Maksetaanko turvapaikanhakijoiden kustannukset velalla vai leikkauksilla? Näin vastaa valtiovarainministeri Stubb
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) kertoi näkemyksiään maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen jälkeen Vantaalla.
Yleisradio kertoi tänään perussuomalaisten kannan olevan se, ettei maahanmuuton kustannuksia pidä hoitaa lisäleikkauksilla, vaan kertaluontoisella lainalla.
– Kulut pitää ohjata menokehyksen ulkopuolelle, sanoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Sampo Terho.
Stubb on eri mieltä asiasta.
– Pidämme kiinni hallitusohjelmasta. Siinä on kolme tärkeää peruskiveä, joista ensimmäinen on julkisen talouden sopeuttaminen ja se, että velaksi eläminen loppuu.
Stubbin mukaan maahanmuuton kustannusten siirtäminen kehysten ulkopuolelle merkitsisi sitä, että varainhoito ja piikki voisi olla auki.
– Emme ole siirtämässä maahanmuuton tai turvapaikanhakijoiden kustannuksia kehyksen ulkopuolelle.
Stubbilta kysyttiin, merkitseekö se uusia leikkauksia, jos turvapaikanhakijoihin liittyvien kustannusten vuoksi ei oteta lisää velkaa.
– Haluan korostaa sitä, että meidän yhteiskunnassa kannattaa välttää sitä vastakkainasettelua, että ikään kuin turvapaikkakustannukset olisivat joltain toiselta pois. Katsomme aina taloutta ja budjettia kokonaisuudessa.
Miten rahat löytyvät pakolaiskriisin hoitamiseen?
– Ne löytyvät työn kautta. On liian yksinkertaista katsoa turvapaikanhakijoiden kokonaisuutta pelkkänä kirjanpitoharjoituksena. Niihin liittyy monta kokonaisuutta.
Stubbin mukaan lisäkustannuksia tulee lyhyellä aikavälillä, mutta jos kotouttaminen onnistuu, voivat turvapaikanhakijat ja maahanmuutto olla talouden näkökulmasta plussaa pitkällä aikavälillä.
Kuinka suuria lisäkustannuksia tulee lyhyellä aikavälillä?
– Tarkkaa euromäärää ei voida tässä vaiheessa antaa, koska emme tarkkaan tiedä, montako turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana maahan tulee.
Tulevatko rahat kustannuksiin sopeuttamalla?
– Ei ole korvamerkitty sopeutus, vaan katsomme kokonaisuutta.
Stubbin mukaan kehysriihessä on edessä uusia säästöpäätöksiä.
– Meillä on tällä hetkellä laskennat kesken valtiovarainministeriössä. Tavoitteena on saavuttaa neljän miljardin euron sopeutukset vuoteen 2019 mennessä. Kuten aina kehysten yhteydessä, arvioidaan saavutetut tavoitteet ja sitten mitoitetaan sopeutukset.
Antti Honkamaa