Tämä artikkeli olisi kohtalaisen hyvä, jos asetelmat vaihdettaisiin eli rasistin tilalla olisi suvakki.
Erityismaininta noille kauniin vaalenanpunaisille, koukerofonttisille nostoille, vinkkinä
@baikal :ille jos satut linkin avaamaan
Eivät valitettavasti erotu tuosta kopioidusta tekstistä.
http://www.menaiset.fi/artikkeli/aj...i_on_pikkuporvarillinen_yritys_olla_aatelinen
Psykiatri Hannu Lauerma: "Rasismi on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen"
INKA SIMOLA
16:37 | 25.9.2015
"On ongelmallista, jos tietyt kansalaisuudet nähdään ryhmänä, ei yksilöinä. Se, että tulee jostain tietystä maasta tai ihonväri on tietty, ei tarkoita sitä, että häntä pitäisi vastustaa henkilönä tai että hän olisi vastuussa siitä, mitä samaan ryhmään kuuluva on tehnyt", Hannu Lauerma sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto / Pentti Nissinen
Uhkailua, perättömien huhujen levittämistä ja väkivaltaisia mielenosoituksia. Kuinka pitkälle rasistisia tekoja pitää ymmärtää? Ihmismielen pimeitä puolia tutkinut Hannu Lauerma kertoo.
Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä (Yle 24.9.2015)
Kouvolan polttopulloiskun epäiltyä esitetään vangittavaksi – hätämajoitustilan asukkaat olivat todella peloissaan (HS 25.9.2015)
Hallitus tuomitsee jyrkästi Lahden mielenosoituksen – Ilotulitteita kohti turvapaikanhakijoiden bussia, mukana Ku Klux Klan -asuinen mies (HS. 25.9.2015)
Nämä ovat torstaina ja perjantain otsikoita. Pakolaisiin liittyvän vihan ja pelon lietsonnan yleistyminen ei näy enää ainoastaan sosiaalisessa mediassa. Turvapaikanhakijoita ja myös heitä avustavia ihmisiä on uhkailtu ja heitä vastaan on hyökätty väkivaltaisesti.
Mitä väkivaltaan sortuvien ihmisten päässä oikein liikkuu? Entä miten pitkälle rasistisiin tekoihin alentuvia ihmisiä pitää ymmärtää? Kysyimme Psykiatrisen vankisairaalan vastaavalta ylilääkäriltä, psykiatri
Hannu Lauermalta.
1. Miksi monet ihmiset käyttäytyvät rasistisesti eli uhkaavat ja myös käyttävät väkivaltaa turvapaikanhakijoita kohtaan?
– Yleisesti rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden taustat ovat tiedossa. Yksi on epäilemättä heikko taloustilanne.
Niinpä pakolaiset koetaan nyt paljon suuremmaksi ongelmaksi kuin 1980-luvulla, jolloin Suomeen saapui venepakolaisia Vietnamista. Heitä ei pidetty Suomessa samanlaisena uhkana. Taustalla oli muun muassa se, että vietnamilaiset pakenivat kommunistista järjestelmää ja sen takia äärioikeistolaiset kokivat heitä kohtaan myötätuntoa. Nyt tilanne on toisenlainen, ja taloustilanne vaikeampi. Voi myös olla, että Lähi-idän kulttuureista tulevat henkilöt saattavat olemuksellaan ärsyttää tiettyä osaa suomalaisista enemmän kuin esimerkiksi vietnamilaiset.
Tämän tyyppistä väkivaltaa täytyisi tutkia enemmän siitä lähtökohdasta, että kuunneltaisiin tekijöiden motiiveja – selvitettäisiin, miksi he itse pitävät toimintansa oikeutettuna. Tyypillistä Lahden ja Kouvolan tapaisille rikoksille on se, että tekijät pitävät niitä itse oikeutettuina.
"Huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja."
2. Entä mitä rasistisen käytöksen taustalla voi olla?
– Luultavasti tämä joukko on aika heterogeeninen, mutta osaa näistä teoista siivittää epäilemättä kokemus, että ihminen ei ole tullut kuulluksi. He saattavat kokea tiettyä osattomuutta ja kateutta. Mutta yleistyksiä ei voida tehdä, vaan taustalla olevat asiat ovat yksilöllisiä. Sen sijaan, että ulkopuolelta tehdään oletuksia esimerkiksi huonosta itsetunnosta, kannattaisi nimenomaan pyrkiä kuuntelemaan näihin tekoihin osallistuvien henkilöiden omia käsityksiä motiiveista.
Toki huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja. Rasismi ylipäätänsä on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen – eli halutaan kuulua joukkoon, jota pidetään ”parempana joukkona”.
3. Onko maakuntien ja pääkaupunkiseudun välillä eroja siinä, miten etnisiin vähemmistöihin suhtaudutaan?
– On selvää, että etnisiin vähemmistöihin totutaan. Esimerkiksi päiväkodeissa, joissa on kaiken värisiä ihmisiä, asia lakkaa olemasta lapsille minkäänlainen ”erikoinen”.
4. Voisiko rasistiseen käytökseen jotenkin vaikuttaa – tai voiko sitä ennaltaehkäistä?
– Yksi mahdollinen selittävä tekijä tällaiselle liikehdinnälle on se, että sosiaalisessa mediassa tietyt asiat paisuvat täysin kontrolloimattomasti ja huhut saattavat muuttua ”tosiasioiksi”. Silloin meidän on hyvin vaikea ennakoida tämmöisen pienen ryhmän kehkeytymistä ja siihen liittyvää toimintaa. He ovat usein myös hyvin linnoittautuneina omaan todellisuuteensa, jolloin keskusteluyhteyden saaminen on vaikeaa.
5. Onko vaarana, että suuri enemmistö lähtee rasistiseen toimintaan mukaan ja sitä aletaan pitää ”normaalina” käytöksenä?
– On mahdollista, että tällainen käyttäytyminen tarttuu: ”että kun Lahdessa, miksei myös meilläkin”. Mutta suuri yleisö voi reagoida myös päinvastaisesti. Näinhän kävi esimerkiksi 1930-luvulla, kun Lapuan liikkeen harjoittama väkivalta oli yleistä ja hyväksyttyä suhteellisen laajoissa piireissä. Hyvin suuri osa porvarillisistakin piireistä sanoutui siitä lopulta irti sen jälkeen, kun tämä kärjistyi, ja presidentti
K.J. Ståhlberg kyydittiin. Joskus riittävän räikeä tapahtuma voi aiheuttaa sen, että se saattaa kääntää yleisen mielipiteen aivan toiseen suuntaan.
"Ymmärtämistä ja hyväksymistä ei saa sekoittaa toisiinsa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa."
6. Miten rasismin vastustajat saisivat säilytettyä hermonsa – etteivät he vastaisi pahaan pahalla tai sortuisi tunteisiin perustuvaan meuhaamiseen?
– Minusta pitää pyrkiä vetoamaan ihmisen käyttäytymisen järkiperäisyyteen silloinkin, kun jokin asia ei tuo välitöntä tulosta. Kannattaa keskittyä viileisiin tosiasioihin, koska silloin väkivaltaiset liikehdinnät eivät todennäköisesti saa minkään joukkoliikkeen luonnetta. On suotavaa tuoda avoimesti esiin myös tekojen nolo luonne, kuten lasten pelotteleminen tai suojattomien avustustyöntekijöiden kivittäminen.
7. Miten pitkälle rasisteja ja rasistisia tekoja pitäisi ymmärtää?
– Aina pitää pyrkiä ymmärtämään. Mutta ymmärtämistä ja hyväksymistä ei saa sekoittaa toisiinsa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Rikoksenteon motiiveja on hyvä yrittää ymmärtää siksi, että se saattaa avata mahdollisuuksia vähentää rikoksia.