Että haetaan jotain vertailukohtaa ajalta 21 vuotta sitten? No, ihan miten vain...
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Että haetaan jotain vertailukohtaa ajalta 21 vuotta sitten? No, ihan miten vain...
Huhta
Greatest Leader
Että kuvitellaan radiohäirinnän olevan uusia asia? No, ihan miten vain...
(P.S. Säkkijärven polkka v. 1941.)
Mjooh.
Tämä on taas näemmä näitä.
Kun huomauttaa, että asia on vähän eri tavoin kuin sanot, niin mies lähtee rynnäköimään kohti tuulimyllyjä ja olkipukit vain tippuvat matkalle ratsun satulalaukusta.
Adjö.
Huhta
Greatest Leader
???
Linkkaamasi The Driven juttu on tyypillistä lööppikamaa. Siellä joukossa on kuitenkin myös se kuuluisa totuuden siemen otsikkoa pidemmällä:
Eli venäläiset ovat häirinneet onnistuneesti pieniä, Ravenin tapaisia lennokkeja, ja suuremmat ovat toimineet ongelmitta. Kun panssarivaunua lähdetään tekemään kaukokäyttöiseksi, niin kumpikohan lienee relevantimpi vertailukohta? Panssarivaunussa ei ole pakko mennä halvimman ja kevyimmän kautta. Tilassa, kantavuudessa, sähköntuotossa ja rahassa panssarivaunu on huomattavasti lähempänä noita isoja lennokkeja, joiden onnistuneesta häirinnästä on hyvin vähän näyttöä. Todennäköisesti Iran sai yhden RQ-170 Sentinelin maahan häirinnällä, mutta yritys tuskin oli ensimmäinen tai viimeinen, eli pisteet taitaa kuitenkin mennä miehittämättömille.
Korkealla lentävän lennokin sateliittilinkkien häirintä onkin erittäin vaikeaa. Osaatko sanoa että miksi?
Näihin asioihin vaikuttavat
- etäisyydet
- tehot
- taajuudet
- antennit
- teknologia
- bittivirran tarve
Niistä voi sitten koettaa hahmotella asiaa.
Säkkijärven polkka esimerkiksi auttaa ymmärtämään. Siinä nimenomaan suomalaiset estivät taajuushäirinnällä Venäjän toiminnan.
Btw. Suomi valmistautuu käsittääkseni sotimaan Venäjää vastaan sillä ajatuksella, ettei lähtökohtaisesti voi luottaa minkään radiokommunikaation toimivan luotettavasti.
Huhta
Greatest Leader
Minusta näyttää siltä, että suuntaus on täysin toinen. Ottaen huomioon alueellisten joukkojen uuden taistelutavan (hajautus ja taistelun käyminen syvyydessä), ja sitä myöten yhä alemmalle portaalle hankitut viestivälineet, luotto langattomaan viestintään vaikuttaa olevan korkea. Jos pallomeren osat eivät kykene keskustelemaan keskenään ilman parikaapelia, niin miten homma oikein toimii?
Joku osaavampi osaa varmaan sanoa. Voi tosin olla osin hys hys. PV hankkii juuri uutta viestintäkalustoa tuota mahdollistamaan.
Mutta yksi oleellinen osa tuossa on tuo mainitsemani bittivirta. Puhe ei vaadi nykyisillä menetelmillä juuri ollenkaan. Sen saa helpommin menemään lävitse. Tai vaikka tekstiviestityyppiset lyhytsanomat, vielä paljon vähemmän.
Kyse on ihan eri asiasta kuin etäohjatun panssarivaunun miehistön video- ym. striimauksesta. Puhutaan helposti miljoonakertaisesta erosta.
proileri
Kenraali
Tämä. Tärkeimpänä syynä pitäisin sitä man-in-the-looppia, en tiedä edes halutaanko kallis ja järeästi aseistettu vehje heilumaan metsässä ilman että on mahdollisuus kääntää tappokytkimestä (monessakin merkityksessä) ihmistoimin. Toki siitä miehistön poisjätöstä olisi paljon iloa, mutta haitat taitavat olla etuja suuremmat lopulta. UGV:t pyörinevät kuten UAV:t nykyään eli enemmän joko halpoina uhrattavina vehkeinä, tai sitten etäisyyksillä missä elso-ympäristö ei ole kauhean kuuma. Pitää lisäksi muistaa, että ilmassa dronen operointi on huomattavasti helpompaa, kuin ei ole kauheana maastoesteitä tai ihmisiä väisteltävänä.
Jos Armatassa jotain on oikein seuraavan sukupolven tankkien osalta, niin varmaan se miehittämätön torni ja miehistön paremmin suojatut istumapaikat rungossa. En myöskään usko että miehistö tippuu ainakaan kolmesta alemmaksi, koska vaunun operoinnissa tarvitaan kuitenkin se kuski-ampuja-johtaja -combo. Jos kyvyt lisääntyvät ja vaunuihin pultataan vaikkapa elsoa tai tiedusteludroneja, niin voidaan tarvita neljäs mies operoimaan uusia kykyjä.
Mahdollisuuksia vaikkapa UGV:n, joka toimii osana muuta joukkoa, riittävän suurikapasiteettisen viestikapasiteetin muodostamiseksi on useita, todennäköisesti käytettäisiin usean eri verkon yhdistelmiä ja ohjelmistoa joka hyppii joustavasti viestintämenetelmästä toiseen. Luonnollisesti taustalla pyörisi AI joka kykenisi hoitamaan ajoneuvoa yksinkin.
Mutta tuoko Armatan tapainen tankki riittävän kehitysaskeleen nykyisiin, 70-80 -luvun vaunujen jatkoviritelmiin verrattuna? Nykyisiäkin vaunuja voi päivitellä vielä pitkän aikaa
jolloin saadaan useimmat uuden sukupolven tankin edut ilman massivisia kustannuksia sekä teknisiä ja taloudellisia riskejä jotka liittyvät ihan uuden vaunun kehittämiseen. Vanhojen vaunujen upgreidaukset voi tehdä vaiheittain ja todennäköisesti myös siten, että on useita kilpailevia toimittajia jolloin saadaan aikaiseksi kilpailua kustannusten alentamiseksi ja riskien pienentämiseksi. Tyyliin, päivitetään voimansiirto ja moottori yhdessä vaiheessa, aktiivisuojaus toisessa, elso kolmannessa, tietoliikenne neljännessä, uusi torni, tykki ja automaattilataus viidennessä, nanomateriaaleista tehty lisäpanssari kuudennessa ym.
Voipi olla, että kymmenen vuoden päästä haikaillaan taas rakkaiden T-72 -vaunujen perään, niihin kun on saatavilla sitten päivityspaketteja jotka ratkaisevat suojauksen ja voimansiirron ongelmat...jos niitä olisi maltettu olla stenaamatta..
Helikopteri
Kersantti
Kun nyt näin laukalle tulevaisuuden visiointi lähti, niin pakko hirnua mukana
Minusta kovin montaa uutta tstpsv sukupolvea, sellaisina kun ne on totuttu tuntemaan, tuskin tullaan näkemään.
Tulevaisuuden taistelukenttä kehittyneillä valtioilla on verkottunut ja hajautettu.
Psv korvautuu erillisillä, massatuotetuilla, pienillä ja halvoilla sensoreilla ja erillisillä miehittämättömillä aselaveteilla.
Tilannekuvaa muodostetaan riittävän vahvan laskentakapasiteetin omaavissa komentokeskuksissa.
AI:n rooli on tilannekuvan muodostamisessa ja taisteluverkon reunoilla tapahtuvassa laskennassa, joka mahdollistaa sensoreiden jonkintasoisen autonomisen toiminnan. Tekoälyn vahvuus on kuvantunnistuksessa ja staattisilla reunaehdoilla tapahtuvassa analyysissä.
Sensori ja aselavettiryppäät verkon reunalla pystyvät niin haluttaessa tunnistamaan vihollisen ja kohdistamaan siihen asevaikutuksen autonomisesti. Todennäkoisesti mukana on tavalla tai toisella kuitenkin ihminen, joka tarvittaessa mikromanageroi niitä parven osia jotka sitä tarvitsevat. Todennäköisesti AI on tässä tilanteessa jo ehtinyt vinkata, että missä paikassa ihmisapua tarvittaisii kipeimmin.
Suurin muutos tulee olemaan kommunikaatioteknologian, sensorien ja laskentakapasiteetin kehityksessä ja halpenemisessa. Kylmän teräksen kehitys tulee olemaan hitaampaa ja kallista. Veikkaanpa, että tulemme näkemään paljon hybridiratkaisuja, joissa vanhoihin asejärjestelmiin pultataan laskenta ja kommunikaatiomoduleeja kyytiin. Esimerkiksi aselavettina toimiva miehistötön T72ö6.
Minusta kovin montaa uutta tstpsv sukupolvea, sellaisina kun ne on totuttu tuntemaan, tuskin tullaan näkemään.
Tulevaisuuden taistelukenttä kehittyneillä valtioilla on verkottunut ja hajautettu.
Psv korvautuu erillisillä, massatuotetuilla, pienillä ja halvoilla sensoreilla ja erillisillä miehittämättömillä aselaveteilla.
Tilannekuvaa muodostetaan riittävän vahvan laskentakapasiteetin omaavissa komentokeskuksissa.
AI:n rooli on tilannekuvan muodostamisessa ja taisteluverkon reunoilla tapahtuvassa laskennassa, joka mahdollistaa sensoreiden jonkintasoisen autonomisen toiminnan. Tekoälyn vahvuus on kuvantunnistuksessa ja staattisilla reunaehdoilla tapahtuvassa analyysissä.
Sensori ja aselavettiryppäät verkon reunalla pystyvät niin haluttaessa tunnistamaan vihollisen ja kohdistamaan siihen asevaikutuksen autonomisesti. Todennäkoisesti mukana on tavalla tai toisella kuitenkin ihminen, joka tarvittaessa mikromanageroi niitä parven osia jotka sitä tarvitsevat. Todennäköisesti AI on tässä tilanteessa jo ehtinyt vinkata, että missä paikassa ihmisapua tarvittaisii kipeimmin.
Suurin muutos tulee olemaan kommunikaatioteknologian, sensorien ja laskentakapasiteetin kehityksessä ja halpenemisessa. Kylmän teräksen kehitys tulee olemaan hitaampaa ja kallista. Veikkaanpa, että tulemme näkemään paljon hybridiratkaisuja, joissa vanhoihin asejärjestelmiin pultataan laskenta ja kommunikaatiomoduleeja kyytiin. Esimerkiksi aselavettina toimiva miehistötön T72ö6.
proileri
Kenraali
Mutta tuoko Armatan tapainen tankki riittävän kehitysaskeleen nykyisiin, 70-80 -luvun vaunujen jatkoviritelmiin verrattuna? Nykyisiäkin vaunuja voi päivitellä vielä pitkän aikaa
jolloin saadaan useimmat uuden sukupolven tankin edut ilman massivisia kustannuksia sekä teknisiä ja taloudellisia riskejä jotka liittyvät ihan uuden vaunun kehittämiseen. Vanhojen vaunujen upgreidaukset voi tehdä vaiheittain ja todennäköisesti myös siten, että on useita kilpailevia toimittajia jolloin saadaan aikaiseksi kilpailua kustannusten alentamiseksi ja riskien pienentämiseksi. Tyyliin, päivitetään voimansiirto ja moottori yhdessä vaiheessa, aktiivisuojaus toisessa, elso kolmannessa, tietoliikenne neljännessä, uusi torni, tykki ja automaattilataus viidennessä, nanomateriaaleista tehty lisäpanssari kuudennessa ym.
Voipi olla, että kymmenen vuoden päästä haikaillaan taas rakkaiden T-72 -vaunujen perään, niihin kun on saatavilla sitten päivityspaketteja jotka ratkaisevat suojauksen ja voimansiirron ongelmat...jos niitä olisi maltettu olla stenaamatta..
En tiedä onko Armata tosiaan välttämättä niin suuri edistysaskel, että se olisi varsinaisesti 'seuraavan sukupolven vaunu' - joskin miehittämätön torni itsessään on melko iso konseptin muutos. Mutta luonnollisesti tosiaan jos ajatellaan että nykyiset tankit ovat rungon ja voimansiirron osalta pitkälle kehittyneitä sekä mitoiltaan about maksimissaan esim. rautatiekuljetettavuuden osalta, niin varmaan aika iso osa tulevaisuuden teknologioista tullaan pulttaamaan nykyisille rungoille vaihtuvamuotoisissa torneissa. Sitten kun rungon osalta ei enää pystytä jatkokehittämään tai voimansiirto muuttuu niin totaalisesti että runko pitää tehdä kokonaan uusiksi, niin tehdään seuraava alustamalli.
Itseasiassa veikkaan että yksi suurimpia syitä uudelle Armatalle on varmaan juuri tässä lisätilan tarpeessa. T-72 on tarkoituksella suunniteltu melko kompaktiksi paketiksi 60-luvun lopun komponenttien ympärille, kun taas länkkärivaunut ovat huomattavasti kookkaampia, mikä helpottaa modifiointia uudelle teknologialle. Armatan myötä venäläisvaunut pääsevät samoille mitoille, Armata taitaa olla jopa rungon osalta joitakin senttejä isompi kuin Abrams.
Tässä alkukesällä kotiutuneiden panssarimiesten (ja tietysti naisten) loppusotavideo. Perinteinen totemipaalu näyttää suurenevan vuosi vuodelta. Pätkän onnistunut musiikkivalinta tuo itellekin mieluisia, joskin jo varsin kaukaisia, muistoja toiminnasta silloista HämJP:tä tukevien tulenjohtajien kouluttajana.
JR49
Respected Leader
Vai CCR-miehiä. Sinusta paljastuu aivan uusia piirteitä
In 1989 a new ERA package was fitted, essentially the same as fitted to the T-80U but with new side panels as seen later on the T-90 and the front fenders were altered. This new vehicle became known as the BM.
- The same as above for the turret
- New shaped front fenders
- New Kontakt 5 ERA package similar to the T-90 in layout, but minus the Shtora defence suite.
- New larger gunners sight in front of the gunners hatch. It has been reported that this larger sight is used in conjunction with the Reflex AT Missile.
- Vehicles in Chechnya also mounted a system of bar armour around the turret rear and around the rear half of the hull.
Täällä taas kerrotaan:
T-72BM “Rogatka” obr.2006g
Developed from the Object 184M, A Russian home defense and export version of the T-72B, modernized with a new gunner’s thermal sight, the “Nakidka” camouflage kit, a new 125 mm (4.92 in) 2A46M-5 main gun (muzzle reference system), propelled by the V-92S2 diesel engine (rated 1000 hp) and protected by the “Relikt” 3rd generation ERA.
T-72B3 (2013)
The ultimate, latest version, with an upgraded FCS and much improved ballistic computer, as well as a much improved thermal sight for day/night all-weather combat capabilities. It was first delivered to the 20th Armored Guards Brigade in October 2014, with a total delivery of 150 tanks of this type.
Russia
Still operates 800 T-72BA ERA, 300 BM ERA, 3000 B ERA, and 1000 others in upgrade stage to the BM standard (Kontakt 5 ERA) plus 4000 in active reserve.
http://www.tanks-encyclopedia.com/coldwar/USSR/soviet_T-72.php
Viimeksi muokattu:
3000 B ERA = 3000 B3 era vai pelkkä 3000 B era?
B3 varianteiksi kuulostaisi aika suurelta määrältä, etenkin kun huomioi B3:ssa olevan IP kameran.
Olishan tuo jo komia määrä.. 5100 kpl jotenkin päivitettynä..