Panssarivaunut

Yli 50t alusta ja 120mm pääase on kyllä raakasti ylimitoitettu (käyttökustannusten&huollettavuuden takia) jos tarkoituksena on metsästää vain kevyempää kalustoa (mistä sitä pelkkää kevyttä kalustoa edes löytyy?), puhumattakaan pelkästään omassa takaportaassa pyörimisestä.

Mikä estää käyttämästä toimivaa A4 kalustoa tarvittaessa esim. T-72B3 tai vaikka T-90 vastaan?
Jos vaunut jäävät tst-teknisesti jälkeen pelkästään uusimmalle T-90 kalustolle liikkuvissa monimaalitilanteissa pimeällä + isoimmilla aukeilla, niin sanonpahan vaan että ei vaadi kummoista taktiikkasilmää jotta Suomessa kyseiset tilanteet kyetään sellaisilla joukoilla hyvin pitkälle välttämään (eihän ne ole ilmauhan takia kovin haluttua maastoa edes A6 kalustolle).

Yleisesti ps-joukkojen ns. "2-portaasta":
Etenkin kun vaunuja ei käytetä parhaana 1-nyrkkinä vaan tod.näk. luomaan tällä hetkellä pelkästään motorisoiduille osastoille ihan oikea kohtaustaistelukyky myös ps-joukkoja vastaan. Naapurilla kun on noita T-sarjalaisia niin reippaalla kädellä vähän jokaisessa yhtymässä, että vaikka yritettäisiin kuinka koukata "pehmeisiin" sivustoihin metsäisiä "kusirännejä" pitkin, niin erittäin suurella tod.näk. jossain vaiheessa törmätään myös tst-vaunuihin.

Tällä hetkellähän uskotellaan että vastaan ei tosiaan osu kuin niitä pehmeitä maaleja ja/tai oma toiminta kyetään aina ennalta valmistelemaan kohtaustilanteissa ja vielä sopivaan maastoon -> tämä ei vaan ole käytönnössä kovin realistista.
On pikkaisen eri asia kohdata ne tst-vaunut omasta tst-vaunusta käsin kuin jalkauttamalla sinkomiehiä pikatilanteessa metsään ja painamalla omalla kulkuvälineellä kusisukassa karkuun. Parissa sekunnissa käytettävissä oleva tulenavaus valmius purevalla aseistuksella on noissa tilanteissa ehdoton elinehto ja sen ei tarjoa kuin tst-vaunu, meidän tapauksessamme kaikista kustannustehokkaimmin Leopard-2A4. Pikatilanteissa pienipiirteisemmässä maastossa ja/tai valmistelluissa puolustuksissa/viivytyksissä enemmän tai vähemmmän samantyylisessä maastossa on epäolennaista onko johtajalle käytössään oma lämpökamera, silloin voittaja ratkaistaan erittäin suurella tod.näk. miehistön koulutuksen tasolla/henkisellä kantilla kunhan A-tarvike vain läpäisee ja sehän läpäisee :cool: Tämän takia myös osa vanhoista A4:sta täytyy/kannattaa pitää edelleen ruodussa mukana!

Huomauttaisin myös, että kuka takaa, että edes A6:n A-tarvike läpäisee vihollisen panssarin? Ainakin uusimmassa ryssätankissa väitetään olevan lisäpanssarointi, joka kestää uusimmatkin alikalit. Mikä tarkoittaa, että on päästävä ampumaan heikkoihin kohtiin ja/tai kylkiin. Silloin a4:t läpäisevät melkolailla yhtä hyvin, joten missä ero? A4 toimii silloin siinä missä A6.

Toisaalta, voidaan kysyä että kestääkö vihollispanssarit erityisen hyvin A4:n kanuunaakaan?
 
.Rauhan ajan koulutuksessa rungot ovat itseasiassa kovimmilla ja kuluvat nopeiten. Meidän koneissa on vielä operatiivista käytettävyyttä kohtuullisen hyvin jäljellä, mutta se tietenkin kuluu nopeasti, jos koulutuskäyttö on liian kovaa. A4:n lavettipuolelle en hevillä lähtisi mitään isompia tekemään, on varsin kallista puuhaa. Korjailisin vain välttämättömimmät. Koulutuskäytön sääntelyllä on suuri merkitys, eli vaunumiehiä kannattaisi kouluttaa hiljalleen ja pitää niitä sijoitetussa reservissä mahdollisimman pitkään. Näin kalusto pysyisi ajokunnossa kohtuullisin kustannuksin vielä pitkäänkin.

Juurikin näin, mikä estäisi jatkamasta Leopard koulutusta jonkinlaisella säästöliekillä, esim. 1komp./vuosi?
A6 reserviä voisi kartuttaa tähän päälle muunto kertauttamalla A4 miehistöjä esim. 1-2joukkuetta / vuosi tai mitä nyt katsotaan tarpeelliseksi. Vaunut kuluvat murto-osan kertauksilla vs. kun uusia kulipäitä pitää opettaa ps-sodankäyntiin alusta asti.

Olen ymmärtänyt että T-55m:lle hoidettiin miehistöt alkuvuosina kertauttamalle vanhoja T-55 miehistöjä, siirtyminen A4:sta A6 taitaa olla vieläkin pienempi loikka. Tähän päälle kun hoidetaan varusmiesten alkupään vaunukoulutus mahdollisemman pitkälle loppunajettaviksi/ammuttaviksi valituilla A4 yksilöillä niin voisi kuvitella että uuden A6 kaluston sekä parhaimpien A4 yksilöiden elikaarta saataisii pidennettyä oleellisesti = samalla pienennettyä niiden ylläpidon vaatimaa rahamäärää!

Ammunnanhallintajärjestelmälle en tekisi mitään, saksalainen insinööri on aikanaan kehittänyt niin soivan pelin että tarkkuus riittää aihan hyvin edelleenkin. Suurin haaste A4:n suorituskyvylle on mielestäni lämpökamera, joka edustaa aika vanhaa teknologiaa. Se olisi tosin helposti vaihdettavissa, joukko-osaston korjaamotason parin tunnin työ. Johtajan PERIn vaihto lämpökameralla varustettuun on jo vähän haastavampi, mutta ei sekään mikään kohtuuttoman suuri homma. Rahaa vain tarvittaisiin joitakin satoja tuhansia per vaunu, mutta lämppäreihin sen rahan laittaisin jos johonkin pitäisi laittaa.

Kuten taas todettua, ampujan lämpökamera pitäisi siis vaihtua yhdessä hujauksessa, eihän noiden pitäisi enää tänäpäivänä maksaa paljon mitään, ymmärrän että kyse ei ole mistään muutaman tonnin jv-kannettavasta tähystimestä, mutta en jaksa uskoa että Leopardiin sunniteltukaan versio maksaa kovin montaa kymmentätuhatta (useita erilaisia paketteja jotka sisältävät uuden kameran on kuitenkin jo olemassa, yhteys valmistajaan, otamme pelkät kamerat, kiitos)? Minimissään modaus olisi tuossa, loput liikenevät rahat tarpeen mukaan mekaaniseen kunnossapitoon. Ei pitäisi olla tekemätön paikka!
 
Viimeksi muokattu:
Huomauttaisin myös, että kuka takaa, että edes A6:n A-tarvike läpäisee vihollisen panssarin? Ainakin uusimmassa ryssätankissa väitetään olevan lisäpanssarointi, joka kestää uusimmatkin alikalit. Mikä tarkoittaa, että on päästävä ampumaan heikkoihin kohtiin ja/tai kylkiin. Silloin a4:t läpäisevät melkolailla yhtä hyvin, joten missä ero? A4 toimii silloin siinä missä A6.

Toisaalta, voidaan kysyä että kestääkö vihollispanssarit erityisen hyvin A4:n kanuunaakaan?

En tunne asiaa niin hyvin, mutta on ollut käsitys että toimisi:

Ilmeisesti ERA 5 oli aika tehokas: http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/EQP/era.html

Mutta uudet sabotit läpäisee:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kontakt-5
http://en.wikipedia.org/wiki/M829
 
Luin juuri muutama päivä sitten artikkelin kurskin taistelusta. Saksalla oli tekninen ylivoima joka suhteessa. Neuvostoliitolla oli halpaa mutta toimivaa patarautaa sekä tappion sietokykyä. NL voitti vaikka tappiot suhteessa saksaan olivat valtavat. Tämä pätee tiettyyn pisteeseen myös nykyaikana. Venäjä on suurvalta, suurvallan resursseilla.
 
Luin juuri muutama päivä sitten artikkelin kurskin taistelusta. Saksalla oli tekninen ylivoima joka suhteessa. Neuvostoliitolla oli halpaa mutta toimivaa patarautaa sekä tappion sietokykyä. NL voitti vaikka tappiot suhteessa saksaan olivat valtavat. Tämä pätee tiettyyn pisteeseen myös nykyaikana. Venäjä on suurvalta, suurvallan resursseilla.

No samapa se on matematiikka tänäänkin, ei siinä sen ihmeempää. Kymenlaakso-Kursk-kulutustaistelun lopputulos on selvä, jos alueellinen suurvalta niin katsoo tarpeelliseksi. En ole vaan uskonut panssariväen esittämiin kulutustaistelun teemoihin enää vuosiin. Suomalaiset eivät voi lähteä mihinkään "kulutustaisteluun", kyllä temppukirjossa pitää löytyä muutakin.

Panssarivaunukeskustelu on mukavaa seurattavaa. Tossumiehen näkökulmasta näyttää siltä, että Suomen armeijalla ei ole koskaan ollut panssarikalusto niin hyvässä lyönnissä kuin se on tänään ja erityisesti mitä se tulee olemaan jo vuonna 2016.

Edelleen heittäisin silmänluontia näihin käyttötapamahdollisuuksiin. Suomalainen panssariyhtymä ei ole rakennettu samoin kuin suurvalloilla. Esim. ilmatorjunta on käsittääkseni hoidettava tyystin toisin kuin isoimmilla tekijöillä on. Ja löytyy muitakin eroja. Näiden tekijöiden on näyttävä käyttötavoissa.
 
No samapa se on matematiikka tänäänkin, ei siinä sen ihmeempää. Kymenlaakso-Kursk-kulutustaistelun lopputulos on selvä, jos alueellinen suurvalta niin katsoo tarpeelliseksi. En ole vaan uskonut panssariväen esittämiin kulutustaistelun teemoihin enää vuosiin. Suomalaiset eivät voi lähteä mihinkään "kulutustaisteluun", kyllä temppukirjossa pitää löytyä muutakin.

Panssarivaunukeskustelu on mukavaa seurattavaa. Tossumiehen näkökulmasta näyttää siltä, että Suomen armeijalla ei ole koskaan ollut panssarikalusto niin hyvässä lyönnissä kuin se on tänään ja erityisesti mitä se tulee olemaan jo vuonna 2016.

Edelleen heittäisin silmänluontia näihin käyttötapamahdollisuuksiin. Suomalainen panssariyhtymä ei ole rakennettu samoin kuin suurvalloilla. Esim. ilmatorjunta on käsittääkseni hoidettava tyystin toisin kuin isoimmilla tekijöillä on. Ja löytyy muitakin eroja. Näiden tekijöiden on näyttävä käyttötavoissa.

Kun lueskelee vanhoja tekstejä puolustusvyöhyke ideoista alkaen, niin ei kai silloinkaan skapparit ole ajatelleet kovinkaan suuria kulutustaisteluita panssareilla. Koko valtakunnassa ollut muutama kymmenen toimivaa vaunua.
 
Duoda duoda: Nyt meinataan unohtaa se asia, jotta vaunu pitää poistaa taistelusta. Sen voi tehdä torniräjäytyksen sijaan muutenkin. Esim. ammutaan vaikka 75mm:llä telaketju poikki. Tällöin vehje on immobili. Tästä seuraa se, jotta sen on pakko pitää silmällä käytännössä etusektoria. Tuonne kyljeen ja taakse pääsee tarvittaessa helpostikin lasauttamaan vaikka KES:illä vaunun tuleen. Käsittääkseni missää vaunussa ei persepellissä ole KES:llä läpäisemätöntä terästä.

Toisaalta: Jos vaunu on liikkumaton -> on ihan satavarma että A6:n nuoli saadaan osumaan siten että miehistö päättää päivänsä taisteluhuutoon "insallah"...
Toki jo Venäläisiä -> "Puutin помощь"...

edit: Unohdin: Väitetty on, jotta hyvä lataaja lataa 2 paukkua siinä ajassa kun T:n kasetti pyörii vasta toista etsien?. TST vaunumiehet vastatkoon pitääkö paikkaansa...

1:llä ERA:t hattuun ja toisella samalla suuntauksella läpi. Menikös se näin?...
 
Viimeksi muokattu:
Pari pikku juttua. Melko sherffi se joka joutaa "asettelemaan" laukausta...oli kyse PST-aseesta tai vaunusta: Aina ammutaan näkyvän osan massakeskeispisteeseen jotta varmistetaan osuma. AINA.
Yksinkertainen on kaunista...jos asioista tehdään taidetta alkaa menemään ns. v*tuiksi...

Juu ei lataaja lataa ehkä ihan kahta samassa ajassa missä automaatti yhden mutta lataa kolme kyllä samassa ajassa kun automaatti kaksi. Ja se lataus nopeus on sinänsä sivuseikka: Muutoin kun äärimmäisessä hädässä aina ladataan suoja-asemassa tai vähintään tähystysasemassa. Nopeampi voittaa, mutta nopeus koostuu siitä että on pystyttävä löytämään/osoittamaan maali nopeasti, tekemään tarkka tähtäys (ballistinen valmistelu ml. mm. mittaus , jne) nopeasti ja laukaisemaan ensin...
 
Viimeksi muokattu:
Duoda duoda: Nyt meinataan unohtaa se asia, jotta vaunu pitää poistaa taistelusta. Sen voi tehdä torniräjäytyksen sijaan muutenkin. Esim. ammutaan vaikka 75mm:llä telaketju poikki. Tällöin vehje on immobili. Tästä seuraa se, jotta sen on pakko pitää silmällä käytännössä etusektoria. Tuonne kyljeen ja taakse pääsee tarvittaessa helpostikin lasauttamaan vaikka KES:illä vaunun tuleen. Käsittääkseni missää vaunussa ei persepellissä ole KES:llä läpäisemätöntä terästä.

Ehkä jossain battlefieldissä missä 1:1 kill/death suhde on "hyvä". Haluan nähdä sen sekopään joka haluaa tehdä avustetun itsemurhan hieromalla itsensä jonkun vaunun sivulle kun saman neliökilometrin alueella löytyy telaketjuvammaisen lisäksi tusinan verran tst-vaunuja. Saattaa löytyä jopa jääkäreitä ja heidän vaunujaan.

Sama ongelma vaivaa KASI-simulaattoriharjoittelua. Kun ei voi oikeasti kuolla niin riski-hyöty arviot tilanteissa ei vastaa sitä tilannetta minkä varalta harjoitellaan. Taistelijaryhmä A on paikassa B. Paikasta B +400metrin päässä on joukkue tst vaunuja jonka rinnalla kulkee joukkue jääkäreitä. Taistelijaryhmän A jäsenistä 4 on kuollut siihen paikkaan B +/- 5metriä koska ovat maanneet siinä jo 10minuuttia. Jäljellä on yksi mies jolla on yksi KES. Mitä tekee tämä lone warrior?

-Kasi-sodassa: Hyppää korkeaan polviasentoon ja virittää kertasinkonsa. KABOOM sinko ampuu ja tst-vaunun simulaattorit vilkahtavat merkiksi osumasta (Vaunumiehistön päätelaite ilmoittaa "Suora-ammus osuma, ei vaikutusta"). Tästä noin 1sekunti niin sinkomiehen päätelaite ilmoittaa että taistelija itse on tuhoutunut.

-Oikeass sodassa: Tuskin ainakaan yllä mainitun kaltaista turhaa itsemurhaa.
 
Viimeksi muokattu:
edit: Unohdin: Väitetty on, jotta hyvä lataaja lataa 2 paukkua siinä ajassa kun T:n kasetti pyörii vasta toista etsien?. TST vaunumiehet vastatkoon pitääkö paikkaansa...

Kuten tuossa edellä sanottiin, niin ei se ihan noin mene. Mutta se ei ole sinällään tärkeää, vaan se mikä on tärkeä tieto on, että kuinka nopeasti saa maaliin osuman. Esim. vertaillaan sitä, että kuinka nopeasti kahdella eri vaunulla suorittaa tehtävän, jossa pitää ampua vaikka kaksi osumaa, viiteen eri matkoilla olevaan, liikkuvaan maaliin. Siis kaksi osumaa per maali. Tämä on se missä miehistön koulutus ja vaunun systeemien tekninen taso tulee esille. Ja uskaltaisin väittää, että leo-2a4:kin pärjää pitkään T-sarjalaisille, joskin uusimmat T-sarjalaiset luultavasti ovat ainakin tasaveroisia. Mutta lopullisen voittajan määrää miehistön koulutuksen taso.
 
Juurikin näin, mikä estäisi jatkamasta Leopard koulutusta jonkinlaisella säästöliekillä, esim. 1komp./vuosi?
A6 reserviä voisi kartuttaa tähän päälle muunto kertauttamalla A4 miehistöjä esim. 1-2joukkuetta / vuosi tai mitä nyt katsotaan tarpeelliseksi. Vaunut kuluvat murto-osan kertauksilla vs. kun uusia kulipäitä pitää opettaa ps-sodankäyntiin alusta asti.

Olen ymmärtänyt että T-55m:lle hoidettiin miehistöt alkuvuosina kertauttamalle vanhoja T-55 miehistöjä, siirtyminen A4:sta A6 taitaa olla vieläkin pienempi loikka. Tähän päälle kun hoidetaan varusmiesten alkupään vaunukoulutus mahdollisemman pitkälle loppunajettaviksi/ammuttaviksi valituilla A4 yksilöillä niin voisi kuvitella että uuden A6 kaluston sekä parhaimpien A4 yksilöiden elikaarta saataisii pidennettyä oleellisesti = samalla pienennettyä niiden ylläpidon vaatimaa rahamäärää!



Kuten taas todettua, ampujan lämpökamera pitäisi siis vaihtua yhdessä hujauksessa, eihän noiden pitäisi enää tänäpäivänä maksaa paljon mitään, ymmärrän että kyse ei ole mistään muutaman tonnin jv-kannettavasta tähystimestä, mutta en jaksa uskoa että Leopardiin sunniteltukaan versio maksaa kovin montaa kymmentätuhatta (useita erilaisia paketteja jotka sisältävät uuden kameran on kuitenkin jo olemassa, yhteys valmistajaan, otamme pelkät kamerat, kiitos)? Minimissään modaus olisi tuossa, loput liikenevät rahat tarpeen mukaan mekaaniseen kunnossapitoon. Ei pitäisi olla tekemätön paikka!

Panssarijoukoissa on pääosin pidetty kaluston koulutuskierto aika kohtuullisena. Leopard-miehistöjä on koulutettu nimenomaan "pienellä" syötöllä, komppania vuodessa, viime vuodet vähän pienemmälläkin määrällä. Tällä on saatu säästettyä kalustoa, mutta.
Poikkeus panssarijoukoilla oli 1970-80 -luvuilla jolloin valmiussyistä koulutettiin varusmiehiä niin, että rivissä oli kokoajan "sotakomppania" valmiina mahdollisten yllätyshyökkäysten varalta.

Saksalaisilla Leopard 2 A 4 -miehistön koulutus A5-kalustolle (joka on käytännössä järjestelmiltään sama kuin A6) kestää neljä tuntia. Joten ei olisi tosiaan mikään ongelma pikakouluttaa A4-reserviä A6:lle jos tarve vaatii. En tiedä miten aikovat hommat hoitaa, mutta julkisuudessa on annettu ymmärtää että A4-kalustosta pidetään kiinni vaikka A6:t tulevatkin käyttöön.

Lämmärien vaihto ei tosiaan maksaisi liikoja, mutta useamoia miljoonia siihen varmaan tarvittaisiin. Ja se on valitettavasti nykytilanteessa sekin paljon maavoimien rahoista. Toivottavasti seuraava hallitus on vähän myönteisempi rahapussin nyörien suhteen.
 
Hieman laittaisin jäitä hattuun. Niin mukavaa kun se olisikin omistaa satojen Leopardien lautta, ei sitä sotaa käydä pelkillä taistelupanssarivaunuilla. Puhdas tankkijoukko tapetaan taistelussa nopeasti.
Sanoinkin, että jos tukijoukkoja saadaan, niin sitten 4 panssariprikaatia. Jos ei saada, niin tankit jääkäri/valmiusprikaateihin. Vaikeammin sitä tappaa jalkaväkiprikaatin jossa on 30-40 panssarivaunua kuin pelkän jalkaväkiprikaatin!
 
Hep ei muuten tapahtunut! Kyllä siinä on ihan se sama laskin on, sisälle vain lisättiin uusi analoginen piirikortti...En nyt uskalla tässä alkaa avaaman asiaa enemmän...


Kyllä. Vielä kun saadaan kunnon sirpale niin avot....

Tästä laskinpäivityksen tekemisestä on jo kohtalaisesti aikaa ja jostain itselleni on juurtunut käsitys, että samassa yhteydessä analoogisuus vaihtui digitaaliseen, uudempien leopardin versioiden mukaisesti. Asian tarkempi avaaminen ei kuulu tämän keskustelun luonteeseen. Jos jaksaa kokea aiheen tärkeäksi, niin siihen liittyvät seikat voi tarkistaa katsomalla aika-avaruuden tiimalasia, jolloin henget kertovat.
 
Huomauttaisin myös, että kuka takaa, että edes A6:n A-tarvike läpäisee vihollisen panssarin? Ainakin uusimmassa ryssätankissa väitetään olevan lisäpanssarointi, joka kestää uusimmatkin alikalit. Mikä tarkoittaa, että on päästävä ampumaan heikkoihin kohtiin ja/tai kylkiin. Silloin a4:t läpäisevät melkolailla yhtä hyvin, joten missä ero? A4 toimii silloin siinä missä A6.

Toisaalta, voidaan kysyä että kestääkö vihollispanssarit erityisen hyvin A4:n kanuunaakaan?
DM-53 saavuttaa 80 m/s suuremman nopeuden ja läpäisee n. 6 cm:ä enemmän terästä kun se ammutaan L-55 putkesta. Joten ei se nyt ihmeitä tee.

Eikös tuon keskustelun heikkoihin kohtiin tähtäämisestä jo voisi lopettaa? Kyseessä on pelkkä tornari.

Ainoastaan uusimpien tankkien tornin etuosa kestää parhaimmat alikalit. Runko kestää enimmillään 600 mm alikaliammuksia vastaan.
 
Eikös tuon keskustelun heikkoihin kohtiin tähtäämisestä jo voisi lopettaa? Kyseessä on pelkkä tornari.

Niin, tiedän että tähtäimet eivät sovellu tähdättyihin laukauksiin kuten esim. kiväärin tähtäimet, vaan ovat enemmän tarkoitettu liikkuvasta vaunusta, liikkuvaan maaliin ampumiseen. Tuossa tarkoitin sitä, että olisi päästävä ampumaan asemasta, josta voi osua esim. tuohon mainitsemaasi runkoon. Olisin voinut varmaankin ilmaista asian paremminkin, esim. "olisi osuttava heikkoon kohtaan", mutta se ei vain kuulosta oikealta, kun se perustuisi periaatteessa vain onnenkantamoiseen (vaikka heikko kohta olisi se runko).
 
Niin, tiedän että tähtäimet eivät sovellu tähdättyihin laukauksiin kuten esim. kiväärin tähtäimet, vaan ovat enemmän tarkoitettu liikkuvasta vaunusta, liikkuvaan maaliin ampumiseen. Tuossa tarkoitin sitä, että olisi päästävä ampumaan asemasta, josta voi osua esim. tuohon mainitsemaasi runkoon. Olisin voinut varmaankin ilmaista asian paremminkin, esim. "olisi osuttava heikkoon kohtaan", mutta se ei vain kuulosta oikealta, kun se perustuisi periaatteessa vain onnenkantamoiseen (vaikka heikko kohta olisi se runko).
DM-53 ammuksen läpäisy on riittävä sen ei tarvitse osua heikkoihin kohtiin. Ongelmia tulee eteen jollain apilaksella jos vaunussa on reaktiivit. PV:n opetuspaketin mukaan apilaksen läpäisy tippuu 250 mm:n reaktiivin jälkeen. Tietenkin uudemmat tankit jotka on suojattu relikit reaktiivilla voivat aiheuttaa läpäisy ongelmia. Jos näiden asioiden kanssa alkaa kikkailemaan liikaa taistelutilanteessa niin siinä käy itselle huonosti.

Vertaa vaikka: "Rk-mies epäilee että vihollisella on luotiliivit ja tähtää päähän mitta ei osu... Vihollinen taas osuu Rk-mieheen. Jos Rk-mies olisi tähdännyt keskelle vihollista olisi tämä pois pelistä ainakin 10 sekuntia, jos vihollisella olisi ollut liivit jolloin Rk-mies olisi ehtinyt ampua uudestaan tuona aikana. Jos vihollisella taas ei ole liiviä niin hän ei olisi ampunut enään takaisin kuin elokuvissa".

Eli pointti on: kikkailemalla vaarana on että ammutaan kokonaan ohi ja silloin vaikutus on tasan nolla.
 
DM-53 ammuksen läpäisy on riittävä sen ei tarvitse osua heikkoihin kohtiin. Ongelmia tulee eteen jollain apilaksella jos vaunussa on reaktiivit. PV:n opetuspaketin mukaan apilaksen läpäisy tippuu 250 mm:n reaktiivin jälkeen. Tietenkin uudemmat tankit jotka on suojattu relikit reaktiivilla voivat aiheuttaa läpäisy ongelmia. Jos näiden asioiden kanssa alkaa kikkailemaan liikaa taistelutilanteessa niin siinä käy itselle huonosti.

Vertaa vaikka: "Rk-mies epäilee että vihollisella on luotiliivit ja tähtää päähän mitta ei osu... Vihollinen taas osuu Rk-mieheen. Jos Rk-mies olisi tähdännyt keskelle vihollista olisi tämä pois pelistä ainakin 10 sekuntia, jos vihollisella olisi ollut liivit jolloin Rk-mies olisi ehtinyt ampua uudestaan tuona aikana. Jos vihollisella taas ei ole liiviä niin hän ei olisi ampunut enään takaisin kuin elokuvissa".

Eli pointti on: kikkailemalla vaarana on että ammutaan kokonaan ohi ja silloin vaikutus on tasan nolla.

Minä nyt sanon suoraan: En ehdota että pitäisi tähdätä tankkia mihinkään tiettyyn kohtaan. Mutta jos vihollisen vaunusta on nähtävillä vain torni, niin silloin pitää liikkua asemaan josta pääsee ampumaan joko kylkeen tai runkoon. Silloinkaan ei ole taattua, että osut noihin kohtiin, mutta ennenpitkään jonkun laukauksen pitäisi osua.
 
Back
Top