Tuula Koponen ja Pentti Väistö
28.12.2015 07:30
BUDAPEST – Vielä muutama kuukausi sitten pääministeri
Viktor Orbánin suosio oli Unkarissa laskussa ja EU:ssa häntä pidettiin lähes hylkiönä.
Nyt Orbánin johtama Fidesz nauttii Unkarissa suurempaa suosiota kuin mikään puolue vaalien välillä Unkarin 25 vuotta jatkuneessa nykydemokratiassa.
Orbánin Unkari on saanut myös selkään taputtelijoita naapurimaista, eritoten Visegrádin nelosina (V4) tunnetuista yhteistyökumppaneistaan, Puolasta, Slovakiasta ja Tšekistä.
Uusien EU-maiden keskinäinen yhteisymmärrys on haudannut alleen jopa vähemmistöjä koskevat riidat, jotka ovat aika ajoin hiertäneet Unkarin suhdetta Slovakiaan ja Romaniaan.
Orbán sai konservatiiviselle politiikalleen vielä lisävahvistusta lokakuussa, kun Puolan parlamenttivaalit voitti kansallismielinen ja katoliseen kirkkoon vahvasti tukeutuva oikeistopuolue Laki ja oikeus (PiS). Ainakin alkumetreillä Puolan uusi hallitus näyttää seuraavan tarkasti Orbánin askelmerkkejä myllertämällä oikeuslaitosta ja mediaa mieleisekseen.
PiS:llä kuten myös Fideszillä on laaja mandaatti muotoilla uudelleen demokratiaa. Jarruna ei ole myöskään maan presidentti, joka vahvistaa lait allekirjoituksellaan.
Andrzej Duda on PiS:n miehiä.
Viktor Orbánin kasvavan suosion syynä on Unkarin äärimmäisen tyly mutta johdonmukainen pakolaispolitiikka.
Serbian ja Kroatian rajoille pystytetyt piikkilanka-aidat, valmiuteen tuodut vesitykit ja kiristynyt lainsäädäntö pikakäännytyksineen ovat tehneet tehtävänsä. Pakolaisten tulo Unkariin on käytännössä lähes tyrehtynyt.
”Me suojelemme rajojamme ja unkarilaisia rikollisilta, terroristeilta ja laittomilta siirtolaisilta”, viesti pääministeri Orbán äänestäjilleen Fideszin puoluekokouksessa joulukuussa.
EU:lle Unkari on korostanut suojelevansa Schengen-rajaa ja puolustavansa niin kutsutun kristityn Euroopan identiteettiä ”Allah akbaria huutavia maahantunkeutujia” vastaan. Orbán on kertonut, että hänen yöpöydällään on
Raamattu.
Kristillisen Euroopan puolustamisessa Puola seisoo vankasti Unkarin rinnalla.
Pakolaiskriisi on koetellut ihmisten asenteita kaikkialla Euroopassa.
Unkarissa pelko ja ahdistus ovat saaneet sellaiset mittasuhteet, että jyrkästi kahtia jakautunut maa näyttää kerrankin yhtenäiseltä. Pääministeri on saanut tukea pakolaispolitiikalleen jopa kiivaimpien vastustajiensa leiristä.
Yksi esimerkki on liberaaliin älymystöön lukeutuva kirjailija
György Konrád, joka on kertonut muuttuneesta kannastaan useissa haastatteluissa syksyn mittaan. Konrád on tuttu kirjailijavieras myös Suomessa.
”On tuskallista myöntää, mutta tässä asiassa Orbán oli oikeassa ja liittokansleri
Angela Merkel väärässä”, Konrád sanoo.
Orbán ei ehkä sittenkään ollut täysin väärässä, myöntävät nyt myös monet EU-poliitikot ainakin suljettujen ovien takana, tosin nokittelu osapuolten kesken jatkuu.
EU-komissio aikoo tutkituttaa Unkarin syyskuussa voimaan tulleen pakolaislainsäädännön, Unkari puolestaan vie oikeuteen taakanjakojärjestelmän, jonka avulla 160 000 Italiaan ja Kreikkaan tullutta pakolaista oli tarkoitus jakaa kiintiöittäin EU-maiden kesken.
Järjestelmää ei ole saatu toimimaan, sillä tähän mennessä vain muutama sata ihmistä on kyetty sijoittamaan uudelleen.
Ehkä kovin isku pakolaispolitiikan toista ääripäätä edustavan Merkelin avointen ovien linjalle olivat Pariisin terrori-iskut. On vahvoja epäilyjä, että iskuihin osallisena olleita olisi päässyt Eurooppaan turvapaikanhakijoiden joukossa.
Pääministeri Viktor Orbán ei ole peitellyt jo tutuksi tullutta virnistystään.
”Kiintiö lisää terrorismin uhkaa! Joka kahdestoista sekunti Eurooppaan saapuu laiton siirtolainen. Emme tiedä, ketä he ovat ja mitkä ovat heidän aikeensa. Emmekä tiedä, montako terroristia piilottelee heidän joukossaan”, kyseenalaistaa Unkarin hallitus taakanjakojärjestelmän joulun alla käynnistämässään mediakampanjassa.
Monissa EU-maissa onkin alettu toimia kuin Unkarissa. Kilpajuoksu keinosta estää pakolaisten tulo näyttää vain kiihtyvän.
Itävalta – joka aiemmin syksyllä vertasi Unkarin harjoittamaa pakolaispolitiikkaa natsien toimintaan juutalaisia vastaan – on itsekin rakentanut neljä kilometriä pitkän aidan Slovenian vastaiselle rajalleen, vieläpä kahden Schengen-maan väliin.
Slovenia puolestaan on aidannut piikkilangalla osan Kroatian vastaista rajaansa.
Tanskan parlamenttiin on puolestaan tulossa kohua herättänyt lakiesitys, jonka toteutuessaan mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden arvo-omaisuuden takavarikoinnin. Viranomaisilla olisi oikeus tutkia turvapaikanhakijan tavarat asian varmistamiseksi.
Omaisuuden takavarikointi on osa uutta ja entistä kovempaa pakolaispolitiikkaa, jonka tarkoituksen on viestiä, ettei Tanskaan kannata tulla.
Samansisältöistä viestiä yritetään paketoida lainsäädännöksi muissakin maissa – ihmisoikeuksien hämärtymisestä piittaamatta.
”Saksan politiikka on vaarallista. Suurin osa Eurooppaan pyrkivistä ei suinkaan ole sotaa pakenevia syyrialaisia vaan parempaa toimeentuloa etsiviä siirtolaisia”, jyrähteli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, puolalainen
Donald Tusk EU:n huippukokouksessa joulukuussa.
Tusk toisti vain sen, mitä Orbán on hokenut jo kuukausia.
Tuskia pitemmälle meni Puolan ulkoministeri
Witold Waszczykowski tv-haastattelussa todettuaan, että syyrialaisista miehistä voisi muodostaa armeijan ja lähettää sen puolustamaan kotimaataan.
Oltiinpa pääministeri Viktor Orbánista mitä mieltä tahansa, tosiasia kuitenkin on, että häntä kuunnellaan nyt muuallakin kuin Euroopan populistipuolueiden toimistoissa.
Euroopan uusille nationalistipuolueille Orbán on jo pitkään ollut esikuva. Nyt hänestä on kasvamassa jonkinlainen vastavoima Angela Merkelin edustamalle valtavirran politiikalle.
”Paljonko meissä kaikissa on Orbánia”, kysyi itävaltalainen aikakausilehti
Profil pakolaiskriisiä käsittelevässä
jutussaan marraskuussa.
Sveitsiläinen viikkolehti
Die Weltwoche meni äskettäin jopa niin pitkälle, että nimitti Orbánia ”Euroopan puolustajaksi”.
Arvostettu
Politico-lehti julkaisi joulukuun alussa ensimmäisen eurooppalaisia poliitikkoja koskevan vaikuttajalistansa ja nosti Orbánin sen kärkeen. Listalla on jokaisesta EU-maasta henkilö, jonka julkaisu katsoo muuttavan eurooppalaista politiikkaa ja olevan kotimaassaan ajattelija, tekijä tai visionääri.
Onko hylkiöstä tulossa visionääri, jonkinlainen Itämaan tietäjä, joka näkee selvemmin tulevaisuuteen kuin Euroopan vanha valtaeliitti?
”On yksin Orbánin ansiota, että keskustelu turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta on siirtynyt siihen, miten vyöry saataisiin pysäytettyä”,
Politico vastaa laajassa
Orbán-analyysissaan.
Politicon mukaan Orbán paitsi edustaa myös muovaa eurooppalaista ajan henkeä: ”Ilman anteeksipyyntöjä ja fanfaarien keralla Orbánissa personoituu illiberaalin [unk.
illiberális] politiikan nousu Euroopassa… Rakastat tai vihaat, et voi kuitenkaan olla huomaamatta häntä.”
Viktor Orbán on taas suosionsa aallonharjalla, ja siellä hän aikoo myös pysyä.
Fideszin joulukuisessa puoluekokouksessa hänet valittiin yksimielisesti puolueensa johtajaksi. Orbán oli perustamassa Fidesziä vuonna 1988 ja on ollut sen puheenjohtajaa vuodesta 1992.
Puoluekokouksessa hän ilmoitti pyrkivänsä myös Unkarin seuraavaksi pääministeriksi vuoden 2018 vaaleissa. Kausi olisi jo neljäs, ja se tekisi Orbánista yhden pisimpään vallassa pysyneistä poliitikoista EU:ssa.
”Manner [Eurooppa] on kuin taistelutanner, ja pahempaa on vielä tulossa. Kuinka moni vielä lähtee matkaan? Uskon, että kyse on miljoonista tai kymmenistä miljoonista”, hän kuvaili pakolaiskriisin jatkumista joulukuussa.
Puoluekokouksessa pääministeri Viktor Orbán asetti EU:n perusarvot oman politiikkansa viitekehykseen ja kehotti Eurooppaa tulemaan järkiinsä.
”Eurooppa ja sen ihmiset uskovat keinotekoisiin ja toissijaisiin asioihin: ihmisoikeuksiin, kehitykseen, avoimuuteen, uudenlaisiin perheisiin, suvaitsevaisuuteen. Nämä ovat mukavia ja ihania mutta pääasiassa toisarvoisia asioita.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulk...a-jo-kannatusta-orban-on-euroopan-puolustaja/
