Panssarivaunut

[ctg]

The CM-32 is an 8x8 armored vehicle fully designed and manufactured in Taiwan to meet the operational requirements of the Republic of China (ROC) Army. The project of the new CM-32 was launched in 2002 and the production of the vehicle started in 2007.

The CM-32 is in service with the Taiwanese army in many configurations including the CM-32 command post, CM-33 APC Armored Personnel Carrier, and CM-34 IFV Infantry Fighting Vehicle fitted with a two-man turret armed with an Orbital ATK Mk 44 Bushmaster II 30 mm dual-feed automatic cannon.

The design of the vehicle is very similar to modern 8x8 armored vehicles produced in Europe. The driver and the engine are located at the front of the vehicle, a turret in the middle and a troop's compartment at the rear.

Taiwan to develop new version of its CM-32 8x8 armored armed with 105m

According to information published by the "Taiwan News" website in December 2020, Taiwan will develop a new variant of its CM-32 nicknamed Clouded Leopard

www.armyrecognition.com

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1348704906291666944

 

[Einomies1]

General Dynamics wins huge US Army contract to produce Abrams M1A2 SEPv3 tanks​

The number of tanks to be delivered was not disclosed, but the contract is worth $4.62 billion
https://www.israeldefense.co.il/en/node/47260
https://www.defenseworld.net/news/28584/U_S__Army_Orders_Modernized_Abrams_Tanks_for__4_6B

 

[Olympiakasarmi]

General Dynamics wins huge US Army contract to produce Abrams M1A2 SEPv3 tanks​

The number of tanks to be delivered was not disclosed, but the contract is worth $4.62 billion
https://www.israeldefense.co.il/en/node/47260
https://www.defenseworld.net/news/28584/U_S__Army_Orders_Modernized_Abrams_Tanks_for__4_6B

Budjetin mukaan tänä vuonna hankitaan 89 kpl Abramseja 1.425 mrd dollarilla eli siitä voisi arvioida lukumääräksi vajaat 300 kpl.

 

[Liitutaulu]

Siirretäänkö tätä keskustelua vaikka tähän ketjuun?

En nyt sano olevani erityinen BMP-2 asiantuntija, mutta kuitenkin voin sanoa että perus BMP-2 vertaaminen CV90 on jotenkin vähän hassua. Toisessa on täysi moderni ammunnanhallintajärjestelmä ja toisessa sellaista ei taida käytännössä olla ollenkaan. CV9030FIN on varustettu laseretäisyysmittarilla ja digitaalisella laskimella joka asettaa tykille automaattisesti oikean koron ja ennakon. BMP-2 etäisyyden määrittäminen ja ennakko ovat täysin manuaalisia. Eli CV90:llä on aivan mahdollista saada osumia ensimmäisellä laukauksella koko tehokkaalla ametilla, kun toisella se on mahdollista vain paikallaan olevaan maaliin etäisyyksien ollessa lyhyitä, käytännössä ametille jossa ammuksen lentorata vastaa maalin korkeutta. BMP-2 on kyllä kohtuullinen hyvällä miehistöllä hyvissä olosuhteissa lyhyillä etäisyyksilla. Meillä etäisyydet voivat hyvinkin olla lyhyitä, mutta aina ei voi valita taistelutilannetta itselle edulliseksi. BMP-2MD modifikaatio on hyvä ja ainakin tähystämiseen tuo lisää kykyjä jos puhutaan a-hallinnan kokonaisuudesta. Suomalaisessa modissa oli toki muutakin mukana.

Näin juuri, ja samalla kannattaa muistaa panssaroinnin ja A-tarvikkeen erot. Bemari on peltiä eikä pää-aseen täyskaliiperisen panssarikranaatin läpäisy ole massiivinen.

Tämä ei kuitenkaan tee bemarista huonoa vaunua. Modaus nosti pimeätoimintakyvyn uudelle tasolle ja minkä pää-ase tarkkuudessa ja tehossa häviää, niin sitä kompensoi tulinopeus sekä suuri määrä valmiita ampumatarvikkeita linjoilla (kaikki).

Mielenkiintoisempi kysymys olisi se, että mitä tulee bemarin jälkeen? Onko valtiolla varaa hankkia uusia rynnäkkövaunuja kun bemareista aika jättää? Jos ei, niin mikä on PsPr:än tarkoitus siinä vaiheessa?

 

[peelo]

Näin juuri, ja samalla kannattaa muistaa panssaroinnin ja A-tarvikkeen erot. Bemari on peltiä eikä pää-aseen täyskaliiperisen panssarikranaatin läpäisy ole massiivinen.

Tämä ei kuitenkaan tee bemarista huonoa vaunua. Modaus nosti pimeätoimintakyvyn uudelle tasolle ja minkä pää-ase tarkkuudessa ja tehossa häviää, niin sitä kompensoi tulinopeus sekä suuri määrä valmiita ampumatarvikkeita linjoilla (kaikki).

Mielenkiintoisempi kysymys olisi se, että mitä tulee bemarin jälkeen? Onko valtiolla varaa hankkia uusia rynnäkkövaunuja kun bemareista aika jättää? Jos ei, niin mikä on PsPr:än tarkoitus siinä vaiheessa?

Rynnäkköpanssarivaunuja on hankittu aikaisemminkin ja rahoitus on ainakin tällä hetkellä samalla tasolla tai parempi, joten kyllä uusiakin vielä hankitaan. Kun aika tulee joskus 2030-35 paikkeilla niin kyseinen ajoneuvo tulee korvaamaan CV9030FIN:t terävimmässä kärjessä ja BMP-2 poistuu kokonaan. Kyse on prioriteeteistä eli tärkeää kalustoa hankitaan ja sitä mistä arvioidaan olevan vähemmän hyötyä jätetään hankkimatta.

PSPR on lähinnä koulutusorganisaatio eli eikähän sinnekin hommia löydy tulevaisuudessa vaikka itävaunuja poistuu käytöstä.

 

[Juna112Porojetsiin]

Jos muistat tarkemmin vuosilukuja yms niin laita ihmeessä. Itse en ole niin tarkasti tuota seurannut.

T55M :n modiksen yksityiskohdista minulla ei ole tietoa ja olisikin mukava kuulla mitä kaikkea siihen oli tehty.
Itselleni kun M tuli myöhään.

Mutta viisviitosen päivitystä uskoisin suunnitellun jo 70-luvun lopussa.
Varmuudella tiedän, että viimeistään 1980 alusta.
Alkusyksystä -80 vaunuun testattiin sillä hetkellä aivan viimeistä huutoa olevaa valonvahvistinkokoonpanoa ja samassa yhteydessä oli tarjolla myös taistelunhallintaan liittyvää elektroniikkaa. Siitä en tiedä, oliko jälkimmäisen suhteen pidemmälle meneviä aikomuksia&testejä. Mutta passiiviset pimeätoimintalaitteet oli vaunussa kiinni.

Kyseinen päivitys olisi jo tuolloin ollut huomattava, ja muuttanut suomalaisen panssariaseen tehoja suhteessa naapuriin todella merkittävästi. Olisiko sitten ollut, että hanke toteutui vasta hieman myöhemmin, kun on nälkä kasvanut ja olihan myös a-tarvikkeen suhteen tarpeita.

 

[magitsu]

British military looks to the ‘Eurotank’ as it weighs its hardware options

Britain's interest in the Main Ground Combat System has all the markings of a test case for pursuing large-scale, joint programs in a post-Brexit Europe.

www.defensenews.com

 

[Passi]

Budjetin mukaan tänä vuonna hankitaan 89 kpl Abramseja 1.425 mrd dollarilla eli siitä voisi arvioida lukumääräksi vajaat 300 kpl.

Jos noin on, niin halpaa on modernisointi
16 miljuunaa kappale.

Joku viheltelee matkalla pankkiin.

 

[kimmo.j]

Jos noin on, niin halpaa on modernisointi
16 miljuunaa kappale.

Joku viheltelee matkalla pankkiin.

Kyseessä tuskin on pelkkä modernisointi, eiköhän samaan rahaan rakenneta koko tankki uusiksi.
Mutta köyhälle kaikki on kallista ja me köyhät voimme vain haaveilla

 

[gekados]

https://twitter.com/x/status/1349594752245772291

 

[Huhta]

Mitäs mieltä olette sellaisesta ajatuksesta, että Leopard 2A6 jatkaisi yli suunnitellun käyttöikänsä (30-luku)?

Mietin, ettäA4:n päivityksen hinnaksi kerrottiin puolustusministeriön suulla noin 5 miljoonaa euroa per vaunu, kun päädyttiin hankkimaan käytetyt A6:t Hollannista. Voisi luulla, että A6:n eliniän jatko ei olisi ainakaan hirveästi kalliimpaa, sillä vaunut ovat jo valmiiksi paremmin varusteltuja.

Tornin suuntaushan vaihdettiin hydrauliikasta sähköiseksi jo Hollannin päivittäessä A5-versioon ja kanuuna (vaiko pelkkä putki?) vaihdettiin L/55:een päivitettäessä A6-versioon. Ts. tältä osin teknologiaa ei olisi ihan välttämätöntä päivittää - mikä lie sitten komponenttien kuluma? Ainakaan putket tuskin on sohloiksi ammuttuja. Toki tornista täytyisi uusia tähtäimet ja ehkä ammunnanhallintakin.

Alustojen kuluma varmaan painaa A6:tta ihan samalla tavalla kuin A4:ää. Tällä puolella tehtävää riittää ja kuluja syntyy, en yhtään epäile.

Lisäksi samaan yhteyteen voisi ajatella kevyttä parannusta esim. havaittavuuteen ja panssarointiin. Uusia ampumatarvikkeita vanhenevien tilalle, ja aina vain parempi, jos jollakin uudella nuolella saa vielä muutaman sentin lisää läpäisyä.

Eihän Leopardeista Armatan (tai Leopard 3:n) veroisia tulisi, mutta täällä on aiemminkin ollut tyytyminen kakkosluokan vaunuihin suhteessa naapuriin. Olisiko tässä realistinen vaihtoehto Leopard 2A6:n korvaamiselle ajatuksella "määrä ennen laatua"?

 

[Protheon_93]

Mikäs niiden Ällitällien elinkaari on? Sillä sinänsä niidenkin vanhenemisella ja kuinka paljon varaa niiden korvaajille on omat vaikutukset sitten siihen minkälaiset panssarinyrkit on varaa varustaa jatkossa niiden tilalle.1

 

[Huhta]

Mikäs niiden Ällitällien elinkaari on? Sillä sinänsä niidenkin vanhenemisella ja kuinka paljon varaa niiden korvaajille on omat vaikutukset sitten siihen minkälaiset panssarinyrkit on varaa varustaa jatkossa niiden tilalle.1

Ylilaudalta ja täältä lukemani perusteella Ruotsista tulleet olisivat lähes pakasta vedettyjä, mitä nyt vuosikymmeniä varastoituja. Voinee pitää paikkansa, koska Ruotsi on kai myynyt siviilimarkkinoille pikemminkin tuhansia kuin kymmeniä tuhansia kilometrejä ajettuja vaunuja ja kaipa ruotsalaisetkin ovat poistaneet kalustoa huonoimmasta päästä.

Tosin on hyvä huomata, että Suomi hankki vaunuja Neuvostoliitosta 80-luvulla. Eli se osa kalustoa on varmaan nähnyt jo aika lailla käyttöä eikä jatkane ikuisuuksia.

Itsehän ajattelen, että jos paraskuntoisimmat yksilöt valitsemalla ja loput kannibalisoimalla saadaan mekanisoitujen taisteluosastojen tukiosat pysymään liikkeessä pitkälle 30-luvulle tai jopa 30-luvun yli, niin hyvä.

 

[Panssari Salama]

Mikäs niiden Ällitällien elinkaari on? Sillä sinänsä niidenkin vanhenemisella ja kuinka paljon varaa niiden korvaajille on omat vaikutukset sitten siihen minkälaiset panssarinyrkit on varaa varustaa jatkossa niiden tilalle.1

MPKK:n ”Ylijohdon reservi: suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata” tarjoaa kokonaisen luvun liittyen kuljetuspanssareiden hankintaan. Kenttätestit tehtiin v 1985 parin testeihin hankitun kapeatelaisen version perusteella.

Huomiona, että jo silloin tälli koettiin tekniikaltaan vanhentuneeksi ja paljon huoltoa vaativaksi. KarPr oli arvioissaan suopeampi, PsPr tylytti selkeämmin sanoin. Sivulta 226 eteenpäin:

Panssariprikaatin näkemys oli selkeästi pessimistisempi kuin Karjalan Prikaatin. Tämä johtui siitä, että lausunto painottui erityisesti vaunun tekniikkaan. Vaunun ohjaus- ja telakoneistot arvioitiin vanhanaikaisiksi ja runsaasti huoltoa vaativiksi. Alati lukkiutuvat jarrut osoittautuivat ongelmallisiksi, maanteillä jopa vaarallisiksi. Huoltotarpeen prikaati arvioi suuremmaksi kuin 1950-luvun lopulla rakennetulla BTR-50:llä. Tekniikasta prikaati totesikin, että ”ajoneuvon rakenne ja työnlaatu eivät ole totuttua neuvostoliittolaista panssarivaunuluokkaa. Vaunu on kokoonpantu kahden eri auton ja 1940-luvun tekniikkaa edustavan kevyen panssarivaunun osista.”51

...sekä

Edellä esitetystä huolimatta vaunu soveltui kuljetusajoneuvoksi hyvin. Vanhentuneen tekniikan johdosta prikaati ei kuitenkaan suositellut vaunun hankkimista suurina määrinä.52 Edellä esitetyt havainnot siirtyivät Pääesikunnan jalkaväkitoimiston loppuraporttiin. Vaunu arvioitiin tekniikaltaan vanhentuneeksi mutta helpoksi kouluttaa. Vaunun liikkuvuus oli parempi kuin pyöräajoneuvojen, mutta huonompi kuin BMP:n. Suoja arvioitiin saman tasoiseksi kuin muissa kuljetusvaunuissa. Talvikäytettävyyttä paransi esilämmitysjärjestelmä. Suurimmaksi heikkoudeksi arvioitiin vanhanaikainen tekniikka. Kunnossapito edellytti jatkuvaa huoltoa.53

Mutta mikäpä härpäke ilman huoltoa ja ylläpitoa pitkään toimisi. Lainaus vielä lisää:

Edellä käsitellyt kenttäkokeet ja lausuntokierros eivät johtaneet MT-LB-hankinnan päättymiseen, mutta ajatukset siirtyivät vaunun leveätelaiseen versioon. Vaunuja suunniteltiin ostettavan vuosina 1988–1990 kaikkiaan 210 kappaletta.59 Asiakirjoista ei yksiselitteisesti selviä, miksi ostokaavailuita jatkettiin kielteisistä lausunnoista huolimatta. Syitä lienee useita. Ainoastaan Neuvostoliitto kykeni toimittamaan suurehkoja määriä kuljetusvaunuja lyhyessä ajassa. Kotimaisen Panssari-Sisun (PASI) toimitusmäärät olivat valmis- tuksen alkuvuosina kohtuullisen vaatimattomia, eikä kotimainen teollisuus kyennyt toimittamaan vaunuja siinä tahdissa kuin rahaa oli käytettävä. Niin ikään bilateraalikauppaan oli löydettävä järkeviä nimikkeitä.

Tähän liittyen neukkujen BTR-70 ja 80 versiot oli todettu niin huonoiksi, että niitä ei enää hankita:

Sen sijaan BTR-sarja ei jalkaväen tarkastajan mukaan soveltunut edes jääkäriprikaatien käyttöön. Vaunut eivät vastanneet taistelukentän vaatimuksiin 2000-luvulla. BTR-sarjan uudetkaan vaunut eivät kyenneet seuraamaan jalkaväen iskuporrasta maastossa, eikä niillä ollut kykyä taistella panssaroitua vihollista vastaan. Tekniikaltaan vanhentuneiden vaunujen sijaan myös jääkä- riprikaatien tiedustelu- ja panssarintorjuntaosat oli varustettava BMP-2:lla.70
Jalkaväkitoimiston vertailussa BTR-80 arvioitiin pelkäksi kuljetusvaunuksi, jonka taisteluarvo muodostui sen kuljetuskyvystä. Sen sijaan BMP-2 oli taisteluajoneuvo, joka kykeni monipuolisen aseistuksensa johdosta taistelemaan kaikkia vastustajan vaunuja ja helikoptereita vastaan. Oli siis järkevää hankkia kolme kertaa pienempi määrä BMP-vaunuja kuin tekniikaltaan vanhentuneita BTR-vaunuja.

Tällien jatkuvuuden kannalta, oliko niin että niitä valmistetaan edelleen Puolassa? En löydä lähdettä, mutta näin muistan lukeneneeni.

Muoks Mutta jos ylläpitokulut ovat kovin korkeat, niin halpa hankintahinta ei paljoa auta, sitä kai olin kirjoittamassa.

 

[ctg]

Spoiler

Ei suoranaisesti tankki video, mutta laitan tänne koska uskon että joku telavehje meilläkin on uponnut suohon taikka vastaavaan. Helvetillinen duuni on sen kaivaminen ylös sieltä vai onko? Lähteekö tankki ulos suosta vetämällä?

 

[JR49]

MPKK:n ”Ylijohdon reservi: suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata” tarjoaa kokonaisen luvun liittyen kuljetuspanssareiden hankintaan. Kenttätestit tehtiin v 1985 parin testeihin hankitun kapeatelaisen version perusteella.

Huomiona, että jo silloin tälli koettiin tekniikaltaan vanhentuneeksi ja paljon huoltoa vaativaksi. KarPr oli arvioissaan suopeampi, PsPr tylytti selkeämmin sanoin. Sivulta 226 eteenpäin:


...sekä


Mutta mikäpä härpäke ilman huoltoa ja ylläpitoa pitkään toimisi. Lainaus vielä lisää:


Tähän liittyen neukkujen BTR-70 ja 80 versiot oli todettu niin huonoiksi, että niitä ei enää hankita:



Tällien jatkuvuuden kannalta, oliko niin että niitä valmistetaan edelleen Puolassa? En löydä lähdettä, mutta näin muistan lukeneneeni.

Muoks Mutta jos ylläpitokulut ovat kovin korkeat, niin halpa hankintahinta ei paljoa auta, sitä kai olin kirjoittamassa.

BTR-sarja on ollut tänään tapetilla. Voin kyllä olla vilpittömästi samaa mieltä kaikesta, mitä tuossa lausuivat niistä vaunuista.

 

[kimmo.j]

Spoiler

Ei suoranaisesti tankki video, mutta laitan tänne koska uskon että joku telavehje meilläkin on uponnut suohon taikka vastaavaan. Helvetillinen duuni on sen kaivaminen ylös sieltä vai onko? Lähteekö tankki ulos suosta vetämällä?

Riippuu sitä mistä roikkuu.

Joskus täytyi kaataa puita ja kikkailla vaikka mitä että vaunu saatiin irti ojasta.
Siksi riittävän tehkas ja tähän tehtävään suunniteltu hinausvaunu on tarpeellinen ja painonsa arvoinen kullassa.

 

[Huhta]

Tällien jatkuvuuden kannalta, oliko niin että niitä valmistetaan edelleen Puolassa? En löydä lähdettä, mutta näin muistan lukeneneeni.

Wikipedia kertoo, että HSW on aikanaan tehnyt niitä lisenssillä. Sittemmin on mitä ilmeisimmin siirrytty Opal-nimiseen jatkokehitelmään, jota on kai käytössä eri versioina yhteensä toista sataa vaunua Puolan maavoimilla.

Kirjasta lainaamasi perusteella herää kuitenkin epäilys, kannattaako jo 80-luvulla tekniikan puolesta vanhanaikaisen vaunun tekohengittämiseen uhrata rahaa. (Ja seuraavaksi joku varmaan kertoo, kuinka hän on asentanut 2000-luvulla valmistettuja varaosia ko. vaunuun... ) Paljon huoltoa vaativa perustekniikka, syöppö moottori, olematon panssarointi, huhujen mukaan huonosti toimiva lämmitys...

Jospa odoteltaisiin sitä kotimaista tekan korvaajaa?

 

[miheikki]

|4.12.2020 14:23

”Terminaattori”-panssarivaunu on otettu käyttöön Venäjällä, ja sen asearsenaali on lempinimensä mukainen​

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi