Panssarivaunut

Nuo uudet alueelliset joukot ovat ainakin minuun tehneet vaikutuksen. Pohjoisen kalusto on hyvässä tikissä, mutta etelän liikkuvuudessa ja suojassa lienee puutteita.

Jännityksellä odotan tapahtuuko Porin Jääkäriprikaatille jotain, vai tapahtuuko mitään. Paseja ei nykyisillä kokoonpanoilla turhan paljoa jää alueellisille, kuten ehkä joskus olen aikaisemminkin todennut? :)
Paseja on luultavasti noille kahdelle TSTOS (PSAJON) tarpeisiin. Näiden joukkojen tehtävät ovat enemmän hyökäyksellisiä. Vastaavasti TSTOS (PAJON) on varustettu pyöräajoneuvoin esim. traktorit ja mönkijät, näillä on takotus siirellä joukkojen raskasta kalustoa. Joukot siirtyvät taistelun aikana jalkasin, pyörällä ja suksilla. Ja nämä siirtymis keinot, ovat tarkoituksen mukaisia kyseisiin tehtäviin.
 
Paseja on luultavasti noille kahdelle TSTOS (PSAJON) tarpeisiin. Näiden joukkojen tehtävät ovat enemmän hyökäyksellisiä. Vastaavasti TSTOS (PAJON) on varustettu pyöräajoneuvoin esim. traktorit ja mönkijät, näillä on takotus siirellä joukkojen raskasta kalustoa. Joukot siirtyvät taistelun aikana jalkasin, pyörällä ja suksilla. Ja nämä siirtymis keinot, ovat tarkoituksen mukaisia kyseisiin tehtäviin.

Tiukkaa tekee Pasien riittäminen edes kahden osaston tarpeisiin, tietysti riippuu ihan kokoonpanoistakin. Onkohan esim. TSTOS(PSJON) PIONK paseilla liikkuva, vai ei? Oliko vanhoja paseja reilu 400, joista operatiivisille on varattu tällä hetkellä 260. Tämän lisäksi paseja on ainakin kaupunkijääkäripataljoonilla, ja jollain rannikkojääkäreillä.
 
Tiukkaa tekee Pasien riittäminen edes kahden osaston tarpeisiin, tietysti riippuu ihan kokoonpanoistakin. Onkohan esim. TSTOS(PSJON) PIONK paseilla liikkuva, vai ei? Oliko vanhoja paseja reilu 400, joista operatiivisille on varattu tällä hetkellä 260. Tämän lisäksi paseja on ainakin kaupunkijääkäripataljoonilla, ja jollain rannikkojääkäreillä.

Mitä mieltä olisi nakittaa Paseja operatiivisten joukkojen ulkopuolelle? Kaupunkijääkärit tavoittavat kaikki paikat fillareilla muutamissa minuuteissa tai tunneissa ja millä tahansa moottoriajoneuvolla vieläkin nopeammin. Pasit pitäisi olla varattu suuria liikkeitä vaativille joukoille. Pasit kestävät satunnaiset sirpaleet, kulkevat sujuvasti tietä pitkin ja kykenevät uimaan tuhottujen siltojen ohi. Ne mahdollistavat nopean joukkojen keskittämisen kohtuullisen kauaksi. Suurimmaksi ongelmaksi näen näiden joukkojen osalta muiden osien liikkeen. Tykit uivat huonosti.
 
No juu, itsekin tullut naureskeltua joskus noille lyhenteille.

Miksi Suomessa kaikille kaluille anneta Suomalaista lyhennettä vai miksi sitä nyt sanotaan? Esim. CV9030 voisi olla 30 RYNNPSV 02, tai jotain... :) Kuitenkin jos tykistö, ohjus ym. aseistukselle ne annetaan (esim. 298 RSRAKH 06) Tämä ei sillä, etteikö nykyinen malli kelpaisi (enemmän kuin hyvin) kunhan joskus mietin. Älkää ottako vakavasti.
Vain aseille/asejärjestelmille annetaan nimike (IT ja PST- tykit ml.). Sis. Myös panssarintorjuntaohjukset = korvanneet Pst-tykejä ja Ilmatorjuntaohjukset = korvennet IT-tykkejä.

CV9030 ja CV9030K1 vaunuissa on sisällä seuraavat nimikkeet : 30 PSVK 03, 7.62 PSVKK PKT sekä 7.62 RK 72TP...
 
Tässä pitäisi erotella operatiivisesti sijoitetut ja ns. koulutuskäyttöön tms. jaetut vaunut.
Vahvuuksia ynnäämällä siis luokkaa 10kpl T-54:sia oli operatiivisissa varauksissa itä-saksan hankintojen käyttöönoton ja 2004 tapahtuneen lopulliseen poistoon asti, siinä samalla noita "ylimääräisiä" T-54:sia on varmasti ammuttu rikki ja käytetty koulutuksessa ja ties missä testailussa.

Eli kiinnostaisi T-54 operatiiviset tehtävät tuolta ajalta (n.10kpl) ja ennen sitä täydessä vahvuudessa (n.40kpl)?

Enne DDR-kauppaa T-55:t päätetiin modernisoida ja varutaa niillä 2.PSPR (1.PSPR:lla T-72M1:t). DDR:n kaupan myötä riitti T-72:a myös 2.PSPR:lle jolloin SA vahvuuksissa ~1994-2004 oli:
2x ERPSVP (T-55M) ja 1x ERPSVP (T-72M1) --> JPR90:n (XA) tukeminen kaakkois-Suomessa (perustaminen KARPR+RUK + PÄÄLO PS-peruskoulutetusta kantahenkilökunnasta+ PSPR:ssa koulutetuista reserviläistä)
4x ERPSVK (T-54) --> JRP91 (TKA) / JVPR80 tukeminen Joensuu -Kainuun - Sodankylä välillä (perustaminen POHPR+PKARPR+KAIPR+JPR PS-peruskoulutetusta kantahenkilökunnasta+ PSPR:ssa koulutetuista jatkosijoitetuista T-55 koulutetusta reserviläistä).

T-54:stä ainakin osa oli myös "maaliosastoina" hajautettu pitkin tulevia perustavia joukko-osastoja pohjoissuomessa ja T-55M:ä KARPR:ssa. Osa T-54:sta korvattiin myöhemmin huoltollisistä syistä näissä maaliosastoissa T-55M:llä, kun vm koulutus PSPR:ss päättyi 2001.
 
Viimeksi muokattu:
Vain aseille/asejärjestelmille annetaan nimike (IT ja PST- tykit ml.). Sis. Myös panssarintorjuntaohjukset = korvanneet Pst-tykejä ja Ilmatorjuntaohjukset = korvennet IT-tykkejä.

Ja telatykit saavat tykistön osana nimikkeen vaikka puhtaasti teknisesti tarkasteltuna ne voisivat mennä samalla logiikalla kuin muut panssarivaunut.

Toisaalta ihan kaikilla vekottimilla taitaa olla jonkinlainen PV:n antama tunniste. Lentokoneilla kirjaintunnus ja panssarivaunuilla tyyppinumero.
 
Ja telatykit saavat tykistön osana nimikkeen vaikka puhtaasti teknisesti tarkasteltuna ne voisivat mennä samalla logiikalla kuin muut panssarivaunut.

Toisaalta ihan kaikilla vekottimilla taitaa olla jonkinlainen PV:n antama tunniste. Lentokoneilla kirjaintunnus ja panssarivaunuilla tyyppinumero.

No joo 122 PSH 74 tai 152 TELAK 91, mutta myös 298 RSRAKH 06... Toisaalta 35 ITPSV 90 tai ITO 96
 
Hattulan uusi näyttävä maamerkki on Parolassa kolmosmoottoritien varrella tähystävä Leopard 2A4-panssarivaunu. Panssarivaunu siirrettiin paikalleen torstaina 24.4.2014 ja paljastettiin juhlallisesti kutsuvierastilaisuudessa vappupäivänä.

Kyseinen nähtävyys on sikäli harvinainen, että tämä vaunutyyppi on edelleen Suomen Puolustusvoimien palveluskäytössä. Vaunun asettamiseen näytteille ovat osallistuneet Hattulan kunta, Panssariprikaati, Millog Oy ja Panssarikilta.

Vaunu sijaitsee paikassa, johon ei käytännössä ole mahdollista pysähtyä. Sen sijaan panssarivaunuihin voi lähemmin tutustui parin kilometrin päässä sijaitsevassa Panssarimuseossa.

Leopard 24 -panssarivaunun paljastustilaisuus järjestetään moottoritien Parolan rampilla toukokuun 1. päivänä 2014 kello 15.
http://yle.fi/uutiset/panssarivaunu_kaantaa_kulkijoiden_katseet_parolassa/7215059

Suomessa näköjään on kuranttia vaunua laitettavaksi kannibalisoituina jopa moottoriteiden varsille koristeiksi.
Ensimmäistä Hornettia odotellessa tolpan päähän.
 
Hattulan uusi näyttävä maamerkki on Parolassa kolmosmoottoritien varrella tähystävä Leopard 2A4-panssarivaunu. Panssarivaunu siirrettiin paikalleen torstaina 24.4.2014 ja paljastettiin juhlallisesti kutsuvierastilaisuudessa vappupäivänä.

Kyseinen nähtävyys on sikäli harvinainen, että tämä vaunutyyppi on edelleen Suomen Puolustusvoimien palveluskäytössä. Vaunun asettamiseen näytteille ovat osallistuneet Hattulan kunta, Panssariprikaati, Millog Oy ja Panssarikilta.

Vaunu sijaitsee paikassa, johon ei käytännössä ole mahdollista pysähtyä. Sen sijaan panssarivaunuihin voi lähemmin tutustui parin kilometrin päässä sijaitsevassa Panssarimuseossa.

Leopard 24 -panssarivaunun paljastustilaisuus järjestetään moottoritien Parolan rampilla toukokuun 1. päivänä 2014 kello 15.
http://yle.fi/uutiset/panssarivaunu_kaantaa_kulkijoiden_katseet_parolassa/7215059

Suomessa näköjään on kuranttia vaunua laitettavaksi kannibalisoituina jopa moottoriteiden varsille koristeiksi.
Ensimmäistä Hornettia odotellessa tolpan päähän.

Eiköhän sen tarvittaessa aika nopeasti peruuta takaisin Parolannummelle sieltä moottoritien varresta...
 
Eiköhän sen tarvittaessa aika nopeasti peruuta takaisin Parolannummelle sieltä moottoritien varresta...

Moottoritien varteen torstaina siirretty Leopard on käytännössä vain tyhjä kuori, kertoo teknikkokapteeni Kari Stöd Panssariprikaatista.

– Kaikki se, mitä vaunusta on voitu hyödyntää kunnossapidossa ja käytössä, on otettu talteen. Esimerkiksi telakoneistoa jouduttiin kasaamaan käytetyillä rikkinäisillä osilla siten, että se näyttää ehjältä. Lisäksi vaunu on ylimaalattu oikeisiin väreihin tunnusnumeroita myöten.

Vielä kolme viikkoa sitten vaunu oli varsin paljaaksi riisuttu. Siinä ei ollut telaketjuja, osa telapyöristäkin puuttui. Vaunun saaminen näytteille vaati urakointia noin 150 työtuntia.
 
Moottoritien varteen torstaina siirretty Leopard on käytännössä vain tyhjä kuori, kertoo teknikkokapteeni Kari Stöd Panssariprikaatista.

– Kaikki se, mitä vaunusta on voitu hyödyntää kunnossapidossa ja käytössä, on otettu talteen. Esimerkiksi telakoneistoa jouduttiin kasaamaan käytetyillä rikkinäisillä osilla siten, että se näyttää ehjältä. Lisäksi vaunu on ylimaalattu oikeisiin väreihin tunnusnumeroita myöten.

Vielä kolme viikkoa sitten vaunu oli varsin paljaaksi riisuttu. Siinä ei ollut telaketjuja, osa telapyöristäkin puuttui. Vaunun saaminen näytteille vaati urakointia noin 150 työtuntia.

No ok sitten, mutta eiköhän noita vaunuja muutenkin jouduta kannibalisoimaaan varaosiksi niiden ikääntyessä, tässä on nyt vain yhdestä tällaisesta vaunusta tehty maanpuolustushenkea kohoittava maamerkki...
 
Hesarissa oli myös tuossa jutussa. Vaunu hankittiin varaosiksi eikä ole koskaan palvellut suomen väreissä
 
Hattulan uusi näyttävä maamerkki on Parolassa kolmosmoottoritien varrella tähystävä Leopard 2A4-panssarivaunu.

Onkohan se tykki muuten deaktivoitu? Suattaapi olla olematta. Joku "murastelija" vie rynnäkkökiväärin sijaan kovan 120mm ammuksen ja täräyttää keskelle juhannusruuhkaa...
 
@Panssarimiehet

Miten nykypanssarivaunut sietävät osuman ottamista? Jatkaako esim. Leo 2A6 toimintaansa saatuaan ei-läpäisevän osuman singosta? Entä nuoliammuksen läpäistessä vaunun, millaiset ovat todennäköiset seuraukset?

Miten vertaisitte venäläisen päivitetyn T-72:n ja Leo 2A6:n suorituskykyä, jos unohdetaan taktiikan tuomat erot? Kumpi ampuu ensin, tuhoaa toisen ja/tai pysyy itse ehjänä?
 
Back
Top