Panssarivaunut

Vai oliko kyseessä vaijeri?

Vaijeri. Voit usein nähdä sen jossain kohtaa kyljessä, tornissa taikka kannen ja moottorin päällä, mutta kukaan ei juuri koskaan ajattele että ne kantaa niitä mukana just tuon takia. Venäläisissä on erikoisuutena se tukki mitä ne kantaa perällä.
 
Ei ole venäläinen erikoisuus. Meillä käytetään telatukkia myös!

Jos olen asian ymmärtänyt oikein, niin tuossa aikaisemmin olleessa videossa on hyvä esimerkki tilaisuudesta, jossa se tukki olisi ollut paikallaan? Tämä siis siksi, että telat olisi ollut esillä hyvin, joten tukin kiinnittäminen olisi ollut helppoa. Tiedä sitten olisiko tukki kestänyt tuollaisessa paikassa, kun tuossa olisi ollut tuo tien penger välissä.
 

Telavehje todella pysähtyy, kun jarruttaa. Kuten tämänkin Wiesel 1:n kuski sai havaita....
Kuvassa eka versio, kuten sanottu Wiesel 1, suomeksi Lumikko. Valmistui mahdollisimman huonoon aikaan eli kylmän sodan päätösvaiheessa 1980-luvun lopussa. Parisataa niitä silti tehtiin. Rheinmetallin 20 mm tykki taisi mennä vaihtoon jos jos putki osui maahan kuten näyttää.

Vuosisadan vaihteessa tuli Wiesel 2, johon sakut sai mahtumaan suustaladattavan 120 mm kranaatinheittimenkin. Etuja AMOS(Nemo) konstruktioon verrattuna minimaalinen paino ja samoin tietysti hinta. Niitäkin alustoja tuli tehtaalta lähes 200 kpl, tj-, pst- ym varustuksilla. Haluaisikohan jäsen @veeteetee kommentoida, kuinka vakaa alusta tällainen "tanketti" on raskaalle heittimelle.
 
Aika vaikea tosin tuossa tilanteessa kummankaan kuljettajan nähdä telan irronneen/katkenneen ennen kuin vahinko on jo tapahtunut. Hinattavan tankin kuljettajakin yrittää vielä päästellä eteenpäin vaikka tela on jo rullalla alla.
Missä on loppu miehistö? Vai onko tankissa vain ajaja? Ja tuskin tuo hinaavakaan on varustettu vain yhdellä miehellä. Aivan täysin typerää kädettämistä.
 
Jos olen asian ymmärtänyt oikein, niin tuossa aikaisemmin olleessa videossa on hyvä esimerkki tilaisuudesta, jossa se tukki olisi ollut paikallaan? Tämä siis siksi, että telat olisi ollut esillä hyvin, joten tukin kiinnittäminen olisi ollut helppoa. Tiedä sitten olisiko tukki kestänyt tuollaisessa paikassa, kun tuossa olisi ollut tuo tien penger välissä.
Ei olisi ollut tukista mitään apua, tankki täysin kovalla ja toinen puoli vain ajettu penkereestä yli niin että kantaa pohjasta. Jos tuohon olisi laittanut tukin kiinni niin ei olisi kestänyt.
 
Vuosisadan vaihteessa tuli Wiesel 2, johon sakut sai mahtumaan suustaladattavan 120 mm kranaatinheittimenkin. Etuja AMOS(Nemo) konstruktioon verrattuna minimaalinen paino ja samoin tietysti hinta. Niitäkin alustoja tuli tehtaalta lähes 200 kpl, tj-, pst- ym varustuksilla. Haluaisikohan jäsen @veeteetee kommentoida, kuinka vakaa alusta tällainen "tanketti" on raskaalle heittimelle.

Mitään en asiasta tiedä tai ymmärrä mutta kysyn kuitenkin. Heitin ( vastin) varmaankin tukeutuu ampuessa maahan eikä ajoneuvoon? Kyllä kai Wieselillä voi heittimen tukijalan menestyksellisesti korvata?
 
Kiitokset @veeteetee videosta. Wiesel-alustoja tosiaan valmistettiin kunnon määrä mutta ulkomaille ei kauppoja ole syntyny. Olisiko jouduttu tekemään liikaa kompromisseja ilmakuljetuskelpoisuuden johdosta. Wiesel 1:n kun ekan kerran näin, tuli mieleen kuvitteellisen lukiolaisten turvakurssin ajoharjoitteluvehje. Kakkonen on vähän kookkaampi, sitä en ole livenä nähnyt. Painoa vajaa 5 tn verrattuna vaikka Patria AMV:n yli 25 tn.

Voi olla ihan päteväkin pst- tai tj-alusta Keski-Euroopan oloissa. Komento- ja MedEvac-versiot loytyy myös. Mutta kovin monimutkaiselta näyttää yllä heittimen lataaminen. Yksinkertainen kranaatin tiputtaminen putkeen muuttuu vaikeaksi kun se pitää tehdä panssarin suojasta. Kantama normikranaatilla vain 6 km vs Nemo 10. Videolta voisi laskea 3 ls ryöpyn vievän enemmän aikaa kun Nemon 15 sek.
AMOS-projektin kanssa ei olisi ehtiny kilpailla, Nemokin oli tuotantokunnossa aikaisemmin.

Video on tehty USA-testeissä Yaman koealueella. Siinä näkyy proto, tuotanto Wieselissä oli 5 telapyörää ja varmaan leegio muitakin muutoksia.

wiesel_2_mortar.jpg
 
Nuo pellit näyttää ohkasilta, mahtaisiko pelkkä AKn panssariluoti riittää reittäämään tuon?
Todennäköisesti; mulla ei ole kyllä tietoa panssarin paksuudesta. Päättelin asian pienestä kokonaispainosta. Eihän se mikään tst-ajoneuvo olekaan. Tarjoaa osittaisen sirpalesuojan.
 
Viimeksi muokattu:
Todennäköisesti; mulla ei ole kyllä tietoa panssarin paksuudesta. Päättelin asian pienestä kokonaispainosta. Eihän se mikään tst-ajoneuvo olekaan. Tarjoaa osittaisen sirpalesuojan.
Toinen mikä epäilyttää, ovat kovin kapeat telat. Millainen lienee on liikkuvuus pehmellä akustalla?
 
Mietipä että painoa on vain 5 tn. Eihän pintapaine kasva silloin suureksi vaikka telojen ala olisikin pieni.

Pintapaine ei varmaan ole mikään ongelma. Lähinnä itseäni mietityttäisi, että paljonko pitoa tuollainen kapea ja kevyt tela saa. Sekä paljonko tuollainen tela kestää röykyytystä, jos joutuu esim. kivikkoisempaan maastoon menemään.
 
Pintapaine ei varmaan ole mikään ongelma. Lähinnä itseäni mietityttäisi, että paljonko pitoa tuollainen kapea ja kevyt tela saa. Sekä paljonko tuollainen tela kestää röykyytystä, jos joutuu esim. kivikkoisempaan maastoon menemään.
Nimenomaan saa pitoa, jos olisi leveämpi niin pito katoaisi
 
Miksi mennä hankaliin paikkoihin, etenkään tahallaan? Eivät ne tst-panssarivaunutkaan soilla möyri.

Kyllä ne mekanisoidut ja moottoroidut taistelut käydään kulku-urien tuntumassa eikä missään "umpiskogessa".
 
Tietyissä oluhteissa kyllä, mutta jokapaikkaan tämä sääntö ei päde. Eli jos mennään esimerkiksi kovin mutaiselle liukkaalle alustalle, niin olisiko suuremmasta tartuntapinta-alasta enmmän hyötyä.
tietenkin nämä pintapaine/kantavuus jutut on aina kompromisseja.
Vielä tähän liukkaaseen ja mutaiseen alustaan niin siellä juuri tarvitaan sitä pitoa. Suurempi tartuntapintaala taas laskee pitoa. Sitten taas kun mennään johonkin suolle möyrimään niin tarvitaan isoa pinta-alaa että pysytään pinnalla ja pidolla taas ei ole enää niin suurta merkitystä.

Ja kivikossa/louhikossa kapeampi tela on aina pienemmällä rasituksella kuin leveä
 
Back
Top