setämies
Kenraali
Tässä sitten vastine suomalaisesta tyylistä:
Näillä purkeilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä panssarivaunujen kanssa.
Viimeksi muokattu:
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Näillä purkeilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä panssarivaunujen kanssa.
kimmo.j
Respected Leader
Pyhän itä-raudan epäily ja/tai arvostelu johtaa aina siihen, että joku "pillastuu".
Jos vaunun heiluminen rekyylistä vaikuttaa noin paljon sarjaan on se yleisesti ottaen ominaisuus, siis tuo epätarkkuus käytännössä. Vaunun "alttius" keinumiselle saattaa taas johtua vaunun keveydestä, ken tietää kertokoon.
Sen lisäksi epätarkkuus voi tietysti johtua kuluneesta tai viallisesta kalustosta.
Setämiehen videolla ammutaan mielestäni myös pidempää sarjaa, mutta vaikea sanoa onko kyse hauskanpidosta, tai aluemaaliin vaikuttamisesta.
Patu
Kenraali
Kyllähän rynnäkköpanssarivaunu on panssarivaunu siinä kuin taistelupanssarivaunukin.
Kustaanmiekka
Kenraali
140mm putken sovittelua ja testausta.
https://www.janes.com/article/85934/iav-2019-nexter-tests-140-mm-gun-on-leclerc-mbt
Nexter tests 140 mm gun on Leclerc MBT
Nexter has fit a 140 mm gun on a Leclerc main battle tank (MBT) to gather data for the Franco-German Main Ground Combat System (MGCS) programme to replace it and the Leopard 2, Jane's learned at the International Armoured Vehicles (IAV) 2019 conference held in London on 21-24 January.
This is understood to be the first time that a 140 mm gun has been successfully integrated onto a 50-tonne MBT and conducted over 200 firings. It is expected to provide a 70% increase in firepower over a NATO standard 120 mm gun.
Nexter has resurrected past efforts to develop a 140 mm main weapon to establish which firepower solutions are best suited to meet the MGCS requirement.
https://www.janes.com/article/85934/iav-2019-nexter-tests-140-mm-gun-on-leclerc-mbt
Nexter tests 140 mm gun on Leclerc MBT
Nexter has fit a 140 mm gun on a Leclerc main battle tank (MBT) to gather data for the Franco-German Main Ground Combat System (MGCS) programme to replace it and the Leopard 2, Jane's learned at the International Armoured Vehicles (IAV) 2019 conference held in London on 21-24 January.
This is understood to be the first time that a 140 mm gun has been successfully integrated onto a 50-tonne MBT and conducted over 200 firings. It is expected to provide a 70% increase in firepower over a NATO standard 120 mm gun.
Nexter has resurrected past efforts to develop a 140 mm main weapon to establish which firepower solutions are best suited to meet the MGCS requirement.
https://nationalinterest.org/blog/t...uropean-power-has-plans-lethal-new-tank-15251
130 mm.n putki Leo 2 variantissa.. Lisää painetta ja lisää läpäisyä.
130 mm.n putki Leo 2 variantissa.. Lisää painetta ja lisää läpäisyä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Suomen Sotilaan maanpuolustuksen ja turvallisuuden osto-opas 2/2016
http://www.suomensotilas.fi/maanpuolustuksen-osto-opas/
2/2016 osto-opaassa on esitelty melkoisen kattavasti T-14 Armataa sivuilla 20-29.
Lisäksi oppaassa on kerrottu taistelupanssarivaunujen sukupolvista, vaunujen suojasta sekä Venäjän panssarijoukoista sekä niiden kehittämisestä.
Tässä Suomen Sotilaan juttu Venäjän panssarijoukkojen lukumääristä.
Suomen Sotilas rajaa tarkastelun vain aktiivi- ja reservijoukkojen panssarijoukko-osastoihin ja moottoroidun jalkaväen joukko-osastoihin.
Venäjän maavoimien perusjoukko-osasto on prikaati, joka on samalla pienin itsenäisiin taistelutoimiin pystyvä yksikkö eli sotatoimiyhtymä.
Venäläisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin vahvuus on karkeasti sanottuna noin 4 000 miestä ja panssariprikaatin noin 2 200 miestä.
On siis syytä huomata heti alkuun, että prikaatin miesvahvuus on tullut huimasti alas siitä, mitä se oli vielä viime vuosituhannella!
Prikaati on nyt vahvempi ja tietysti itsenäisempi kuin entiset rykmentit, mutta selvästi vanhoja prikaateja kevyempi – divisioonista nyt puhumattakaan.
Joukot ovat siis entistä joustavampia ja ketterämpiä, mikä helpottaa erityisesti strategista liikuteltavuutta.
Myös elinkaarikustannukset alenevat ja huolto helpottuu, jolloin on kevyempää ylläpitää prikaateja korkeassa valmiudessa.
Huonona puolena taas on se, että joukkojen taistelukulutuksen kestävyys heikkenee, eivätkä ne välttämättä kykene toimimaan pitkiä aikoja niin itsenäisesti kuin vanhat yhtymät.
Tavoitteena onkin korkea valmius ja varhainen puuttuminen.
Tavoite vuonna 2020
Venäjän maavoimien vuoden 2020 tavoitetila on neljä panssariprikaatia (joista yksi reservissä) ja 48 moottoroitua jalkaväkiprikaatia (14 reservissä).
Jokaisessa panssariprikaatissa on 93 taistelupanssarivaunua ja 40 rynnäkköpanssarivaunua.
Vastaavasti jokaisessa moottoroidussa jalkaväkiprikaatissa on 41 taistelupanssarivaunua ja 120 rynnäkköpanssarivaunua.
Vuonna 2013 eliittijoukko-osastojen sotilasperinteiden vaalimiseksi päätettiin perustaa uudestaan kaksi uuden kokoonpanon divisioonaa:
2. kaartin moottoroitu Tamaskaja jalkaväkidivisioona ja 4. kaartin Kantemi-rovskaja panssaridivisioona nykyisten prikaatien pohjalta.
Uudet divisioonat ovat vahvuudeltaan suurempia kuin uudet prikaatit, mutta vain puolet vanhoista 12 000 miehen divisioonista –
siis jotakuinkin entisaikojen perinteisten prikaatien kokoisia.
Uudessa panssaridivisioonassa on 180 taistelupanssarivaunua ja 120 rynnäkköpanssarivaunua ja moottoroidussa jalkaväkidivisioonassa vastaavasti 90 taistelupanssarivaunua ja 240 rynnäkköpanssarivaunua.
Kun lasketaan yhteen kaikkien joukko-osastojen kalustomäärä, saadaan vuonna 2020 tarvittavan panssarikaluston kokonaislukumäärä:
3 000–3 500 taistelupanssarivaunua, 5 000–6 000 rynnäkköpanssarivaunua ja 3 000–4 000 kuljetuspanssarivaunua. Määräthän maasta löytyvät, mutta nyt halutaan myös modernisoida kalusto.
Modernisointiohjelma (huom. Suomen Sotilaan tiedot siis vuodelta 2016. lukumäärät poikkeavat jonkin verran @miheikki :n laittamasta listasta)
Suomen Sotilas ei spekuloi, täyttyykö tavoite, vaan yksinomaan kertoo, mitä Venäjä suunnittelee.
Valtiollisen aseohjelman 2011–2020 mukaan 78 prosenttia panssarikalustosta pitää olla nykyaikaista tai nykyisestä kalustosta modernia vastaavaksi päivitettyä.
Uusista taistelupanssarivaunuista T-14 Armataa on tarkoitus hankkia vuoteen 2020 mennessä 2 300 vaunua
(kun @miheikki :n yläpuolella olevaa listaa katsoo, niin Venäjä on kaukana tavoitteestaan. 20kpl T-14 vaunua kenttätesteissä).
Loput 700–1 200 vaunua ovat päivitettyjä T-90-panssarivaunuja ja muutaman sadan vaunun vuosinopeudella T-72B3-tasolle päivitettäviä T-72-vaunuja.
T-72:ta on nyt aktiivikäytössä 1 700 ja varastossa 7 300 , joista noin 500 vaunua on jo päivitetty T-72B3-tasolle.
T-90-vaunuja on tällä hetkellä aktiivikäytössä 300 ja varastossa 200.
T-14 Armata -vaunua odotellessa väliaikaiseksi ratkaisuksi tulee luultavasti muodostumaan T-90-vaunujen päivittäminen T-90M Proryv-3 -tasolle ja mahdollisesti jopa uusien T-90MA-vaunujen tilaaminen. Modernisointi ja uushankinnat pitävät lisäksi panssaritehtaiden ja alihankkijoiden tuotantolinjat pyörimässä.
Rynnäkköpanssarivaunujen osalta tilanne on samankaltainen:
Uutta raskasta T-15 Armata- ja kevyttä Kurganets 25 -rynnäkkövaunuja odotellessa jatketaan nykyisten BMP-2- ja BMP-3-vaunujen modernisointia sekä tilataan uusimpia BMP-3-malleja.
Panssariajoneuvojen ja kuljetuspanssarivaunujenkin osalta tilanne on sama.
Poistuvan sukupolven panssarikaluston modernisoinnissa ja uushankinnoissa on toimittava maltillisesti, koska vuoden 2020 jälkeen tuon kaluston jatkokehityksessä saattaa tulla seinä vastaan.
Eli 9.5.2015 Punaisen torin voitonparaatissa esiteltyä seuraavan sukupolven kalustoa olisi järkevää hankkia heti sen jälkeen, kun se pystytään jalostamaan palveluskäytön edellyttämälle tasolle karsimalla lastentaudit.
Ja kalustoa onkin syytä ostaa mahdollisimman paljon, koska hankinnat maksavat ikään kuin itsensä takaisin jo 2020-luvulla.
http://www.suomensotilas.fi/maanpuolustuksen-osto-opas/
2/2016 osto-opaassa on esitelty melkoisen kattavasti T-14 Armataa sivuilla 20-29.
Lisäksi oppaassa on kerrottu taistelupanssarivaunujen sukupolvista, vaunujen suojasta sekä Venäjän panssarijoukoista sekä niiden kehittämisestä.
Tässä Suomen Sotilaan juttu Venäjän panssarijoukkojen lukumääristä.
Suomen Sotilas rajaa tarkastelun vain aktiivi- ja reservijoukkojen panssarijoukko-osastoihin ja moottoroidun jalkaväen joukko-osastoihin.
Venäjän maavoimien perusjoukko-osasto on prikaati, joka on samalla pienin itsenäisiin taistelutoimiin pystyvä yksikkö eli sotatoimiyhtymä.
Venäläisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin vahvuus on karkeasti sanottuna noin 4 000 miestä ja panssariprikaatin noin 2 200 miestä.
On siis syytä huomata heti alkuun, että prikaatin miesvahvuus on tullut huimasti alas siitä, mitä se oli vielä viime vuosituhannella!
Prikaati on nyt vahvempi ja tietysti itsenäisempi kuin entiset rykmentit, mutta selvästi vanhoja prikaateja kevyempi – divisioonista nyt puhumattakaan.
Joukot ovat siis entistä joustavampia ja ketterämpiä, mikä helpottaa erityisesti strategista liikuteltavuutta.
Myös elinkaarikustannukset alenevat ja huolto helpottuu, jolloin on kevyempää ylläpitää prikaateja korkeassa valmiudessa.
Huonona puolena taas on se, että joukkojen taistelukulutuksen kestävyys heikkenee, eivätkä ne välttämättä kykene toimimaan pitkiä aikoja niin itsenäisesti kuin vanhat yhtymät.
Tavoitteena onkin korkea valmius ja varhainen puuttuminen.
Tavoite vuonna 2020
Venäjän maavoimien vuoden 2020 tavoitetila on neljä panssariprikaatia (joista yksi reservissä) ja 48 moottoroitua jalkaväkiprikaatia (14 reservissä).
Jokaisessa panssariprikaatissa on 93 taistelupanssarivaunua ja 40 rynnäkköpanssarivaunua.
Vastaavasti jokaisessa moottoroidussa jalkaväkiprikaatissa on 41 taistelupanssarivaunua ja 120 rynnäkköpanssarivaunua.
Vuonna 2013 eliittijoukko-osastojen sotilasperinteiden vaalimiseksi päätettiin perustaa uudestaan kaksi uuden kokoonpanon divisioonaa:
2. kaartin moottoroitu Tamaskaja jalkaväkidivisioona ja 4. kaartin Kantemi-rovskaja panssaridivisioona nykyisten prikaatien pohjalta.
Uudet divisioonat ovat vahvuudeltaan suurempia kuin uudet prikaatit, mutta vain puolet vanhoista 12 000 miehen divisioonista –
siis jotakuinkin entisaikojen perinteisten prikaatien kokoisia.
Uudessa panssaridivisioonassa on 180 taistelupanssarivaunua ja 120 rynnäkköpanssarivaunua ja moottoroidussa jalkaväkidivisioonassa vastaavasti 90 taistelupanssarivaunua ja 240 rynnäkköpanssarivaunua.
Kun lasketaan yhteen kaikkien joukko-osastojen kalustomäärä, saadaan vuonna 2020 tarvittavan panssarikaluston kokonaislukumäärä:
3 000–3 500 taistelupanssarivaunua, 5 000–6 000 rynnäkköpanssarivaunua ja 3 000–4 000 kuljetuspanssarivaunua. Määräthän maasta löytyvät, mutta nyt halutaan myös modernisoida kalusto.
Modernisointiohjelma (huom. Suomen Sotilaan tiedot siis vuodelta 2016. lukumäärät poikkeavat jonkin verran @miheikki :n laittamasta listasta)
Suomen Sotilas ei spekuloi, täyttyykö tavoite, vaan yksinomaan kertoo, mitä Venäjä suunnittelee.
Valtiollisen aseohjelman 2011–2020 mukaan 78 prosenttia panssarikalustosta pitää olla nykyaikaista tai nykyisestä kalustosta modernia vastaavaksi päivitettyä.
Uusista taistelupanssarivaunuista T-14 Armataa on tarkoitus hankkia vuoteen 2020 mennessä 2 300 vaunua
(kun @miheikki :n yläpuolella olevaa listaa katsoo, niin Venäjä on kaukana tavoitteestaan. 20kpl T-14 vaunua kenttätesteissä).
Loput 700–1 200 vaunua ovat päivitettyjä T-90-panssarivaunuja ja muutaman sadan vaunun vuosinopeudella T-72B3-tasolle päivitettäviä T-72-vaunuja.
T-72:ta on nyt aktiivikäytössä 1 700 ja varastossa 7 300 , joista noin 500 vaunua on jo päivitetty T-72B3-tasolle.
T-90-vaunuja on tällä hetkellä aktiivikäytössä 300 ja varastossa 200.
T-14 Armata -vaunua odotellessa väliaikaiseksi ratkaisuksi tulee luultavasti muodostumaan T-90-vaunujen päivittäminen T-90M Proryv-3 -tasolle ja mahdollisesti jopa uusien T-90MA-vaunujen tilaaminen. Modernisointi ja uushankinnat pitävät lisäksi panssaritehtaiden ja alihankkijoiden tuotantolinjat pyörimässä.
Rynnäkköpanssarivaunujen osalta tilanne on samankaltainen:
Uutta raskasta T-15 Armata- ja kevyttä Kurganets 25 -rynnäkkövaunuja odotellessa jatketaan nykyisten BMP-2- ja BMP-3-vaunujen modernisointia sekä tilataan uusimpia BMP-3-malleja.
Panssariajoneuvojen ja kuljetuspanssarivaunujenkin osalta tilanne on sama.
Poistuvan sukupolven panssarikaluston modernisoinnissa ja uushankinnoissa on toimittava maltillisesti, koska vuoden 2020 jälkeen tuon kaluston jatkokehityksessä saattaa tulla seinä vastaan.
Eli 9.5.2015 Punaisen torin voitonparaatissa esiteltyä seuraavan sukupolven kalustoa olisi järkevää hankkia heti sen jälkeen, kun se pystytään jalostamaan palveluskäytön edellyttämälle tasolle karsimalla lastentaudit.
Ja kalustoa onkin syytä ostaa mahdollisimman paljon, koska hankinnat maksavat ikään kuin itsensä takaisin jo 2020-luvulla.
Mitäs panssarijoukkoja tuosta sitten jää ulkopuolelle?
Kustaanmiekka
Kenraali
Hah. Mietin itse ihan samaa. Kopioin tuon tekstin. Mitäköhän mukamas SS on jättänyt tarkastelun ulkopuolelle? Mun mielestä tuohon kuuluu aikalailla kaikki.
strelailija
Majuri
Kansalliskaarti?
Anteeksi että osallistuin keskusteluun.
Viesti on nyt siirretty sopivampaan paikkaan ( roskakoriin).
miheikki
Greatest Leader
Katsoiko kukaan?
https://sotaveteraanit.fi/2019/01/2...gfDuJeI_D59WTO_NzN3QT6cgQzxv0xzQWmbci2MQFIhpc
29.1.2019 Uusi TV-dokumentti: Stalinin virhearviointi pelasti Suomen talvisodassa
Kun ensimmäisessä maailmansodassa taistelukentän valtiaaksi nousi konekivääri, piti sille löytää vastavoima. Sellaiseksi keksittiin suurikokoinen vesisäiliö, johon viritettiin tykki ja alle pyörät. Hökötyksen nimeksi tuli tankki.
Kysymys siitä, miten uutta asetta tulisi käyttää, aiheutti päänvaivaa ja kompurointia toisen maailmansodan sotapäälliköistä niin Hitlerille kuin varsinkin Stalinille.
Itsenäisesti toimivan, nopean, syvälle iskevän panssaritaktiikan sijaan Stalin luotti joukkojensa muodostamiin massoihin, vaikka sitten lumessa tarpoen.
– Se oli Suomen pelastus talvisodassa, sotahistorioitsija Pekka Kantakoski päättelee TV-ensi-iltansa saavassa Punapanssarit Suomen sodissa ja rauhassa- dokumentissa.
– Kesällä 1944 Tali-Ihantalassa venäläisiä Sotka-vaunuja oli jo toisiaan vastassa molemmin puolin rintamaa.
Tuhotun ”Sotkan” jäännöksiä tarkastellaan Ihantalassa, heinäkuu 1944
Suomen sotavuodet ovat Esa Siroselle tuttu aihe
Esa Sirosen dokumenttielokuva on kertomus venäläisistä panssarivaunuista suomalaisia vastassa ja suomalaisten käytössä niin sodan kuin rauhan töissä. Elokuvassa panssarimiehet kertovat kokemuksistaan rintamilla ja koulutuksessa sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa.
– Ne oli vaikeita ajettavia. Miehistö oli valittu sen mukaan, että niillä oli vähän papua, paljastaa eräs dokumentissa haastateltu veteraani.
– Se oli miehen työtä, raavasta hommaa.
Sironen on jyväskyläläinen toimittaja ja dokumenttiohjaaja, joka on käsitellyt sotavuosia dokumenteissaan ja radio-ohjelmissaan laajasti jo aikaisemminkin. Niiden teemoja ovat olleet mm. sotalesket, sotaorvot, sotilaskotisisaret sekä pohjoisen partisaanit.
Elokuvan tv-ensiesitys on AlfaTV-kanavalla keskiviikkona 30.1.2019 kello 19. Uusintana se lähetetään lauantaina 2.2.2019 klo 19.
Leaderwolf
Respected Leader
T-64BM Bulat. Ukrainalaiset ovat päättäneet modernisoida 100 kappaletta vanhaa kalustoa.
https://www.armyrecognition.com/feb..._tanks_modernized_by_kharkiv_armor_plant.html
Tarkoittaako tuo "puolet vahvempi" sitä, että telan käyttöikä on pidempi, vai jotakin muuta?