Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Tämä on täysin mahdollista. Jos ei sitten oltu tehty tilausta jo aikaisemmin. Eikä varmaan mene pahasti pieleen jos arvaa että Kodiak on ykkösversiota parempi. Se varmaan olisi hyvä peruste hankintapäätökselle
Meillä ei tällä kertaa ollut varaa hankkia parasta mahdollista. Ja vaikka Kodiak tosiaan olisi parempi niin se ei tarkoita että vanha on käyttökelvoton.
Prikaatin hinausvaunut ovat nyt huoltopataljoonassa. Sinne 4+4 ja molemmille MEKTSTOS:lle 2+2. Muuten menee varustelu liian ohueksi. Moottoroidut jatkakoot itäkaluilla. Parolan osastoillahan on nykyään 6-7 hinausvaunua kullakin joten 2kpl kuulostaa hiukan nirkoiselle.
Edit
Jos ei sitten pioneerejakin jotenkin sekoiteta samaan soppaan?
kimmo.j
Respected Leader
Leo 1 alustan valinta on yllätys monestakin syystä.
Mutta hinta on sika halpa ja ainakin kyseessä on sukupolven loikka eteenpäin.
itse olisin toivonut Leo2 alustaisia vaunuja, parempi tämä kuin vanhat T-55 rottelot.
Huhta@ T-55 oli jo 20 vuotta sitten jo toivottoman vanhentunut, eikä paska ole tässä ajassa parantunut.
Hinnan lisäksi positiivista on pioneerivaunujen hankinta. Kun näiden kanssa on muutama vuosi treenattu, saattaa konseptin potentiaalille löytyä arvostusta lisää.
Mutta hinta on sika halpa ja ainakin kyseessä on sukupolven loikka eteenpäin.
itse olisin toivonut Leo2 alustaisia vaunuja, parempi tämä kuin vanhat T-55 rottelot.
Huhta@ T-55 oli jo 20 vuotta sitten jo toivottoman vanhentunut, eikä paska ole tässä ajassa parantunut.
Hinnan lisäksi positiivista on pioneerivaunujen hankinta. Kun näiden kanssa on muutama vuosi treenattu, saattaa konseptin potentiaalille löytyä arvostusta lisää.
PJ85
Eversti
Veli Rannari vastasi tyhjentävästi ja olen yhtä mieltä hänen kanssaan, mutta tosiaan kiinnonkohteena on se, että tuleeko nuo saapuneet pioneerivaunut pioneereille vai huollolle? Niistä olisi mahdollisuus tehdä täysverisiä raivureitakin http://www.armyvehicles.dk/leopard1arv_wisent_mp.htm
Jonkin verran huokeampi ratkaisu kuin Leo-2R lisähankinnat.
Jokatapauksessa hyvä, että huolto saa kalustoa lisää.
Ainahan suomessa on huolto ollut "aliarvostettu" jota en kyllä ymmärrä. Mielestäni Suomen pitäisi tehdä valmistautumista ja huollon valmiuksia siten, kuin minun työnantajani tekee.
Meillä on pyritty siihen, että taistelijat tekee omaa ydinosaamistaan ja me tehdään heille mahdollisimman hyvät olosuhteet, jotta he voivat keskittyä siihen ydinosaamiseen.
Meillä on Ydinosaamista kaikki muu, kuin taistelu, me rakennetaan, korjataan, parannetaan, huolletaan, tehdään mahdollisimman varmat toimintaratkaisut....
Varmaan vanhanaikaista, vai onkohan??
Ainahan suomessa on huolto ollut "aliarvostettu" jota en kyllä ymmärrä. Mielestäni Suomen pitäisi tehdä valmistautumista ja huollon valmiuksia siten, kuin minun työnantajani tekee.
Meillä on pyritty siihen, että taistelijat tekee omaa ydinosaamistaan ja me tehdään heille mahdollisimman hyvät olosuhteet, jotta he voivat keskittyä siihen ydinosaamiseen.
Meillä on Ydinosaamista kaikki muu, kuin taistelu, me rakennetaan, korjataan, parannetaan, huolletaan, tehdään mahdollisimman varmat toimintaratkaisut....
Varmaan vanhanaikaista, vai onkohan??
@Huhta
Leo1 vaunukalusto ei varmasti ole paras mahdollinen annettuun tehtävään, mutta pitää muistaa ison kuvan realiteetit. Armeijan varustaminen on kallista, ja Suomen sotavoimien ostoksia rajoittaa käytettävissä oleva budjetti ja tarjolla oleva käytetty kalusto. Leo ykkösiä ostettiin, koska niitä oli myytävänä kelvolliseen hintaan.
Valitettava tosiasia on, että viiden ja puolen miljoonan asukkaan pikkuvaltion ei ole omin varoin mahdollista hankkia riittävää määrää kuranttia sotakalustoa näin laajan ja vaaranalaisen pinta-alan puolustamiseen. Virallisen Totuuden mukaan koko valtakunnan uskottavan puolustuksen mahdollistaa yleinen asevelvollisuus, mutta tämä on vain osa totuutta sillä puolustaja tarvitsee myös asianmukaisen varustuksen.
Perinteinen pienen valtion turva on hankkia turvatakuu tai materiaaliapua suurvallalta tai liittokunnalta. Toinen vaihtoehto on omistaa kilpailukykyinen aseteollisuus jonka avulla varustetaan omat joukot. Ensimmäisen vaihtoehdon olemme päättäneet jättää pääosin käyttämättä ja toinen on todella vaikeaa, nykypäivänä ehkä mahdotonta.
Tilanne ei ole meille millään lailla uusi. Maailmansotien välisen ajan Suomen sotakaluston tila oli luokattoman ja heikon väliltä, ja talvisodassa saimme onneksi ulkomailta materiaaliapua. Jatkosodassa Suomea tuki Saksa. YYA-aikana maavoimien raskas kalusto hankittiin suurelta osin clearing-kauppana (=taloudellisena tukena) Neuvostoliitosta. NL:n romahduksen jälkeen kalusto on hankittu käytettynä, ensin DDR:n jäämistöstä ja sen jälkeen perinteistä sotavoimaansa purkaneiden länsimaiden ylijäämistä.
Aika näyttää miten maavoimia ylläpidetään tulevaisuudessa. Ehkä saamme ulkopuolisen tukijan tai sitten edullista käytettyä kalustoa on tarjolla myös jatkossa.
Leo1 vaunukalusto ei varmasti ole paras mahdollinen annettuun tehtävään, mutta pitää muistaa ison kuvan realiteetit. Armeijan varustaminen on kallista, ja Suomen sotavoimien ostoksia rajoittaa käytettävissä oleva budjetti ja tarjolla oleva käytetty kalusto. Leo ykkösiä ostettiin, koska niitä oli myytävänä kelvolliseen hintaan.
Valitettava tosiasia on, että viiden ja puolen miljoonan asukkaan pikkuvaltion ei ole omin varoin mahdollista hankkia riittävää määrää kuranttia sotakalustoa näin laajan ja vaaranalaisen pinta-alan puolustamiseen. Virallisen Totuuden mukaan koko valtakunnan uskottavan puolustuksen mahdollistaa yleinen asevelvollisuus, mutta tämä on vain osa totuutta sillä puolustaja tarvitsee myös asianmukaisen varustuksen.
Perinteinen pienen valtion turva on hankkia turvatakuu tai materiaaliapua suurvallalta tai liittokunnalta. Toinen vaihtoehto on omistaa kilpailukykyinen aseteollisuus jonka avulla varustetaan omat joukot. Ensimmäisen vaihtoehdon olemme päättäneet jättää pääosin käyttämättä ja toinen on todella vaikeaa, nykypäivänä ehkä mahdotonta.
Tilanne ei ole meille millään lailla uusi. Maailmansotien välisen ajan Suomen sotakaluston tila oli luokattoman ja heikon väliltä, ja talvisodassa saimme onneksi ulkomailta materiaaliapua. Jatkosodassa Suomea tuki Saksa. YYA-aikana maavoimien raskas kalusto hankittiin suurelta osin clearing-kauppana (=taloudellisena tukena) Neuvostoliitosta. NL:n romahduksen jälkeen kalusto on hankittu käytettynä, ensin DDR:n jäämistöstä ja sen jälkeen perinteistä sotavoimaansa purkaneiden länsimaiden ylijäämistä.
Aika näyttää miten maavoimia ylläpidetään tulevaisuudessa. Ehkä saamme ulkopuolisen tukijan tai sitten edullista käytettyä kalustoa on tarjolla myös jatkossa.
@scip10 kirjoittaa asiaa. Lisähuomiona mietin, että syötiinkö modernimman hinaus/pioneerivaunukaluston hankintaan mahdollisesti suunnitellut varat K9-oston suorittamiseen toteutuneen laajuisena? Mikäli näin jouduttiin toimimaan niin minä olen sitä mieltä että oikein tekivät. K9-hankinta on nyt tarpeeksi iso että sillä on todellista merkitystä isommassakin kuvassa.
Kyllähän tässä sellainen kutina on että esikunnan seinällä on joulupukin ista josta ruksitaan asioita sen mukaan kuin rahaa edellisltä hankkeilta riittää. Tilanne elää koko ajan kauppojen onnistumisen ja vuosittain määrittyvän rahoituksen tason mukaan. Viime vuodet firmassa on kyllä tehty helvetin hyvää duunia tiukassa raossa.
vastarannankiiski
Kenraali
On tämä ykkösleojen hankkiminen "reksoiksi" varmasti fiksu ostos, oletettaen jos viimeaikainen PV:n maavoimien materiaalin hankintalinja on säilynyt. Ennen leoja on tehty hyvää harkintaa käyttäen fiksuja ja järkeviä kauppoja enkä usko että tämä on poikkeus. Länsisuuntaus "monikäyttöisen" materiaalin hankinnassa on oikea, koska apu tulisi sieltä hädän hetkellä eikä vihollinen. Kertakäyttötavaraa voi hankkia sitten mistä lystää. Kertasingot, käsikranaatit ja speksin täyttävät jv-aseiden patruunat voi hankkia mielestäni mistä huvittaa kunhan hinta-laatu-kenttäkestävyys on kohdillaan ja materiaalia olisi varastossa järjetön määrä hassattavaksi hädän hetkellä.
Mutta on sitä idästäkin ihan asiallista ylijäämää hommattu. Kivittäkää ja polttakaa roviolla, mutta omasta mielestäni aikoinaan RK56 TP oli ihan asiallinen massahankinta etenkin kun hintaa taisi olla 150mk/kpl ja 122H63 jos hintaa oli 15 000mk/kpl. Ja etenkin kun niillä korvattiin Tsaarinaikaista museokalustoa, alkaen suurinpiirtein jalkaväenkivääristä m1891g ja kanuunasta 76K02 alkaen.
Ps. Hinnat saatu hevomiesten tietotoimistosta ja pataljoonan rehumestarilta. Korjatkaa jos ovat vääriä.
Mutta on sitä idästäkin ihan asiallista ylijäämää hommattu. Kivittäkää ja polttakaa roviolla, mutta omasta mielestäni aikoinaan RK56 TP oli ihan asiallinen massahankinta etenkin kun hintaa taisi olla 150mk/kpl ja 122H63 jos hintaa oli 15 000mk/kpl. Ja etenkin kun niillä korvattiin Tsaarinaikaista museokalustoa, alkaen suurinpiirtein jalkaväenkivääristä m1891g ja kanuunasta 76K02 alkaen.
Ps. Hinnat saatu hevomiesten tietotoimistosta ja pataljoonan rehumestarilta. Korjatkaa jos ovat vääriä.
Falangi
Kenraali
Timo Taponen osti kaksi panssarivaunua, joilla ei saa ajella maanteillä – ”En itsekään tykkäisi, että tällainen tulisi Hyvinkään keskustassa vastaan”
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005096886.html
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005096886.html
MIKÄ kuluttaa sadalla kilometrillä maantiellä 80 litraa ja maastossa 130 litraa dieseliä? Ja painaa täydessä latingissa 14 000 kiloa?
Se on tietysti Mortti: panssarivaunumies Timo Taposen itävaltalainen Saurer 4K 4FA G2 -rynnäkköpanssarivaunu. Ja sen kaveri Vertti.
Miten ihmeessä Taponen tuli ostaneeksi kaksi panssarivaunua?
”Se lähti siitä, kun poika oli armeijassa panssarivaunukuskina. Siitä lähtien olen tilannut sille Panssarivaunu-lehden. Olen aina ollut sotahistoriasta kiinnostunut. Olen ahminut kaikki dokumentit ja kirjat”, Taponen sanoo.
”Minulla on putkifirma, jossa on kymmenen asentajaa töissä. Koulutukseltani olen rakennusmestari ja rakentanut olen aina. Hoitelen niitä töitä kun panssarihommilta ehdin.”
TAPONEN kertoo, että ajatus panssarivaunun hankkimisesta oli itänyt hänellä pitkään. Eräänä päivänä hän törmäsi internetissä Saurer-vaunun myynti-ilmoitukseen.
”Tuntui siltä, että nyt täytyy iskeä. Pakko saada tämä.”
Kun Taposelta kysyy, miksi hän halusi oman panssarivaunun, hän hymähtää.
”Sitä pitää kysyä psykologeilta.”
Käytöstä poistetun Saurer-rynnäkköpanssarivaunun saa Itävallassa noin 15 000 eurolla.
”Hain ensin Mortin ja sitten Vertin. Se tapahtui viime vuonna loppukesästä. Hankinnassa meni yli puoli vuotta, vaikka yritin tehdä sitä tehokkaasti.”
Panssarivaunuihin on asennettu alkuperäistä näyttävämpi tykinputki. (KUVA: TERHI LIIMU HS)
Pelkästään Itävallan viranomaisten vaatima paperityö vei neljä kuukautta. Taposen mukaan Suomi ei vaatinut panssareille tuontilupaa, mutta Itävallan viranomaiset halusivat lupapaperin Suomen puolustusministeriöltä. Mitään veroja vaunuista ei tarvinnut maksaa.
ITÄVALTA asetti vientiluvalle ehtoja. Vaunuja ei saa myydä ilman Itävallan viranomaisten lupaa Suomesta kolmanteen maahan. Suomen sisällä myynti on kuitenkin sallittua.
Saurerit piti kuljettaa Puolan läpi satamaan. Taponen kertoo, että Saksan halki niitä ei voinut kuljettaa, koska saksalaismääräysten mukaan vaunujen kylkiin olisi pitänyt polttoleikata reikä.
”Aika kummallisiin ihmisiin törmää, kun tällaisia harrastaa”, Taponen sanoo.
Taponen kertoo, että Saksassa joku oli ostanut peräti kahdeksan Saureria, mutta on nyt törmännyt ongelmiin tuontilupien kanssa.
”Saksalaiset viranomaiset eivät ymmärrä, miksi jollakin pitäisi olla niin monta panssarivaunua.”
”MORTTI” TAKALUUKUT AUKI. (KUVA: TERHI LIIMU HS)
TAPONEN kehuu, miten helppoa Saurerilla on ajaa, kun siinä on automaattivaihteet ja ratti.
”Sinun pitää ilman muuta kokeilla. Lähdetäänkö heti?”
Saurerin kuskinpaikka ei ole turhan tilava. Keskimittainen mies joutuu jo hiukan ähräämään, jotta näkisi kaikki hallintalaitteet. Lattialla on jykevät polkimet kaasulle ja jarrulle.
Ohjaamon vasemmalla puolella on mittaristo, jossa on avain. Panssarivaunun käynnistämiseksi käännetään ensin avaimesta ja sen jälkeen painetaan edessä oleva punainen vipu alas.
Seuraavaksi vedetään oikealla oleva vaihdetangosta vaihde vapaalle. Lopuksi painetaan mittariston keskellä olevaa punaista käynnistysnappia. Kymmenen litran litran kuusisylinterinen dieselmoottori jyrähtää käyntiin.
Tältä näyttää panssarivaunun sisätiloissa. (KUVA: TERHI LIIMU HS)
Sitten vain vaihdetanko eteen ykköselle ja kaasua. Aloittelijan pitää ajaa jäisellä pinnalla varovasti, koska kumipäällysteisien telojen pito on arvaamaton. Kokeneemmissa käsissä vaunut pyörivät tarvittaessa paikallaan kuin hyrrät.
TAPONEN on rakentanut vaunuihinsa kaukosäätöisen mekanismin, jolla ne voidaan tarvittaessa pysäyttää. Paineilmakäyttöinen järjestelmä vetää käsijarrun kiinni ja vaunu pysähtyy täydestäkin vauhdista kolmen vaununmitan matkalla.
”Halusin sen niin, koska jos tämä olisi jossain yleisötilaisuudessa ja tulisi joku kahjo ja veisi sen, voisin ulkopuolelta pysäyttää vaunun.”
SAURERIN TELOISSA ON NATO-YHTEENSOPIVAT KUMIT. (KUVA:TERHI LIIMU HS)
Taponen on myös lisännyt vaunuihin neljä kameraa, joten niillä voidaan ajaa luukut kiinni pelkästään kameroiden kanssa. Tätä hän ei ole kuitenkaan vielä kokeillut.
VAUNUILLA ei saa ajaa yleisillä teillä. Taponen on käynyt epävirallista keskustelua liikenneturvallisuusvirasto Trafin kanssa siitä, voisiko vaunut rekisteröidä työkoneiksi. Silloin niitä voisi siirtää ajamalla maantiellä.
Trafissa oltiin lähtökohtaisesti sitä mieltä, ettei panssarivaunu ole työkone, vaikka sillä voisi metsätöissä kantoja kiskoakin. Käytännössä rekisteröinnin päättäisi yksittäinen katsastusmies katsastusasemalla.
”Tässä on vilkut, töötit, valot ja kaikki. En ole kuitenkaan ruvennut niiden kanssa kinaamaan. En itsekään tykkäisi, että tällainen tulisi Hyvinkään keskustassa vastaan. Ei se minunkaan mielestäni ole asiallista. Pienet siirtymät ovat eri asia.”
TÄLTÄ NÄYTTÄÄ PANSSARIVAUNUN SISÄTILOISSA. (KUVA: TERHI LIIMU HS)
TAPONEN aikoo myydä Saurer-vaunujen ajeluja yrityksille ja esimerkiksi polttariporukoille. Hän kertoo sopineensa neljä paikkaa, joissa vaunuilla voi ajaa. Ajokausi alkaa huhtikuun alussa.
Vaunuihin voi asentaa airsoft-konekiväärin, jolla voi ampua vaikkapa ilmapalloja. Vaunuissa on ollut konetykit, mutta ne Taponen on vaihtanut järeämmän näköisiin valeputkiin.
”Siinä oli alun perin 20-millinen konetykki. Se oli niin pieni pilli, että minusta näin on parempi. Jos laittaisin siihen sellaisen aseen, jolla voisi ampua, niin siitä se vasta huuto syntyisi.”
Taposella on suunnitelma myös kolmannen panssarivaunun ostamiseksi. Hän haluaisi hankkia tornittoman Saurerin.
Tornittomasta versiosta saisi kuulemma rakennettua ”Sturmin”, kuuluisan saksalaisen toisen maailmansodan aikaisen rynnäkkötykki Sturmgeschützin jäljitelmän.
”Sitä voisi sitten vuokrata vaikka erilaisiin filmiprojekteihin.”
Soldierblue
Ylipäällikkö
Näin huollon miehenä olen monesti pohtinut että hyvää asiakaspalvelua on sa-aikana hankala tuottaa jos tekijöitä ja kalustoa on liian vähän
Aivan..
Ajatteles, kun on laitettuna huoltoluola kuntoon, 4xkattonostureilla a=70 ton., kunnon öljyhuoltopisteellä+ Raskaan kaluston nostopisteellä ja täydellisellä koneistamolla sekä hitsaamolla, niin ei ala "puntti tutisemaan" vaikka tulisi useampi laitteisto kerralla taustaan laitettavaksi...
Sellaisia mä teen.
Suurimmillaan on luola 70 metrin syvyydessä, kalustoa mahtuu sisään 24 kpl A2 on +10 kpl ppv yhdistelmiä/vaununvetäjiä sekä miehistöt... voidaan tehdä vaikka uusia askeleita kalustoon tai hitsata lisäkuori vaunuun jos hätä tulee....
Ulkona saa riehua millainen meno vaan, sisällä ollaan turvassa.... saattaa kalliokatossa olla 4 metriä K40 betonia+rautaa reilusti...
Jos Sulla olisi tällainen jemma käytettävissä, niin eikös voisi taata operatiiviselle porukalle, että huolto toimii, tuodaan tänne, jos on ongelmaa... ei jännittäisi, että onnistuuko hommat..
Toivottavasti meillä on tällaisia huoltokeskuksia 6-10 kpl jossain.. mieluusti lentokentän vieressä, että saadaan kampetta huoltoon...
vastarannankiiski
Kenraali
TBman. Ihan mielenkiintoista kuulla mutta jos ymmärsin oikein niin onko nämä nyt niitä juttuja mitä julkiselta foorumilta ei pitäisi lukea...
