Panssarivaunut

Suomi lienee niitä harvoja maita jossa esim. PSVK:aan ei kuulu HINNPSVR:ää. Tähän olisi hyvä saada muutos?

Ehdottmasti järkevin ratkaisu johon varmaan päädyttäneenkin, on T-55 jyrävaunujen polttoleikkaaminen ja hautaaminen syvälle suohon ja Leo 2a4+jyrä yhdistelmää tilalle. Ihmettelen suunnattomasti jos näin ei käy.

Jenkit ja Britit huomasivat Persianlahdella hinausvaunujen määrän liian pieneksi. Tämä ongelma hidasti hyökkäystä 2003.
Onko heillä nyt hinausvaunu per komppania on toinen juttu.

Myös panssarijääkärit tarvitsevat hinausvaunuja, siksi heilläkin pitäisi olla oma hinausvaunu, mielummin CV pohjainen.
 
Jees, totta puhut. Eikös Ruotsalaisissa organisaatioissa ollut jossain vaiheessa 2 kpl Büffeliä per PSVK.

Nytkun Ruotsi on supistanut omia voimia, niin olisikohan siellä CV:tä vapaana? Sieltä voisi ostaa alustoja, ja tehdä niistä Bgbv 90 vastaavan HINNPSV:n. Mikä on Ruotsalaisten CV:n yhteensopivuus meikäläisten vaunujen kanssa? Motti on ainakin eri, mutta miten noin muuten?
 
Tämä on jo käyty läpi useasti...yhteen sopivuutta ei ole juuri nimeä enempää, toisin nimenomaan HINNPSV:ssa sillä on vähiten merkitystä. Muutostyöt ovat lisäksi niin merkittävät että on kyseenalaista kannattako käytetyistä edes muuttaa vai ostaako suoraan uusia - määrät ovat kuitenkin vähäisiä. Kyllä tavoitetila tulisi olla HINNPSV / komppania...keveille kevyt (Esim. CV-pohjainen) ja raskaille raskas (Leo pohjainen).
 
Jees, totta puhut. Eikös Ruotsalaisissa organisaatioissa ollut jossain vaiheessa 2 kpl Büffeliä per PSVK.

Nytkun Ruotsi on supistanut omia voimia, niin olisikohan siellä CV:tä vapaana? Sieltä voisi ostaa alustoja, ja tehdä niistä Bgbv 90 vastaavan HINNPSV:n. Mikä on Ruotsalaisten CV:n yhteensopivuus meikäläisten vaunujen kanssa? Motti on ainakin eri, mutta miten noin muuten?

Samalla ostaa muitakin erikoisvaunuja tai alustoja niille. Vaikka ne olisikin vanhempaa mallia, niin eikö se kuitenkin olisi hyväksyttävissä, kun nytkin on Leo:t ja T-55:t sekaisin?
 
Tämä on jo käyty läpi useasti...yhteen sopivuutta ei ole juuri nimeä enempää, toisin nimenomaan HINNPSV:ssa sillä on vähiten merkitystä. Kyllä tavoite tila tulisi olla HINNPSV / komppania...keveille kevyt (Esim. CV-pohjainen) ja raskaille raskas (Leo pohjainen)...

Tarkoitat, että hinausvaunussa saattaisi olla muutenkin erillainen moottori ja vaihteisto?
 
Samalla ostaa muitakin erikoisvaunuja tai alustoja niille. Vaikka ne olisikin vanhempaa mallia, niin eikö se kuitenkin olisi hyväksyttävissä, kun nytkin on Leo:t ja T-55:t sekaisin?
Ei kannata. Ensinnäkään vaikuttaa siltä että erikoisvaunuja ei yksinkertaisesti ole myynnissä käytettyinä, koska niitä on kaikilla ollut aina alun alkaenkin liian vähän ja toiseksi jonkun jo paljon ajettujen alustojen ostaminen erikoisvaunun alustoiksi on kyllä todella kustannustehotonta. Vrt. BTR-50YVI:t joissa miljoonien viestijärjestelmät laitettiin loppuun ajettuihin runkoihin...ei varsin onnistunut proggis.
 
Ei kannata. Ensinnäkään vaikuttaa siltä että erikoisvaunuja ei yksinkertaisesti ole myynnissä käytettyinä, koska niitä on kaikilla ollut aina alun alkaenkin liian vähän ja toiseksi jonkun jo paljon ajettujen alustojen ostaminen erikoisvaunun alustoiksi on kyllä todella kustannustehotonta. Vrt. BTR-50YVI:t joissa miljoonien viestijärjestelmät laitettiin loppuun ajettuihin runkoihin...ei varsin onnistunut proggis.

Jos ne alustat olisivat loppuunajettuja. Niitä varmaan olisi ekana tarjolla, mutta olisikohan ruotsalaiset kerenneet ajamaan ne alustat loppuun ennen kuin puolustus ajettiin alas? Ja ei kai tuo olisi yhtään pahempi idea kuin tämä BMP-2 modernisaatio.
 
Kovasti täällä haluttaisiin korvata kaikki vanhat raivaus-, silta-ja hinausvaunut. En kyllä ymmärrä miksi ne olisi pakko poistaa, kun ne ovat osa panssarijääkärikomppanioiden elintärkeää tukea. Mitä helvettiä bemari-ja älli-osastot tekevät leojyrillä tai silloilla?
 
Kovasti täällä haluttaisiin korvata kaikki vanhat raivaus-, silta-ja hinausvaunut. En kyllä ymmärrä miksi ne olisi pakko poistaa, kun ne ovat osa panssarijääkärikomppanioiden elintärkeää tukea. Mitä helvettiä bemari-ja älli-osastot tekevät leojyrillä tai silloilla?

En ole huomannut tuollaista.
 
Kiinnostuneita kehotan lukemaan uusimman (4/2014) Panssari-lehden, jossa kerrotaan T-72B3 panssarivaunusta. Artikkelin mukaan tällä korvattiin 138.MtJvPr:n T-80:t. Lisäksi kirjoittaja pitää mahdollisena vanhempien T-72 panssarivaunujen massamaista modernisointia tulevaisuudessa.

Lyhennelmä:
T-72B3 on hyväksytty sotavarusteeksi 2011 ja sen pohjana oli T-72B obr. 1989g.
Vanhan vaunun peruskorjaus 30 milj. ruplaa ja modernisointityö komponentteineen 22 milj. ruplaa => 52 miljoonaa/vaunu.
Aseistuksena 125mm L/48 2A46M-5 panssarivaunukanuuna, 7,62 PKTM konekivääri ja 12,7 Kord 6P49 ilmatorjuntakonekivääri. Kanuunan latauslaite on modernisoitu ja mahdollistaa uusimpien nuoliammusten käytön.
Ampujalla uusi päätähtäin, jossa päivätähtäin, lämpökamera, laseretäisyysmittari ja ohjusten maalinosoitus. Ammunnanhallintajärjestelmä on uusittu. Sekä päivä- että lämpötähtäimen kuva voidaan saada näkyviin ampujan ja/tai johtajan LCD-näytölle.
Suojan osalta ei ole tapahtunut ulkoisesti havaittavia muutoksia. Modernisoiduissa vaunuissa on ollut Kontakt-5-reaktiivipanssarointi tornin ja rungon etusektorissa, mutta ei aktiivisia omasuojajärjestelmiä.
Telat on uudistettu, mutta moottoria ei, joten liikkuvuudessa ei todennäköisesti ole merkittäviä muutoksia.
Radio on nykyaikainen R-168-25UE, joka kykenee salattuun ääniviestintään ja taajuushyppelyyn. Kuulemma kärsii vielä lastentaudeista.

Lähde:
Karhunen, Jonne: T-72B3 Katsaus Venäjän viimeisimmän taistelupanssarivaunun piirteisiin, Panssari 4/2014.
 
Kiinnostuneita kehotan lukemaan uusimman (4/2014) Panssari-lehden, jossa kerrotaan T-72B3 panssarivaunusta. Artikkelin mukaan tällä korvattiin 138.MtJvPr:n T-80:t. Lisäksi kirjoittaja pitää mahdollisena vanhempien T-72 panssarivaunujen massamaista modernisointia tulevaisuudessa.

Lyhennelmä:
T-72B3 on hyväksytty sotavarusteeksi 2011 ja sen pohjana oli T-72B obr. 1989g.
Vanhan vaunun peruskorjaus 30 milj. ruplaa ja modernisointityö komponentteineen 22 milj. ruplaa => 52 miljoonaa/vaunu.
Aseistuksena 125mm L/48 2A46M-5 panssarivaunukanuuna, 7,62 PKTM konekivääri ja 12,7 Kord 6P49 ilmatorjuntakonekivääri. Kanuunan latauslaite on modernisoitu ja mahdollistaa uusimpien nuoliammusten käytön.
Ampujalla uusi päätähtäin, jossa päivätähtäin, lämpökamera, laseretäisyysmittari ja ohjusten maalinosoitus. Ammunnanhallintajärjestelmä on uusittu. Sekä päivä- että lämpötähtäimen kuva voidaan saada näkyviin ampujan ja/tai johtajan LCD-näytölle.
Suojan osalta ei ole tapahtunut ulkoisesti havaittavia muutoksia. Modernisoiduissa vaunuissa on ollut Kontakt-5-reaktiivipanssarointi tornin ja rungon etusektorissa, mutta ei aktiivisia omasuojajärjestelmiä.
Telat on uudistettu, mutta moottoria ei, joten liikkuvuudessa ei todennäköisesti ole merkittäviä muutoksia.
Radio on nykyaikainen R-168-25UE, joka kykenee salattuun ääniviestintään ja taajuushyppelyyn. Kuulemma kärsii vielä lastentaudeista.

Lähde:
Karhunen, Jonne: T-72B3 Katsaus Venäjän viimeisimmän taistelupanssarivaunun piirteisiin, Panssari 4/2014.

Vaikka meikkaat sikaa kuinka paljon tahansa se on edelleen sika.

Vaunun perussuunnitteluvioista ei pääse eroon vaikka lyöt vehjettä pääle.
 
Millainen tämä puolalainen Leo 2a4 mod on panssarimiesten mielestä?

http://www.wzm.pl/?page_id=741&lang=en

Äkkiseltään en löytänyt muuta tietoa aiheesta kuin tuon mainoslehtisen, joten aika vähillä mennään. Kaikkea kivaahan tuossa on ja hyvä puoli modernisoinnissa on se, että puolalaiset tekee sen itselleen. Tästä voisi olla se seuraus, että saavat sellaisen tankin, minkä haluavatkin ja yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa on olemassa. Suomelle en lähtisi tätä ostamaan näillä tiedoilla.

Sähköinen tornin suuntaus. Oikein kiva. Palava ja kovalla paineella roiskuva hydrauliöljy suljetussa tilassa vaikuttaa heikentävästi vaunumiehistön toimintakykyyn.
Tornin digitalisointi, diagnostiikkajärjestelmät, näytöt jne. Oikein kiva tämäkin.
Lataajan konekivääri muuttunut kaukokäyttöiseksi. Ihan kiva.
Tornin ja rungon lisäpanssarointi, miinasuojaus, sisäinen sirpalesuojaus. Alustavasti kiva, mutta tuo lisää painoa, eli liikkuvuus heikkenee. Painoista ei kuitenkaan ole mainintaa.
Ajajan istuimen vaihtaminen riippuvaan malliin. Oikein kiva.
Tämän saatoin ymmärtää väärin: uudet suojaheittimet, joissa mahdollisuus sirpaleammuksille. Mutta vain neljä ja koko vain 40mm. Tämä tuntuu äkkiseltään heikommalta kuin 16 kappaletta 76mm suojasavuja.
Rungon ammustelinettä muutettu. Ei mitään yksityiskohtia. Paha sanoa. Jos on tehty huonosti, niin taistelussa pitää pärjätä tornin 15 ammuksella ennen kunnon taukoa.
Ampujan lämpökamera vaihtui. Oikein kiva, jos edellinen oli samaa tasoa kuin suomalaisissakin.
Johtajan tähtäin vaihtui. En jaksanut perehtyä tarkemmin, mutta varmaankin oikein kiva.
Peruutuskamera. Aivan mahtavaa. Tämä pitäisi olla kaikissa itseään kunnioittavissa panssaroiduissa kapistuksissa.
Ja sitten taas jotain hieman vaikeaselkoista: 360 astetta tähystävät kamerat ja lämpökamerat sekä automaattinen uhkahälytys. Toimii käytännössä miten? Tähystysmahdollisuus on oikein kiva.
Taistelunjohtojärjestelmä ja uudet viestivälineet. Ei yksityiskohtia, mutta todennäköisesti oikein kiva. Tässä saadaan eniten hyötyä siitä, että puolalaiset tekee tämän itse. Tuskin yhteensopiva kovin monen muun maan kanssa.
Ilmastointi. Oikein kiva. Tätä vähätellään ihan liikaa.Tuntikausia äärilämpötiloissa oleminen on oikeasti aika synkkää.
Aputehoyksikkö. Ihan jees, kun ei ole yksityiskohtia taaskaan tiedossa. En tiedä, kuinka paljon tästä on oikeasti hyötyä muille kuin komentovaunuille.
Johtajan jarru. Tämä oli vähän yllättävä. Kai sille käyttöä voi olla.
Vetopyörille sivulevyt, joiden pitäisi estää telan päältämeno. Jos toimii oikeasti, niin ihan kiva.
Yleisesti paranneltu sisäergonomiaa. Tjaah, mitähän tämäkin oikeasti tarkoittaa. Ihan kiva, jos on järkevä toteutus.

Moottorista ja vaihteistosta ei mainittu mitään, joten todennäköisesti ei tule muutoksia. Painoa kuitenkin tulee lisää, koska lisäpanssarointia on vähän kaikkialla, joten liikkuvuus tulee kärsimään. Kuinka paljon, niin ei voi sanoa näillä tiedoilla. Tykki vaikutti myös pysyvän samana. Modernisoinnista vähän haiskahtaa epäsymmetrinen sodankäynti erinäisissä hiekkaerämaissa tai ainakin niistä saadut kokemukset. Kehittyneiden maiden PST-aseet ja panssarivaunut tekevät osuessaan oikeasti rumaa jälkeä, joten liikkuvuutta ei saisi unohtaa. Henkilökohtainen mielipide panssarointiin on se, että jätetään runko vähän heikommalle, jotta saadaan painoa pienemmäksi ja voidaan liikkua paremmin. Rungon järjestelmien digitalisoinnista en huomannut mainintaa. Se on käsittääkseni aika hankalaa, mutta homma on vähän keskeneräinen silloin. Hinta on varmaan aika kova, jos koko paketti otetaan. Joskus tuntuisi helpommalta tehdä ihan alusta asti uusi. Maksaa toki sekin.

----------------------------------

Ja adam7:lle:

Ihan totta. Artikkelin mukaan tuota modernisointia ei ole Venäjälläkään pelkästään kehuttu. Mutta on se silti kiva tietää, mitä sieltä saattaisi olla ensimmäisenä tulossa.
 
Ja sitten taas jotain hieman vaikeaselkoista: 360 astetta tähystävät kamerat ja lämpökamerat sekä automaattinen uhkahälytys. Toimii käytännössä miten? Tähystysmahdollisuus on oikein kiva.

Todennäköisimmin "automaattisella uhkahälytyksellä" tarkoittaa laservaroitusjärjestelmää. Vaunun sisällä valot vilkkuu ja hälytyssumeri soi kun joku "maalaa" vaunun maalinosoituslaserilla.

Aputehoyksikkö. Ihan jees, kun ei ole yksityiskohtia taaskaan tiedossa. En tiedä, kuinka paljon tästä on oikeasti hyötyä muille kuin komentovaunuille.

Erittäin hyödyllinen vehje. Moottoria ei tarvitse pitää käynnissä tai käynnistellä akkujen hyytymisen takia silloin kun suojataan vaikka oman joukon ammustäydennystä tai nukkumista. Oma toiminta ei kuulu niin kauas ja miehistöllä on ehkä mahdollisuus käyttää myös kuuloaistiaan kun pääkone ei ole käynnissä. Toivottavasti ovat ottaneet jenkeiltä oppia sillä käsittääkseni M1Abramssin APU on ollut herkkä tulipaloille ottaessaan pientä osumaa.
 
Todennäköisimmin "automaattisella uhkahälytyksellä" tarkoittaa laservaroitusjärjestelmää. Vaunun sisällä valot vilkkuu ja hälytyssumeri soi kun joku "maalaa" vaunun maalinosoituslaserilla.

Voi olla, tosin mainoslehtinen ei puhunut lasereista mitään. Termi "laser warning system" olisi ollut ihan selkeä, mutta nyt sanottiin "automatic threat detection alert". Ja sanamuodon perusteella kameroihin perustuva järjestelmä. Mutta edelleen, hieman niukat tiedot on saatavilla. Laservaroitusjärjestelmä on kyllä kiva kapistus.

Erittäin hyödyllinen vehje. Moottoria ei tarvitse pitää käynnissä tai käynnistellä akkujen hyytymisen takia silloin kun suojataan vaikka oman joukon ammustäydennystä tai nukkumista. Oma toiminta ei kuulu niin kauas ja miehistöllä on ehkä mahdollisuus käyttää myös kuuloaistiaan kun pääkone ei ole käynnissä. Toivottavasti ovat ottaneet jenkeiltä oppia sillä käsittääkseni M1Abramssin APU on ollut herkkä tulipaloille ottaessaan pientä osumaa.

Tämä on kaikki ihan totta. Olin muotoillut oman ajatukseni hieman huonosti. APUlle on käyttöä, kun kone on pitkään paikallaan, mutta joutuu käyttämään radioita ja tähystysvälineitä. Tällaisiin tilanteisiin joudutaan mielestäni useammin, kun kytätään onkaloa vuoren kyljessä tai hiekkaerämaan dyynejä ja vastapuolella ei ole kunnollista kykyä ampua takaisin. Kunnollisessa sodassa, jos vihollisen lähellä olevat koneet päivystävät niin pitkään paikallaan, että APUa tarvitaan, niin niskaan on tullut jo jotain naksuvaa ja poksuvaa erittäin avokätisesti. Poikkeuksena tästä ovat komentovaunut, joilla käytetään radioita ja johtamisjärjestelmiä paljon, eli niiden virrankulutus on suuri ja ne pysyvät ehkä enemmän paikoillaan. APU pitää kuitenkin asentaa aina jonnekin, se vie tilaa, tuo lisää painoa ja sitäkin pitää huoltaa. Tästä syystä en pidä sitä niin pakollisena ns. "rivivaunuille". Tämä koko lätinä perustuu omiin mielipiteisiini panssarivaunujoukkojen käytöstä Suomen olosuhteissa, joten kyseessä ei ole mikään PV:n Virallinen Kanta (tm). Puolalaisilla on todennäköisesti erilaiset tarpeet ja käyttöperiaatteet kuin meillä, joten heille APU voi olla erittäinkin näppärä kapistus.
 
APUlle on käyttöä, kun kone on pitkään paikallaan, mutta joutuu käyttämään radioita ja tähystysvälineitä. Tällaisiin tilanteisiin joudutaan mielestäni useammin, kun kytätään onkaloa vuoren kyljessä tai hiekkaerämaan dyynejä ja vastapuolella ei ole kunnollista kykyä ampua takaisin. Kunnollisessa sodassa, jos vihollisen lähellä olevat koneet päivystävät niin pitkään paikallaan, että APUa tarvitaan, niin niskaan on tullut jo jotain naksuvaa ja poksuvaa erittäin avokätisesti. Poikkeuksena tästä ovat komentovaunut, joilla käytetään radioita ja johtamisjärjestelmiä paljon, eli niiden virrankulutus on suuri ja ne pysyvät ehkä enemmän paikoillaan. APU pitää kuitenkin asentaa aina jonnekin, se vie tilaa, tuo lisää painoa ja sitäkin pitää huoltaa. Tästä syystä en pidä sitä niin pakollisena ns. "rivivaunuille". Tämä koko lätinä perustuu omiin mielipiteisiini panssarivaunujoukkojen käytöstä Suomen olosuhteissa, joten kyseessä ei ole mikään PV:n Virallinen Kanta (tm). Puolalaisilla on todennäköisesti erilaiset tarpeet ja käyttöperiaatteet kuin meillä, joten heille APU voi olla erittäinkin näppärä kapistus.

Kunnollisessa sodassa, vaikka vihollinen olisi kaukana tai sen sijainnista ei ole tietoa, pitää oma toiminta/majoittuminen silti suojata joten virran tuotto APU:lla on monesti paljon fiksumpaa kuin melkein 50litraisella twinturbolla. CV9030FIN tai joku muu tarkemmin tietävä korjaa jos olen väärässä mutta radio tai XXXX-johtamisjärjestelmä ei vie sellaisia määriä energiaa että APU olisi perusteltu. Lämpökameran jäähdytys ja tornin suuntaus vie valtaosan virrasta joten komentovaunulla ei ole sen suurempaa energiantarvetta kuin rivivaunulla. Harvemmin se komppanian päällikön tai varapäällikön vaunu siellä asemassa on päivystävänä koneena.

Apun tilan ja huollontarve ovat mielestäni turhia huolia. A4:n kun päivittää digitaaliseksi niin rupeaa löytymään huomattavasti lisätilaa tornin perältä kun moderni teknologia menee pieneen tilaan. Jos apu hajoaa niin vaunu suoriutuu edelleen taistelutehtävistään ja joukkueenjohtaja vain valitsee päivystäväksi koneeksi vaunun jossa on toimiva APU.
 
Kun modernisointien kautta järjestelmät muuttuvat hydraulisista sähköiseksi ja koko ajan vaunuun asennetaan lisää elektroniikkaa on sähkön kulutus helposti ongelma ja esim. talvella kulutus sen kun kasvaa.
 
Back
Top