Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Miten vitussa ne on noin kalliita? 17000 dollaria kipale, jos laskin oikein.
Paljonko laskit hintaa ja kuinka monelle kauko-ohjaimelle? Niitäkin tarvittanee satoja ja hinta lienee miinaa suurempi. Muutenkin hinta on minusta ihan linjassa tekniikan kanssa, tuo on osin paljon monimutkaisempi kuin vaikka JDAM-pommi, joka täydellisenä maksaa suuruusluokkaa tuplasti tuon $17000.
 
Paljonko laskit hintaa ja kuinka monelle kauko-ohjaimelle? Niitäkin tarvittanee satoja ja hinta lienee miinaa suurempi. Muutenkin hinta on minusta ihan linjassa tekniikan kanssa, tuo on osin paljon monimutkaisempi kuin vaikka JDAM-pommi, joka täydellisenä maksaa suuruusluokkaa tuplasti tuon $17000.
Jaoin vaan koko ostohinnan miinojen määrällä.
 
Paljonko laskit hintaa ja kuinka monelle kauko-ohjaimelle? Niitäkin tarvittanee satoja ja hinta lienee miinaa suurempi. Muutenkin hinta on minusta ihan linjassa tekniikan kanssa, tuo on osin paljon monimutkaisempi kuin vaikka JDAM-pommi, joka täydellisenä maksaa suuruusluokkaa tuplasti tuon $17000.
Tuollaisen miinoitteen tehohan on perinteistä parempi kun tällaiseen miinoitteiseen voidaan vihollinen päästää ns. sisään ja sen jälkeen se aktivoituu. Sieltä on ikävä jatkaa matkaa ja ikävä poistua. Toki hinta on kovempi niin tuommoiseen ei varmaan kannata omaa epäsuoraa ampua kun menee omat miinat vihollisen mukana.
 
Hinta-/tehosuhde on varmaan ihan siedettävä, jos on varaa ostaa riittävät määrät.

Lienee aika toissijaista tuhoutuvatko ne miinat vihollisen herätteestä vai omasta epäsuorasta? Kun liike on pysäytetty kannattaa homma viedä loppuun. Taktisessa mielessä kertakäyttökamaa kalliimman miinankin täytyy olla, muutenhan se on perinteistä huonompi.
 
Saksan lisäksi Latvia ja Norja hankkivat PM22 panssarintorjuntamiinoja, valmistaja käynnistää uuden tuotantolinjan. Näitähän on jonkin verran Ukrainassa näkynyt tositoimessa ja se on käytännössä laaki ja vainaa mentaliteetti oli sitten ohut tai paksukylkinen vaunu linjalla. Asennusetäisyys tiestä tekee myös raivaamisen käytännössä mahdottomaksi kun ei ryssä raivaa edes sitä näkyvää tiealuetta. Täydentäisi muuta miinoitusta etenkin risteysalueilla ja muissa solmukohdissa.

Sopisi myös rakennetuille alueille siten, että seinään tehdään vähän reilu maitopurkin mentävä reikä ja toiselle puolelle tuollainen miina piiloon.

 
Saksan lisäksi Latvia ja Norja hankkivat PM22 panssarintorjuntamiinoja, valmistaja käynnistää uuden tuotantolinjan. Näitähän on jonkin verran Ukrainassa näkynyt tositoimessa ja se on käytännössä laaki ja vainaa mentaliteetti oli sitten ohut tai paksukylkinen vaunu linjalla. Asennusetäisyys tiestä tekee myös raivaamisen käytännössä mahdottomaksi kun ei ryssä raivaa edes sitä näkyvää tiealuetta. Täydentäisi muuta miinoitusta etenkin risteysalueilla ja muissa solmukohdissa.

Sopisi myös rakennetuille alueille siten, että seinään tehdään vähän reilu maitopurkin mentävä reikä ja toiselle puolelle tuollainen miina piiloon.


Mielenkiintoinen laite. Ikäänkuin sinkomiina, jota käytetään kylkimiinan tavoin, mutta mahdollistaa pidemmän ametin. Mielenkiintoinen on myös laukaisutapa eli maalialueelle viedään lanka (valokuitu), joka aktivoi miinan ajoneuvon ajaessa laukaisulangan yli. Tuollainen automaattilaukaisin sopisi kylkkäriinkin.
 
Mielenkiintoinen laite. Ikäänkuin sinkomiina, jota käytetään kylkimiinan tavoin, mutta mahdollistaa pidemmän ametin. Mielenkiintoinen on myös laukaisutapa eli maalialueelle viedään lanka (valokuitu), joka aktivoi miinan ajoneuvon ajaessa laukaisulangan yli. Tuollainen automaattilaukaisin sopisi kylkkäriinkin.
On myös luultavasti kevyempi kantaa kuin 19kg painava Kylkipanos/miina 81 ja huomattavasti parempi läpäisy (KP81 150mm vs DM 22 750mm, wiki) niin tehoaa kunnolla taistelupanssarivaunuihin. KP 81 on hirveä mörkö kantaa mitään matkoja ja vie tilaa lavallakin. Hieman vanhentunut konstruktio ainakaan liikkuvaan suluttamiseen ja väijytyksiin. Onneksi on pohjamiinojaa. Jonkun mobikkirekan kylkeen toimis KP 81 hyvin.


Kuitenkin kylkipanosten tuotanto on varmaan huomattavasti simpelimpää ja halvempaa, joten varmaan noita nähtäisiin. Pikku KP dronen pohjassa voisi olla soiva peli massamaisesti rynnäkkövaunuja vastaan, sen kun ajais vaunun katon päälle hyrräämään ja painaa nappia.
 
On myös luultavasti kevyempi kantaa kuin 19kg painava Kylkipanos/miina 81 ja huomattavasti parempi läpäisy (KP81 150mm vs DM 22 750mm, wiki) niin tehoaa kunnolla taistelupanssarivaunuihin. KP 81 on hirveä mörkö kantaa mitään matkoja ja vie tilaa lavallakin. Hieman vanhentunut konstruktio ainakaan liikkuvaan suluttamiseen ja väijytyksiin. Onneksi on pohjamiinojaa. Jonkun mobikkirekan kylkeen toimis KP 81 hyvin.


Kuitenkin kylkipanosten tuotanto on varmaan huomattavasti simpelimpää ja halvempaa, joten varmaan noita nähtäisiin. Pikku KP dronen pohjassa voisi olla soiva peli massamaisesti rynnäkkövaunuja vastaan, sen kun ajais vaunun katon päälle hyrräämään ja painaa nappia.

Jos tehoamisesta puhutaan, niin DM 22:n "singonammus" lienee aktiivisuojajärjestelmille aika helppo torjuttava? Kylkipanoksen EFP lie vähän vaikeampi torjua, vaikkakaan ei täysin mahdoton.

Tosin kun venäläisillä on tapana lanata vastustajansa tykistöllä etenemisensä edellä, niin mikähän lie niin maanpäällisten, miinatyyppisten aseiden käyttökelpoisuus ylipäätään? Luulisi olevan aika herkkiä sirpaleille ja paineaalloille. Ehkä siis enemmän sissiromantiikan välineitä linjojen takana käyteltäväksi? Ja toki yllätyshyökkäyksiä vastaan, kun vihollinen porhaltaa kiireen vilkkaa kohti tavoitetta miettimättä aselajien yhteistoimintaa lainkaan.
 
Javelinien tuotantovolyymi nousee noin 50 % ensi vuonna ja lähestyy 4000 kappaletta vuodessa. Alkaa riittämään siihen mitä panssariuhkasta on jäljellä kun huomioidaan myös kaikki muut länsimaiset järjestelmät ja muut välineet, joilla Tst panssarivaunun saa kolkattua.

 
Useissa ketjuissa ja niiden vanhoissa viesteissä on ollut keskustelua kranaatinheittimistön panssarintorjunta-ammuksista. Oheisen linkin artikkelissa (v. 2023) on käsitelty kolmea aikanaan vireillä ollutta krh-pst ammusta (Merlin 81 mm britit, Bussard / Buzzard 120 mm Diehl/Saksa, Strix 120 mm Ruotsi ). Ainoastaan Strix eteni teolliseen tuotantoon, mutta sitäkään ei tehty kovin pitkää aikaa. Syynä lienee se, että NL:n romahdettua ja Kylmän sodan päätyttyä ei arvioitu enää olevan tarvetta panssariarmeijan pysäytykseen ja rahoitus sekä tarve katosivat. ( Nyt voitaisiin olla toista mieltä näiden tarpeesta. Dronet tekevät samaa työtä.)

Ohessa linkki
 
Viimeksi muokattu:
TOW 2B ohjusta tilataan jenkkien omiin varastoihin lisää 271 miljoonalla taalalla, joten tuolle nähdään edelleen tarvetta tulevaisuudessa. Hyvin kai se lienee korkannut kaikki mahdolliset ryssien tankkiviritykset Ukrainassa.

Itseä kiinnostais tuo Ukrainan oma viritys, stugna. Luultavasti puolet halvempi ja videoiden perusteella toimiva. Toimitusvarmuus tällä hetkellä voi olla aika heikkoa.
 
TOW 2B ohjusta tilataan jenkkien omiin varastoihin lisää 271 miljoonalla taalalla, joten tuolle nähdään edelleen tarvetta tulevaisuudessa. Hyvin kai se lienee korkannut kaikki mahdolliset ryssien tankkiviritykset Ukrainassa.


Rahalla ostaa 2000 ohjusta. Kun sitten monet alustat (mm. Bradley) eivät pysty käyttämään uudempia, niin kyseessä lienee välttämättömyys. Ja vahvistaahan se panssarintorjuntakykyä kokonaisuutena, kun TOW-tuotanto tuskin kilpailee samasta tuotantokapasiteetista Javelin-tuotannon kanssa.

Sinänsä ihmeellistä, ettei siellä vieläkään ole saatu TOW:ia korvatuksi. Nyt on se kuitenkin jälleen kerran framilla:

 
Back
Top