Panssarivaunut

Jos käytetään kevyempää tykkiä ehkä siksikin että olisi tarkoitus tuhota panssariajoneuvoja enemmän ohjuksilla, onkohan koskaan kokeiltu systeemiä jolla ohjusten "laukaisutelineen" voisi ammunnan ajaksi nostaa selvästi tornin yläpuolelle? Tällöin voisi ohjukset ampua hull down asemasta missä itse panssari olisi mäen tms. takana näkösuojassa ja vain tämä laukaisuosa vihollisen suora-ammunnnalle alttiina. Ymmärtääkseni ainakin joissakin Apache-helikoptereissa on roottoreiden yläpuolella se möykky juuri siksi että voidaan pitää tietyissä tilanteissa kopteria näkösuojassa mutta nähdään mitä esteen takana tapahtuu.

Konsepteja oli kylmän sodan aikana, toisaalta jo Swingfirellä pystyi ampumaan kukkulan takaa, mutta toisaalta kuituohjatut/datalinkkiohjatut pst-ohjukset voi laukaista vaikka pystysuoraan. Maalitietohan voi tulla tähystysmastolta, lennokilta tms.

1612518701331.jpeg
 
Konsepteja oli kylmän sodan aikana, toisaalta jo Swingfirellä pystyi ampumaan kukkulan takaa, mutta toisaalta kuituohjatut/datalinkkiohjatut pst-ohjukset voi laukaista vaikka pystysuoraan. Maalitietohan voi tulla tähystysmastolta, lennokilta tms.

Katso liite: 47250
Itse ajattelin että tuo laukaisuosa olisi esim. 1-2 metriä tornin yläpuolella, ei niin paljoa kuin kuvassa. Silloin ei tulisi paljon painoa lisää ja maston saisi ylös/alas suht nopeasti.
Toisaalta onhan joistain ohjuksista näitä NLOS-versioita joissa voidaan maali valita ohjuksen lennon aikanakin.
 
Itse ajattelin että tuo laukaisuosa olisi esim. 1-2 metriä tornin yläpuolella, ei niin paljoa kuin kuvassa. Silloin ei tulisi paljon painoa lisää ja maston saisi ylös/alas suht nopeasti.
Toisaalta onhan joistain ohjuksista näitä NLOS-versioita joissa voidaan maali valita ohjuksen lennon aikanakin.
Esim. Protector RWS:sää saa ainakin yhden Javelinin pultattua, niin että se on noin metrin tornin päällä yhdessä KK:n tai KRKK:n kanssa. Mutta se on sitten kiinteä ettei sitä nosteta/lasketa.
 
Kohdassa 30 min 25 sek ja vähän eteenpäin kuvataan länsisaksalaisten Leopard 2 -kuskien ajosimulaattorikoulutusta. Ajankohta on 80-luvun puoliväli. Ja itse simu on kieltämättä aika erikoinen.
Vähänkö siisti! Mekaaninen simulaattori, kamera "ajaa" pitkin hiekkalaatikkomaisemaa ja antaa kuvaa vaunun "ajajalle". :love:
 
Vähänkö siisti! Mekaaninen simulaattori, kamera "ajaa" pitkin hiekkalaatikkomaisemaa ja antaa kuvaa vaunun "ajajalle". :love:

MiG-21 -kaluston myötä Suomeen saatiin neukkujen koulutussimu. Se oli hyvin samankaltainen. Kamera "lensi" pienoismallimaiseman päällä. Simu oli tosin sen verran yksinkertainen että sillä pystyi treenaamaan vain laskukierrosta.
 
Jos käytetään kevyempää tykkiä ehkä siksikin että olisi tarkoitus tuhota panssariajoneuvoja enemmän ohjuksilla, onkohan koskaan kokeiltu systeemiä jolla ohjusten "laukaisutelineen" voisi ammunnan ajaksi nostaa selvästi tornin yläpuolelle? Tällöin voisi ohjukset ampua hull down asemasta missä itse panssari olisi mäen tms. takana näkösuojassa ja vain tämä laukaisuosa vihollisen suora-ammunnnalle alttiina. Ymmärtääkseni ainakin joissakin Apache-helikoptereissa on roottoreiden yläpuolella se möykky juuri siksi että voidaan pitää tietyissä tilanteissa kopteria näkösuojassa mutta nähdään mitä esteen takana tapahtuu.

skynews-apache-helicopter-wattisham-airfield_5162872.jpg
Tuo "juustokiekko" on Apachen millimetritutka, esimerkiksi venäläisillä vastaava on pallon muotoinen. Roottorin yläpuolella sen pitäminen tosiaan parantaa kopterin havainnointikykyä, koska se on siten kopterin eniten paljastuvassa = parhaiten näkyvässä ja parhaimman näkymän paikassa.
 
Tuo "juustokiekko" on Apachen millimetritutka, esimerkiksi venäläisillä vastaava on pallon muotoinen. Roottorin yläpuolella sen pitäminen tosiaan parantaa kopterin havainnointikykyä, koska se on siten kopterin eniten paljastuvassa = parhaiten näkyvässä ja parhaimman näkymän paikassa.

Ja saksalaisten UH Tigerissä on vastaavasti optroninen sensorimasto.
 
Noiden vanhempien Ällitällien, joiden varassa motorisoidut taisteluosastot ovat, elinkaari siis päättyy joskus tämän vuosikymmenen aikana enkä äkkiseltään löytänyt Googlesta että tänä vuosikymmenenä olisi maavoimat varautunut noiden vanhempien Ällitällien korvaamiseen tähtäävällä hankkeella.

Elikä kun katsoo seuraavaa vuosikymmentä niin sinne on sitten pakko saada tarvittava rahoitus sekä mekanisoitujen taisteluosastojen rivissä pitämiseen ja samalla Karjalan prikaatin sodan ajan mekanisoidun prikaatin kaluston uusimiseen.
 
Back
Top