Panssarivaunut

@Iso-Mursu MEKTSTOS pystyy hyökkäämään kahdella kärjellä yksikköpareittan ja koska pioneerivaunuja on 2+4 sekä TSTPIONK:n summittainen miesvahvuus on aiemmassa prujussa tuotu esiin, niin on melko yksinkertaista päätellä, että mitähän muuta sieltä yksiköstä löytyy. Valistunut arvaus voisi olla esimerkiksi kaksi taistelupioneerijoukkuetta...

Lisäksi jos pioneerivaunut olisivat Leo alustaisia, niin se tuotaisiin prujuissa varmasti esille. Lisäksi kun mietitään pioneerivaunujen kokonaismäärää (KARJPR+MEKTSTOS+MTTSTOS), niin aika ilmeistä on, että yhdessä joukkotyypissä ei ole esimerkiksi kahta erilaista siltavaunua, vaan ne on keskitettty siten, että Leo-alustaiset ovat KARJPR ja itävaunut taas PSPR:n tuottamissa MEKTSTSOS ja MTTSTOS eikä esimerkiksi siten, että MEKTSTOS:n toinen raivuri on Leo2R ja toinen T-55...


Näinpä..

Mutta joo.. En oikein rehellisesti sanottuna tiedä millaiseen porukkaan mietin tätä älli-tälli viritystä. Jotain alueellisten joukkojen porukkaa joka voi joutua ylittämään sirpalesateessa kapean vesistön?


Näillä panssari-porukoillahan homma on suht hallussa. Ja huollon voi tuoda perille kuorma-autojenkin tuomilla silloilla. Ellei sitten niitä ole stenailtu. Tai ajettu mutkalle.
 
mil.fi-sivuilta löytyvä AEMI-asiakirja kertoo että siltavaunuja on sekoitettu siten että Vekaralla on 4 kpl Leo-2L ja 4 kpl BLG60. Mekanisoiduista osastoista toisella on 2 kpl Leo-2L ja 2 kpl BLG60. Toisella on ainoastaan 2 kpl BLG-60. T-55 ei tuossa prujussa esiinny lainkaan. Liekö poistunut jo kokonaan käytöstä? Raivausvaunuja Leo-2R olisi Vekaralla 4 kpl ja toisella mekanisoiduista osastoista 2 kpl. Käykö 55:n jyrä Leopardiin? Onko käynyt niin että mekanisoiduista osastoista kyettiin lopulta varustamaan täyteen vahvuuteen vain yksi?
 
@Rannari Vielä 2010-luvulla on koulutettu sekä BLG-60, että T-55+jyrä miehistöjä Parolannummella. Tuntuisi erikoiselta, että noita olisi tuotettu jos niitä ei kuitenkaan sijoiteta mihinkään organisaatioon. Ja vaihtoehtoisia organisaatioitahan on teoriassa 3. Käytännössä lienee 2.
 
@Rannari Vielä 2010-luvulla on koulutettu sekä BLG-60, että T-55+jyrä miehistöjä Parolannummella. Tuntuisi erikoiselta, että noita olisi tuotettu jos niitä ei kuitenkaan sijoiteta mihinkään organisaatioon. Ja vaihtoehtoisia organisaatioitahan on teoriassa 3. Käytännössä lienee 2.

Jostain syystä virallinen asiakirja ei niitä mainitse vaikka muut pioneerivaunut on huolella yksilöity. Muuta en tiedä.
 
Jätän nämä 2 kuvaa vain tähän...
Jyra_web.jpg

siltavaunu_web.jpg

 
Jyrä-Leopard selittäisi paljon. Olisikohan tuossa jatkokäyttöä nykykalustolle tst-vaunujen päivittyessä hollantilaisiin?
 
Syytä tuohon voidaan toki arvella, mutta noiden joukkotuottaminen ei ole mutu tai mitenkään epäselvä asia.
..otitko huomioon sen että jopa PV:ssa kehitys kehittyy...?
 
..otitko huomioon sen että jopa PV:ssa kehitys kehittyy...?

Tottakai kehitys kehittyy sekä asiat voi muuttua ja aika, jonka nuo itävaunuille koulutetut vaunuineen ovat/olivat sijoitettuna voi olla ihan mitä tahansa. Ilman joukkotuotantovelvoitetta niitä kuitenkaan ei olisi koulutettu ja jos sijoitukset on jo purettu, niin aika lyhytnäköistä toimintaa.
 
Tottakai kehitys kehittyy sekä asiat voi muuttua ja aika, jonka nuo itävaunuille koulutetut vaunuineen ovat/olivat sijoitettuna voi olla ihan mitä tahansa. Ilman joukkotuotantovelvoitetta niitä kuitenkaan ei olisi koulutettu ja jos sijoitukset on jo purettu, niin aika lyhytnäköistä toimintaa.
Puhdasta spekulaatiota, mutta jos odottaisin itse järjestelmää X ja minulla olisi järjestelmä Y jolla voidaan uskottavasti kuvata järjestelmää X niin kouluttaisinko "turhaan" muutaman miehistön sen takia, että muut yhteistoiminta osapuolet esim. panssarijääkärit oppisivat yhteistoiminnan tämän tyyppisten järjestelmien kanssa? Entä sijoittaisinko nämä miehistöt kalustoineen Y siksi muutamaksi vuodeksi kun kalustoa X ja tuoreita koulutettuja kaluston X miehistöjä odotellaan? Voisko olla niin että järjestelmiä X ja Y on sekaisin joukoissa koska niillä on hiukan erilliset suorituskyvyt, esim. jos vaikka järjestelmän Y suorituskyky riittää hyvin järjestelmille Z, W ja D, mutta ei Q:lle...olisko hyvä jos kaikki vähät X:t voitaisiin näin keskittää tukemaan järjestelmiä Q ja Y hoitaisi muut?

X ja Y voi siten kukin korvata jollakin tässä treadissa mainitulla järjestelmällä jos tarvitsee...
 
Onko T-55-alustasta mahdollisuutta päästä joskus kokonaan eroon? Tai onko tuo edes tavoittelemisen arvoista kun pitäisi olla rahaa hankkia melkoinen rypäs siltavaunuja ja hinausvaunuja? Ehkä raha tuottaa muualla paremmin.
 
Onko T-55-alustasta mahdollisuutta päästä joskus kokonaan eroon? Tai onko tuo edes tavoittelemisen arvoista kun pitäisi olla rahaa hankkia melkoinen rypäs siltavaunuja ja hinausvaunuja? Ehkä raha tuottaa muualla paremmin.
Yksi keskeinen syy miksi uudemmista T-72M1:stä luovuttiin eikä sijoitettu tukitehtäviin vanhempien T-55:n tilalle on se että ne käytännössä edelleen muodostavat erikoisvaunujen yhteisen alustaperheen. Uskon että heti kun rahaa liikenee on T-55:sta eroon pääsy yksi keskeisemmistä projekteista mekanisoiduissa joukoissa...varmaankin kärki päässä on HINNPSV päivitys ja sen jälkeen loppujen SILTAPSV ja RAIVPSV korvaaminen. ITPSV:a ei tultane korvaamaan PSV-alustaisella järjestelmällä....eikä välttämättä loppuja siltojakaan, myöskään en usko hankittavan enempää varsinaisia raivauspanssarivaunuja vaan jo nähdyt jyrä järjestelmät TSTPSV:ssa voisi olla sopiva tie...
 
Viimeksi muokattu:
@CV9030FIN Noin minäkin sen olen järkeillyt, mutta en tietenkään tiedä missä aikataulussa tuo tapahtuu. Olen antanut itseni ymmärtää erilaisia lähteitä käyttäen, että kyseinen kalusto alkaa olla elinkaarensa päässä ja sen käyttökelpoisuus edes koulutusmateriaalina perustuu vain aivan helvetillisperkeleelliseen määrän hallitunteja vrt. länsikama.
 
Yksi keskeinen syy miksi uudemmista T-72M1:stä luovuttiin eikä sijoitettu tukitehtäviin vanhempien T-55:n tilalle on se että ne käytännössä edelleen muodostavat erikoisvaunujen yhteisen alustaperheen. Uskon että heti kun rahaa liikenee on T-55:sta eroon pääsy yksi keskeisemmistä projekteista mekanisoiduissa joukoissa...varmaankin kärki päässä on HINNPSV päivitys ja sen jälkeen loppujen SILTAPSV ja RAIVPSV korvaaminen. ITPSV:a ei tultane korvaamaan PSV-alustaisella järjestelmällä....eikä välttämättä loppuja siltojakaan, myöskään en usko hankittavan enempää varsinaisia raivauspanssarivaunuja vaan jo nähdyt jyrä järjestelmät TSTPSV:ssa voisi olla sopiva tie...

Voisiko raivaus- ja hinauspanssarivaunun yhdistää? Käsittääkseni sveitsiläinen Kodiak yhdistää nämä roolit, ja toimiipa ko. laite kaivinkoneenakin. Näkisin tällaisen olevan aika hyvä yhdistelmä sikäli, että vaunu on äärimmäisen monikäyttöinen: toisena hetkenä kiskotaan oma vaunu suosta ja toisena raivataan sirotemiinoja. Miten sitten teho/hinta-suhde vertautuu kahteen erilliseen vaunuun, sitä en osaa sanoa.

http://www.military-today.com/engineering/kodiak.htm
 
Olen antanut itseni ymmärtää erilaisia lähteitä käyttäen, että kyseinen kalusto alkaa olla elinkaarensa päässä ja sen käyttökelpoisuus edes koulutusmateriaalina perustuu vain aivan helvetillisperkeleelliseen määrän hallitunteja vrt. länsikama.
Aivan varmasti on.

Kaiken panssarikaluston käytettävyys, ennen kaikkea itä-kaluston osalta, perustuu helvetillisperkeleelliseen määrän hallitunteja...se on se syy miksi panssarijoukkojen kouluttaminen vaan on niin hiton kallista ja miksi se vaatii aivan järjettömän logistiikan niin RA- kun SA-aikanakin...tämä on se asia joka usein tuppaa ns. Hirviprikaatien miehiltä unohtumaan... tämä on se mikä panee näissä ressujen ostetaan-tollanen-järjestelmä-ei-maksa-paljoo-kiinasta/saksasta/englannista/kaikkialta-fantasia keskusteluissa hymyilyttämään...
 
Viimeksi muokattu:
Aivan varmasti on.

Kaiken panssarikaluston käytettävyys, ennen kaikkea itä-kaluston osalta, perustuu helvetillisperkeleelliseen määrän hallitunteja...se on se syy miksi panssarijoukkojen kouluttaminen vaan on niin hiton kallista ja miksi se vaatii aivan järjettömän logistiikan niin RA- kun SA-aikanaikin...tämä on se asia joka usein tuppaa ns. Hirviprikaatien miehiltä unohtumaan... tämä on se mikä panee näissä ressujen ostetaan-tollanen-järjestelmä-ei-maksa-paljoo-kiinasta/saksasta/englanista/kaikkialta-fantasia keskuteluissa hymyilyttämään...

Niinpä.. Esim. allekirjoittanut on hyvä fantasioimaan.

Pervoimmissa fantasioissa sitä haaveilee esimerkiksi BMP-2 vaunujen ostoista ja modernisoinneista. Sitten vain osa Hollannin tuliaisista Poriin ja bemarit perässä.

Se että onko ajatuksessa mitään järkeä..
 
Voisiko raivaus- ja hinauspanssarivaunun yhdistää? Käsittääkseni sveitsiläinen Kodiak yhdistää nämä roolit, ja toimiipa ko. laite kaivinkoneenakin. Näkisin tällaisen olevan aika hyvä yhdistelmä sikäli, että vaunu on äärimmäisen monikäyttöinen: toisena hetkenä kiskotaan oma vaunu suosta ja toisena raivataan sirotemiinoja. Miten sitten teho/hinta-suhde vertautuu kahteen erilliseen vaunuun, sitä en osaa sanoa.
Ei voi - ainakaan tehokkaasti. Eikä sitä ole tehty Kodiakissakaan vaan kyllä Kodiak on ihan puhdas Pioneeripanssarivaunu joilla meillä ei ole nähty käyttöä....Kodiak on kehitetty nimenomaan KV-operaatiohin eikä tuollaisesta kauhasta kyllä ole nähty mitään erityistä hyötyä meikäläisessä sodankäyntitavassa...vinssitkin vaunussa on pääsääntöisesti enemmän siksi, että se voi toteuttaa omia pioneeritehtäviä, mutta toki niitä voi käyttää myös muiden hinaukseen jos on tarvetta. Jos nuo yhdistetään niin sitten niitä tarvitaan se määrä mitä raivaus- ja hinauspanssarivaunuja tarvitaan yhteensä, joten epäilen että mitään säästöjä syntyy. Ideasi on sinänsä hyvä, mutta harmillista on se että silloin kun tarvitaan raivausta voidaan taas toisaalla tarvita esim. HINPSV:n nosturia voimapaketin nostoon...Haaste on se että RAIVPSV/PIONPSV on kärjen vaunua jolla tuetaan kärjen etenemistä eikä se jouda jäädän selustaan kun taas HINNPSV on selustan vaunu joka käy vaan kärjessä mutta ei jouda jäädä sinne jos töitä on takanakin.

Kerrataan:
Pioneeripanssarivaunu (Combat Engineer Vehicle) = Kodiak, Trojan
Raivauspanssarivaunu (Armored Breaching Vehicle) = M1 ABV, Leo 2R
Hinauspanssarivaunu (Armored Recovery Vehicle)= BPz 3, M88, CRARRV

Edit: Selventelin ajatusta
 
Viimeksi muokattu:
Ei voi - ainakaan tehokkaasti. Eikä sitä ole tehty Kodiakissakaan vaan kyllä Kodiak on ihan puhdas Pioneeripanssarivaunu joilla meillä ei ole nähty käyttöä....Kodiak on kehitetty nimenomaan KV-operaatiohin eikä tuollaisesta kauhasta kyllä ole nähty mitään erityistä hyötyä meikäläisessä sodankäyntitavassa...vinssitkin vaunussa on pääsääntöisesti enemmän siksi, että se voi toteuttaa omia pioneeritehtäviä, mutta toki niitä voi käyttää myös muiden hinaukseen jos on tarvetta. Jos nuo yhdistetään niin sitten niitä tarvitaan se määrä mitä raivaus- ja hinauspanssarivaunuja tarvitaan yhteensä, joten epäilen että mitään säästöjä syntyy. Ideasi on sinänsä hyvä, mutta harmillista on se että silloin kun tarvitaan raivausta voidaan taas toisaalla tarvita esim. HINPSV:n nosturia voimapaketin nostoon...Haaste on se että RAIVPSV/PIONPSV on kärjen vaunua jolla tuetaan kärjen etenemistä eikä se jouda jäädän selustaan kun taas HINNPSV on selustan vaunu joka käy vaan kärjessä mutta ei jouda jäädä sinne jos töitä on takanakin.

Kerrataan:
Pioneeripanssarivaunu (Combat Engineer Vehicle) = Kodiak, Trojan
Raivauspanssarivaunu (Armored Breaching Vehicle) = M1 ABV, Leo 2R
Hinauspanssarivaunu (Armored Recovery Vehicle)= BPz 3, M88, CRARRV

Edit: Selventelin ajatusta

Okei.

Selvennän kuitenkin sen verran, etten suunnitellut vaunumäärän puolittamista yhdistämällä kahden vaunun toiminnot yhteen vaunuun vaan tavoittelin enemmän sellaista ratkaisua, jossa resursseja voidaan jakaa joustavasti tilanteen mukaan. Jos vihollinen on 50 kilometrin päässä ja taivaalta tulee sirotemiinoja, olisi mielestäni hyvä omata mahdollisimman paljon raivaukseen kykenevää kalustoa. Tällöin olisi kiva, jos hinausvaunu saataisiin konfiguroitua helposti ja nopeasti raivaustehtävään. Toisaalta yhtä hyvin se sirote voi tulla taivaalta kesken kohtaamistaistelun, jossa sille hinausvaunulle on muutenkin käyttöä, eli tietty minimimäärä raivausvaunuja on pakko olla molemmissa tapauksissa. Jotakin etua näkisin silti siinä, jos sirotteeseen pysähtynyt kolonna saadaan takaisin liikkeeseen kahdessa tunnissa kolmen tunnin sijaan valjastamalla myös hinausvaunut raivaustehtävään.

Teho/hinta-suhteesta puhuessani viittasin siihen, paljonko toissijaisesta tehtävästä kannattaa maksaa. Jos raivauspanssarivaunu maksaa 5 miljoonaa ja hinauspanssarivaunu maksaa 5 miljoonaa, kannattaako hinauspanssarivaunusta maksaa 2 miljoonaa lisähintaa, jotta se kykenee myös raivaustehtäviin?

Rajallisilla taloudellisilla resusseillamme paras ratkaisu lienee kuitenkin se ehdotettu puskulevyjen ja miinajyrien hankinta. Mitäköhän ne kustantavat, muutaman satatuhatta euroa kipale?
 
Suomi lienee niitä harvoja maita jossa esim. PSVK:aan ei kuulu HINNPSVR:ää. Tähän olisi hyvä saada muutos?

Ehdottmasti järkevin ratkaisu johon varmaan päädyttäneenkin, on T-55 jyrävaunujen polttoleikkaaminen ja hautaaminen syvälle suohon ja Leo 2a4+jyrä yhdistelmää tilalle. Ihmettelen suunnattomasti jos näin ei käy.
 
@Iso-Mursu MEKTSTOS pystyy hyökkäämään kahdella kärjellä yksikköpareittan ja koska pioneerivaunuja on 2+4 sekä TSTPIONK:n summittainen miesvahvuus on aiemmassa prujussa tuotu esiin, niin on melko yksinkertaista päätellä, että mitähän muuta sieltä yksiköstä löytyy. Valistunut arvaus voisi olla esimerkiksi kaksi taistelupioneerijoukkuetta...

Lisäksi jos pioneerivaunut olisivat Leo alustaisia, niin se tuotaisiin prujuissa varmasti esille. Lisäksi kun mietitään pioneerivaunujen kokonaismäärää (KARJPR+MEKTSTOS+MTTSTOS), niin aika ilmeistä on, että yhdessä joukkotyypissä ei ole esimerkiksi kahta erilaista siltavaunua, vaan ne on keskitettty siten, että Leo-alustaiset ovat KARJPR ja itävaunut taas PSPR:n tuottamissa MEKTSTSOS ja MTTSTOS eikä esimerkiksi siten, että MEKTSTOS:n toinen raivuri on Leo2R ja toinen T-55...

Nykyäänhän pioneerivaunujen määrä 3+4 jos Panssarilehteä on uskominen. Yksi on Leo2a4+jyrä.
 
Back
Top