Panssariase eilen, tänään ja huomenna

[ultimateidiot]

Ei käy edelleenkään järkeen miten taistelu onnistuu yhdessä. Jalkaväki taistelee jalkautuneena. Jos jalkaväki jalkautuu, jää se heti jälkeen panssarivaunuista. Panssarivaunut voivat toki pysähtyä "tukemaan" jalkamiehiä mutta muuttuvat itse vieläkin paremmiksi maaleiksi viholliselle. Samalla ne muuttuvat jalkaväen tukivaunuiksi ja ominaisuudet kuten nopeus menee täysin hukkaan.

Varmaan tuo alistaminen auttaa jonkun verran noissa suojamistehtävissä. Panssaripataljoonan iskuvoima on kuitenkin noissa ps-komppanioissa eikä niiden vaunuja ainakaan pitäisi alistaa pieninä ryhminä jalkamiesten tukivaunuiksi.

Suosittelen tutustumaan esimerkiksi jenkkien manuaaliin FM71-1 (1998) "Tank and mechanized infantry company team". PV:n vastaava taitaa olla edelleen luokiteltu. Mutta näin niin kuin äärimmäisen yksinkertaistettuna: PSJJ:n ja PSJK:n taistelu, ristiinalistukset ja yhteistoiminta tapahtuu maaston, tehtävän ja viholliskuvan mukaan. Jos vihollinen on heikko, voidaan mennä kumpi vaan kärjessä; joka tapauksessa PSJJ:llä ei ole mitään syytä jalkauttaa vaan vihollinen lyödään liikkeestä jolloin tankkien etenemisnopeuskaan ei hidastu. Jos vihollinen on vahva (ja/tai sillä on omia vaunuja) niin kärki maaston mukaan: PSVJ/PSVK edellä jos avonaista, PSJJ/PSJK edellä jos peitteistä. Tai sitten voidaan mennä koko ajan kovalla kärjellä eli tankit edessä kunnes kohdataan jotain mihin tarvitsee jalkaväkeä, esim. vihollinen rakennetulla alueella, tiheässä metsässä, tai sulutteen taakse puolustusasemiin kaivautuneena - ja siitä olisi ollut ihan turha PSVJ/PSVK:kaan koittaa väkisin läpi. Jos on tiedossa, ettei mitään BTR:ää raskaampaa tule vastaan, voidaan myös mennä PSJJ edellä jolloin se toimii vähän tripwire-tyylisesti -> sen saatua kosketuksen vihollisen pääosien kanssa voidaan taisteluvaunut ohjata sinne mistä niiden tulivoimasta on eniten hyötyä. Eli vaihtoehtoja on useita, ja ristiinalistusten ja yhteistoiminnan ideana on nimenomaan se, että voidaan valita se oikea työkalu pakista tilanteen mukaan, eikä laittaa kortteja pelkästään taisteluvaunujen varaan - josta tosiaan venäläiset on näyttänyt muutamia loistavia esimerkkejä.

Parempia esimerkkitapauksia löytyy vaikka tuosta manuaalista. Pataljoonan hyökkäyksessä voi esim. avomaastossa PSVJ/PSVK olla hyökkäyksen kärki, mutta PSJJ/PSJK:tä voidaan käyttää sivustasuojaukseen ja/tai koukkaukseen, esim. vihollisen JV:n/PST:n asemiin rynnäköimiseen. Tai omissa harjoituksissa toistuva tapaus oli sulutteeseen törmätessä potkia jalkaväki vaunuista pihalle ja työntää se sulutteen taakse suojaamaan raivausta, jonka jälkeen vaunut pääsee taas etenemään.

Niin, mutta ampumaetäisyys on 500m, eikä 5km kuten ohjuksilla. Kuten totesin. Ja yhtä hyvin se kallis tstvaunukin tuhoutuu halvalle raskaalla kertasingolla.

No aika paljon epätodennäköisemmin tuhoutuu, on siinä nyt ihan pikkuinen ero panssaroinnissa jonkun T-72B3 ja M113 välillä. Ja kuljetusvaunulla nyt on aika toivotonta alkaa ampumaan mihinkään yli 500m päähän ellei sinne ruveta lyömään a-hallintaa, asetornia jossa olisi konetykki vaikaimen kera ja kaikkea tarpeellista optroniikkaa - mutta sitten siitä tulikin rynnäkkövaunu.

Varmasti, mutta tuhottujen vaunujen lukumäärät kertovat kyllä, miten "onnistuneesti toimivat" ja se, että ryssä raahaa rintamalle jo T-54 vaunuja.

Samalla tavalla siellä menee kaikkea muutakin kalustoa viittä vaille pirusti. Mielestäni tappiot selittää 1) lisääntynyt dronetiedustelu, mikä vaikeuttaa joukkojen keskittämistä, myös jalkaväen ja kuljetusvaunujen 2) siinä että kyseessä on ensimmäinen suursota sitten 2.MS:n - ja siellä niitä vaunuja vasta menikin. Ukrainalaisten vaunutappiothan nyt on aika siedettävät kuitenkin mikä kertoo siitä, että niitä on mahdollista käyttää onnistuneesti. Miehistönkuljetusvaunujahan on mennyt about kaksinkertainen määrä taisteluvaunuihin verrattuna.

Siellä koetetaan saada kaikkea lisää. Olisi se tyhmää sanoa, että "ei kiitos ei taisteluvaunuja" ja ottaa vain muu apu vastaan. Toki parempi jos on kaikkea yllinkyllin + taistelupanssareita, ei niistä nyt ikinä mitään haittaa ole. Mutta jos suunnitellaan maan puolustamista budjetilla X niin tilanne on aivan toinen.

Jaa, kyllä siellä yhteen väliin huudettiin nimenomaan Leopardien ja Abramsien perään, ei paljon muista asejärjestelmistä puhuttukaan. Sotaa käyvälle maalle nyt olisi muutenkin aika turhaa logistiikan kuormittamista hommata joku viistoista erilaista vaunuperhettä jos ei niistä ole mitään iloa - ne samat resurssit voisi käyttää tehokkaammin. Mutta kerta kaksi sotaa käyvää maata haalii kaikki vanhentuneet paskatkin, niin kyllä se kertoo siitä että nimenomaan halutaan massamaisesti vaunuja käyttää.

Niin mutta sitten pitää vaikuttaa siihen hiton kalliilla Javelinilla. Eikä tuo nyt ollut se huomio, jota tuossa toin, vaan kustannustehokkuus ja mitä hyötyä tst-vaunusta on suhteessa muihin juttuihin.

Tai sitten ei, vaan laittaa miinat tonttiin, odottaa että kuljetusvaunut tulee lähelle ja käyttää kertasinkoja? Ei sillä kuljetusvaunun kk:llä nyt mihkään kertasingon kantaman ulkopuolelle vaikuteta kuitenkaan.

 

[Ylli]

Guderianin ja kumppanien kehittämissä Saksan panssaridivisioonissa oli sekä kaksi panssarirykmenttiä että mekanisoitu/motorisoitu jalkaväkirykmentti ja lisäksi tykistö ja aselajijoukot. Wikipedia aiheesta. Ei ne Guderianinkaan panssarit hyökänneet yksin, vaan tarvitsivat jalkaväkeä silmikseen ja puhdistamaan metsiä tai murtamaan asemia. Siksihän ne miehistönkuljetusvaunut kehitettiin. Lisäksi tykistä (ja Stukia) piti olla pehmittämään asemia. Ja pioneerit raivaamaan miinoituksia jne.

Se mitä Guderian tarkoitti, oli että nuo panssaridivisioonat lasketaan irti kokonaisuutena. Yksin ne vaunut ovat/olivat melko haavoittuvaisia. Esimerkkinä vaikka talvisodan Summa, jossa puna-armeijan vaunut kyllä ajoivat suomalaisten linjoista läpi syvyyteen, mutta kun jalkaväki ei pystynyt seuraamaan, niin eivät nekään päässeet kuin jonkin kilometrin. Sitten joko palasivat takaisin omille linjoilleen tai tuhottiin - usein lähitorjuntamiesten toimesta.

Combined arms on englanninkielinen termi ja Wikipedia avaa sitäkin.

Kyllä Guderian nimenomaan korosti sitä, että panssarivaunujen taistelu on oma taistelunsa. Panssarikrenatöörit putsasivat paikkoja takana kuten totesitkin mutta ne eivät todellakaan liikkuneet panssarikärjen kanssa rinnan. Ja kuten myös totesit, jäivät puna-armeijan vaunut yksin koska niillä ei ollut tuollaisia krenatöörejä vaan niiden oli tarkoitus edetä rinnan jalkaväen kanssa sen tulitukivaunuina. Kun jalkamiehet oli tapettu, ei niillä ollut enää omaa tehtävää jota toteuttaa vaikka olivat edenneet rintamalinjan toiselle puolelle. Ne siis tavallaan olivat paikassa, jossa niiden ei ollut tarkoitus olla. Nykyinen combined arms-taktiikka muistuttaa siltä osin jonkin verran juuri esim. tuota puna-armeijan taktiikkaa, jossa panssarivaunu on alistettu jalkaväen tulitukivaunuksi.

 

[Ylli]

Suosittelen tutustumaan esimerkiksi jenkkien manuaaliin FM71-1 (1998) "Tank and mechanized infantry company team". PV:n vastaava taitaa olla edelleen luokiteltu. Mutta näin niin kuin äärimmäisen yksinkertaistettuna: PSJJ:n ja PSJK:n taistelu, ristiinalistukset ja yhteistoiminta tapahtuu maaston, tehtävän ja viholliskuvan mukaan. Jos vihollinen on heikko, voidaan mennä kumpi vaan kärjessä; joka tapauksessa PSJJ:llä ei ole mitään syytä jalkauttaa vaan vihollinen lyödään liikkeestä jolloin tankkien etenemisnopeuskaan ei hidastu. Jos vihollinen on vahva (ja/tai sillä on omia vaunuja) niin kärki maaston mukaan: PSVJ/PSVK edellä jos avonaista, PSJJ/PSJK edellä jos peitteistä. Tai sitten voidaan mennä koko ajan kovalla kärjellä eli tankit edessä kunnes kohdataan jotain mihin tarvitsee jalkaväkeä, esim. vihollinen rakennetulla alueella, tiheässä metsässä, tai sulutteen taakse puolustusasemiin kaivautuneena - ja siitä olisi ollut ihan turha PSVJ/PSVK:kaan koittaa väkisin läpi. Jos on tiedossa, ettei mitään BTR:ää raskaampaa tule vastaan, voidaan myös mennä PSJJ edellä jolloin se toimii vähän tripwire-tyylisesti -> sen saatua kosketuksen vihollisen pääosien kanssa voidaan taisteluvaunut ohjata sinne mistä niiden tulivoimasta on eniten hyötyä. Eli vaihtoehtoja on useita, ja ristiinalistusten ja yhteistoiminnan ideana on nimenomaan se, että voidaan valita se oikea työkalu pakista tilanteen mukaan, eikä laittaa kortteja pelkästään taisteluvaunujen varaan - josta tosiaan venäläiset on näyttänyt muutamia loistavia esimerkkejä.

Kyllä olen noihinkin perehtynyt mutta tämän keskustelun pointti on tuoda toisenlainen näkökulma asiaan. Tuo kaikki on ainakin teoriassa tehokkaan oloista, onko sitten oikeassa sodassa toiminut koskaan? Ainakaan nykyinen sota Ukrainassa ei ole näyttänyt siltä, että Combined arms-taktiikka toimisi ainakaan noiden osapuolten osaamisella.

Kritiikki tuota taktiikkaa vastaan perustuu siihen, että tuollainen mekanisoitu taisteluosasto ei saa kokoon riittävää massaa taistelupanssarivauja, jotta sillä voisi lyödä hyvin kaivautuneen puolustajan. Taistelupanssarivaunujen käyttö ripoteltuina tukemaan jotain muita toimintoja vie siltä suuren osan sen laskennallisesta tehosta kuten suuri nopeus ja tykin pitkät ampumaetäisyydet. Taitelupanssarivaunu on siis kriitikoiden näkemykseen mukaan luonteeltaan massa-ase eikä jonkin toisen aseen tukiase.

Kun puhutaan venäläisistä Ukrainan sodassa, minun silmiini on tuhottuina näkynyt eniten juuri tuollaisia combined arms-tyylisten osastojen jäänteitä. Eli sekaisin tankkeja ja bemareita yms. Jostain tuli ilmi, että venäläiset jopa ajavat taisteluun bemareilla pelkällä vaunumiehistöllä.

 

[ultimateidiot]

Kyllä olen noihinkin perehtynyt mutta tämän keskustelun pointti on tuoda toisenlainen näkökulma asiaan. Tuo kaikki on ainakin teoriassa tehokkaan oloista, onko sitten oikeassa sodassa toiminut koskaan? Ainakaan nykyinen sota Ukrainassa ei ole näyttänyt siltä, että Combined arms-taktiikka toimisi ainakaan noiden osapuolten osaamisella.

Esimerkiksi vaikka Tali-Ihantala ja Panssaridivisoonan vastahyökkäykset. Varsinkin Kuuterselässä mentiin jalkaväki edellä ja rynnäkkötykit tukena - sen vaikutus olisi voinut olla toinen, jos Panssaridivisioonaa olisi käytetty kootusti eikä hajautettuna. Tässä piileekin jutun juoni; kun puhutaan vaunujen massamaisesta käytöstä, on kyse nimenomaan siitä ettei joukko-osastoja (pataljoonia, prikaateja) käytettäisi tipottain vaan kootusti, koska muuten niiltä loppuu hyökkäysvoima. Panssarien käyttö yksin oli enemmänkin tilanteen vaatimaa, ei itse tavoite, koska ne ovat silloin alttiita PST-väijytyksille ja sivustahyökkäyksille. Se että hyökkääkö kärjessä PSVK vai PSJK ja miten ristiinalistukset tehdään on ihan tilanteesta kiinni. Ja saksalaiset käytti sitä paitsi ihan samoja ristiinalistuksia ja yhteistoimintatemppuja W.Schneiderin "Panzer Tactics: German Small-Unit Armor Tactics" mukaan kuin mitä nykyään harjoitetaan - ja saksalaisiltahan meikäläinen panssaritaktiikka on pitkälti apinoitu ja siitä lähdetty jatkojalostamaan.

Combined arms kääntyy muuten vapaasti aselajien yhteistoiminnaksi, eikä ole varsinaisesti itsessään taktiikka vaan joukkojen käyttöperiaate.

Kritiikki tuota taktiikkaa vastaan perustuu siihen, että tuollainen mekanisoitu taisteluosasto ei saa kokoon riittävää massaa taistelupanssarivauja, jotta sillä voisi lyödä hyvin kaivautuneen puolustajan. Taistelupanssarivaunujen käyttö ripoteltuina tukemaan jotain muita toimintoja vie siltä suuren osan sen laskennallisesta tehosta kuten suuri nopeus ja tykin pitkät ampumaetäisyydet. Taitelupanssarivaunu on siis kriitikoiden näkemykseen mukaan luonteeltaan massa-ase eikä jonkin toisen aseen tukiase.

Ei siellä saa ylipäätään mitään kokoon - sehän on se tämän sodan uusi juttu että taivas on droneja mustanaan jo joukkuetasalta asti, niin ei siellä taisteluvaunujakaan saisi massamaisesti käytettyä - panssarijoukkojen menestyksen edellytys on nopeus ja yllätys. RUSI:n raportin mukaan venäläisillä on komppanian ja pataljoonien esikunnista sekä tulenjohtokeskuksista useampi ukrainalaisten syvyyteen ulottuvia UAV:ta pyörimässä taivaalla ja ohjaamassa epäsuoraa heti kun joukkoja ruvetaan kasaamaan ryhmitysalueelle. Siihen päälle sitten puolustukseen ryhmittyneiden joukkojen omat dronet. Ja ei kaivautunutta vihollista voi lyödä pelkillä taistelupanssarivaunuilla, kun ei taistelupanssarivaunu voi vyöryttää juoksuhautoja. Sinne tarvitaan jalkaväki ottamaan asemat haltuun, ja suojaamaan taisteluvaunujen sivustat. Jos vaunut ajaa vaan läpi, jää jalkaväki väkisin jälkeen ja taisteluvaunuista tulee haavoittuvia sivustasta ammutuille PST-aseille, kuten Venäjä on näyttänyt.

Kun puhutaan venäläisistä Ukrainan sodassa, minun silmiini on tuhottuina näkynyt eniten juuri tuollaisia combined arms-tyylisten osastojen jäänteitä. Eli sekaisin tankkeja ja bemareita yms. Jostain tuli ilmi, että venäläiset jopa ajavat taisteluun bemareilla pelkällä vaunumiehistöllä.

Väitän että ensimmäinen on vahvistusharhaa, sodan alkuvaiheessahan taas meni nimenomaan taisteluvaunuja kun jalkaväkeä ei ollut tarpeeksi; sen takia tässäkin ketjussa sekä muualla povataan panssareiden sukupuuttoa. Siksi toisekseen, mediassa liikkuvat maks. parin minuutin klipit ei kerro juuri mitään taktisesta tilanteesta, ja yleensä näyttää (julkaisevan osapuolen kannalta) hyvin siloitellun kuvan, eli ei niistä kannata mitään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä vetää. Tämän linkin takaa löytyvä venäläisten opas ukrainalaisten vastahyökkäysten torjumiseen huomauttaa heidän käyttävän ristiinalistuksia - pelkistä vaunuistakin kootussa iskuosastossa tulee silti jalkaväki vaunun kannella. Tavoitteena on murtautua vihollisen syvyyteen, päästä lähimpään asutuskeskukseen ja jalkauttaa. Samalla huomautetaan, että iskuosasto ei levitä vaan etenee joukkuejonossa, jolloin vain etummaiset vaunut pystyvät käyttämään aseita, eli on oikeastaan yhdentekevää onko jälkimmäiset bemareita vai taisteluvaunuja, tosin tavoitteen kannalta sanoisin että rynnäkkövaunut olisi enemmän tarkoituksenmukaisia, taisteluvaunuja on aika turha yksinään viedä asutuskeskuksiin.

Jälkimmäinen osa taas on ymmärrettävää, koska venäläisillä (varsinkin alkuvaiheessa) ei meinaa tappioiden vuoksi riittää jalkaväkeä bemmien kyytiin. Koko BTG:n ongelmahan oli se, että se on erittäin vaunupainotteinen jo lähtökohtaisesti, ja lisäksi kun sopimussotilaita ei ollut tarpeeksi niin mentiin vielä kaiken kukkuraksi vajaalla miehityksellä. Nyttemmin taas tappiot jalkaväessä on niin kovia, että lähinnä reservissä olevat ensilinjan yksiköt, jotka on varattu hyökkäyksiin, voivat olla lähelläkään täydessä vahvuudessa (jos nekään).

 

[karih]

Et muuten ole ensimmäinen joka povaa panssariaseen loppua. Tähän menessä kaikki povaukset ovat jääneet totetumatta.

Hieno lähtökohta keskustelulle panssariaseesta. Ei yhtään ennakkoluuloinen ja tolleen.

 

[karih]

No aika paljon epätodennäköisemmin tuhoutuu, on siinä nyt ihan pikkuinen ero panssaroinnissa jonkun T-72B3 ja M113 välillä.

Itse asiassa läpäisyn seuraus on luultavasti pahempi tankissa kuin APC:ssä, koska tankissa on paljon räjähtävää tavaraa sisällä ja vähän sakkia joista jonkun vammautuminen lopettaa tankin toiminnan. APC:ssä menee monesti singon osuma yhdeltä puolelta läpi ja toisesta samaten ja sisällä olijat eivät aina hirveästi kärsi paitsi suihkun kohteeksi joutuessaan. Mieluummin olisin APC:ssä jota ammutaan Kessillä kuin tankissa jota ammutaan NLAW:lla.

Ja kuljetusvaunulla nyt on aika toivotonta alkaa ampumaan mihinkään yli 500m päähän ellei sinne ruveta lyömään a-hallintaa, asetornia jossa olisi konetykki vaikaimen kera ja kaikkea tarpeellista optroniikkaa - mutta sitten siitä tulikin rynnäkkövaunu.

Siksi sinne pitäisikin vaikuttaa droneilla ja tykistöllä. Toki itkolla paahtaa reilusti kilsaan saakka. Ja jos mukana on rynnäkkövaunuja niin niillä.

Tai sitten ei, vaan laittaa miinat tonttiin, odottaa että kuljetusvaunut tulee lähelle ja käyttää kertasinkoja? Ei sillä kuljetusvaunun kk:llä nyt mihkään kertasingon kantaman ulkopuolelle vaikuteta kuitenkaan.

Niin tai laittaa miinat tonttii ja odottaa että tst vaunu ajaa niihin ja viimeistelee NLAW:lla. So?
Niinniinniin joo tstvaunun kanuunalla voi ampua kauempaa jalkaväen asemia, mutte kuten totesin ja sinä nähtävästi unohdit niin tarkoitus olisikin käyttää droneja ja tykistöä siihen tarkoitukseen, eikä tst-vaunua. Ja jos mukana on rynnäkkövaunuja niin niillä.

 

[Veromies]

Et muuten ole ensimmäinen joka povaa panssariaseen loppua. Tähän menessä kaikki povaukset ovat jääneet totetumatta.

Ainakin kevyt panssarivaunu on kohtuullisen kustannustehokas APC-lauttojen tuhoaja.

Olikohan jenkit kumminkin juurikin oikeassa uusimmassa kevyen panssarivaunun konseptissaan, kuten saksalaiset Leo1:n kanssa: kun paksu passiivinen panssari ei kestä kaikkia vasta-aseita ja täten joudutaan miettimään taktiikka tämän pohjalta, voidaan yhtä hyvin vähentää panssaria reippaasti ja tyytyä suojaan suurelta osalta taistelukentän uhkia.

 

[kimmo.j]

Hieno lähtökohta keskustelulle panssariaseesta. Ei yhtään ennakkoluuloinen ja tolleen.

Panssariase tulee varmasti kehittymään tulevaisuudessa. Ukrainan kokemukset muokkaavat taktiikkaa ja ehkä jopa doktriinia.
Ukrainan sota on kuitenkin siinä mielessä "huono" esimerkki, että molemmat osapuolet näyttävät tekevän kaikki mahdolliset virheet. Ihan niin kuin venäläiset tekivät Tsetseenian sodissa.

Kuitenkin suhtaudun skeptisesti ennustuksiin "aselajin" katoamisesta.

 

[kimmo.j]

Ainakin kevyt panssarivaunu on kohtuullisen kustannustehokas APC-lauttojen tuhoaja.

Olikohan jenkit kumminkin juurikin oikeassa uusimmassa kevyen panssarivaunun konseptissaan, kuten saksalaiset Leo1:n kanssa: kun paksu passiivinen panssari ei kestä kaikkia vasta-aseita ja täten joudutaan miettimään taktiikka tämän pohjalta, voidaan yhtä hyvin vähentää panssaria reippaasti ja tyytyä suojaan suurelta osalta taistelukentän uhkia.

Kun katsotte BMP-3:n (joka on kevyt tankki kuljetuskyvyllä) suoritusta, huomaatte, että jopa ryssät ovat miettineet BMP-2:n ottamista tuotantoon.
Ukrainalaiset ovat taas todenneet ranskalaisilta saadut AMX-10 RC:t hyvin haavoittuviksi.

En ole ammattimies, vain 30 v sitten koulututtu panssarimies, mutta mielestäni kalusto ei ole kummankaan osapuolen isoin ongelma, vaan koulutus ja kyky/osaaminen aselajien yhteistoimintaan.

 

[Pzgnrl]

Ei käy edelleenkään järkeen miten taistelu onnistuu yhdessä. Jalkaväki taistelee jalkautuneena. Jos jalkaväki jalkautuu, jää se heti jälkeen panssarivaunuista. Panssarivaunut voivat toki pysähtyä "tukemaan" jalkamiehiä mutta muuttuvat itse vieläkin paremmiksi maaleiksi viholliselle. Samalla ne muuttuvat jalkaväen tukivaunuiksi ja ominaisuudet kuten nopeus menee täysin hukkaan.

Varmaan tuo alistaminen auttaa jonkun verran noissa suojamistehtävissä. Panssaripataljoonan iskuvoima on kuitenkin noissa ps-komppanioissa eikä niiden vaunuja ainakaan pitäisi alistaa pieninä ryhminä jalkamiesten tukivaunuiksi.

Meillä puhtaan jv:n ja psv:n yhteistoimintaa tapahtuu erillisissä vaunukomppanioissa.

Muutoin toimitaan mot ja mek tst-osastoissa joilla on telaa/pyörää ja panssarikuorta jv:lle. Niiden toiminnasta suosittelen lukemaan psj-oppikirjat.

 

[Ylli]

Ja ei kaivautunutta vihollista voi lyödä pelkillä taistelupanssarivaunuilla, kun ei taistelupanssarivaunu voi vyöryttää juoksuhautoja. Sinne tarvitaan jalkaväki ottamaan asemat haltuun, ja suojaamaan taisteluvaunujen sivustat.

Tästä olemme samaa mieltä eli taistelupanssarivaunulla ei sodita kaivautunutta vihollista vastaan. Se on jalkaväen ja tykistön hommaa. Ja siksi jankutankin, että panssarit ja jalkaväki kuuluvat erillisiin yksikköihin. Panssarivaunut tulee koota sellaisen kokoisiin osastoihin, että niillä on kertakaikkinen paikallinen ylivoima ja että osasto kestää myös menetyksiä. Tällä osastolla murretaan aukko vihollisen puolustukseen niin, että sekasorto on mahdollisimman suurta myös selustassa. Mikään ei tuhoa etulinjan jantterin moraalia niin paljon kuin selustassa möyryävä vihollinen. Hyväksyn tuohon mukaan sen miehistönkuljetusvaunuilla liikkuvan jalkaväen suojaosaston, jonka tehtävä tosiaan suojata vaunuja kun liike pysähtyy mutta ei itsenäisesti hyökkäillä mihinkään parin tankin tukemana.

Panssariaseella on mahdollisuus luoda ainakin hetkeksi liikuntasota. Se tarvitsee paljon muiden aselajien tukea mutta panssariaseen pointti on se, että sillä luodaan liikkuva massa.

Jos vaunut ajaa vaan läpi, jää jalkaväki väkisin jälkeen ja taisteluvaunuista tulee haavoittuvia sivustasta ammutuille PST-aseille, kuten Venäjä on näyttänyt.

Tästä eri mieltä. En kykene kuvittelemaan miten panssaroiduissa miehistönkuljetusvaunuissa kulkeva jalkaväki voisi estää vihollista laukomasta pst-ohjuksia. Pst on toki merkittävä uhka panssareille, sitä en väheksy. Pst:llä voidaan torjua koko hyökkäys. Siksi yhteistoiminta taistelupanssarivaunujen ja tykistön välillä on elintärkeä toiminto. Tykistö on väline, jolla voinee parhaiten lamauttaa torjuntapesäkkeitä joko etukäteen tai sitten kun sellainen tulee vastaan.

Venäjän toiminta muutenkaan taistelupanssarivaunuilla ei ole se mitä tässä pitää verrata. Heiltä tosiaan puuttui kokonaan eri aselajien yhteistyö, tärkeimpänä varmaan tykistö. Muutoinkin olen sitä mieltä, että millään laitteella ei pidä hyökätä jonossa tietä pitkin.

 

[kimmo.j]

Tästä olemme samaa mieltä eli taistelupanssarivaunulla ei sodita kaivautunutta vihollista vastaan. Se on jalkaväen ja tykistön hommaa. Ja siksi jankutankin, että panssarit ja jalkaväki kuuluvat erillisiin yksikköihin. Panssarivaunut tulee koota sellaisen kokoisiin osastoihin, että niillä on kertakaikkinen paikallinen ylivoima ja että osasto kestää myös menetyksiä. Tällä osastolla murretaan aukko vihollisen puolustukseen niin, että sekasorto on mahdollisimman suurta myös selustassa. Mikään ei tuhoa etulinjan jantterin moraalia niin paljon kuin selustassa möyryävä vihollinen. Hyväksyn tuohon mukaan sen miehistönkuljetusvaunuilla liikkuvan jalkaväen suojaosaston, jonka tehtävä tosiaan suojata vaunuja kun liike pysähtyy mutta ei itsenäisesti hyökkäillä mihinkään parin tankin tukemana.

Panssariaseella on mahdollisuus luoda ainakin hetkeksi liikuntasota. Se tarvitsee paljon muiden aselajien tukea mutta panssariaseen pointti on se, että sillä luodaan liikkuva massa.



Tästä eri mieltä. En kykene kuvittelemaan miten panssaroiduissa miehistönkuljetusvaunuissa kulkeva jalkaväki voisi estää vihollista laukomasta pst-ohjuksia. Pst on toki merkittävä uhka panssareille, sitä en väheksy. Pst:llä voidaan torjua koko hyökkäys. Siksi yhteistoiminta taistelupanssarivaunujen ja tykistön välillä on elintärkeä toiminto. Tykistö on väline, jolla voinee parhaiten lamauttaa torjuntapesäkkeitä joko etukäteen tai sitten kun sellainen tulee vastaan.

Venäjän toiminta muutenkaan taistelupanssarivaunuilla ei ole se mitä tässä pitää verrata. Heiltä tosiaan puuttui kokonaan eri aselajien yhteistyö, tärkeimpänä varmaan tykistö. Muutoinkin olen sitä mieltä, että millään laitteella ei pidä hyökätä jonossa tietä pitkin.

Ajatuksesi ei ole ihan tuulesta temmattu. Ajatus jonkun esim. kaivautuneen joukon jättäminen takaa tulevien joukkojen hoidettavaksi on kyllä yksi vaihtoehto.
Ainakin muistelen tämän esitetyn yhdeksi vaihtoehdoksi kun varusmiehenä oppituntia kuuntelin.

 

[TheRomanRuler]

Panssariase tulee varmasti kehittymään tulevaisuudessa. Ukrainan kokemukset muokkaavat taktiikkaa ja ehkä jopa doktriinia.
Ukrainan sota on kuitenkin siinä mielessä "huono" esimerkki, että molemmat osapuolet näyttävät tekevän kaikki mahdolliset virheet. Ihan niin kuin venäläiset tekivät Tsetseenian sodissa.

Kuitenkin suhtaudun skeptisesti ennustuksiin "aselajin" katoamisesta.

Oma veikkaus on että Ukrainan sodasta kaikki oppivat varautumaan dronen uhkaan ja muistavat tykistön hyödyn, sitten kun droneille on löytynyt vastakeino samalla tapaa kuin juoksuhaudoille ja tankeille, palataan perinteisempään sotaan jossa tankit ehdottomasti ovat osana.

Toimisiko jos rynnäkköpanssareista tehdään drone tappajia? Tuli mieleen kuin luin että osalla niistä pystyy jo ampumaan (tiettyjä) ilmamaaleja. Droneja vastaan ei voi käyttää kalliita ohjuksia, pakko löytää halvempia keinoja, eli kenties automaattinen kevyt tykki.

 

[ultimateidiot]

Itse asiassa läpäisyn seuraus on luultavasti pahempi tankissa kuin APC:ssä, koska tankissa on paljon räjähtävää tavaraa sisällä ja vähän sakkia joista jonkun vammautuminen lopettaa tankin toiminnan. APC:ssä menee monesti singon osuma yhdeltä puolelta läpi ja toisesta samaten ja sisällä olijat eivät aina hirveästi kärsi paitsi suihkun kohteeksi joutuessaan. Mieluummin olisin APC:ssä jota ammutaan Kessillä kuin tankissa jota ammutaan NLAW:lla.

Minä puhuinkin panssaroinnin tasosta - taisteluvaunut kestää kertasingot edestä, kuljetusvaunut ei. Jos taas pelkkää panssarointia lähdetään lisäämään, on lopputuloksena raskas vaunu joka 1) ei pysty tukemaan jalkaväkeä 2) ei ole kustannustehokas. Jos siihen päälle lisätään raskaampaa aseistusta - noh, siitähän tuli rynnäkkövaunu. OK, tehdään rynnäkkövaunu - mutta hetkinen, nehän on heikkoja taisteluvaunuille. Summa summarum: eri vaunutyypit on olemassa eri rooleihin, ja niille on ihan eri käyttötavat, taktiikat ja sitä myöten odotukset, eikä toinen pysty korvaamaan toista.

Ja en nyt vähättelisi sen kuparisuihkun merkitystä sisätilassa, kyllä se aika pahaa jälkeä tekee eikä sieltä yhtään taistelukuntoista ukkoa kömmi ulos. Länsimaisissa taisteluvaunuissa sitä paitsi a-tarvikkeet on laitettu erilliseen osaan blowout-paneelien taakse, jolloin osuma ampumatarvikkeisiin ei räjäytä vaunua. Venäläisten vaunujen ammuskarusellien ongelma taas on (käsittääkseni) enemmänkin kaksiosainen ampumatarvike, jossa nimenomaan ruutikartussin seinämät on sen verran höttöistä kamaa että ne syttyy helposti.

Siksi sinne pitäisikin vaikuttaa droneilla ja tykistöllä. Toki itkolla paahtaa reilusti kilsaan saakka. Ja jos mukana on rynnäkkövaunuja niin niillä.

Haluaisin nähdä kun joku ampuu itkolla suojautunutta, ihmisen kokoista maalia, paljaalta silmältä kilometriin, ja vielä hyökätessä. Ja samalla tavalla ne dronet ja tykistö voi tukea taisteluvaunuja, ja tukeekin Ukrainassa? Ainoa ero on, että taisteluvaunu voi vaikuttaa reippaasti NLAW:n etäisyyden ulkopuolelta. Kuljetusvaunun pitää päästä lähemmäs, eikä se siltikään voi jalkauttaa vihollisen kertasinkojen pelossa järin lähelle.

Niin tai laittaa miinat tonttii ja odottaa että tst vaunu ajaa niihin ja viimeistelee NLAW:lla. So?

Nyt taisit sinä unohtaa mistä oli puhe, eli otetaas takapakkia. Itse ensin kritisoit, kuljetusvaunua on tehotonta ampua NLAW:lla/Javelinilla, johon huomautin että ei ole mikään pakko kun voi odottaa että kuljetusvaunu tulee singon kantamalle ja tussauttaa paskaksi sitten, kun ei se kuitenkaan pysty kessin kantaman ulkopuolelta mitään järin tehokasta tulitoimintaa harrastamaan. En minä missään väittänytkään etteikö taisteluvaunulle voi myös laittaa sulutetta ja ampua NLAW:lla kun se on liikuntakyvytön - sehän on päinvastoin ihan normaali JV:n puolustus panssarirynnäkköä vastaan. Pointti olikin, että ei sitä kuljetusvaunua ole aina pakko ampua myöskään NLAW:lla.

Tästä olemme samaa mieltä eli taistelupanssarivaunulla ei sodita kaivautunutta vihollista vastaan. Se on jalkaväen ja tykistön hommaa. Ja siksi jankutankin, että panssarit ja jalkaväki kuuluvat erillisiin yksikköihin.

Niin ne lähtökohtaisesti onkin, mutta siltikin tilanne voi vaatia ristiinalistuksia, joiden tavoitteena on nimenomaan joustava reagointi tilanteeseen ja maastoon.

En kykene kuvittelemaan miten panssaroiduissa miehistönkuljetusvaunuissa kulkeva jalkaväki voisi estää vihollista laukomasta pst-ohjuksia. Pst on toki merkittävä uhka panssareille, sitä en väheksy. Pst:llä voidaan torjua koko hyökkäys. Siksi yhteistoiminta taistelupanssarivaunujen ja tykistön välillä on elintärkeä toiminto. Tykistö on väline, jolla voinee parhaiten lamauttaa torjuntapesäkkeitä joko etukäteen tai sitten kun sellainen tulee vastaan.

Se tapahtuu laittamalla äijiä ja silmiä sinne taisteluvaunujen sivustaan avomaastossa, tai menemällä niiden edellä peitteisessä. Eli kun maasto on epäedullista taisteluvaunuille, esim. aukon laidoilla olevat metsät, sinne työnnetään jalkoja - kuten toisessa ketjussa sanoin, siitä tulee se nimitys "puskanhakkaajat". Tavoitteena estää pst:n tekemät väijytykset - tosin kuljetusvaunuilla tuo nyt taitaa enemmänkin tapahtua niin, että ensimmäinen palava vaunu merkkaa tasan, loput jalkauttaa ja koukkaa. Edes jossain Timbuktun aavikolla ei ole niin tasaista, etteikö taisteluvaunujen sivustoihin olisi mahdollista pst:n iskeä. Pelkällä tykistöllä ei voi kaikkea lamauttaa. Ensinnäkin sitä ei välttämättä riitä ihan joka pst-partion lamauttamiseen, toisekseen se vaatisi sen että ne havaitaan ensin, mikä lämppäreistä huolimatta ei ole aina satavarmaa.

Jos nyt pitäisi jotain historiallista verrokkia käyttää siitä miten tämän asian ajattelen: jos taisteluvaunut on raskas ratsuväki, joka tekee aukon vihollisen linjaan, niin ps-jalkaväki on rakuunoita, jotka suojaa etenevän joukon sivustat, toimii etujoukkona ja siten säilyttää taisteluvaunujen toiminnanvapauden, ettei vihollinen pysty sitomaan niitä taisteluun niille epäedullisessa maastossa/tilanteessa.

Ajatuksesi ei ole ihan tuulesta temmattu. Ajatus jonkun esim. kaivautuneen joukon jättäminen takaa tulevien joukkojen hoidettavaksi on kyllä yksi vaihtoehto.
Ainakin muistelen tämän esitetyn yhdeksi vaihtoehdoksi kun varusmiehenä oppituntia kuuntelin.

Toki. Varsinkin heikkoa vihollista vastaan panssarirynnäkkö ja läpi meno voi hyvinkin toimia, sitä ei käy kiistäminen - ja joka poteroa ei kannatakkaan lähteä putsaamaan, siinä menee vaan aikaa hukkaan. Mutta itse vähän kyseenalaistan sen, että kannattaako siitä puskea läpi pelkillä taisteluvaunuilla ja jättää oma JV taakse - se tekee viholliselle vähän turhan helpoksi mahdollisuuden siirtää pst:tä sivustoihin esim. aukon laidassa oleviin metsäkaistaleisiin kun ei ole jv:tä mitä sinne tunkea. Varsinkin Suomessa tulee aika äkkiä vastaan tilanne, missä se aukea alue loppuu ja etenemisura jatkuu viidakon keskelle - jossa tarvittaisiin taas omaa jv:tä.

Edit: kun jäi äsken pois:

Tästä olemme samaa mieltä eli taistelupanssarivaunulla ei sodita kaivautunutta vihollista vastaan. Se on jalkaväen ja tykistön hommaa. Ja siksi jankutankin, että panssarit ja jalkaväki kuuluvat erillisiin yksikköihin.

Jos nyt otetaan realistinen uhkakuva, niin ryssähän kaivautuu heti kun liike loppuu. Eli joka tapauksessa on pakko mennä kaivautuneen vihollisen läpi.

Niiden toiminnasta suosittelen lukemaan psj-oppikirjat.

Lienee turvaluokiteltuja, mutta jos ei niin mistä nuo löytää? Kiinnostaisi kerrata oppeja.

 

[karih]

Minä puhuinkin panssaroinnin tasosta - taisteluvaunut kestää kertasingot edestä, kuljetusvaunut ei.

No ei ne kestä NLAWia.

Haluaisin nähdä kun joku ampuu itkolla suojautunutta, ihmisen kokoista maalia, paljaalta silmältä kilometriin, ja vielä hyökätessä.

Ei kukaan ole sanonut, ettei APC:ssä olevalla raskaalla kk:lla olisi mitään optiikkaa tai vakautusta tms. olemassakaan. Puhumattakaan niistä rynnäkkövaunuista.

Ja samalla tavalla ne dronet ja tykistö voi tukea taisteluvaunuja, ja tukeekin Ukrainassa?

Huomio oli, että niitä tstvaunuja ei tarvita siihen välttämättä lainkaan, kun on ne muut. Etkö lukenut yhtään, mitä kirjoitin?

Ainoa ero on, että taisteluvaunu voi vaikuttaa reippaasti NLAW:n etäisyyden ulkopuolelta.

Voi varmaan jossain maastossa. Yleisimmillä ampumaetäisyyksillä ei voi. Ja NLAW ulkopuolelle kantaa Javelin, joten kuolema tulee silti.

Kuljetusvaunun pitää päästä lähemmäs, eikä se siltikään voi jalkauttaa vihollisen kertasinkojen pelossa järin lähelle.

No ei voi rynnäkkövaunukaan tuolla logiikalla. Aivan yhtä hyvin niistäkin kessi läpi menee kuin APC:stä.

 

[Huhta]

Et muuten ole ensimmäinen joka povaa panssariaseen loppua. Tähän menessä kaikki povaukset ovat jääneet totetumatta.

Useat toimijat ovat luopuneet tai suunnitelleet luopuvansa panssariaseesta. USMC on tainnut saada prosessin loppuun, mutta yritys on ollut kova myös Iso-Britannissa, Hollannissa (kiitos siitä!) ja Norjassa (PVKOM ei olisi halunnut tankkeja).

 

[Pzgnrl]

Olen joskus miettinyt, että jokaisen jv-miehen tulisi päästä olemaan vaunumies vaikka yhden harjoituksen ajaksi. Tulisi ne vaunun puutteet ja kyvyt ihan konkreettisesti selville.

Vaunut tarvitsevat tossu-ukkoja, koska muuten ne ovat sokeita kyklooppeja. Näkevät pirun hyvin kauas eteensä, mutta sivuille ja lähelle eivät. Tästähän suurin osa vaaranpaikoistakin tulee kun vaunun ympärillä pyörii porukkaa eikä miehistö näe. Jalkaväkimies toivottavasti aistii muutakin kuin valoa, ääniä ja kipua, ja pystyy viestimään havaintonsa vaunulle ("Hei, meitä tulitetaan tosta rakennuksesta!"). Vaunussa kun ei välttämättä huomaa mitään kessiä pienempää. Tästä esim Chieftain on monta kertaa puhunut.

Vaunujen ja jv:n yhteistoiminta on vaikeaa - siksi sitä harjoitellaan. Ja harjoitellaan. Ja harjoitellaan. Sitä harjoitellaan se koko vuosi. Kyllästymiseen asti. Koska se on vaikeaa. Sen näkee Ukrainassa, molemmilla puolilla on vaikeuksia siinä. Siihen päälle kun lisätään epäsuoran tulen rytmitys (mikä on monen komppaukon mukaan kaikista vaikein rasti hyökkäyksessä), pioneeritoiminta jne. Niin yhtä aikaa hallittavia palikoita on kuin urkurilla.

 

[Pzgnrl]

Lienee turvaluokiteltuja, mutta jos ei niin mistä nuo löytää? Kiinnostaisi kerrata oppeja.

Eipä niitä taida valitettavasti julkisesti löytyä. PVMoodlesta voi koettaa etsiä. Tai pyytää kiltisti tuttua skapparia vilauttamaan.

 

[Pzgnrl]

Useat toimijat ovat luopuneet tai suunnitelleet luopuvansa panssariaseesta. USMC on tainnut saada prosessin loppuun, mutta yritys on ollut kova myös Iso-Britannissa, Hollannissa (kiitos siitä!) ja Norjassa (PVKOM ei olisi halunnut tankkeja).

Eikös tämä ollut yhtä aikaa USMC:n doktriinin muutoksen kanssa - eli palaavat takaisin maihinnousuihin tavallisen maakrapu-jv-miehen leikkimisen sijaan? Samoin kuin vyösyöttöisten konekiväärien korvaaminen "pikakiväärillä". Taustalla on kai halu keventää logistista häntää ja nopeuttaa toimintaa. Tosin vastustettu maihinnousu vaikeutuu. Saapa nähdä.

Briteillä luultavasti kyse on rahasta - ja siitä, että maavoimat ovat aina olleet soittelemassa kolmatta viulua. Merivoimat ovat brittien kruunu, valtikka on ilmavoimat ja maavoimat sitten nuorisovankila /s.

Ja Norja... No, eipä tarvitse hirveästi katsoa maastoa kun toteaa, että ei se vaunumiehen unelma ole.

 

[Nakkivene]

Intohimoista keskustelua täällä, nielaisen syötin. Näin alkuun: panssarit eivät ole katoamassa mihinkään.

Niin kauan kuin liikkuvuus, raskas suoja, tehokas optiikka, ja voimakas suorasuuntaustuli samassa paketissa ovat tehokas yhdistelmä tarpeeksi monessa tilanteessa, ne tulevat pysymään vähänkään suurempien asevoimien kirjoissa. Ei ole mitään APC vs. MBT-vastakkainasettelua. Ainoa kysymys on minkälainen lukumäärällinen suhde näiden välillä on optimaalinen suhteessa todennäköisiin taistelutehtäviin, uhkiin, ja budjettiin. Sama pätee kaikkiin asejärjestelmiin jotka tarjoavat vähänkään eriäviä ja täydentäviä kyvykkyyksiä, esim. foorumin iki-ininä aiheesta hävittäjät vs. IT. TSTPSV poistuu kentältä vasta sitten kun tulee uusi järjestelmä joka täysimääräisesti korvaa niiden suorituskyvyn ja tarjoaa jotain lisäkykyä tämän päälle.

Mikä varmasti on muutoksessa on vaunujen käyttötapa kuten jo monet ansiokkaasti mainitsivat. Vertaukset vanhoihin saksalaisoppeihin mielestäni ontuvat, koska tilanne kentällä on lähtökohtaisesti niin erilainen juuri nyt. Ei vaunuja käytetä tällä hetkellä "väärin" siksi etteivät itsenäiset panssaridivisioonat ole vetämässä pillurallia moskovaa kohti. Raskas vaunu on viime kädessä vain liikkuva raskaasti suojattu tykki, ja harvoin tulee vastaan oppikirjojen ulkopuolista tilannetta jossa järjestelmän kaikki edut voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Mietitään vähän tarkemmin, vaikka vaikuttaisi kuinka itsestäänselvältä. Katsotaan muutamia kevyiden vaunujen, tykistön, ja lennokkien suhteellisia etuja ja rajoitteita vrt. TSTPSV:

Kevyiden vaunujen edut:
- Kuljetuskyky. Sopii useampiin tehtävätyyppeihin ml. tukitehtävät.
- Edullisuus. Samalla budjetilla saa 2-3x määrän vaunuja joka voi tarjota operatiivista joustavuutta tai kyllästää vihollisen puolustuksen.

Kevyiden vaunujen rajoitteet:
- Panssarointi. Huonompi selviytymiskyky kaikkia uhkia vastaan.
- Kevyempi pääase. Pienempi kantama ja tuhovoima kaikkia uhkia vastaan.

Tykistön edut:
- Tuhovoima. Kranaatit iskevät yläkulmilta, ja niillä on tehokkaampi paine- ja sirpalevaikutus.
- Kantama. Sama järjestelmä voi vaikuttaa paljon suuremmalle alueelle.
- Tulen volyymi. Epäsuoraa tulta on helpompi keskittää.

Tykistön rajoitteet:
- Hitaus. Epäsuoralla tulella on pidempi vasteaika havainnosta osumaan. TSTPSV voi saavuttaa ensimmäisen iskemän sekuntien sisällä havainnosta ja korjata tulta sekunneissa. Tykistöllä voi mennä minuutteja ensimmäiseen iskemään ja korjauksiin niin ikään minuutteja. Liikkumis- tai suojautumiskykyinen maali ehtii siis pelastaa itsensä todennäköisemmin.
- Epätarkkuus. Ellei käytössä ole aina täsmäammus, syntyy huomattavaa hajontaa joka pienentää ensimmäisen osuman todennäköisyyttä ja kasvattaa sivullisvahinkojen riskiä (esim. siviilit tai omat joukot maalin lähellä.)

Lennokkien edut:
- Edullisuus. Samalla budjetilla saa kokonaisen läjän raskaitakin lennokkeja.
- Havaintokyky. Suuri määrä havaintokykyisiä lennokkeja löytävät maaleja tehokkaammin kuin TSTPSV.
- Tarkkuus. Lennokki osuu liikkuvaankin maaliin erinomaisesti.

Lennokkien rajoitteet:
- Kyky jatkotoimintaan. Vaikka kamikaze-tyyppinen lennokki voi suorittaa iskun esim. alle minuutin sisällä havainnosta, lennokkeja on oltava lähistöllä useampi havainnointia ja jatkotoimintaa varten.
- Toiminta-aika. Lennokki toimii vain niin kauan kuin akkua riittää, mutta TSTPSV voi päivystää, havainnoida, ja vaikuttaa melkein jatkuvasti.
- ELSO-heikkous. ELSO voi pysäyttää toiminnan täysin (ellei lennokki ole autonominen, mutta autonomisuus tarkoittaa koordinoidun yhteistoiminnan puutetta.)
- Suoja. Pienikin osuma tuhoaa yksittäisen lennokin.

Näistä ensimmäinen ilmiselvä lopputulos on, että kaikkia tarvitaan. Kaikilla on puutteita joita toiset täydentävät vahvuuksillaan.

Mihin TSTPSV sitten sopii tällä hetkellä taktisella tasolla?
1. Klassinen panssarivaunun rooli, eli selviytymiskykyistä nopeasti reagoivaa tuhovoimaa suorittamaan ja tukemaan hyökkäystä. Tätä olemme nähneet paljon Ukrainassa puolin ja toisin, yllätys. Ei suurien aukeiden yli hyökätä pelkästään jalkaisin tai kevyiden vaunujen turvin, vaan ihan perinteisesti yhteistoiminnassa paksujen kanssa. TSTPSV pystyy puskemaan iholle ja jatkamaan tulitoimintaa paremmin esim. puolustajan KRH-tulessa jossa vähänkään kevyempi laite olisi helisemässä. Kevyet vaunut ja lennokit ovat tähän #2. Kevyillä vaunuilla on yksinkertaisesti huonompi asevaikutus ja suojaus eli toiminnan jatkuvuus kärsii, mutta tätä voi osittain korvata määrällä ja suuremmalla joustavuudella. Lennokeilla on ELSO-heikkous, heikko suoja, heikko kyky nopeaan jatkotoimintaan jos esim. maali selviää ensimmäisestä osumasta, eivätkä tarjoa mitään lisäsuojaa kentällä jalkaväelle tai muulle kalustolle, mutta tarkkuus ja määrä ovat eduksi.
2. Asemapuolustus, eli silloin kun tarvitaan nopeasti reagoivaa tuhovoimaista suorasuuntaustulta laajan alueen hallintaan, esim. valvomaan ja vaikuttamaan suurelle (>1 km) aukealle suojaisasta asemasta. Tätäkin on nähty Ukrainassa, esim. tarkka-ampuja Walin anekdootti siitä kuinka kaukana (n. 3 km) ollut barbaaripanssari tulitti hänen ryhmäänsä tappavin tuloksin. Ryhmällä oli käytössä Javelin, mutta panssari oli liian kaukana ja hyvässä suojassa lukitusta varten (paraskaan jalkaväen PST-ase ei ole wunderwaffe.) Tähän lennokit ja tykistö ovat #2. Lennokeilla jälleen ELSO-heikkous ja toiminta-ajan rajoitukset, eli saman alueen jatkuva valvonta ja päivystys vaatii enemmän koulutettuja taistelijoita käyttämään laitteita. Tykistöllä haittana hitaus jos hyökkäävä vihollinen liikkuu nopeasti ja vapaasti (esim. TSTPSV, kappas...) ja epätarkkuus jos joudutaan ampumaan lähelle omia asemia.

Nämä ovat kuitenkin aika lailla samaa kuin ennenkin... Mikä sitten on muuttunut? Taktisella tasolla ainoan eron muodostavat nykyaikainen PST ja lennokit, mutta nämä muodostavat yhtä lailla uhan kevyelle kalustolle joka ei ole yhtä selviytymiskykyistä. Panssarien taktinen käyttö ja asema ei siis ole radikaalisti muuttunut, vaan ylipäätään kaikki näkyvä kalusto ja henkilöstö joka joudutaan hyökätessä paljastamaan on suuremmassa vaarassa kuin ennen.

Suurin tämänhetkinen ero syntyy siitä että panssarijoukkojen operatiivinen käyttö on jäässä, siis suuret panssarijoukkojen kiilat jotka iskevät vihollisen läpi ja syvyyteen. Kuten täällä jo aiemmin mainittiin, murhaavan eron tekee syvä ja jatkuva havaintokyky yhdistettynä tykistötuleen. Suuret operaatiot vaativat suuria valmisteluja ja joukkojen keskittämistä, mutta silmät taivaalla + iso haupitsi eivät anna armoa. Ongelma ei siis ole ensisijaisesti suuren panssarihyökkäyksen suorittaminen, vaan sen valmistelun vaikeus. Vihollisen lennokkitiedustelun voi lamauttaa ELSO:lla, mutta vain hetkellisesti sillä muuten kalliit ELSO-järjestelmät jotka huutavat majakkana omaa sijaintiaan tulevat tuhotuksi (tajuutteko??) Niin kauan kuin vihollisella on toimiva tykistön havainto- ja iskukyky, ei perinteinen lähellä rintamaa tapahtuva keskittäminen ja valmistelu ole realistista.

Tämä ei tarkoita etteikö mahdollisuuksia "optimikäyttöön" voi aueta, esim. jos jollain lohkolla saadaan vihollisen tykistö tuhottua tai lamautettua riittävän tehokkaasti antaen mahdollisuuden suuremmille joukkokeskityksille. Se, että raskaat vaunut eivät pääse täysimääräisesti hyödyntämään tulivoiman, suojan ja liikkuvuuden tappavaa yhdistelmää juuri nyt ei tarkoita etteikö tilaisuuksia voi tulevaisuudessa aueta.

Jos lasketaan pois ilmiselvä "lamauta vihollisen lennokit ja tykistö tehokkaammin", ehkä suurimmat kehitysmahdollisuudet tällä hetkellä ovat joukkojen keskittämisessä ja hyökkäyksen siirtymisessä. Panssaroitu joukko voi valmistautua hyökkäykseen vihollisen tykistön pääaseiden ja lennokkitiedustelun kantaman ulkopuolella (20-30km) hajautetusti ja voi siirtyä hyökkäykseen ns. liikkeestä synkronoidusti useammista suunnista samalle lohkolle. Tällainen synkronoitu "hajauta-liiku-iske" mekanisoiduilla joukoilla vaatisi kuitenkin todella korkeatasoisen koulutuksen, räätälöidyn taistelutavan, organisaation, ja kivenkovat viestiyhteydet.