Panssarivaunut

Tässä hyvällä brittiläisellä huumorilla käytynä läpi muutama eri historiallinen tankki. Ihan mielenkiintoisia detaljeja. Viimeisenä tankki, josta en ollut edes kuullut.

 
Leopard 2A4-taistelupanssarivaunukaluston esittely Sodankylässä
28.12.2016 13.27
Tiedote
Jääkäriprikaati järjestää yleisölle avoimen Leopard 2A4-taistelupanssarivaunukaluston esittelytilaisuuden Sodankylän torillalauantaina 14.1.2017 klo 12.30–15.00.

Jääkäriprikaati aloittaa panssarivaunumiehistöjen varusmieskoulutuksen Leopard 2A4-taistelupanssarivaunukalustolla 1/17saapumiserästä alkaen. Varusmiesten palvelus alkaa Jääkäriprikaatissa peruskoulutuskaudella, jonka jälkeen panssarivaunumiehistöön valitut komennetaan panssarivaunukurssille Panssariprikaatiin. Kurssin jälkeen panssarivaunumiehet palaavat takaisin Jääkäriprikaatin suorittamaan palveluksensa viimeiset kuusi kuukautta. Kaikkien panssarimiesten palvelusaika on 11,5 kk.

Jääkäriprikaatilla on koulutuksessa kerrallaan yksi panssarivaunujoukkue, johon kuuluu kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä. Koulutuksesta vastaa Lapin jääkäripataljoona neljällä Leopard 2A4-taistelupanssarivaunulla. Taistelupanssarivaunujen sijoittaminen Jääkäriprikaatiin on osa Jääkäriprikaatin ja Lapin puolustuksen kehittämistä.
 
Leopard 2A4-taistelupanssarivaunukaluston esittely Sodankylässä
28.12.2016 13.27
Tiedote
Jääkäriprikaati järjestää yleisölle avoimen Leopard 2A4-taistelupanssarivaunukaluston esittelytilaisuuden Sodankylän torillalauantaina 14.1.2017 klo 12.30–15.00.

Jääkäriprikaati aloittaa panssarivaunumiehistöjen varusmieskoulutuksen Leopard 2A4-taistelupanssarivaunukalustolla 1/17saapumiserästä alkaen. Varusmiesten palvelus alkaa Jääkäriprikaatissa peruskoulutuskaudella, jonka jälkeen panssarivaunumiehistöön valitut komennetaan panssarivaunukurssille Panssariprikaatiin. Kurssin jälkeen panssarivaunumiehet palaavat takaisin Jääkäriprikaatin suorittamaan palveluksensa viimeiset kuusi kuukautta. Kaikkien panssarimiesten palvelusaika on 11,5 kk.

Jääkäriprikaatilla on koulutuksessa kerrallaan yksi panssarivaunujoukkue, johon kuuluu kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä. Koulutuksesta vastaa Lapin jääkäripataljoona neljällä Leopard 2A4-taistelupanssarivaunulla. Taistelupanssarivaunujen sijoittaminen Jääkäriprikaatiin on osa Jääkäriprikaatin ja Lapin puolustuksen kehittämistä.

HIENOA!!!
 
Joo, todellinen "Show of force" :rolleyes:...

Outo kommentti, Ei tuo minun mielestä kyllä ole mikään voimannäyte. Hienoa on se, että varusmiehet pääsevät toimimaan vaunujen kanssa normaaleissa varuskuntaharjoituksissa ja toisinpäin. Samoin saadaan kokemusta siitä miten vaunukalusto toimii pohjoisen oloissa jatkuvassa käytössä. Ne jotka ovat asuneet noilla nurkilla tietävät sanomattakin, ettei minkään teknisen Laitteen toiminta ole itsestään selvää Lapin oloissa.
 
Outo kommentti, Ei tuo minun mielestä kyllä ole mikään voimannäyte. Hienoa on se, että varusmiehet pääsevät toimimaan vaunujen kanssa normaaleissa varuskuntaharjoituksissa ja toisinpäin. Samoin saadaan kokemusta siitä miten vaunukalusto toimii pohjoisen oloissa jatkuvassa käytössä. Ne jotka ovat asuneet noilla nurkilla tietävät sanomattakin, ettei minkään teknisen Laitteen toiminta ole itsestään selvää Lapin oloissa.

Onhan se hienoa, että varusmiehet näkevät kerran elämässään tankin- myös lapissa. Se, että onko niillä oikeasti muuta käytännön hyötyä kuin ajella tyytyväisenä maaliajoa, on eri asia. Valmiuteen liittyvissä asioissa niillä on sitten oma tehtävänsä. Se on se "voimannäyte".

Miten vaunukoulutus sitten polkaistaan käyntiin paikassa missä aiemmin ei vaunuja ole ollut, on eri asia. Vaunut tarvitsevat oman tilansa, huolto- sekä koulutushenkilöstönsä, materiaalin yms. Onko tässä panos-tuottosuhde kuinka kohdallaan, vai onko kyseessä "koska-mä-voin" asenne? Luulisi leopardin pakkaskestävyydestä saatavan kokemuksia helpomminkin:p

Haminaan sijoitettavat vaunut vielä ymmärtää....
 
Haminaan sijoitettavat vaunut vielä ymmärtää....

Vihollisella on luultavasti halu eristää Suomi monella tapaa. Yksi tapa on liikenneyhteyksien häirintä ja estäminen. Liikenneyhteyksistä tärkein on meriliikenne ja seuraavaksi tärkein nähdäkseni Torniossa tapahtuva liikenne Ruotsin ja Suomen välillä. Jos vihollinen ei tavoittele koko maan valloittamista, voi Tornio-Oulu-Kajaani-Kuusamo-Rovaniemi -akseli olla vihollisesta kiinnostavampi kuin Hamina-Lappeenranta-Lahti-Porvoo:
Kuinka kauan Suomi pystyy sietämään tilannetta, jossa tänne ei saada ruokaa ja polttoainetarvikkeita muualta maailmasta?

Pohjoisessa on todella paljon todella suoraa, yksinäistä, tietä. Mahdollisuuksia hienoihin manöövereihin ei hirveästi ole. Mahdolliset liikesuunnat ovat käytännössä yksiulotteisesti joko eteen tai taakse.

Vihollinen etenee vauhdilla - yllä edessä sen ilmatiedustelu ja takana mukana kulkee telatykistö ja raketinheittimet. Kun pysäytämme vihollisen liikkeen, tipahtaa taivaalta sellainen määrä murkulaa niskaan, ettei sitä puolustava jalkaväki kestä. Saattaapa murkulaa sataa niskaan jo kauan ennen kuin vihollisen maanpäällä liikkuvat elementit paikalle edes saapuvat.

Tuohon tarvitaan omaa rautaa paikalle, vihollisen epäsuoraa vastaan taistelemaan. Ei niinkään sen takia, että panssarivaunut niin hirveän paljon paremmin kestäisi vihollisen epäsuoran tulen vaikutuksen, jos sitä niskaan sataa, vaan sen takia että vihollinen voidaan pysäyttää parilla vaunulla, eikä vihollisen massiivinen epäsuora tuli ole tuohon toimiva vastaus - vihollisen pitää keksiä jotain muuta.

Puolustavat panssarivaunut kykenevät myös liikkumaan yksiulotteisessa tilassa paljon jalkaväkeä ketterämmin, koska kykenevät avaamaan tulen liikkeestä ja irtautumaan välittömästi, samalla kun ovat suhteellisen immuuneja vihollisen kärkielementtien aseille. Ne eivät tarjoa vihollisen epäsuoralle hyvää maalia. Puolustavalla jalkaväellähän on ikävä ongelma: Jos jäädään asemiin väijyksiin, on vaarana että vihollisen ilmatiedustelu havaitsee ja neutralisoi puolustuksen epäsuoralla tulella. Toisaalta jalkaväen kyky pysäyttää vihollinen ilman valmisteluja on heikko.
 
Onhan se hienoa, että varusmiehet näkevät kerran elämässään tankin- myös lapissa. Se, että onko niillä oikeasti muuta käytännön hyötyä kuin ajella tyytyväisenä maaliajoa, on eri asia. Valmiuteen liittyvissä asioissa niillä on sitten oma tehtävänsä. Se on se "voimannäyte".

Miten vaunukoulutus sitten polkaistaan käyntiin paikassa missä aiemmin ei vaunuja ole ollut, on eri asia. Vaunut tarvitsevat oman tilansa, huolto- sekä koulutushenkilöstönsä, materiaalin yms. Onko tässä panos-tuottosuhde kuinka kohdallaan, vai onko kyseessä "koska-mä-voin" asenne? Luulisi leopardin pakkaskestävyydestä saatavan kokemuksia helpomminkin:p

Haminaan sijoitettavat vaunut vielä ymmärtää....
On niin älystä vapautettu viesti etten viitsi edes vastata.
 
Vihollisella on luultavasti halu eristää Suomi monella tapaa. Yksi tapa on liikenneyhteyksien häirintä ja estäminen. Liikenneyhteyksistä tärkein on meriliikenne ja seuraavaksi tärkein nähdäkseni Torniossa tapahtuva liikenne Ruotsin ja Suomen välillä. Jos vihollinen ei tavoittele koko maan valloittamista, voi Tornio-Oulu-Kajaani-Kuusamo-Rovaniemi -akseli olla vihollisesta kiinnostavampi kuin Hamina-Lappeenranta-Lahti-Porvoo:
Kuinka kauan Suomi pystyy sietämään tilannetta, jossa tänne ei saada ruokaa ja polttoainetarvikkeita muualta maailmasta?

Pohjoisessa on todella paljon todella suoraa, yksinäistä, tietä. Mahdollisuuksia hienoihin manöövereihin ei hirveästi ole. Mahdolliset liikesuunnat ovat käytännössä yksiulotteisesti joko eteen tai taakse.

Vihollinen etenee vauhdilla - yllä edessä sen ilmatiedustelu ja takana mukana kulkee telatykistö ja raketinheittimet. Kun pysäytämme vihollisen liikkeen, tipahtaa taivaalta sellainen määrä murkulaa niskaan, ettei sitä puolustava jalkaväki kestä. Saattaapa murkulaa sataa niskaan jo kauan ennen kuin vihollisen maanpäällä liikkuvat elementit paikalle edes saapuvat.

Tuohon tarvitaan omaa rautaa paikalle, vihollisen epäsuoraa vastaan taistelemaan. Ei niinkään sen takia, että panssarivaunut niin hirveän paljon paremmin kestäisi vihollisen epäsuoran tulen vaikutuksen, jos sitä niskaan sataa, vaan sen takia että vihollinen voidaan pysäyttää parilla vaunulla, eikä vihollisen massiivinen epäsuora tuli ole tuohon toimiva vastaus - vihollisen pitää keksiä jotain muuta.

Puolustavat panssarivaunut kykenevät myös liikkumaan yksiulotteisessa tilassa paljon jalkaväkeä ketterämmin, koska kykenevät avaamaan tulen liikkeestä ja irtautumaan välittömästi, samalla kun ovat suhteellisen immuuneja vihollisen kärkielementtien aseille. Ne eivät tarjoa vihollisen epäsuoralle hyvää maalia. Puolustavalla jalkaväellähän on ikävä ongelma: Jos jäädään asemiin väijyksiin, on vaarana että vihollisen ilmatiedustelu havaitsee ja neutralisoi puolustuksen epäsuoralla tulella. Toisaalta jalkaväen kyky pysäyttää vihollinen ilman valmisteluja on heikko.

Eihän varusmiesten koulutus paikalla ole mitään merkitystä sodanajan joukkojen sijoitteluun kartalla.

Se että varuskunnassa on joukkue panssarivaunuja tuo kaksi asiaa. Varuskunnan (ja ehkä lähvaruskunnan) joukkoilla on mahdollisuus harjoitella oikeiden tankkien kanssa/vastaan. Samalla varusmiehet voivat nähdä vaunun läheltä, kiivetä sisään ja todeta vaunun tähystys mahdollisuudet itse. Nämä ovat positiivisia asioita.

Oikeiden panssarijoukkojen voima tulee eriaselajien yhteistoiminnasta. Tuo yhteistoiminta vaatii kuitenkin harjoittelua ja jossain määrin oikeaa kalustoa. yksittäinen vaunujoukkue, tai jopa komppania hukkaa potenttiaaliaan jos tuollaisen yhteistoiminnan tukea ei ole. Olen hiukan skeptinen, että yksittäinen psvjoukkue voisi vakuuttaa perinteiset jalkahikiintiaanit siitä kuinka yhteistoiminnan tulisi mennä. Pelkään, että hierarkkisessa organisaatiossa majuri kertoo yliluutnantille kuinka vaunut toimivat, ilman että ko. menettelyllä olisi mitää yhtäläisyyttä vihollisen, tai omien panssariyksiköiden toiminta tapaan. Eli luodaan omille joukoille väärä kuva vaunujen käyttämästä toiminnasta. Toivottavasti olen tässä asiassa väärässä.

Lisäksi vaunumiehistöjen osalta, mietin miten joukkue harjoitteleen panssaritaistelua, kun varuskunnassa ei ole toista joukkuetta jota vastaan voisi sparrata. Muukun yhteistoiminta jää helposti vähäiseksi, vaikka jos osaamista ja tahtoa on, voidaan kalusto puutteet korvata mielikuvituksella. Kalustokurssi käydään Parolassa, joten osa simulaattori tarpeesta hoidetaan siten, mutta toivottavasti vaunujen mukana tulevat muut simulaattorit ja apuaseet. Itselläni ei ole kuvaa noiden määrästä.

Pelkään kuitenkin, että vaunumiehistöjen tehtävä tulee koostumaan "koulutustuen" antamisesta varuskunnan muille joukoille ja oma koulutus kärsii tästä.
 
Ylempään viestiä lainaamatta, onhan tuo hyvä homma. Varsinkin kun Sodankylässä on koulutettu vuosikaudet pst-miehiä, nytpä saavat lisää harjoitusvastustajia.
 
Ylempään viestiä lainaamatta, onhan tuo hyvä homma. Varsinkin kun Sodankylässä on koulutettu vuosikaudet pst-miehiä, nytpä saavat lisää harjoitusvastustajia.

Ja ihan vierestä saadaan ruotsalaisia harjoitusvastustajia vaunuilla. Etelässä taas kaikki on niin lähekkäin, että suurimpiin harjoituksiin varmasti kasataan kaikki vaunut.
 
Eihän varusmiesten koulutus paikalla ole mitään merkitystä sodanajan joukkojen sijoitteluun kartalla.

Se että varuskunnassa on joukkue panssarivaunuja tuo kaksi asiaa. Varuskunnan (ja ehkä lähvaruskunnan) joukkoilla on mahdollisuus harjoitella oikeiden tankkien kanssa/vastaan. Samalla varusmiehet voivat nähdä vaunun läheltä, kiivetä sisään ja todeta vaunun tähystys mahdollisuudet itse. Nämä ovat positiivisia asioita.

Oikeiden panssarijoukkojen voima tulee eriaselajien yhteistoiminnasta. Tuo yhteistoiminta vaatii kuitenkin harjoittelua ja jossain määrin oikeaa kalustoa. yksittäinen vaunujoukkue, tai jopa komppania hukkaa potenttiaaliaan jos tuollaisen yhteistoiminnan tukea ei ole. Olen hiukan skeptinen, että yksittäinen psvjoukkue voisi vakuuttaa perinteiset jalkahikiintiaanit siitä kuinka yhteistoiminnan tulisi mennä. Pelkään, että hierarkkisessa organisaatiossa majuri kertoo yliluutnantille kuinka vaunut toimivat, ilman että ko. menettelyllä olisi mitää yhtäläisyyttä vihollisen, tai omien panssariyksiköiden toiminta tapaan. Eli luodaan omille joukoille väärä kuva vaunujen käyttämästä toiminnasta. Toivottavasti olen tässä asiassa väärässä.

Lisäksi vaunumiehistöjen osalta, mietin miten joukkue harjoitteleen panssaritaistelua, kun varuskunnassa ei ole toista joukkuetta jota vastaan voisi sparrata. Muukun yhteistoiminta jää helposti vähäiseksi, vaikka jos osaamista ja tahtoa on, voidaan kalusto puutteet korvata mielikuvituksella. Kalustokurssi käydään Parolassa, joten osa simulaattori tarpeesta hoidetaan siten, mutta toivottavasti vaunujen mukana tulevat muut simulaattorit ja apuaseet. Itselläni ei ole kuvaa noiden määrästä.

Pelkään kuitenkin, että vaunumiehistöjen tehtävä tulee koostumaan "koulutustuen" antamisesta varuskunnan muille joukoille ja oma koulutus kärsii tästä.

Mielestäni on hyvä, että vaunuja on pyssykylässä. Saisi olla vaan muutaman vaunun sijaan muutama kymmenen vaunua.
Kajaaniin myös sellainen samankokoinen yksikkö vaunuja...
Yrittihän vasenveli katkaista suomen talvisodassa ensimmäisinä sotatoiminaan pohjoisessa ja sitä silmällä pitäen, meidän Kajaanin, Rovaniemen ja Sodankylän alueella pitäisi olla osa vaunuvahvuudesta käytettävissä. Vaikka ei niitä uusimpia, kun olisi edes 100 kpl Leksa A4 tarjolla sinne ja jaettaisiin ne siellä sitten keskenään...
Mutta putjetti, tiedän, ei ole sitä rahaa... :S
 
Mielestäni on hyvä, että vaunuja on pyssykylässä. Saisi olla vaan muutaman vaunun sijaan muutama kymmenen vaunua.
Kajaaniin myös sellainen samankokoinen yksikkö vaunuja...
Yrittihän vasenveli katkaista suomen talvisodassa ensimmäisinä sotatoiminaan pohjoisessa ja sitä silmällä pitäen, meidän Kajaanin, Rovaniemen ja Sodankylän alueella pitäisi olla osa vaunuvahvuudesta käytettävissä. Vaikka ei niitä uusimpia, kun olisi edes 100 kpl Leksa A4 tarjolla sinne ja jaettaisiin ne siellä sitten keskenään...
Mutta putjetti, tiedän, ei ole sitä rahaa... :S

No mutta voihan siellä kahden vuoden jälkeen olla erillinen PSVK kun ollaan se koulutettu täyteen paikallisesti. Koulutuskäytössä komppanian vaunut ja joukkue per saapumiserä.
 
Mielestäni on hyvä, että vaunuja on pyssykylässä. Saisi olla vaan muutaman vaunun sijaan muutama kymmenen vaunua.
Kajaaniin myös sellainen samankokoinen yksikkö vaunuja...
Yrittihän vasenveli katkaista suomen talvisodassa ensimmäisinä sotatoiminaan pohjoisessa ja sitä silmällä pitäen, meidän Kajaanin, Rovaniemen ja Sodankylän alueella pitäisi olla osa vaunuvahvuudesta käytettävissä. Vaikka ei niitä uusimpia, kun olisi edes 100 kpl Leksa A4 tarjolla sinne ja jaettaisiin ne siellä sitten keskenään...
Mutta putjetti, tiedän, ei ole sitä rahaa... :S

Siellä koulutetaan joukkuetta koko ajan, eiköhän se tarkoita ainakin komppaniaa vaunuja kun pilliin vihelletään.
 
No mutta voihan siellä kahden vuoden jälkeen olla erillinen PSVK kun ollaan se koulutettu täyteen paikallisesti. Koulutuskäytössä komppanian vaunut ja joukkue per saapumiserä.

Niin, aivan. Koulutus on todella tärkeää.. Huolettaa vaan meidän vaunujen määrä ja ymmärrän tosiaankin valtion"kirstun" valvojia, ettei voida hommata ensilinjan pelejä ihan mahdottomasti, mutta vaunu on kyllä hyvä väkkyrä kentällä, kun tosipaikka tulee. :)
 
Back
Top