Pihatonttu
Respected Leader
Samojen kirjoitusvirheiden toistaminen ja tiettyjen ilmaisujen ylikäyttö (jota itsekin harrastan) on aika hyvä indikaattori..
Kirjoitusvirheet.. Ei välttämättä - etenkään sellaiset jotka liittyvät näppäimien sijainteihin. Erityisesti pikkurillien ja peukaloiden/etusormien käyttämät näppäimet ovat sellaisia, että täsmälleen samat a-s, b-n-m -virheet toistuvat täsmälleen samanlaisina tuhansilla eri ihmisillä. Mikään ei tietenkään estä villiä mielikuvitusta rakentamasta yleisimpien kirjoitusvirheiden ympärille salaliittoteorioita.
Kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheet... Kyllä. Esim. olla-sanan jotkin muodot ovat sellaisia, että niiden virheellinen käyttö voi olla hyvinkin kaavamaista ja useissa eri ympäristössä toistuvaa.
Ilmaisut... Vaihtelee. Ihmisillä on taipumus omaksua toisiltaan sellaisia ilmaisuja joita pitävät hauskoina, oivaltavina, osuvina, huumorintajuunsa sopivina.
Maneerit... Ehdottomasti.
Reagointimallit... Ehdottomasti, mutta vain silloin kun on kyse enemmänkin reagoinnin dynamiikasta kuin sisällöstä. Erityisesti jos ovat joillekin psykopatologisille häiriötiloille tyypillisiä.
Roolin tai kulissin rakentaminen... Sama kuin yllä.
Tekstin rakenne... Vain niiden suhteen, joiden tekstillä on joku rakenne.
Murteet, murreilmaisut ja kielelliset tyylit... Joskus harvoin.
Hymiöt ja muut erikoismerkit... Joskus harvoin, mutta epäluotettavasti.
Tekstin ilmentämä ajattelun rakenne... Silloin jos sitä on.
Mielipiteet, ajatusjumiutumat... Joskus.
Kokonaisuus... Toisinaan.
Diskurssivalinnat... Toisinaan, lähinnä silloin kun joku diskurssi esiintyy sille epätyypillisessä ympäristössä.
Ammatti- ja alakohtaiset termit ja ymmärrystavat... Sama kuin edellä.
Yleissivistyneisyys... Silloin jos se sijoittuu jompaan kumpaan ääripäähän.
Yli/alisuoriutuminen ja -yrittäminen... Joskus. Silloin on lähes aina muitakin hyviä vihjeitä.
Viimeksi muokattu: