Tuohon höyrystymiseen tarvitaan kyllä sellaisia ampumatarvikkeita, ettei taida Suomesta löytyä.
https://en.wikipedia.org/wiki/W48
Suora-ammunta ydinkranaatilla on tosimiesten hommaa...
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Suora-ammunta ydinkranaatilla on tosimiesten hommaa...
Huhta
Greatest Leader
Suora-ammunta ydinkranaatilla on tosimiesten hommaa...
Niin on, mutta tuollakin kannattaa osua siihen vihollisen vaunuun.
Tulipallon koko on arviolta vain 30 metriä 0,072 kilotonnin aseella. Turvallinen minimiampumaetäisyys on ehkäpä pari sataa metriä, olettaen tietysti, että ukot ovat panssarihaupitsin sisäpuolella ja alueelta ajetaan pian pois ennen kuin kovin suurta säteilyannosta ehditään nauttia.
Ei taida joo, pikku pilke silmäkulmassa kirjoitin tuon kommentteja jännityksellä odotellenTuohon höyrystymiseen tarvitaan kyllä sellaisia ampumatarvikkeita, ettei taida Suomesta löytyä.
https://en.wikipedia.org/wiki/W48
Mutta asia sinällään pitää kyllä paikkaansa, täysosuma 155 sirpalekranaatilla ja äijästä ei jää mitään jäljelle.
Tuli ihan pakko osallistua hullunhauskaan spekulointiin... minulla ei mitään kovaa evidenssiä, eikä tietoa ole asiasta; siis 155mm vaikutus taisteluvaunuun. Mutta selväähän on, että vaikutus riippuu siitä mihin osuma tulee. Projektiilillahan on kineettinen energia, joka on todennäköisesti ensimmäinen ulkoinen tekijä, joka vaikuttaa maaliin (siis se taisteluvaunu). Tämä olettaen, ettei kranaatissa ole herätesytytintä, joka kuulostaa tässä kohdin hieman kaukaa haetulta. Jos, ja oletettavasti kyllä, se projektiili räjähtää osumasta, kineettisen energian vaikutus pienenee, kun huomattava osa massasta lentää taivaan tuuliin.
Tässä lienee alunperin ollut kysymys siitä absurdista tilanteesta, jossa taisteluvaunu taistelee kenttätykin kanssa (vähän niinkuin hirviporukka taistelee hirven kanssa). Joten 155 ampuu suorasuuntauksella. Onko kenttätykeillä panssarin läpäisyyn tarkoitettuja kranaatteja?
Eikö suurin osa räjähdysvaikutuksesta ja sirpaleista lennä ympäriinsä, vaikuttamatta varsinaisesti taisteluvaunuun..
Millainen painekuvio syntyy tuommoisesta 155mm kranaatista?
Painehan sieltä seuraavaksi, sen kineettisen energian jälkeen, tulee kohdistumaan vaunuun. Sitten sirpaleet ja sen jälkeen lämpö.
Paineesta on sen verran henkilökohtaista kokemusta, että ainakin sen vaikutuksen reunat ovat hämmästyttävän jyrkät. Sillä alueella mihin paine osuu, lähtee nahat ja muu "ruumis" jää koskemattomaksi. Tämän perusteella esim. vaununjohtaja luukku auki ja pää ulkona saattaa hyvinkin säilyä hengissä, mutta jos paine osuus luukkuun, who knows, saattaahan se koko luukku lähteä irti ja yläpuoliset osat vaununjohtajasta.
Ja sitten on vielä se lämpö joka tuli mieleen; ainakin jos luukku on auki, pääsee lämpö kyllä sisään. Onko se riittävä aiheuttamana vaunun sisällä muuta kuin nakkipipon kärähtämisen, voiko jokin räjähde posahtaa - tai vaunun omasuojajärjestelmä. Viimemainittu saattaa olla sillä lailla kohtalokas että miehistön on pakko jätää vaunu, jos pystyy, ja tulla sinne ulos, juoksemaan mutkille kenttätykin ahnaassa tähtäimessä.
Itse en ole varsinaisesti spesifioinut että onko kranaatti ammuttu suorasuuntauksella vaiko epäsuorana. Mutta näkisin, että tankki ei pysy toimintakykyisenä 155mm:n kranaatin osuman jälkeen. Tämä jo siksi, että kranaatissa on n. 10kg räjähdettä, joka räjähtää joko panssarivaunua vasten tai lähes vasten. Kyseessä on kuitenkin iskusytytin, tai sitten herätesytytin joka jätti toimimatta herätteellä ja siis toimii iskusta.
Mutta noihin vaikutustapoihin:
Kineettinen: OK. jos kranaatti räjähtää, niin silloin kineettinen läpäisy jää tosiaan vähäiseksi, mutta tiettävästi ainakin iipot ovat joutuneet jossakin vaiheessa puolustamaan tykkejään suorasuuntauksella ja näissä jutuissa kerrotaan käytetyn 155mm:n kranaatteja ilman sytytintä. Voi toki olla sikäläinen tornihuhu.
Sirpaleet: Tässä on sellainen jännä juttu, että mikäli vain sytytin toimii, niin silloin ei ole oikeastaan väliä missä kulmassa kranaatti osuu, vaan sirpaleista osa "aina" osuu optimaalisessa tai lähes optimaalisessa kulmassa. Ja tuolta etäisyydeltä sirpaleita osuu helposti kilojen edestä, eli läpäisyäkin tapahtuu.
Paine: Kuten sanottua, niin 10kg räjähdettä parin metrin säteellä räjähtää, niin en oikein näe miten siinä voisi se vaunun johtaja säilyä hengissä luukun ulkopuolella. Mitä taas tulee tankkiin, niin tuollainen määrä räjähteitä varmaan riittää repimään vaunun runkoa, eikä painekaan juuri välitä missä kulmassa se osuu, vaan aina joku suunta on hyvä.
Lämpö: Tämä kulkee nähdäkseni paineen mukana, koska suurin osa lämmöstä siirtyy räjähdyskaasujen mukana. Jos paine pääsee vaunun sisälle, niin pääsee lämpökin. Toki esim. ihmisen ihoon kuumat kaasut voivat tehdä hallaa, vaikka paine ei muuten olisikaan riittävä vahingoittamaan ihmistä. Ammuksia en usko tämän kykenevän sytyttämään, se lieska kun ei kestä kovin kauaa. Palontorjuntalaitteen se luultavasti laukaisee, jos se on tyyppiä joka tunnistaa läpäisevän osuman (tuo sisälle yltävä lieska tuottanee vastaavan efektin). Omasuojalaitteet ovat luultavasti tässä vaiheessa jo revitty vaunusta pois, joskin APS saattaisi reagoida siihen kohti tulevaan kranaattiin.
Okay - jakan tätä amatööriväittelyä, sillä olen ns. perstuntumalla eri mieltä.
Ja toivon että joku asiaan vaikka ammattinsa tai koulutuksensa puolesta perehtynyt jaksaisi kommentoida - mulla tämä puoli jää TKK:n kemistin ja fysiikan labratöiden sekä ei-niin-mukavien-käytännön-kokemusten asteelle. Niihin ei kuulu 155 millisen osuma omaan vaunuun. Mutta muita elementtejä kyllä; so. 155mm sirpalekranaatin painevaikutus maalina, 100 millisen tykin vajaa laukaus, sijaiten itse idioottimaisesti lähellä tykin suuta, mutta onneksi sen verran sivussa ettei pää lähtenyt irti.
En allekirjoita ajatusta, että 155mm kranaatin sirpaleet läpäisisivät taisteluvaunua, riippumatta siitä kuinka optimaalisessa kulmassa ne osuvat panssariin. Toki ne saattavat vahingoittaa vaunuun ripustettuja heebeleitä.
Paine, edelleen: jos siinä on este tiellä, niin kyllä primääri painevaikutus menee ohi .. jos se este vain kestää sen painevaikutuksen. Toiselle puolelle toki syntyy turbulenssia ja hetkellinen alipaine. Korvat huutaa hoosiannaa, ja muut kehon reiät.
Lämpö: ei tule samassa tahdissa paineen kanssa. Kuumentunut ilma tulee sisään luukuista(tästä taas on kokemusta, tosin sellaiselta etäisyydeltä ettei muitakaan vauritoita tullut), poteroon, yms sen jälkeen kun ylipaine on kiskaissut suojassaolevat paikat alipaineiseksi ja tilalle virtaa tulikuumaa ilmaa.
Samaa mieltä olen siitä että palontorjuntalaitteet todennäköisesti laukeavat.
Ja toivon että joku asiaan vaikka ammattinsa tai koulutuksensa puolesta perehtynyt jaksaisi kommentoida - mulla tämä puoli jää TKK:n kemistin ja fysiikan labratöiden sekä ei-niin-mukavien-käytännön-kokemusten asteelle. Niihin ei kuulu 155 millisen osuma omaan vaunuun. Mutta muita elementtejä kyllä; so. 155mm sirpalekranaatin painevaikutus maalina, 100 millisen tykin vajaa laukaus, sijaiten itse idioottimaisesti lähellä tykin suuta, mutta onneksi sen verran sivussa ettei pää lähtenyt irti.
En allekirjoita ajatusta, että 155mm kranaatin sirpaleet läpäisisivät taisteluvaunua, riippumatta siitä kuinka optimaalisessa kulmassa ne osuvat panssariin. Toki ne saattavat vahingoittaa vaunuun ripustettuja heebeleitä.
Paine, edelleen: jos siinä on este tiellä, niin kyllä primääri painevaikutus menee ohi .. jos se este vain kestää sen painevaikutuksen. Toiselle puolelle toki syntyy turbulenssia ja hetkellinen alipaine. Korvat huutaa hoosiannaa, ja muut kehon reiät.
Lämpö: ei tule samassa tahdissa paineen kanssa. Kuumentunut ilma tulee sisään luukuista(tästä taas on kokemusta, tosin sellaiselta etäisyydeltä ettei muitakaan vauritoita tullut), poteroon, yms sen jälkeen kun ylipaine on kiskaissut suojassaolevat paikat alipaineiseksi ja tilalle virtaa tulikuumaa ilmaa.
Samaa mieltä olen siitä että palontorjuntalaitteet todennäköisesti laukeavat.
D
Deleted member 266
Guest
Erään suomalais-amerikkalais-israelilaisen pv-projektin yhteyssä lähes 20 v sitten tutustuin israelilaiseen ex-majuriin, joka kertoi heidän testanneen pitkäputkisesta kanuunasta (L52) ammutun tavallisen 155 mm sirpalekranaatin (kait M107) vaikutusta suorasuuntauksella ylijäämä-Merkavaan, eikä vaunusta "paljon jäänyt kotiin kirjoitettavaa jäljelle".
Riippuu todella rankasti siitä, mihin osaan vaunua ne sirpaleet osuvat. Etupanssari on paksuin tornissa, ja julma rungossakin, siitä ne ei mene läpi. Mutta jos kranaatti osuu ja räjähtää tornin etupanssarissa, heti sen alapuolella on rungon yläpanssari. Se on ohut, koska painoa halutaan käyttää mahdollisimman kaikenkestävään etupanssariin. Tietysti torni voi olla käännetty sivullekin - mutta sitä ei tankki mielellään tee, koska silloin joka suuntaan on tarjolla ohuempaa panssaria joko tornissa tai rungossa. Perustekniikka on pitää paksuin panssari ja samalla oma tulivoima kohti vihollista.
Falangi
Kenraali
Ainakin D-30:lle (122 H 63) neukut kehittivät pari erilaista ontelokranaattia: BK-6M ja BK-13. Panssarinläpäisyksi noille kerrotaan 460-580mm.
https://en.wikipedia.org/wiki/File:122_mm_BK_6M.jpg
https://en.wikipedia.org/wiki/File:122_mm_BK_13.jpg
Wikipedia tietää lisäksi kertoa seuraavaa neukkujen doktriinista ja suora-ammunnasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/122_mm_howitzer_2A18_(D-30)
ak.tied
Greatest Leader
Suora-ammunta asiaan näkökulmaa kenttätestatusta menneisyydestä. SU/ISU 152 täräytteli lähinnä HE-laakeja ja oli hyvinkin tehokas saksalaisten raskaimpiakin vaunuja vastaan.
Toki panssarien suojaustaso on kasvanut valtavasti noista ajoista, tykin tuhovaikutus tuskin samassa suhteessa jos erikoisammuksia ei oteta huomioon.. mutta kyllähän Tiikerit olivat kuitenkin 50-60 tonnisia möhkäleitä, joten eivät ne ihan paperia olleet. Moderni rynnäkköpanssarivaunu varmasti aukeaisi kuin sardiinipurkki suorasta osumasta, tuskin tst-panssarikaan saati sen miehistö osumille ihan immuni on.
Toki panssarien suojaustaso on kasvanut valtavasti noista ajoista, tykin tuhovaikutus tuskin samassa suhteessa jos erikoisammuksia ei oteta huomioon.. mutta kyllähän Tiikerit olivat kuitenkin 50-60 tonnisia möhkäleitä, joten eivät ne ihan paperia olleet. Moderni rynnäkköpanssarivaunu varmasti aukeaisi kuin sardiinipurkki suorasta osumasta, tuskin tst-panssarikaan saati sen miehistö osumille ihan immuni on.
Viimeksi muokattu:
Joudun nyt taas postaamaan tämän videon, mutta siinä on hyvä esimerkki mitä voisi tapahtua kun HE kranaatti osuu vaunuun. Eli 2:00 kohdalla näkyy mitä tapahtui kun BMP-1:stä ammutaan tornin kylkeen onteloammuksella.
Mtäh !?
Mitä tekemistä HEAT osumalla Bemarin torniin on 155mm HE osumalla vaikkapa T72B3 :een? Tämä pulu tippui nyt kärryiltä.
Jäikö sinulta huomaamatta, että se ontelopanos repi siinä sivussa helvetin ison reiän siihen bemarin kattoon?
@SJ Niin .. mutta en siitä huolimatta ymmärrä mitä haluat tässä tuoda esille. Tottakai suurin piirtein läkkipellistä tehty bemari menee rikki, kun sitä ammutaan panssarivaunun tuhoamiseen tarkoitetulla a-tarvikkeella. Bemari menisi varmaan täysin legoiksi, jos sitä ammuttaisiin 155 millisellä HE:llä, osia saisi etsiä sadanmetrin säteeltä. Mutta keskustelussa, mikäli se on sama minkä luulen olevan kyseessä, siis puhutaan taisteluvaunusta, käsitin että modernista sellaisesta.
Leaderwolf
Respected Leader
Eikös täällä jossain välissä mainittu että Merkava meni pillun päreiksi ladattaessa 155mm päin näköä. Ja mikäli Merkavasta ei jää paljoa jälkipolville näytettävää, niin ei varmasti T-sarjan vaunuistakaan.
En minä ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö se ontelopanos läpäisisi sitä bemaria, se on tehty siihen. Mutta sitä ontelopanosta ei ole tehty repimään paine- ja sirpalevaikutuksella vaunujen kattoja rikki siinä sivussa. Tuo ammus painaa n. kolme kiloa, joten siinä tuskin on kiloa enempää räjähdettä mukana. Joten mitähän mahtaisi se 155mm:n ammuksen 10 kiloa tehdä tankin kannelle tai yleensäkin kaikelle mitä sattuu olemaan kranaatin ympärillä, jos se räjähtäisi siinä vaunun kannella?
Sillä panssarivaunun nimellisellä panssarinpaksuudella ei ole tässä asiassa mitään tekemistä, koska se on vaakasuorassa tulevia hyökkäyksiä vastaan ja kerrospanssarointi on suunniteltu vähentämään KE- ja onteloammusten läpäisyä . Vaikka se kranaatti osuisi siihen panssarin nimellisesti paksuimpaan kohtaan, niin sen panssarin viistous ei auttaisi vähääkään, koska HE ammus vaikuttaa joka suuntaan siitä räjähdyspisteestä. Ja jos katsot tätä kuvaa, niin kuvassa näkyy miten paksu Merkavan keulapanssari on:
Mitä luulet tapahtuvan jos tuon päällä räjähtää 10kg räjähteitä (tuo levy ei ole pelkkää terästä, vaan kerrospanssaria)? Voi olla, että tuo "konepelti" imee itseensä suurimman voiman ja vaunun runko ei väänny sen enempää, mutta mitä tuo levy sitten tekee moottorille? T-sarjan vaunussa taas ei ole tuota luukkua, joten jos kansi vääntyy, niin luultavasti vääntyy myös muu runko. Ja jos kranaatti osuu yhtään ylemmäs, niin sitten siellä ei edes ole kerrospanssarointia, joten se levy joka toimii kattopanssarointina tuottaa itsekin sirpaleita sinne vaunun sisälle. Sitä tuossa mietin, että mikäli se vaunun katto ottaa vahinkoa, niin mitä tapahtuu tornille, joka siis lepää siinä katossa olevassa reiässä. Vääntyykö se tornirengas ja pystyykö silloin tornia kääntämään, jos kysymys on enää mitenkään relevantti?
miheikki
Greatest Leader
Tämmöista googlettelin.
https://www.quora.com/Can-a-155mm-HE-shell-destroy-an-MBT-with-a-direct-hit-in-the-front
M60A3 hit by HE
Posted on May 5, 2017 by Silentstalker
Last of the pictures of tanks hit by HE – something a bit more modern. These are photos of an M60A3 hit by an American 155mm HE artillery shell directly.
This entry was posted in Q&A, Uncategorized by Silentstalker. Bookmark the permalink.8 thoughts on “M60A3 HIT BY HE”
https://www.quora.com/Can-a-155mm-HE-shell-destroy-an-MBT-with-a-direct-hit-in-the-front
7 Answers
Edric Chang, Tank enthusiast
Updated Jul 11, 2017
Here is a pagewith photos of a Main Battle Tank, the M60A3, that got hit by a 155 mm HE artillery shell.
Here are the photos:
Direct hit on front hull. No penetration, but that’s gonna be a pain to scrub off.
You can see all the shrapnel just blast onto the turret. While this tank looks to be on a practice range, it shows its best to keep the driver’s hatch closed when this happens!
Looks like tracks and suspension wheels got blown off from the blast.
So it is clear that an 155 mm HE shell straight onto a MBT, even a 1960s design, is not going to end well for the tank’s integrity. You’ll definitely be dealing with broken tracks, suspensions, and whole bunch of modules. However, the images doesn’t show some factor, like the spalling effect inside the tank from the impact, the effect of the shockwave from the rounds, and whether or not the crew inside would be affected or not.
Either way, the tank looks to be intact, but out of commission regardless. A very understandable situation for any tank hit by a 155 mm HE shell.
Edit: It appears that the info presented by page source is disputable in the true nature of the impacts shown on the picture. Fact is that the tank appears to be on a shooting range and the damages could have been done by a number of smaller anti-tank weapons, even 40 mm grenade launchers. There are other details in the images that do not correlate with the damages a 155 mm HE could do in real life, such as a bent gun tube if a 155 mm truly landed on the front glacis. I would refer to the comments under Kenneth Reese and Bradley Alexander for more details on certain discrepancies.
M60A3 hit by HE
Posted on May 5, 2017 by Silentstalker
Last of the pictures of tanks hit by HE – something a bit more modern. These are photos of an M60A3 hit by an American 155mm HE artillery shell directly.
This entry was posted in Q&A, Uncategorized by Silentstalker. Bookmark the permalink.8 thoughts on “M60A3 HIT BY HE”
Suomessa riittää risukkoa ja kuusen oksia, minne voi piilottaa telamiinoja 3-4m korkeuteen. Ja joku tulilanka sytytys. Mutta kun miinan voi haudata kaikkialle, jopa kallioon, niin katson että pohjan kautta se pysäytys tehdään. Viimeistely sitten epäsuoralla tai singolla.
Mitä ihmettä sinä nyt horiset?
Vuosangassa tuli kokeiltua tällä vehkeellä suora-ammuntaa liikkuvaan kohteeseen. Maalina oli sivusuunnassa ehkä 20km/h liikkuva, kooltaan noin 2mx4m tukiranka, jonka ylle oli vedetty pressu. Ammuntaa varten kiertokaukoputken tilalle vaihdettiin suora-ammuntaan tarkoitettu tähtäinkaukoputki. Etäisyyttä arvelisin olleen ehkä 500-600 metriä.
Suora-ammunta tapahtui kylläkin koulutuksen alkupuolella, mutta tulokset eivät silti olleet kovin mairittelevia; suurin osa kranaateista meni komeasti ohi vaikka maalin liike oli tasaista ja hyvin ennustettavaa. Voin vain kuvitella minkälainen tilanne on sattumanvaraisesti liikkuvia vaunuja vastaan, jonka pääase on varustettu vakaimella. En keksi tuolle muuta käyttöä kuin vaunun/maalin yllättäminen siten, että tykki on pysynyt piilossa vastapuolelta. Tosin silloinkin ensimmäisen laukauksen jälkeen tykkiryhmän täytyy häipyä melko vikkelään ja jättää tykki niille sijoilleen, mikäli haluavat selvitä hengissä.
Tietysti nämä 122H63:n/D30:n suora-ammuntavehkeet ja taktiikat on kehitetty 60-luvun kylmän sodan neukkudoktriinia varten, joten käyttöarvo länsimaisen puolustusvoimien palveluksessa vuonna 2018 lienee melko kyseenalainen.