Maahanmuuttovirasto (Migri) ottaa vihdoin kantaa kohuttuun irakilaisperheen tapaukseen. Viraston mukaan tapauksesta on esitetty julkisuudessa vain yksi näkökulma.
– Julkisuudessa esillä olleessa irakilaisperheen tapauksessa ei ole esitetty kaikkia asiaan vaikuttaneita faktoja, minkä vuoksi tapauksesta on muodostunut yksipuolinen kuva, virastosta kommentoidaan.
Suomessa syntyi viikonloppuna kohu, kun Helsingin Sanomat uutisoi irakilaisperheestä, jonka isälle on myönnetty turvapaikka ja pysyvä oleskelulupa Suomesta. Vaimo ja kolmevuotias lapsi saivat sen sijaan käännytyspäätöksen. Maahanmuuttovirasto hylkäsi hakemukset sekä perheenyhdistämisestä että turvapaikasta.
Perheenyhdistämisen esteenä on HS:n mukaan isän liian pieni palkka, turvapaikan esteenä se, että äidillä ei ole kotimaassaan vaaraa.
Migri painottaa tekevänsä päätöksensä voimassaolevan lain mukaan ja jatkaa, että uusilla perheillä on ollut toimeentuloedellytys vuodesta 2010 lähtien.
– Jos perhe on ollut olemassa jo silloin, kun yksi perheenjäsenistä tulee Suomeen, on kyseessä ulkomaalaislain tarkoittama vanha perhe. Tällaisia perheitä ei toistaiseksi koske toimeentuloedellytys.
– Jos turvapaikan Suomesta saanut henkilö on matkustanut kotimaahansa, avioitunut ja perustanut perheen siellä, on kyseessä ulkomaalaislain tarkoittama uusi perhe. Uusia perheitä on vuodesta 2010 lähtien koskenut toimeentuloedellytys oleskelulupaa haettaessa, Migri painottaa ja jatkaa, että kahden lapsen perheessä perheen tulojen on oltava yhteensä 2600 euroa kuukaudessa.
Joidenkin tietojen mukaan isä olisi tullut Suomeen ja saanut oleskeluluvan jo vuosia ennen kuin tapasi vaimonsa. Kyseessä olisi siis ns. uusi perhe.
Migri myös painottaa, että turvapaikan tai muuta kansainvälistä suojelua voi saada vain yksilöllisin perustein. Kansainvälistä suojelua ei voi saada vain siksi, että tulee tietystä maasta tai tietyltä alueelta.
– Turvallisuustilanne vaihtelee hyvin paljon Irakin sisällä. Esimerkiksi Irakin pohjoisosissa autonomisella kurdialueella ei ole yleisiä turvallisuusuhkia vaan tilanne on vakaa. Myöskään taloudelliset syyt eivät ole peruste kansainvälisen suojelun saamiseksi.
Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, voidaan harkita oleskelulupaa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.
– Kun tapauksia katsoo yksilön inhimillisestä näkökulmasta, varmasti monet turvapaikanhakijat kokevat, että heidän pitäisi saada jäädä Suomeen. Ulkomaalaislain tarkoittama yksilöllinen inhimillinen syy on kuitenkin eri asia kuin arkikielessä. Sen myöntämisen kynnys on erittäin korkealla, virastosta painotetaan.
Yli 22 000 ihmistä on vaatinut adressissa karkotuspäätöksen kumoamista juuri inhimillisiin syihin vedoten.
Korkein hallinto-oikeus on myös Migrin mukaan ratkaissut vastaavia tapauksia ja todennut, että jos hakijalle on tehty kielteinen perheenyhdistämispäätös, ei turvapaikkahakemuksella voi ohittaa kielteistä perheenyhdistämispäätöstä.
Maahanmuuttoviraston mukaan lapsen etu on myös huomioitu.
– Lapsen etu voi olla jäädä Suomeen, jos hän on luonut jo vahvat siteet suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi käymällä koulua täällä. Jos lapsi on hyvin pieni, hänen etunsa on yleensä olla yhdessä vanhempiensa kanssa. Jos äidin osalta on arvioitu, että kansainväliselle suojelulle ei ole perusteita ja hänet voidaan palauttaa turvallisesti kotimaahansa, on lapsen etu mennä äitinsä mukana.
– Silloin kun vauva on syntynyt äidille annetun turvapaikkapäätöksen jälkeen, linjana on, että hänet voidaan käännyttää äitinsä mukana. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut Maahanmuuttoviraston päätökset useissa tapauksissa, virasto jatkaa kirjoituksessaan.
Maahanmuuttovirasto tekee maanantain aikana selvityksen sisäministerille julkisuudessa esiintyneen irakilaisperheen tapauksesta.
