Pakolaisuus

Passi kirjoitti:
Kupan ja Tippurin väliltä on paha valita. Valinta ei voi olla vaihtoehto,pitää olla välimuotokin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Otettaisko sittenkin se kolmas, eli Washington, joka vastaa lähinnä herpestä?
 
Tuonen Tytti kirjoitti:
Miten on mahdollista ettei joukko-ahdistelun uhri halua nostaa syytetta Suomessa vuonna 2016??

http://yle.fi/uutiset/helsingin_poliisipaallikko_ahdistelusyytteen_nostamista_helpotettava/8699998
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielestäni aika selvä keissi. Prosessi kaikkine kuulusteluineen, tunnistuksineen ja lääkärintarkastuksineen parhaimmillaan hukkaa aikaa ja pahimmillaan traumatisoi uudestaan. Mahdollisia mitättömiä korvauksia ei tekijältä saa, ja valtionkonttori maksaa jos jaksaa, eli ei. Tuomiokin on kymmenen päiväsakkoa tai vähän ehdollista, eli ei käytännössä mitään. Jos koko rikos edes selviää.

Ja voi sitäkin kysyä, että kuinka vakavasta rikoksesta lopulta on kyse? Melkein jokainen saa turpiinsa koulussa tai viimeistään baarissa, ja vaikka siitä helposti jää jotakin aivosolujen muistiin, niin useimmat elävät aika normaalin elämän siitä huolimatta. Onko tissistä puristaminen tai pakaran tunnustelu sitten sen pahempi juttu?
 
Honcho kirjoitti:
Olisiko tämä nyt pieni positiivinen signaali?
Klikkaa laajentaaksesi...
Lopputulema eli se, että Venäjä jarruttaa Suomeen kohdistuvaa tulijavirtaa, on tietysti positiivista. Sitä vain voi sitten arvailla, että mistä moinen muutos: mitä suomalaiset ovat luvanneet Venäjälle kulissien takana. Tuskin Venäjän toimissa pelkästään yhtäkkisestä hyväntahtoisuuden puuskastakaan on kyse.
 
Mortti kirjoitti:
Lopputulema eli se, että Venäjä jarruttaa Suomeen kohdistuvaa tulijavirtaa, on tietysti positiivista. Sitä vain voi sitten arvailla, että mistä moinen muutos: mitä suomalaiset ovat luvanneet Venäjälle kulissien takana. Tuskin Venäjän toimissa pelkästään yhtäkkisestä hyväntahtoisuuden puuskastakaan on kyse.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sehän se. Toki asiana on hyvä juttu. Mutta taasko arkaa ja hölmöä tsuhnaa viedään kuin litran mittaa.

Ja sekin, että jos/kun on luvattu jotain niin seuraavankin kerran Moskova tietää mistä narusta kannattaa vetää: Suomi ei tee sitä mikä on oikein tai järkevää, vaan prikulleen sopimuksen mukaan silloinkin kun muut jo sopimusta "soveltavat". Eli ollaan annettu Venäjälle oiva kuristuslenkki heikkoja vässykkäpoliitikkojamme vastaan, mitä voi aina kirrata kun tsuhna "hölmöilee".

Ja eihän meillä ollut mitään vaihtoehtoa? Paitsi laittaa puomi kiinni ja ilmoittaa, että Suomi ei enää käsittele uusia turvapaikka-asioita eikä myöskään päästä turvapaikanhakijoita alueensa läpi. Tulijoille neuvottaisiin lähin UNHCRn leiri SOTA-ALUEEN LÄHELLÄ (karsisi heti pois intialaiset ym ym elintasojuoksijat). Akuuttia lääkärinhoitoa ym tarvitsevat käytäisiin hoitamassa Venäjän puolella (Ruotsi hoitaa oman puolensa).

Ja pääministeri osoittaisi olevansa JOHTAJA eikä vasemman käden lapanen pitämällä puheen siitä että pakolaissopimuksen turvapaikkakäytännöt eivät vastaa tämän päivän tilannetta. Suomi on edelleen mukana sopimuksissa, mutta tällä hetkellä ei koe pystyvänsä niiden kaikkia kohtia sellaisenaan täyttämään, koska SUOMI PITÄÄ TÄRKEIMPÄNÄ ETTÄ TEHDÄÄN OIKEIN, EIKÄ MUODOLLISESTI KORREKTISTI. Osoittaakseen kansainvälistä johtajuutta asiassa, Suomi on myös päättänyt kasvattaa toistaiseksi pakolaiskiintiönsä 1500 henkilöön vuosittain ja on tukalasta taloustilanteesta huolimatta päättänyt lahjoittaa kertaluonteisesti valtavan 200 miljoonan euron summan UNHCRn elämää pelastavaan työhön kriisialueiden naapuriin. Suomi toivoo muiden EU-maiden yhtyvän tähän esimerkkiin, koska se on asiantuntijoiden mukaan tehokkain tapa auttaa kaikkein tukalimmassa asemassa olijoita, mutta turvapaikanhakijoiden hallitsemattoman tulon seurauksena kiintiöpakolaisjärjestelmä on romahtanut ja UNHCRn rahoitus on retuperällä.

Voi että kun Suomesta löytyisi joku joka ottaisi tuon linjan. Ininää kuuluisi, mutta hallituksen suosio räjähtäisi ylöspäin ja se jopa saisi sille nappia kaluunaan viedä tarpeellisia sisäpoliittisia uudistuksia läpi. Muutama nurisisi, mutta yleisesti ottaen Suomen rohkea veto toisi Suomelle positiivista kv-mainetta ja jämäkän maineen, mikä houkuttelisi maahan investointeja. Aivan toista kuin se epävarma, itkuisa vässykkä-Suomi jolle on naurettu selän takana sen arkuudesta ja hölmöydestä.
 
Obama/Merkel slogan: Yes, we can/ Wir schaffen das
Putin: No, You can't
SSS: Eihän hyö voi, vai voiko hyö sittekii, myö ei ainakaa voida...
 
Honcho kirjoitti:
Paitsi laittaa puomi kiinni ja ilmoittaa, että Suomi ei enää käsittele uusia turvapaikka-asioita eikä myöskään päästä turvapaikanhakijoita alueensa läpi
Klikkaa laajentaaksesi...
Luulen, että Niinistölle, Sipilälle ja Orpolle on keskusteluissa pariin kertaan käytetty termiä RAJA-ASEMIEN kautta, jotta tsuhna varmasti tajuaa mitä puomin pudottamisesta seuraa. Ei siinä juuri varusmiehet tai etes reserviläiset auta, jos pakolaista ruvetaan työntämään metsien kautta kymmenin tuhansin.

Tämä pysäytys on vasta näyttö siitä, että olemme heidän armoillansa täytellisesti. Tai sitten on jo aloitettu suostuminen.

Kun antaa pirulle pikkusormen, haisee koko käsi.
 
Itäraja varautuu uusiin uhkiin – näin Rajavartiolaitos toimisi kriisitilanteessa
Uudessa lakihankkeessa pohditaan muun muassa, millaisessa tilanteessa varusmiehille voitaisiin jakaa kovia ammuksia.
Kotimaa 26.2.2016 2:00 Päivitetty: 26.2.2016 6:56

1456375658421

Rajavartioston koirapartio partioi Vaalimaan rajavyöhykkeellä torstaina. Kuva: Juha Metso
Pääkirjoitus: Rajaturvallisuus on EU:lle herkkä aihe 6:54

Hanketta on valmisteltu alustavasti yli vuoden ajan.
  • ”Sieltä täältä laitetaan lainsäädäntöä kuntoon. Ei ole muuta isoa punaista lankaa kuin se, että hybridiuhkaisen tilanteen vaatiessa toimivaltaa ja valmiutta löytyisi”, kertoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

    Rajavartiolaitoksen lakihankkeessa tutkitaan myös varusmiesten ja reserviläisten käytön lisäämistä erilaisissa uhkatilanteissa.

    Rajavartiolaitos voi jo nyt lain mukaan käyttää omia varusmiehiään pääasiassa erilaisiin tukitehtäviin. Pykälät ovat Koiviston mukaan siltä osin kunnossa.

    ”Tarkastelemme nyt, voisimmeko käyttää asevelvollisia vähän enemmän ja vaativampiin tehtäviin. Mitä lainsäädäntöä pitäisi tältä osin tehdä?”

    Hybridilakihanke lähtee siitä, että varusmiehiä ja reserviläisiä käytettäisiin edelleen vain avustavissa tehtävissä.

    ”Pitää muistaa, että perustuslaissakin on sanottu, että kun käytetään julkista valtaa ja kohdennetaan julkista vallankäyttöä kolmanteen osapuoleen, niin täytyy olla virkamiesasema ja -koulutus, eikä asevelvollisilla ole kumpaakaan.”

    Koiviston mukaan tarkoitus on miettiä muun muassa sitä, missä tilanteissa voitaisiin varusmiehiä aseistaa ja antaa heille kovia patruunoita.


    ”Varsinkin niissä tilanteissa pitää johdon ja valvonnan olla konkreettista. Varusmiesporukka ei voi toimia yksin.”

    Koivisto muistuttaa, että Rajavartiolaitoksen pitää varusmiesten osalta kuunnella hyvin herkällä korvalla puolustusministeriön mielipidettä.

    ”Täytyykö muuttaa asevelvollisuuslakia vai riittääkö pelkästään Rajavartiolaitoksen omien lakien muuttaminen?”

    Rajavartiolaitoksella on suunnitelmat sen varalta, kuinka toimitaan mahdollisen kriisin pahetessa. Niihin kuuluvat muun muassa eläkkeellä olevien rajavartijoiden käyttäminen ja rajajoukkojen perustaminen.

    Hybridilakihankkeen valmistelu kestää noin vuoden.

    ”Meillä on ongelmana se, että jos mietimme hybridiuhkia, niin meillä on laeissa edelleen vanhakantaisia uhkakuvia. Hiukan on sellainen mustavalkoinen asetelma, että on rauha tai sota ja uhkaaja on välittömästi tunnistettavissa”, Koivisto sanoo.

    ”Tänä päivänä voidaan olla hyvinkin syvässä hybridiuhkaisessa kriisissä, joka ei tahdo sopia mihinkään lakisääteiseen kriisimääritelmään, ja kuitenkin tarvitsisi kohottaa valmiutta voimakkaasti ja tehdä jopa vastatoimia.”

    Rajavartiolaitoksen toimivaltaa ja tehtäviä on tarkoitus säätää juuri edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin.

    Rajavartiolaitoksen esikunta on valmistellut ei-julkista muistiota, johon on kerätty operatiivisessa toiminnassa tehtyjä havaintoja.

    ”Siellä on mielenkiintoisia aiheotsikoita. Aika on sen kaltainen, että melkein joka viikko tulee uutta meillä ja maailmalla ja joka herättää ajatuksen, että riittääkö värkit ja voima, jos tuollainen tulee”, sanoo Koivisto.

    Hybridilakihankkeen yksi visaisimpia ongelmia tulee olemaan Ahvenanmaan tilanne. Ahvenanmaan asemaa määrittelevät kansainväliset sopimukset.

    Rajavartiolaitos on suurin valtion viranomainen Ahvenanmaalla.

    ”Meillä on Ahvenanmaalla kolmisenkymmentä rajavartiomiestä. Se, mitä siellä voitaisiin missäkin tilanteessa tehdä, on ongelmallista. Siinä on paljon ristikkäisiä intressejä ja paineita.”

    Kriisissä rajavartiolaitos nostaisi valmiutta vaiheittain
    1 Rajavartiolaitos on suunnitellut nostavansa valmiuttaan useassa vaiheessa, jos mahdollinen kriisi eskaloituisi. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään muualta rajavartijoita sinne, missä heitä tarvitaan lisää. Näin toimittiin taannoin, kun Tornioon alkoi tulla turvapaikanhakijoita suurin joukoin.

    2 Jos kriisi pahenee, niin Rajavartiolaitos voi kutsua palvelukseen eläköityneitä rajavartijoita. He toimisivat hiukan samalla ajatuksella kuin täydennyspoliisit. Heidät nimettäisiin väliaikaiseen virkaan. Rajavartiolaitos on jo kysellyt eläköityneiden kiinnostusta ja mahdollisuutta tulla avuksi. Kiinnostus oli suurta.

    3 Kriisin edelleen pahetessa Rajavartiolaitos ryhtyisi käyttämään omia varusmiehiään erilaisissa tukitehtävissä. Käytännössä kyseeseen tulisivat esimerkiksi opastus- ja vartiointitehtävät. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei varusmiesten käyttö haittaa kohtuuttomasti heidän koulutustaan sodan ajan tehtäviin. Rajavartiolaitos voi käyttää myös Raja- ja merivartiokoulun oppilaita.

    4 Viime kädessä Rajavartiolaitos voi ryhtyä perustamaan rajajoukkoja. Ne koostuvat pääosin reserviläisistä. Rajajoukkojen määrä ei ole julkinen tieto, mutta Rajavartiolaitoksen mukaan niitä on ”merkittävä määrä”.

    1456380574265

http://www.hs.fi/kotimaa/a1456375650423?jako=610da591f1dcb54009382af07d1d45f9&ref=tw-share
 
YliKoo kirjoitti:
Luulen, että Niinistölle, Sipilälle ja Orpolle on keskusteluissa pariin kertaan käytetty termiä RAJA-ASEMIEN kautta, jotta tsuhna varmasti tajuaa mitä puomin pudottamisesta seuraa. Ei siinä juuri varusmiehet tai etes reserviläiset auta, jos pakolaista ruvetaan työntämään metsien kautta kymmenin tuhansin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mahdollisesti näin, toisaalta väitän että tulijoiden määrä vähenee rajusti jos kuvaan kuuluukin tetsaaminen metsien läpi. Isolla osalla elintasopakolaisia kuvaan kuitenkin kuuluu että heidät ikäänkuin avosylin toivotetaan tervetulleiksi. Kun rajan ylittely pitkin metsiä on aika selkeä merkki siitä että ei ole tervetullut, niin aika moni jättää tulematta ja tuskin sieltä sentään aseella uhaten Venäjäkään pakottaa tulemaan. Edit: Ja siis asylumia ei käsitellä vaikka tulisi koneella Hki-Vantaalle...

Kyllä minä väitän ettei kyse ole voimisesta vaan uskalluksesta. Puomia ei uskalleta laittaa kiinni, kun mitäs sitten muutkin ajattelevat, kun emme enää olekaan maassa makaava epävarma mielistelijä-Suomi.
 
Umkhonto kirjoitti:
Itäraja varautuu uusiin uhkiin – näin Rajavartiolaitos toimisi kriisitilanteessa
Uudessa lakihankkeessa pohditaan muun muassa, millaisessa tilanteessa varusmiehille voitaisiin jakaa kovia ammuksia.
Kotimaa 26.2.2016 2:00 Päivitetty: 26.2.2016 6:56

1456375658421

Rajavartioston koirapartio partioi Vaalimaan rajavyöhykkeellä torstaina. Kuva: Juha Metso
Pääkirjoitus: Rajaturvallisuus on EU:lle herkkä aihe 6:54

Hanketta on valmisteltu alustavasti yli vuoden ajan.
  • ”Sieltä täältä laitetaan lainsäädäntöä kuntoon. Ei ole muuta isoa punaista lankaa kuin se, että hybridiuhkaisen tilanteen vaatiessa toimivaltaa ja valmiutta löytyisi”, kertoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

    Rajavartiolaitoksen lakihankkeessa tutkitaan myös varusmiesten ja reserviläisten käytön lisäämistä erilaisissa uhkatilanteissa.

    Rajavartiolaitos voi jo nyt lain mukaan käyttää omia varusmiehiään pääasiassa erilaisiin tukitehtäviin. Pykälät ovat Koiviston mukaan siltä osin kunnossa.

    ”Tarkastelemme nyt, voisimmeko käyttää asevelvollisia vähän enemmän ja vaativampiin tehtäviin. Mitä lainsäädäntöä pitäisi tältä osin tehdä?”

    Hybridilakihanke lähtee siitä, että varusmiehiä ja reserviläisiä käytettäisiin edelleen vain avustavissa tehtävissä.

    ”Pitää muistaa, että perustuslaissakin on sanottu, että kun käytetään julkista valtaa ja kohdennetaan julkista vallankäyttöä kolmanteen osapuoleen, niin täytyy olla virkamiesasema ja -koulutus, eikä asevelvollisilla ole kumpaakaan.”

    Koiviston mukaan tarkoitus on miettiä muun muassa sitä, missä tilanteissa voitaisiin varusmiehiä aseistaa ja antaa heille kovia patruunoita.


    ”Varsinkin niissä tilanteissa pitää johdon ja valvonnan olla konkreettista. Varusmiesporukka ei voi toimia yksin.”

    Koivisto muistuttaa, että Rajavartiolaitoksen pitää varusmiesten osalta kuunnella hyvin herkällä korvalla puolustusministeriön mielipidettä.

    ”Täytyykö muuttaa asevelvollisuuslakia vai riittääkö pelkästään Rajavartiolaitoksen omien lakien muuttaminen?”

    Rajavartiolaitoksella on suunnitelmat sen varalta, kuinka toimitaan mahdollisen kriisin pahetessa. Niihin kuuluvat muun muassa eläkkeellä olevien rajavartijoiden käyttäminen ja rajajoukkojen perustaminen.

    Hybridilakihankkeen valmistelu kestää noin vuoden.

    ”Meillä on ongelmana se, että jos mietimme hybridiuhkia, niin meillä on laeissa edelleen vanhakantaisia uhkakuvia. Hiukan on sellainen mustavalkoinen asetelma, että on rauha tai sota ja uhkaaja on välittömästi tunnistettavissa”, Koivisto sanoo.

    ”Tänä päivänä voidaan olla hyvinkin syvässä hybridiuhkaisessa kriisissä, joka ei tahdo sopia mihinkään lakisääteiseen kriisimääritelmään, ja kuitenkin tarvitsisi kohottaa valmiutta voimakkaasti ja tehdä jopa vastatoimia.”

    Rajavartiolaitoksen toimivaltaa ja tehtäviä on tarkoitus säätää juuri edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin.

    Rajavartiolaitoksen esikunta on valmistellut ei-julkista muistiota, johon on kerätty operatiivisessa toiminnassa tehtyjä havaintoja.

    ”Siellä on mielenkiintoisia aiheotsikoita. Aika on sen kaltainen, että melkein joka viikko tulee uutta meillä ja maailmalla ja joka herättää ajatuksen, että riittääkö värkit ja voima, jos tuollainen tulee”, sanoo Koivisto.

    Hybridilakihankkeen yksi visaisimpia ongelmia tulee olemaan Ahvenanmaan tilanne. Ahvenanmaan asemaa määrittelevät kansainväliset sopimukset.

    Rajavartiolaitos on suurin valtion viranomainen Ahvenanmaalla.

    ”Meillä on Ahvenanmaalla kolmisenkymmentä rajavartiomiestä. Se, mitä siellä voitaisiin missäkin tilanteessa tehdä, on ongelmallista. Siinä on paljon ristikkäisiä intressejä ja paineita.”

    Kriisissä rajavartiolaitos nostaisi valmiutta vaiheittain
    1 Rajavartiolaitos on suunnitellut nostavansa valmiuttaan useassa vaiheessa, jos mahdollinen kriisi eskaloituisi. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään muualta rajavartijoita sinne, missä heitä tarvitaan lisää. Näin toimittiin taannoin, kun Tornioon alkoi tulla turvapaikanhakijoita suurin joukoin.

    2 Jos kriisi pahenee, niin Rajavartiolaitos voi kutsua palvelukseen eläköityneitä rajavartijoita. He toimisivat hiukan samalla ajatuksella kuin täydennyspoliisit. Heidät nimettäisiin väliaikaiseen virkaan. Rajavartiolaitos on jo kysellyt eläköityneiden kiinnostusta ja mahdollisuutta tulla avuksi. Kiinnostus oli suurta.

    3 Kriisin edelleen pahetessa Rajavartiolaitos ryhtyisi käyttämään omia varusmiehiään erilaisissa tukitehtävissä. Käytännössä kyseeseen tulisivat esimerkiksi opastus- ja vartiointitehtävät. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei varusmiesten käyttö haittaa kohtuuttomasti heidän koulutustaan sodan ajan tehtäviin. Rajavartiolaitos voi käyttää myös Raja- ja merivartiokoulun oppilaita.

    4 Viime kädessä Rajavartiolaitos voi ryhtyä perustamaan rajajoukkoja. Ne koostuvat pääosin reserviläisistä. Rajajoukkojen määrä ei ole julkinen tieto, mutta Rajavartiolaitoksen mukaan niitä on ”merkittävä määrä”.

    1456380574265

http://www.hs.fi/kotimaa/a1456375650423?jako=610da591f1dcb54009382af07d1d45f9&ref=tw-share
Klikkaa laajentaaksesi...

Laittomia maahantulijoita? HYI, rasisti-Hesari, kukaan ei ole laiton!
 
Honcho kirjoitti:
Mahdollisesti näin, toisaalta väitän että tulijoiden määrä vähenee rajusti jos kuvaan kuuluukin tetsaaminen metsien läpi. Isolla osalla elintasopakolaisia kuvaan kuitenkin kuuluu että heidät ikäänkuin avosylin toivotetaan tervetulleiksi. Kun rajan ylittely pitkin metsiä on aika selkeä merkki siitä että ei ole tervetullut, niin aika moni jättää tulematta
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielessä pyörii kuvat eteläisessä Euroopassa rynnivistä laumoista joita aidoin yritetään hillitä, samoin Britanniaan pyrkivistä. Kun tilanne menee riittävän pitkälle, saattaa ojien pohjia pitkin ryömiminen kiinnostaa. Eiköhän tuolta löydy vielä politrukkeja jotka osaavat kannustaa matkaan.

Kävipä niin tai näin, on konkreettisen uhan esille ottaminen jo kova ase, onneksi TP Niinistö.
 
Minua huolettavat kustannukset. Kaikki tähän asti esitetyt luvut ovat roskaa. Jo ennen vuotta 2015 maahanmuutosta tuli reaalisesti yli miljardin vuosikustannukset, kun laskee kaikki piilokulut. Tilanne on nyt paljon pahempi. Puhutaan 2-3 miljardin keikasta. Koko Sipilän sopeuttaminen meni aivan reisille nyt - tai se raju sopeuttaminen siis tehdään, mutta hyöty menee turvishommaan, jos piisaakaan.

Yksi iso piilokulu, joka ei näy missään laskelmissa, on asumisen kustannukset pääkaupunkiseudulla, jonne he halajavat. Tätähän Pauli Vahtera on käsitellyt. Virallisissa laskelmissa lasten saamat tuet on laskettu vanhempien tuloiksi, eli esimerkiksi somalien kohdalla siihen kuuluvat myös lapsilisät, kotihoidontuet sekä isommasta asunnosta maksettavat tuet. Kun lapset jaetaan työikäisille aikuisille, on jokaisella keskimäärin 1,1 lasta, eli keskimäärin jokainen asuu kaksiossa. Halvimpien yksityisten kaksioiden vuokrat Vantaalla ovat 700 euroa kuukaudessa, kaupungin vuokra-asunnoissa 500 euroa, eli siinä on jo kaksisataa euroa kuussa näkymätöntä tukea kaupungin vuokra-asunnossa asuville vantaalaisille – Helsingissä tietysti vielä enemmän.

Toinen suuri harha on maahanmuuttajien sosiaaliturvastaan maksaman arvonlisäveron laskeminen tuloksi – maksavathan suomalaiset arvonlisäveroa aivan yhtä paljon, tulo siis on täysin kuvitteellinen. Tuotto olisi aivan sama, jos rahat annettaisiin suomalaisille köyhille.

Usein maahanmuuttajien tuottamiksi tuloiksi lasketaan maahanmuuton ympärille rakentunut ns. maahanmuuttoteollisuus vastaanottokeskuksineen, tulkkeineen, avustajineen ja niin edelleen. Kuitenkin koko sen ajan, kun humanitaarista maahanmuuttoa on Suomessa isommassa mittakaavassa harjoitettu, on myös otettu velkaa. Maahanmuutto on silloin lisännyt valtion velkaa.

Suomessa turvapaikka oli vuoden 2015 alussa myönnetty vain alle sadalle somalille, mutta kuitenkin heitä on maassa jo noin 17 000.
 
Honcho kirjoitti:
Olisiko tämä nyt pieni positiivinen signaali? Vaimo luki juuri Nergin suusta sanotun, että jos tulee satojatuhansia "tulijoita" niin ollaan varauduttu. Ja miten?
Klikkaa laajentaaksesi...

SPR kyselly alustavasti lisävoimia sihteeriopistolta?
 
Umkhonto kirjoitti:
Koiviston mukaan tarkoitus on miettiä muun muassa sitä, missä tilanteissa voitaisiin varusmiehiä aseistaa ja antaa heille kovia patruunoita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta pitäisi pikemminkin miettiä sitä, missä tilanteissa maamme puolustuksesta vastaavia täysipäisiä miehiä ei voisi aseistaa.. Asevelvollisuus, mitähän se meinasikaan :confused:
 
Vonka kirjoitti:
Minua huolettavat kustannukset. Kaikki tähän asti esitetyt luvut ovat roskaa. Jo ennen vuotta 2015 maahanmuutosta tuli reaalisesti yli miljardin vuosikustannukset, kun laskee kaikki piilokulut. Tilanne on nyt paljon pahempi. Puhutaan 2-3 miljardin keikasta. Koko Sipilän sopeuttaminen meni aivan reisille nyt - tai se raju sopeuttaminen siis tehdään, mutta hyöty menee turvishommaan, jos piisaakaan.

Yksi iso piilokulu, joka ei näy missään laskelmissa, on asumisen kustannukset pääkaupunkiseudulla, jonne he halajavat. Tätähän Pauli Vahtera on käsitellyt. Virallisissa laskelmissa lasten saamat tuet on laskettu vanhempien tuloiksi, eli esimerkiksi somalien kohdalla siihen kuuluvat myös lapsilisät, kotihoidontuet sekä isommasta asunnosta maksettavat tuet. Kun lapset jaetaan työikäisille aikuisille, on jokaisella keskimäärin 1,1 lasta, eli keskimäärin jokainen asuu kaksiossa. Halvimpien yksityisten kaksioiden vuokrat Vantaalla ovat 700 euroa kuukaudessa, kaupungin vuokra-asunnoissa 500 euroa, eli siinä on jo kaksisataa euroa kuussa näkymätöntä tukea kaupungin vuokra-asunnossa asuville vantaalaisille – Helsingissä tietysti vielä enemmän.

Toinen suuri harha on maahanmuuttajien sosiaaliturvastaan maksaman arvonlisäveron laskeminen tuloksi – maksavathan suomalaiset arvonlisäveroa aivan yhtä paljon, tulo siis on täysin kuvitteellinen. Tuotto olisi aivan sama, jos rahat annettaisiin suomalaisille köyhille.

Usein maahanmuuttajien tuottamiksi tuloiksi lasketaan maahanmuuton ympärille rakentunut ns. maahanmuuttoteollisuus vastaanottokeskuksineen, tulkkeineen, avustajineen ja niin edelleen. Kuitenkin koko sen ajan, kun humanitaarista maahanmuuttoa on Suomessa isommassa mittakaavassa harjoitettu, on myös otettu velkaa. Maahanmuutto on silloin lisännyt valtion velkaa.

Suomessa turvapaikka oli vuoden 2015 alussa myönnetty vain alle sadalle somalille, mutta kuitenkin heitä on maassa jo noin 17 000.
Klikkaa laajentaaksesi...

Myöskään pitkälle aikavälille toivottu huoltosuhteen ratkeaminen ei näytä menevän kuten toivottiin:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1456292738644?jako=ad03ac63ce4e9aea9aa7b26f1b7590b1&ref=og-url#
"Tutkijat tyrmäävät: Maahanmuuttajat eivät ratkaise Suomen huoltosuhteen ongelmaa
Suomen väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Lääkkeeksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä. ”Tutkimukset eivät osoita, että tällä voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo professori Pekka Martikainen.

Suomella on ongelma. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Työssä käyviä suomalaisia on siis yhä vähemmän suhteessa työvoiman ulkopuolisiin, kun suuret ikäluokat lähivuosina jäävät rytinällä eläkkeelle.

Huoltosuhteen parantamiseksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä, jotta tekijöitä riittäisi esimerkiksi hoiva-alalle.

Olisiko maahanmuuttajista siis Suomen väestön ikääntymisongelman ratkaisijoiksi? Tuskinpa, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

”Väestötieteelliset tutkimukset eivät osoita, että maahanmuutolla voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo väestötieteen professori Pekka MartikainenHelsingin yliopiston sosiologian laitokselta.

Edes suurten maahanmuuttovirtojen maissa tulijat eivät ole ratkaisevasti vaikuttaneet huoltosuhteeseen. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen hapertuminen johtuvat ennen kaikkea siitä, että perheisiin syntyy yhä vähemmän lapsia ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, Martikainen korostaa.

Väestötieteilijä Martikainen lohduttaa, että esimerkiksi Saksassa ja Italiassa ikääntyminen on suurempi murhe. Näissä maissa syntyvien lasten määrä naista kohden on pitkään ollut olennaisesti pienempi kuin Suomessa.

KunSuomessa syntyy 60 000 lasta vuodessa, pitkän ajan kuluessa maahanmuuttajat muuttavat Suomea monikulttuurisemmaksi.

Jos väestö halutaan pitää nykyisessä koossa, maahantulo on myös välttämätöntä. Suomen 1,8 lapsen hedelmällisyysluku johtaisi väestömäärän laskuun.

Huoltosuhteen heikkenemisestä koituvaa kestävyysvajetta pähkäilee myös pääministeri Juha Sipilän(kesk) hallitus parhaillaan.

Itä-Suomen yliopiston sosiologian ja hyvinvoinnin professorin Juho Saaren mielestä työllisyysasteen nostaminen ratkaisee – ei yksittäisten ihmisten palkkataso, josta parhaillaan neuvotellaan.

”Ratkaisu olisi työurien pidentäminen alkupäästä, pitkäaikaistyöttömien välityömarkkinoiden parantaminen sekä irtisanomisen ehtojen uudistaminen.”

Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisehtojen uudistaminen taas auttaisi Saaren mukaan siihen, ettei niin moni joutuisi pitkäaikaistyöttömyyden putkeen.

Kohenisiko tilanne, jos Suomeen houkuteltaisiin miljoona koulutettua maahanmuuttajaa esimerkiksi Syyriasta?

Työperäistä maahanmuuttoa eri maissa tutkineen apulaisprofessori Lena Näreenvastaus on torjuva: äkkirysähdys tulisi Suomelle kalliiksi.

Näin siksi, että töihin tulevat maahanmuuttajat perustavat perheitä, sairastuvat ja ikääntyvät siinä missä muutkin. He tarvitsevat kouluja, päivähoitoa ja terveyspalveluita.

Maahanmuutossa täytyykin huomioida yhteiskunnan laajemmat rakenteet, Näre korostaa.


Esimerkkinä hän mainitsee hallituksen linjauksen laittaa EU:n ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut. Moni maahanmuuttaja on Suomessa opiskelijaviisumin turvin, koska sen saa helpommin kuin työluvan.

”Veikkaan, että päätös lukukausimaksuista tyrehdyttää opiskelijoiden tulon. Samalla se vaikeuttaa aamulehtijakelun ja siivoustyön työvoiman saatavuutta.”

Näitä töitä ovat tehneet monet opiskelijaviisumilla EU:n ulkopuolelta tulleet opiskelijat, jotka saavat työskennellä 25 tuntia viikossa.

Näre muistuttaa, että Suomen mahdollisuudet saada korkeasti koulutettua työvoimaa ovat niukat. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kanada pisteyttävät töihin haluavat ulkomaalaiset ja valitsevat sitten sopivimmat englantia puhuvat maahanmuuttajiksi.

Suomen tilannetta ei voi mitenkään verrata näihin maihin, tyrmää tutkija Näre.

”Ei meillä ole hirveästi työperäisiä maahanmuuttajia. Suomi ei ole niin vetovoimainen.”

Suomeen työn perässä saapuvat maahanmuuttajat ovat suurelta osin Venäjältä tai Baltian maista, eivätkä he yleensä osaa suomea tai välttämättä edes englantia.

”Missä ovat valmiiksi suomenkieliset, korkeasti koulutetut maahantulijat?” Näre kysyy.

Sellaisia ei ole.

Väestörakenteentervehdyttämiseen ei ole helppoja lääkkeitä.


Väestöliiton tutkimusprofessoriAnna Rotkirch muistuttaa, että eliniän nouseminen on hyvä asia. Hän ei halua patistaa kansaa lapsentekotalkoisiin.

”Se on vanhanaikainen ja naiivi ajattelutapa.”

Sen sijaan pitäisi keskittyä ei-toivotun lapsettomuuden syihin, ja siihen, miksi perheet eivät enää halua enempää kuin kaksi lasta. ”Tiedetään, että lasten hankinta liittyy vahvasti tulotasoon. Lapsettomuus lisääntyy ja suurperheiden osuus pienenee nyt eniten pienituloisilla.”

Rotkirchin mukaan varmemmat tulevaisuudennäkymät kasvattaisivat syntyvyyttä.

”10 000 pakolaista on suhteellisesti vähän”
Jotta suomalaista maahanmuuttokeskustelua voi ymmärtää, kannattaa palata vuoteen 1995. Näin kehottaa Suomen maahanmuuttotilanteen tarkasti tuntevaPäivi Nerg.

Sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2012 toiminut Nerg kertaa kehitystä, jonka aikana Suomi on pikku hiljaa muuttunut ja muuttumassa monikulttuuriseksi.

Ensimmäinen havainto on Nergin mukaan se, että ulkomaalaisten tulo on tapahtunut hitaasti.

Suomeen on tullut vuodesta 1995 lähtien yhteensä 300 000 ulkomaalaista. He ovat asettuneet enimmäkseen pääkaupunkiseudulle, jonka asukkaista 14–15 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Muualla Suomessa ulkomaalaisia ei juuri ole Etelä-Suomen rannikkoalueita, Turkua ja joitakin opiskelukaupunkeja lukuun ottamatta.

Vuonna 2014 Suomeen tuli 3 400 turvapaikanhakijaa, ja maassa oli vain 20 vastaanottokeskusta, Nerg muistuttaa.

Samaan aikaan Ruotsiin tuli jo 80 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Sitten alkoi tapahtua.

Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä nousi Ruotsissa 160 000:een, ja Suomeenkin tuli 32 000 turvapaikan hakijaa, lähinnä irakilaisia ja afgaaneja.

Nyt vastaanottokeskuksia on jo 144, ja alaikäisille 50.

Nergin arvion mukaan nykyisistä turvapaikanhakijoista noin 10 000 saa turvapaikan Suomesta. ”Sehän on ’peanuts’ tässä 300 000:n kokonaisuudessa”, Nerg suhteuttaa.

Samaan hengenvetoon hän sanoo ymmärtävänsä voimakasta reagointia esimerkiksi viidentuhannen asukkaan kunnissa, joihin on yhtäkkiä saapunut 600 irakilaista.

”Nyt vasta monelle on valjennut, että olemme osa EU:n sääntelyä. On tajuttu, että emme voi itse päättää kaikesta.”

Turvapaikanhakijoiden tulo tyrehtyi nopeasti sen jälkeen, kun Ruotsi otti marraskuussa käyttöön sisärajatarkastukset. ”Hyvä jos tulee yksi turvapaikanhakija päivässä Haaparannasta”, Nerg arvioi tämänhetkistä tilannetta.

Venäjältä Lappiin tulee sen sijaan noin 20–30 turvapaikanhakijaa päivässä.

Nerg haluaisi itse elää monikulttuurisessa Suomessa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että sellaista Suomea ei voi rakentaa mahtikäskyillä.

Mutta Nerg on toiveikas.

”Kaikki hyvät kokemukset ovat lähteneet normaalista kahden ihmisen kanssakäymisestä. Ihmisten välinen kontakti on se, joka on avannut reittejä yhteiseen tekemiseen. Niin musiikissa, jalkapallossa kuin hiihdossakin.”

Syksyn pakolaiset mahtuisivat jalkapallokatsomoon
Suomeen tulee vuosittain erilaisilla oleskeluluvilla ja EU-oleskeluoikeuksien rekisteröinneillä noin 30 000 maahanmuuttajaa, joista noin 2 000 on pakolaisia.

Viime vuonna turvapaikkahakemusten määrä nousi 32 648:een. Viranomaisarvion mukaan noin 10 000 heistä saa jäädä Suomeen.

Maahan tulevien määrä noussee 38 000:een. Lisäys vastaa isohkon jalkapallo-ottelun yleisömäärää. Esimerkiksi Töölön jalkapallostadionille mahtuu 10 300 katsojaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman arvioi, että viime vuoden lopun turvapaikanhakijaryntäyksen seurauksena tulijoiden määrä nousee vuodessa 25–30 prosenttia. Se on Stenmanin mielestä vielä hyvin hallittava määrä.

Suomen kärjistynyt keskusteluilmapiiri johtuu Stenmanin arvion mukaan paljolti siitä, että puheet ovat keskittyneet lähinnä turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Samalla kokonaiskuva uhkaa hämärtyä.

”Nyt olisi tärkeää löytää yksimielisyys siitä, että Suomeen jäävät saavat hyvät edellytykset kotoutua.”

Stenman muistuttaa, että Suomen kestävyysvajetta ratkottaessa vanhojen ihmisten ja työssä käyvien välinen huoltosuhde paranee vain siinä tapauksessa, että nuoret maahanmuuttajat pääsevät työmarkkinoille.

”Mutta huoltosuhde ei korjaannu lähimainkaan näillä maahanmuuttomäärillä.”

Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa julkaisema ulkomaalaisten työ- ja hyvinvointitutkimus kertoo, että moni maahanmuuttaja on ollut työsuhteessa, vaikka vakituisia töitä ei olisikaan.

Tutkimuksen mukaan nuoret maahanmuuttajamiehet käyvät enemmän töissä kuin samanikäiset kantasuomalaiset miehet.

Myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien miesten tilanne paranee iän karttuessa, toisin kuin kantasuomalaisilla verrokeilla.

Stenman haluaisi nähdä Suomessa enemmän aidosti monikulttuurisia työyhteisöjä. Niiden myötä myös asenneilmapiiri voisi muuttua ja samalla maahanmuuttajien pääsy työmarkkinoille helpottua.

”Nyt on paljon viitteitä suoranaisesta rasismista”, Stenman arvioi viime aikojen ilmapiirin muutosta.

”Syljetään naisten päälle ja huudellaan, lapsia uhkaillaan”, hän sanoo."
Klikkaa laajentaaksesi...
 
krd kirjoitti:
Kansanedustajan mielestä VOK ei saa olla liian lähellä tuttua rantaa:
http://yle.fi/uutiset/kansanedustaj...keskus_on_liian_lahella_kylpylarantaa/8693595
Klikkaa laajentaaksesi...

Oletan ettei ko. kansanedustaja ole myöskään ollut into piukeana toivottamassa "Refugees Welcome" muutenkaan.

Olisi vain hauska nähdä näiden suurien suvaitsevaisten ihmeiden NIMBYilyä. VOK Stubbin naapuriin, lunastavat vaikka jäsen Taitolajin kämpän siitä vierestä ja VOK tilalle. Sisään sellainen 200-300 nuorta irakilaismiestä. Pääsee Alex rikastuttavaan seuraan?

Olisin valmis maksamaan 1000 euroa henk koht jos tuollainen toteutuisi.
 
winsu kirjoitti:
Älä takerru liikaa median käyttämiin termeihin "aseistettu". Ei ne jouhahommat puomilla tai etsintä ja kiinniotto maastossa mitään rakettitiedettä ole.
Klikkaa laajentaaksesi...
Edelleenkään ne ei ole asevelvollisten hommia, vaan virkavastuulla hoidettavia. Jos tukitehtäviin tarvitaan asevelvollisia (vm/res), on Rajalla omat tehtävään koulutetut joukot.
 
Honcho kirjoitti:
Oletan ettei ko. kansanedustaja ole myöskään ollut into piukeana toivottamassa "Refugees Welcome" muutenkaan.

Olisi vain hauska nähdä näiden suurien suvaitsevaisten ihmeiden NIMBYilyä. VOK Stubbin naapuriin, lunastavat vaikka jäsen Taitolajin kämpän siitä vierestä ja VOK tilalle. Sisään sellainen 200-300 nuorta irakilaismiestä. Pääsee Alex rikastuttavaan seuraan?

Olisin valmis maksamaan 1000 euroa henk koht jos tuollainen toteutuisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kannatettava ajatus todella että vokkeja perustettaisiin etupäässä ns paremman ja suvaitsevamman väen asuinalueille. Koska, kuten tiedämme, monikulttuurisuus on rikkaus.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top