Panssarivaunut

[CarriE66]

No, miinakenttää ei pitäisi ikinä jättää vartioimattomaksi, eli vihollinen pitäisi voida pakottaa tilaamaan evakuointivaunu hakemaan heidät pois ennen kuin korjauksia voi aloittaa. Tämä siis sillä oletuksella, että PST-aseita ei ole käsillä, joilla viimeistellä vaunu. Ja toinen juttu on se, että mahtaako vihollinen jäädä paikalleen odottamaan sitä, että sen tankin miehistö saa vaununsa korjattua? Oletaisin että ei, joten joukkue menetti juuri kolmanneksen vahvuudestaan tai komppania yli 10% vahvuudestaan, ainakin sen tehtävän ajaksi.

Ei sen vaurioituneen siirtämiseen mitään evakuointivaunua tarvita. Toisesta vaunusta vaijerit kiinni ja taakse mars. Se jäädäänkö odottelemaan riippuu ihan tilanteesta ja vaurioista. Se liike kuitenkin pysähtyy jokatapauksessa siksi aikaa että etenevä osapuoli saa tehtyä toimenpiteet joilla se varmistaa ettei lisää vaunuja jysähdä niihin miinoihin. Jokatapauksessa 10kg TNT miina näyttäisi aiheuttavan sen kokoluokan vauriot ettei vaunu tosiaan jatka tehtäväänsä hetkeen.

Pistän vähän lisää youtubekamaa aiheeseen liittyen. Räjähteen kokoluokasta ei tietoa. 12h jumppa virittää paketti siihen kuntoon että nilkuttivat takaisin tukikohtaan jonka jälkeen "koko päivä" mekaanikkohommia korjauksiin.

The tank mine this M1A1 hit was designed for mobility kills, not catastrophic kills. It did its job well. The mine blew off 2 roadwheels, destroyed the arm, messed up a large portion of track, and shattered the hub. There was no injury done to the crew, but damage like this is a nightmare to fix out in the field. It took about 12 hours to ghetto rig everything into place just to drive it back. Then it took all day for mechanics to put everything back together correctly. And to answer the obvious question: yes, this was an officers tank. Go figure. And lastly, they ended up shorttracking it back to base anyway.

Toisaalta ruotsalaisten strv103 näyttäisi pärjäävän suhteellisen hyvin miinoja vastaan. Miinakokeet alkavat kohdasta 9:53 ja kolmas miina on 10kg tnt latauksella varustettu.

 

[Raveni]

Sen vuoksi sitä miinaa kannattaa tuunata vähän jos on mahdollista... Sinne alle 1-2 hävityspanosta niin voipi olla että ei tarvii enään hinata vaunua... Raivain lähtee ainakin ja raivaus vaunukin ottaa osumaa...

 

[Samses]

Toisaalta ruotsalaisten strv103 näyttäisi pärjäävän suhteellisen hyvin miinoja vastaan. Miinakokeet alkavat kohdasta 9:53 ja kolmas miina on 10kg tnt latauksella varustettu.

Vanha vaunu tietysti, ja erilaiset miinat kuin meikäläinen tellu, mutta kaiketi jokainen noista kosauksista olisi S-vaunun taipaleen keskeyttänyt, siellä taisi olla ainakin yksi telapyörä aina rikki ja tela tietysti poikki.

Tuo Abrams - esimerkki luo ainakin minulle hyvin luottamusta tellun toimivuuteen, koska jos M1A1 on korjaamokunnossa telluun ajettuaan niin eiköhän voida luottaa että kyllä muutkin vaunut ainakin pysähtyvät.

 

[SJ]

Ei sen vaurioituneen siirtämiseen mitään evakuointivaunua tarvita. Toisesta vaunusta vaijerit kiinni ja taakse mars. Se jäädäänkö odottelemaan riippuu ihan tilanteesta ja vaurioista. Se liike kuitenkin pysähtyy jokatapauksessa siksi aikaa että etenevä osapuoli saa tehtyä toimenpiteet joilla se varmistaa ettei lisää vaunuja jysähdä niihin miinoihin. Jokatapauksessa 10kg TNT miina näyttäisi aiheuttavan sen kokoluokan vauriot ettei vaunu tosiaan jatka tehtäväänsä hetkeen.

Evakuointivaunulla tarkoitin yksinkertaisesti vaunua, joka tulee takalinjasta evakuoimaan sen vaunun. Jos taas vihollinen päättää irrottaa siitä alkuperäisestä joukostaan toisenkin vaunun, niin käy minulle. Ja jos noita vaijereita aletaan kiinnittelemään, niin se kuulostaisi täydelliseltä hetkeltä ilmoittaa viholliselle, että sulute on kuin onkin vartioitu. Uskoakseni jotkut evakuointivaunut on suunniteltu siten, että niiden kanssa ei tarvitse miehistön poistua vaunusta hinausta varten, venäläiskalustosta en tiedä.

Mutta kaikkein vaarallisin varuste tuolle sulutevartiolle lienee radio.

 

[kimmo.j]

Täytyy kompata Samsesia, usko tellun pysäytystehoon on noussut hiukan.

 

[kimmo.j]

Evakuointivaunulla tarkoitin yksinkertaisesti vaunua, joka tulee takalinjasta evakuoimaan sen vaunun. Jos taas vihollinen päättää irrottaa siitä alkuperäisestä joukostaan toisenkin vaunun, niin käy minulle. Ja jos noita vaijereita aletaan kiinnittelemään, niin se kuulostaisi täydelliseltä hetkeltä ilmoittaa viholliselle, että sulute on kuin onkin vartioitu. Uskoakseni jotkut evakuointivaunut on suunniteltu siten, että niiden kanssa ei tarvitse miehistön poistua vaunusta hinausta varten, venäläiskalustosta en tiedä.

Mutta kaikkein vaarallisin varuste tuolle sulutevartiolle lienee radio.

Tilaamalla hiukan heitin tulta tuolle uralle saadaan vähintään tarvetta kalsarin vaihdolle. Vihollinen päättää kokeilla toisesta kohtaa. Joka tapauksessa hyökkäys hidastuu.
Toki on mahdollista, että komppanianpäällikkö ei pikku tappiosta välitä, vaan käskee vaununsa etenemään, jolloin ollaan taas normi pst;n varassa.

 

[SJ]

Sen vuoksi sitä miinaa kannattaa tuunata vähän jos on mahdollista... Sinne alle 1-2 hävityspanosta niin voipi olla että ei tarvii enään hinata vaunua... Raivain lähtee ainakin ja raivaus vaunukin ottaa osumaa...

Toisaalta miinat riittävät pitempään/laajemmalle, kun et höystä. Kehottaisin vilkaisemaan komppanian taisteluohjeen sivulle 191. jossa ilmenee, että kuinka kauas ne miinat riittävät.

 

[SJ]

Tilaamalla hiukan heitin tulta tuolle uralle saadaan vähintään tarvetta kalsarin vaihdolle. Vihollinen päättää kokeilla toisesta kohtaa. Joka tapauksessa hyökkäys hidastuu.
Toki on mahdollista, että komppanianpäällikkö ei pikku tappiosta välitä, vaan käskee vaununsa etenemään, jolloin ollaan taas normi pst;n varassa.

En oletakaan, että vihollinen pysähtyisi odottelemaankaan, että hän saisi täyden vahvuuden kasaan. Homma vaan on siinä, että kun vaikkapa siinä komppaniasta on mennyt 50%, niin silloin saattaa jopa pataljoonan komentaja käskeä loput vetäytymään, jos komppaukko ei tajua tehdä tätä itse. Ja kuinka vaikea sitten olisi niitata niistä jäljellä olevista vaunuista tarpeeksi, jotta tuo tapahtuu? Jos ollaan saatu miinoja aseteltua, niin silloin ollaan varmaan puolustuksessa ja ollaan saatu valittua asemat meidän kannalta hyvin. Eli, siitä loppukomppaniasta yksi saatanee vielä lisää miinalla tai jollakin IED:llä. Jos käytössä on NLAW:t, niin tulen avauksen pitäisi viedä muutaman vaunun lisää.

 

[kimmo.j]

Toisaalta miinat riittävät pitempään/laajemmalle, kun et höystä. Kehottaisin vilkaisemaan komppanian taisteluohjeen sivulle 191. jossa ilmenee, että kuinka kauas ne miinat riittävät.

Suurin ongelma lienee kuitenkin aika. Onko meillä kovinkaan paljon aikaa tehdä miinoitteita?
Voi olla, että meillä ei ole aikaa suuriin hienosteluihin, jos meillä on nyt aikaa edes mihinkään miinoitteisiin.

Toisaalta yksi näkökulma voisi olla sellainen, että alussa isot paukut tuhoavat ne kuitenkin harvat raivausvaunut ja luovat viholliseen pelon isoista paukuista.
Myöhemmin ne odottavat niitä vaikka meillä ei niitä enää olisikaan. Tähän tuskin on yhtä oikeaa näkökulmaa.

 

[SJ]

Suurin ongelma lienee kuitenkin aika. Onko meillä kovinkaan paljon aikaa tehdä miinoitteita?

Väittäisin, että kolme matalaa miinansijaa saa kaivettua pienemmällä vaivalla ja nopeammin, kuin kolme kertaa syvemmän sijan. Olettaen tietenkin, että ei olla kaivamassa niitä sijoja asfalttiin.

 

[kimmo.j]

Tätä juuri tarkoin.
Suurin osa urista on kuitenkin asfaltoitu ja asfalttitien miinoittaminen on huomattavasti hitaampaa. Jos siihen vielä pitäisi alkaa kaivamaan syvempää koloa hävityspanokselle, lisääntyy työhön käytetty aika huomattavasti. Onko meillä ylipäätään tuota aikaa? Hiukan epäilen.

 

[SJ]

Tätä juuri tarkoin.
Suurin osa urista on kuitenkin asfaltoitu ja asfalttitien miinoittaminen on huomattavasti hitaampaa. Jos siihen vielä pitäisi alkaa kaivamaan syvempää koloa hävityspanokselle, lisääntyy työhön käytetty aika huomattavasti. Onko meillä ylipäätään tuota aikaa? Hiukan epäilen.

Sitä koetin sanoa, että asfaltin tapauksessa se asfaltin läpäiseminen on se vaikein osuus ja silloin yhden syvän montun kaivaminen voisi olla nopeampaa, kuin tehdä kolme matalaa monttua.

Mutta jos siitä ei päästä läpi, niin voi koettaa tehdä jotakin muuta. Kuten puiden kaataminen tielle. Kaiva tien penkalta maata tarpeeksi, että viholliselle ei ole vaikea tajuta, että sekaan menisi myös miina, ja sitä ei sieltä erottaisi. Voit jopa koettaa räjäyttää asfaltin rikki. Tuossa on muuten tuo video Abramssista joka ajoi miinaan, huomasiko kukaan ne asfaltin kappaleet tien poskessa. Asfaltti näyttää lähtevän tuollaisissa lohkoissa irti, nyt kiinnostaisi tietää, että onnistuuko niiden kampeaminen irti vaikka rautakangella?

 

[Raveni]

Tätä juuri tarkoin.
Suurin osa urista on kuitenkin asfaltoitu ja asfalttitien miinoittaminen on huomattavasti hitaampaa. Jos siihen vielä pitäisi alkaa kaivamaan syvempää koloa hävityspanokselle, lisääntyy työhön käytetty aika huomattavasti. Onko meillä ylipäätään tuota aikaa? Hiukan epäilen.

Valmistelu vaiheessa kun joukkojakin perustetaan niin aikaa löytyy varmasti sen verran että ainakin joitakin etenemis reittejä saadaan murrostettua ja miinoitettua. Kaikkiahan ei ole järkeäkään miinoittaa. Jos jäädään odottamaan sitä että naapuri tulee rajan yli ja sitten miinoittamaan niin ollaan auttamattomasti myöhässä.

 

[Raveni]

Sitä koetin sanoa, että asfaltin tapauksessa se asfaltin läpäiseminen on se vaikein osuus ja silloin yhden syvän montun kaivaminen voisi olla nopeampaa, kuin tehdä kolme matalaa monttua.

Mutta jos siitä ei päästä läpi, niin voi koettaa tehdä jotakin muuta. Kuten puiden kaataminen tielle. Kaiva tien penkalta maata tarpeeksi, että viholliselle ei ole vaikea tajuta, että sekaan menisi myös miina, ja sitä ei sieltä erottaisi. Voit jopa koettaa räjäyttää asfaltin rikki. Tuossa on muuten tuo video Abramssista joka ajoi miinaan, huomasiko kukaan ne asfaltin kappaleet tien poskessa. Asfaltti näyttää lähtevän tuollaisissa lohkoissa irti, nyt kiinnostaisi tietää, että onnistuuko niiden kampeaminen irti vaikka rautakangella?

Riippuu tiestä... isoilla teillä on asfalttia äkkiä sellainen kerros että homma onnistuu vain kaivinkoneella järkevässä ajassa mutta pienemmillä teillä voisi olla mahdollista tehdä hommaa käsinkin mutta hiki siinäkin tulee lentämään.

Hommaa helpottaisi ja nopeuttaisi varmasti jos joukoilla olisi henkilökohtaisessa varustuksessa pieniä määriä räjähteitä...

 

[Samses]

Riippuu tiestä... isoilla teillä on asfalttia äkkiä sellainen kerros että homma onnistuu vain kaivinkoneella järkevässä ajassa mutta pienemmillä teillä voisi olla mahdollista tehdä hommaa käsinkin mutta hiki siinäkin tulee lentämään.

Hommaa helpottaisi ja nopeuttaisi varmasti jos joukoilla olisi henkilökohtaisessa varustuksessa pieniä määriä räjähteitä...

OT: ollaan sulutuksen puolella jo tukevasti, mutta siis joo, Hiltin katuporalla ainakin tulee asfalttiin reikää suht hätäseen, kokeiltu on.

 

[Herman30]

Samoin painepesurilla saa iloisesti asvaltinpalat lentämään. On kokeiltu joten omaan kokemusta.

 

[kimmo.j]

Sulutteista sen verran, ettei taisteluvaunua pysäytetä muutamalla isollakaan puula jotka kaadetaan tielle.
Isoja kiviä/betoni möhkäleitä, riittävän isoja leikkauksia maastoon, tai miinoja. Siinä vaihtoehdot.
Tulvittaminen voi tietysti toimia jossain maastokohdassa, mutta sulutuskeinot ovat helposti vähissä.

 

[taantumu]

Lisäksi näiden esteiden laajuus on tärkeä huomioida. Muistan aina ne hirvittävät kirskahdukset telakoneistossa pahassa kivikossa, paukahduksien määrästä sai summittaisen arvion montako telakenkää ja telatappia seuraavassa viikkohuollossa oli vaihdettava. Lopulta hallin varastolta loppui telakengät ja jouduttiin laittamaan alle vaunun kyljessä ja osana naamiointia olevat telakengät. Sanomistahan siitä tuli. Eli jos rauhan aikana huolto oli tätä luokka niin hulinan aikana homma on joskus aika pienestä kiinni.

 

[ctg]

http://www.militaryphotos.net/forum...gular-basis)&p=7604165&viewfull=1#post7604165

Armata matkalla paraatiin.

 

[Teräsmies]

Näyttää melko kulmikkaalta ja isolta tuo torni. Vaikuttaa melko samanlaiselta kuin tämä vuonna 2010 nähty härveli...