Unkarin kansanäänestyshanke pakolaiskiintiöistä on tuorein esimerkki siitä, miten EU:n yhteinen pakolaispolitiikka on hajoamassa käsiin.
Maahanmuuttajat ovat jäämässä loukkuun Kreikkaan, kun yhä useampi EU-maa nostaa raja-aitoja ja pakolaiskiintiöitä ihmistulvan estämiseksi.
Unkarin kansanäänestys on jo viides EU-maassa vuoden sisällä järjestettävä kansanäänestys EU-politiikasta.
Viime kesänä kreikkalaiset äänestivät siitä, pitäisikö maan velkojien kovat lainaehdot hyväksyä vai hylätä.
Tanskalaiset äänestivät joulukuussa oikeudesta pysyä ulkopuolella EU:n oikeus- ja sisäpoliittisesta yhteistyöstä.
Hollannissa on huhtikuussa kansanäänestys EU:n kauppasopimuksesta Ukrainan kanssa.
Britit äänestävät kesäkuussa siitä, pysyäkö EU:ssa vai lähteä.
MISTÄ UNKARIN KANSANÄÄNESTYKSESSÄ ON KYSE?
Pääministeri Viktor Orbán kysyy kansalaisilta, haluavatko unkarilaiset EU:n päättävän ulkomaalaisten sijoittamisesta Unkariin ilman hallituksen hyväksyntää.
Kysymyksenasettelu on sellainen, että tuloksesta ei liene epäselvyyttä.
Asiantuntijat ovatkin jo kyseenalaistaneet sen, onko kysymyksenasettelu perustuslain mukainen.
Orbán perusteli päätöstään järjestää kansanäänestys seuraavasti:
– Kukaan ei ole tähän mennessä kysynyt eurooppalaisilta, hyväksyvätkö he pakolliset siirtolaiskiintiöt, hän sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Hänen mukaansa kyse on perustavanlaatuisesta kysymyksestä Unkarin politiikassa:
– Voiko kuka tahansa muu päättää unkarilaisten puolesta, keiden kanssa meidän unkarilaisten tulisi tai ei tulisi elää.
Orbanin mukaan pakolaiskiintiöiden avulla vedettäisiin Unkarin ja Euroopan etniset, kulttuuriset ja uskonnolliset kartat uusiksi.
Orbán nousi EU-maiden johtajista ensimmäisenä vastustamaan unionin pakolaispolitiikkaa pystyttämällä piikkilanka-aidat estämään turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan.
Unkari on myös yhdessä Slovakian kanssa vienyt pakolaiskiintiöitä koskevan suunnitelman Luxemburgin EU-tuomioistuimeen.
EU suunnittelee 160 000 siirtolaisen jakamista Kreikasta ja Italiasta muihin EU:n jäsenmaihin. Tähän mennessä ainoastaan noin 600 ihmistä on saatu uudelleensijoitettua. Unkarin kiintiö olisi 2 300 pakolaista, mutta maa on kieltäytynyt ottamasta heitä vastaan.
Orbán ei ilmoittanut, milloin kansanäänestys järjestetään.
Unkarin pääministeri pyrkii näillä toimilla selvästi EU:n pakolaispolitiikan pääkriitikoksi. Hän onkin saanut linjalleen kannatusta erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa kuten Puolassa ja Tshekissä.
Hänellä on myös sisäpoliittisia tavoitteita. Orbán pyrkii asiantuntijoiden pitämään siirtolaisteeman esillä aina vuoden 2018 vaaleihin saakka.
Hän puolustaa kansakuntaa ulkoista uhkaa (EU, siirtolaiset) vastaan, mikä antaa hänelle mahdollisuuden pitää Unkarin muut ongelmat taustalla.
EU:n siirtolaisista vastaava komissaari Dimitirs Avramopoulos sanoi torstaina, että Euroopalla on asiassa ”kriittinen hetki”. Hänen mukaansa nyt on kyse ”unionin yhtenäisyydestä ja ihmisten hengestä”.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk varoitti jo keskiviikkona, että britit äänestävät todennäköisemmin EU:sta eroamisen puolesta jos EU-johtajat estävät yritykset ratkaista siirtolaisongelma.
Brysselillä onkin ollut täysi syy pelätä Britannian EU-kansanäänestyksen tartuttavan unionin yhtenäisyyttä hajottavan kansanäänestysten aallon koko unionin alueelle.
EU järjestää 7. maaliskuuta huippukokouksen pakolaisasiasta Turkin kanssa.
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/850528/Unkarin+Orbn+repii+EUn+pakolaispolitiikkaa+palasiksi