Lahjottavissa olevia työntekijöitä, rasistista käytöstä, epämääräisiä palkkoja sekä työntekijöiden pelottelua.
Muun muassa näillä sanoin kuvasivat kohutun Luona Oy:n ex-työntekijät kollegoitaan sekä työympäristöään
Helsingin Sanomien haastattelussa viime sunnuntaina.
Työntekijät syyttivät vastaanottobisnekseen viime vuonna ryminällä lähtenyttä yhtiötä paitsi turvapaikanhakijoiden kaltoinkohtelusta myös työntekijöiden epätasa-arvoisesta kohtelusta.
Ongelmat johtuivat haastateltujen mukaan siitä, että yhtiö palkkasi "ketä vaan".
– Sinne marssi ihmisiä, joilla ei ollut mitään hoitoalan kokemusta. Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija, kuvasi eräs 10:stä HS:n haastattelemasta työntekijästä.
Luona Oy:n johto on vastannut arvosteluun vetoamalla kiireeseen. Kun turvapaikanhakijoiden virta Suomeen oli kovimmillaan, avasi yhtiö 8 vastaanottokeskusta pääkaupunkiseudulle ja palkkasi nopeassa tahdissa 250 työntekijää.
Luona Oy:n lääketieteelliseksi johtajaksi palkattu
Pekka Tuomola sanoi HS:lle, että joissakin tapauksissa yhtiöllä oli "kaksitoista tuntia aikaa järjestää tilat, sängyt, kaikki".
– Ei meillä ollut kokemusta vastaanottokeskusten perustamisesta, vaikka sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokemusta paljonkin, Tuomola selitti.
Luona Oy:n viime syyskuussa
julkaisema rekrytointi-ilmoitus antaa yhtiön toiminnasta toisenlaisen kuvan.
Yhtiö haki alun alkaen palkkalistoilleen kouluttamattomia työntekijöitä. Eduksi katsottiin maahanmuuttajatausta.
Hakemuksessa korostettiin, että pitää olla valmis tarttumaan harjanvarteen."
Koulutuksen ja osaamisen sijaan rekrytointihakemuksessa korostettiin, että työntekijän pitää olla tarpeen tullen valmis tarttumaan harjanvarteen.
Koulutus ei ollut tosin este työpaikan saamiselle, vaan eduksi katsottiin "mahdollinen hoito- tai sosiaalialan koulutus ja hygieniapassin suorittaminen".
Luonan rekrytointipolitiikan poikkeuksellisuutta kuvaa myös vertailu toiseen vastaanottobisneksessä mukana olevaan suureen toimijaan – SPR:ään.
SPR samaan aikaan julkaisemassa rekrytointi-ilmoituksessa työntekijöitä vaadittiin "soveltuvaa ammatillista koulutusta sosiaalityön, terveydenhuollon tai nuorisotyön alalta sekä ajokorttia".
– Arvostamme kokemusta työskentelystä turvapaikanhakijoiden kanssa ja/tai monikulttuurista osaamista. Kielitaitoa edellytämme vähintään suomen ja englannin osalta, todettiin Varsinais-Suomen SPR:n syyskuussa julkaisemassa rekrytointi-ilmoituksessa.
Luonan entiset työntekijät kertoivat HS:lle, että epäpätevät työntekijät vaaransivat turvapaikanhakijoiden terveyden. Maahanmuuttajia suosinut rekrytointi aiheutti myös etnisiä ongelmia.
– Jotkut ohjaajat suosivat omasta etnisestä taustasta tulevia turvapaikanhakijoita. Se aiheutti raivoa muissa. Yksi somaliohjaaja haistatteli arabiaksi, heitteli ihmisten tavaroita ja aiheutti tappeluja, eräs työntekijä kertoi HS:lle.
Työntekijöiden mukaan Luona Oy:n oli helppo johtaa ulkomaalaistaustaisia palkollisiaan pelolla, koska nämä eivät tunteneet oikeuksiaan. "Hankalille työntekijöille" ei annettu työvuoroja. Eräs työntekijä sanoo, että suuri osa oli töissä nollasopimuksilla, kun hän itse sai yövuorojen ansiosta jopa "kymppitonnin kuussa".
Ristiriitoja syntyi myös, kun jotkut työntekijät ottivat asukkailta lahjuksia.
– Yksi ohjaaja sai suosikiltaan uuden älypuhelimen.
HS:n mukaan moni työntekijä pärjäsi työssä lopulta hyvin. Pekka Tuomolan mukaan ongelmat on saatu korjattua talven aikana.
Luona Oy:n toimitusjohtaja
Milja Saksi sanoi tiistaina, että julkisuudessa olleet tiedot Luonasta ovat vääriä. Saksi ei ole yksilöinyt, mitä tietoja hän tarkoitti.
(kaikki pakolaistarinat ja ikä kertomuksetkin ovat olleet totta)
