"Köyhyys suojelee maahanmuutolta" – Baltian mailla vaikeuksia vastaanottaa pakolaisia
Baltian maat haluavat kantaa vastuunsa pakolaisten asuttamisesta, mutta pakolaiset eivät halua Baltiaan tulla. Ehdokkaita on etsitty viikkoja.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Baltian maat ovat ajautuneet erikoiseen tilanteeseen. Kaikki kolme maata ovat sitoutuneet vastaanottamaan pakolaisia yhteisvastuun hengessä, mutta tulijoita ei ole.
– Pakolaiset eivät tiedä, missä me sijaitsemme ja mitä he voivat täällä odottaa, kuvaa Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics.
Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics. Kuva: Marjo Näkki / Yle
Etelä-Euroopassa on jo kuukausia työskennellyt Baltian maiden edustajia etsimässä sopivia ehdokkaita pakolaisiksi. Kyse on taakanjaosta eli EU:ssa sovituista pakolaiskiintiöistä ja uudelleensijoittamisesta, joihin Baltian maat ovat yhteisvastuun hengessä sitoutuneet.
– Meille on tarjottu ihmisiä, joille olemme antaneet alustavan hyväksynnän vastaanottaa heidät. Kun olemme halunneet alkaa haastatella heitä, he ovat luopuneet paikasta, kertoo Viron sisäministeriön alivaltiosihteeri Raivo Küüt.
Latvian hallitseva oikeistopuolue Kansallinen liitto useiden julkisten organisaatioiden kanssa järjesti mielenosoituksen 250 pakolaisen uudelleensijoitusta vastaan elokuussa 2015. Kuva: Valda Kalnina / EPA
”Köyhyys suojelee”
Viron etelänaapurissa asiat on sanottu suoremmin.
Monet latvialaispoliitikot ovat ilmoittaneet julkisuudessa, että maan kylmyys ja köyhyys suojaavat sitä pakolaisten massamuutolta. Myös Liettuan presidentti on suorasanainen.
– Meitä auttaa vielä hieman se, että emme ole varakkaita maita, ja meidän sosiaalitukemme ovat hyvin pienet, sanoo presidentti Dalia Grybauskaite.
Sovituista kiintiöistä Latvia on onnistunut houkuttelemaan tähän mennessä kaksi perhettä, Liettua yhden ja yhden pariskunnan. Viro ei ole vastaanottanut vielä yhtään kiintiöpakolaista.
– Jos pakolaiset valitsevat, missä on paremmin ja suurimmat tuet, silloin se muuttuu elintasopakolaisuudeksi, väittää Grybauskaite.
Suomeen on kiintiön puitteissa tullut sisäministeriön mukaan 140 ihmistä.
Turvapaikanhakijoita Idomenin leirillä Kreikan ja Makedonian rajalla 8. maaliskuuta. Kuva: Valdrin Xhemaj / EPA
Ei uusille kiintiöille
Latvian kanta on se, että lisäkiintiöistä tai uusista uudelleensijoittamisohjelmista ei pitäisi sopia ennen kuin EU:n ulkoraja turvataan, palautuspolitiikkaa tehostetaan ja ihmissalakuljetus saadaan kuriin.
– En halua kuulla yhtäkään uutta keskustelua siitä, että pakolaisten määrää pitäisi nostaa, ennen kuin näemme todellista kehitystä näillä alueilla, sanoo Latvian ulkoministeri Rinkevics.
Alueella on seurattu Suomen ja Norjan rajojen tapahtumia tarkkaan.
Baltian maiden edustajat eivät poissulje mahdolisuutta, että Venäjältä voisi saapua turvapaikanhakijoita samalla tavoin Viron ja Latvian rajoille tai Valkovenäjän kautta Liettuan rajalle.
– Me näemme järjestäytyneen häirinnän elementtejä, joiden tavoitteena on keikuttaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä, sanoo Liettuan presidentti Grybauskaite.
