisten huolen turvallisuudestaan kasvaneen.

Niinistön mukaan Pariisin terrori-iskujen aiheuttamat huolet ja pelot nousivat kansalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa lähes pääaiheeksi. On aivan ymmärrettävää, että tapahtumat ovat paitsi koskettavia niin myös huolestuttavat ihmisiä.

– Suomalaiset ovat täydessä turvassa, mutta varautumista täytyy olla.

– Sauli Niinistö

Niinistön mukaan suomalaisilla ei ole syytä pelätä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että mahdottomuuden raja ylitettiin Ranskassa ja kun kerran se on ylitetty, ei mikään ole mahdotonta.

– Suomalaiset ovat täydessä turvassa, mutta varautumista täytyy olla, Niinistö sanoi.

Presidentti oli myös pannut merkille, että moni oli kiinnostunut Suomen mahdollisuudesta antaa Ranskan pyytämää turvatakuiden mukaista apua.
 
Minä en oikein ymmärtänyt mikä tässä kehityksessa on se huolen aihe.

http://yle.fi/uutiset/presidentti_n...a_turvapaikkasaadosten_kiristamisessa/8466029

Presidentti Niinistö huolissaan: Edessä kilpa turvapaikkasäädösten kiristämisessä
Kun ei ole löydetty EU:n yhteistä ratkaisua, alkaa tulla kansallisia ratkaisuja, Niinistö pelkää. Presidentin mukaan suomalaistenkin huoli on kasvanut Pariisin terrori-iskujen jälkeen.
18%20niinisto%2006

16:42
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi ajankohtaisia asioita Ylen keskiviikon A-studion haastattelussa. Video: Yle
Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan siitä, että Euroopan maat alkavat kilpaa tiukentamaan suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin.

Esimerkiksi Norja, johon on tullut Venäjältä varsin huomattavia määriä turvapaikanhakijoita, on tiukentamassa lainsäädäntöään, hän muistuttaa. Myös esimerkiksi Ruotsi ja ja Tanska ovat toimineet samalla tavoin.

– Suomikaan ei voi sitä olla noteeraamatta, Niinistö sanoi A-studion haastattelussa.

Kun ei ole löydetty EU:n yhteistä ratkaisua, alkaa tulla kansallisia ratkaisuja, Niinistö pelkää. Niissä ei ole mahdollista jäädä yksin, hän uskoo.

Tämä voi tarkoittaa hänen mukaansa, että on miltei kilpajuoksunomaisesti seurattava mitä naapuri tekee ja tehtävä omat johtopäätöksensä.

– Onko mahdollista olla tekemättä samaa, kysyy Niinistö.

Niinistö: Suomalaisten huoli kasvanut
Uudellamaalla tänään vieraillut presidentti Niinistö arvioi kansalaisten huolen turvallisuudestaan kasvaneen.

Niinistön mukaan Pariisin terrori-iskujen aiheuttamat huolet ja pelot nousivat kansalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa lähes pääaiheeksi. On aivan ymmärrettävää, että tapahtumat ovat paitsi koskettavia niin myös huolestuttavat ihmisiä.

– Suomalaiset ovat täydessä turvassa, mutta varautumista täytyy olla.

– Sauli Niinistö

Niinistön mukaan suomalaisilla ei ole syytä pelätä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että mahdottomuuden raja ylitettiin Ranskassa ja kun kerran se on ylitetty, ei mikään ole mahdotonta.

– Suomalaiset ovat täydessä turvassa, mutta varautumista täytyy olla, Niinistö sanoi.

Presidentti oli myös pannut merkille, että moni oli kiinnostunut Suomen mahdollisuudesta antaa Ranskan pyytämää turvatakuiden mukaista apua.

Katsoin koko haastattelun, eikä Niinistö pelännyt yhtään mitään. Totesi vain tilanteen. Otsikon tehnyt toimittaja tässä pistää presidentin "pelkäämään" ja "olemaan huolissaan".

Niinistö myös sanoi, todettuaan ensin, etteivät ISISiä pakenevat käänny pahantekijöiden puolelle, että "häntä on tästä arvosteltu aikaisemminkin mutta hän sanoo uudestaan, että joukossa on myös sellaisia, jotka pyrkivät tänne pahat mielessään."
 
Katsoin koko haastattelun, eikä Niinistö pelännyt yhtään mitään. Otsikon tehnyt toimittaja tässä pelkää. Niinistö myös sanoi, että "häntä on tästä arvosteltu aikaisemminkin mutta hän sanoo uudestaan, että joukossa on myös sellaisia, jotka pyrkivät tänne pahat mielessään."

YLEn valistunut toimittaja siis huomasi Niinistön poliittisesti epäkorrektin virheen olla pelkäämättä tp-käsittelyn kiristymistä ja ikäänkuin "korjasi" sen nettiuutisiin. Maan maine pelastettu, verorahani taas hyötykäytössä.
 
Back
Top