Panssarivaunut

Rheinmetall tarjoaa siis kokonaan uutta ja uusittiua, täysdigitalisoitua tornia, jossa heidän 120mm L55 kanuuna, ymmärsin. Onko kellään sattunut silmään, onko Rheinmetallin 130mm + autolataajalla vielä erikseen toinen kokonaan uusi torni, vai ovatko molemmat kanuunat saatu saman tornin rakenteisiin?

Olisi mielenkiintoinen MLU meidänkin Leoille, sitten joskus.
 
T-90 Burlak tornilla.

Venäläiset miettivät kovasti miten tornin takaosa hyödynnetään ammustilana.
Olisi ihanteellinen pitkille pyrstövakavoiduille alikaliiberiammuksille eli nuolille käytettävissä olevan pituuden ym vuoksi.
Mutta vaunumiehistöt haluaisivat laittaa HE- ja HEAT-ampumatarvikkeet niin, että ne ovat ei ole miehistön alla.
Tietysti HE-ammuksien asettaminen tornin takatilaan tekee niistä taas alttiimpia vihollisen tulelle, joten APFSDS-ammuksien sijoittaminen sinne olisi järkevää...


JrSskQ9.jpg



 
Viimeksi muokattu:
Ihan noin yleisesti sanoen olis mielettömän hienoa jos jaettuja linkkejä kommentoitaisiin. Ei muuta
 
T-90 Burlak tornilla.

Venäläiset miettivät kovasti miten tornin takaosa hyödynnetään ammustilana.
Olisi ihanteellinen pitkille pyrstövakavoiduille alikaliiberiammuksille eli nuolille käytettävissä olevan pituuden ym vuoksi.
Mutta vaunumiehistöt haluaisivat laittaa HE- ja HEAT-ampumatarvikkeet niin, että ne ovat ei ole miehistön alla.
Tietysti HE-ammuksien asettaminen tornin takatilaan tekee niistä taas alttiimpia vihollisen tulelle, joten APFSDS-ammuksien sijoittaminen sinne olisi järkevää...


Katso liite: 48655



Saatoin ymmärtää sinut väärin, joten pahoittelut jos en tajunnut.

Kaikissa psv ammuksissa miehistön turvallisuuden kannalta suurin uhka on ruuti. Perinteisessä venäläisessä kenttäkeittimessä malli T-72, palaa juuri ammusten ruuti.
Siksi kaikki ammukset ovat yhtä vaarallisia. Länsivaunujen tapaan ammukset voitaisiin sijoittaa tornin takaosaan jossa esim. tilan katto tehtäsiin avautumaa paineesta ylöspäin jos ruuti syttyy. Näin paine ja kuumuus suuntautuu turvalliseen suuntaan ja miehistö jää suhteelliseen turvaan.
 
Länsivaunujen tapaan ammukset voitaisiin sijoittaa tornin takaosaan jossa esim. tilan katto tehtäsiin avautumaa paineesta ylöspäin jos ruuti syttyy. Näin paine ja kuumuus suuntautuu turvalliseen suuntaan ja miehistö jää suhteelliseen turvaan.
Kuvan perusteella tuossa venäläisessäkin vaunussa on nuo "blowout panelit" olemassa.
 
88 tai 89 julkistettiin lopullinen versio. Kehitystyö lienee alkanut jonkun vuoden aiemmin.
Useampi vuosi projektissa meni. Suurin modauksen aihe oli ammunnanhallintajärjestelmä jossa kilpaili Boforsin ja Jugoslavian järjestelmät. Onneksi Bofors voitti kirkkaasti, oli todella erinomainen ammunhallintajärjestelmä, aurinkoakin tarkempi. Koska järjestelmässä oli ampujalla vain valonvahvistin (tosin hyvä sellainen), torniin kiinnitettiin lataajan puolelle ruotsalainen Lyranin valokranaatinheitin, jolla saattoi ampua valoja puoleentoista kilometriin auttamaan valonvahvistimella tähystystä syksy- ja talviaikaan. Lisäksi hankittiin joka vaunuun sveitsiläinen Wildin kohdistuskiikari, jonka avulla tykin ja tähtäimen kohdistus oli huomattavasti tarkempaa kuin vanhalla "ristikkolangat putken suuhun ja tähystetään iskurin reiästä kohdistuspisteeseen". Yllättävän suuri merkitys sille että kohdistus meni laakista kohdalleen.

Muita parannuksia oli venäläinen NSVT-itkk lataajan luukkuun, saksalaiset Wegmanin suojasavunheittimet, kumiset sivulevyt telakoneiston päälle vähentämään lämpökuvaa ja antamaan suojaa onteloilta sekä belgialainen Mecarin 100 mm:n alikaliiperinuoliammus tykille. Lisäksi asennettiin iso varustelaatikko tornin taakse johon mahtui Lyranin ja itkk;n varusteiden ja ampumatarvikkeiden lisäksi miehistön reput. Todella hyvät laatikot. 3.PsvK:n joukkueenjohtajat suunnitteli ne, yksi ammattitaitoinen varusmies teki rakennepiirrustukset ja Panssarikorjaamo rakensi ja asensi. Samalla tehtiin laatikon oikean kulman alareunaan levy, jonka päällä kouluttaja saattoi seistä ilman että oli pelkoa jäädä puristuksiin kun tornia käännettiin.

Tuloksena oli hyvä paketti, ainoa merkittävä mikä jäi puuttumaan oli suoja. PSPR oli koeampunut T-54 -vaunun kaikilla mahdollisilla panssarintorjuntavälineillä, ja tiesi että kaikki millä vaunua ammuttiin, meni keulasta sisään ja tuli perästä ulos hihastamatta vauhtia matkalla. Peruspanssarointi ei pärjännyt nykyaikaisia ammuksia vastaan. Siihen aikaan meillä oli 74 T-55:Sta, 63 yhden panssariprikaatin kalustona ja loput yhdessä erillisessä vaunukomppaniass. PSPR esitti että modataan 63 vaunua suojalla, mutta Pääesikunnan "asiantuntijat" päätti että kaikki modataan ilman lisäsuojaa. Toki lisäpaino olisi hidastanut jo valmiiksi alitehoisen vaunun menoa, mutta mieluummin olisi menty hitaammin ja saatu kyky ottaa T-72:n alikali etusektorissa nokkaan ilman läpäisyä.

Joukot tietää, Pääesikunta päättää, vanha ongelma.
 
Ihan hyvä video. Täytyy tuosta Ällin vesistökäytöstä sanoa, että se ei ole uiva vaunu vaan ylimenokykyinen. Eli ei ole tarkoitettu pitemmille vesistösiirtymisille kuten BTR-60 ja -50, vaan ylittämään kapeita vesistöjä kuten jokia, edellyttäen että veden virtaus on hyvin hidasta. Sitä varten vaunun telakoneiston päälle laitetaan peltiset sivulevyt, jotka saavat telojen pyöriessä pienen virtauksen taaksepäin, joka työntää vaunua eteenpäin.... hitaasti. Ja vaikeasti ohjattava vesiajossa. Ja kuten videossa sanottiin, kulkee syvällä jolloin ajajan keskimmäinen periskooppi korvataan korotetulla periskoopilla niin että näkee vesiajossa eteenpäin kun keula on osin vedenpinnan alapuolella.
 
Ihan hyvä video. Täytyy tuosta Ällin vesistökäytöstä sanoa, että se ei ole uiva vaunu vaan ylimenokykyinen. Eli ei ole tarkoitettu pitemmille vesistösiirtymisille kuten BTR-60 ja -50, vaan ylittämään kapeita vesistöjä kuten jokia, edellyttäen että veden virtaus on hyvin hidasta. Sitä varten vaunun telakoneiston päälle laitetaan peltiset sivulevyt, jotka saavat telojen pyöriessä pienen virtauksen taaksepäin, joka työntää vaunua eteenpäin.... hitaasti. Ja vaikeasti ohjattava vesiajossa. Ja kuten videossa sanottiin, kulkee syvällä jolloin ajajan keskimmäinen periskooppi korvataan korotetulla periskoopilla niin että näkee vesiajossa eteenpäin kun keula on osin vedenpinnan alapuolella.
Kerran tuli komppaniaan käsky Prikaatin esikunnasta lähettää yksi Älli esittelyyn Lehijärven rantaan. Laitettiin vaunu liikkeelle alikersantin johdolla. Rannalla oli everstiseurue Panssariprikaatin komentajan johdolla, ja kyseinen komentaja ei tiennyt vaunuista yhtään mitään. Komentaja käski Ällin vesiajoon. Alikersantti ja ajaja olivat kyllä saaneet vesiajokoulutuksen, mutta sivupellit eivät olleet mukana kun kukaan ei esikunnasta ollut sanonut että haluttiin vesiajonäytös. Joka olisi edellyttänyt tietenkin turvavenettä jne.
Mutta eihän alikersantti alkanut everstin kanssa väittelemään, teki vesiajovalmistelut parhaansa mukaan ja ajatti vaununsa järveen. Siellä Älli sitten pyöri ympyrää paikallaan ja herraseurue ihmetteli rannalla että kyllä se tosiaan huonosti kulkee vedessä. Lopulta komentaja käski alikersanttia ajamaan vaunun rantaan, johon alikersantti joutui toteamaan, että eivät pääse mihinkään. Onneksi mukana oli köysi, jonka alkersantti heitti rantaan, niin että everstiseurue sai kiskottua Ällin niin matalalle että telat sai pidon pohjasta. Harmitti vain itseäni, että en ollut näkemässä kun everstit toimi Volgan lauttureina.
 
Useampi vuosi projektissa meni. Suurin modauksen aihe oli ammunnanhallintajärjestelmä jossa kilpaili Boforsin ja Jugoslavian järjestelmät. Onneksi Bofors voitti kirkkaasti, oli todella erinomainen ammunhallintajärjestelmä, aurinkoakin tarkempi. Koska järjestelmässä oli ampujalla vain valonvahvistin (tosin hyvä sellainen), torniin kiinnitettiin lataajan puolelle ruotsalainen Lyranin valokranaatinheitin, jolla saattoi ampua valoja puoleentoista kilometriin auttamaan valonvahvistimella tähystystä syksy- ja talviaikaan. Lisäksi hankittiin joka vaunuun sveitsiläinen Wildin kohdistuskiikari, jonka avulla tykin ja tähtäimen kohdistus oli huomattavasti tarkempaa kuin vanhalla "ristikkolangat putken suuhun ja tähystetään iskurin reiästä kohdistuspisteeseen". Yllättävän suuri merkitys sille että kohdistus meni laakista kohdalleen.

Muita parannuksia oli venäläinen NSVT-itkk lataajan luukkuun, saksalaiset Wegmanin suojasavunheittimet, kumiset sivulevyt telakoneiston päälle vähentämään lämpökuvaa ja antamaan suojaa onteloilta sekä belgialainen Mecarin 100 mm:n alikaliiperinuoliammus tykille. Lisäksi asennettiin iso varustelaatikko tornin taakse johon mahtui Lyranin ja itkk;n varusteiden ja ampumatarvikkeiden lisäksi miehistön reput. Todella hyvät laatikot. 3.PsvK:n joukkueenjohtajat suunnitteli ne, yksi ammattitaitoinen varusmies teki rakennepiirrustukset ja Panssarikorjaamo rakensi ja asensi. Samalla tehtiin laatikon oikean kulman alareunaan levy, jonka päällä kouluttaja saattoi seistä ilman että oli pelkoa jäädä puristuksiin kun tornia käännettiin.

Tuloksena oli hyvä paketti, ainoa merkittävä mikä jäi puuttumaan oli suoja. PSPR oli koeampunut T-54 -vaunun kaikilla mahdollisilla panssarintorjuntavälineillä, ja tiesi että kaikki millä vaunua ammuttiin, meni keulasta sisään ja tuli perästä ulos hihastamatta vauhtia matkalla. Peruspanssarointi ei pärjännyt nykyaikaisia ammuksia vastaan. Siihen aikaan meillä oli 74 T-55:Sta, 63 yhden panssariprikaatin kalustona ja loput yhdessä erillisessä vaunukomppaniass. PSPR esitti että modataan 63 vaunua suojalla, mutta Pääesikunnan "asiantuntijat" päätti että kaikki modataan ilman lisäsuojaa. Toki lisäpaino olisi hidastanut jo valmiiksi alitehoisen vaunun menoa, mutta mieluummin olisi menty hitaammin ja saatu kyky ottaa T-72:n alikali etusektorissa nokkaan ilman läpäisyä.

Joukot tietää, Pääesikunta päättää, vanha ongelma.
Tuosta alareunan levystä.
Meille kerrottiin että levy tuli jälkikäteen koska oli sattunut joku läheltäpiti/vahinko jossa Vääpeli Pohjolan nilkka olisi saatun ns. kipeää. Tiedä oliko juttu totta, tai muistanko oikein. Levyn päälle oli myös myöhemmin hyvä laittaa puolijoukkueteltta.
 
Tuosta alareunan levystä.
Meille kerrottiin että levy tuli jälkikäteen koska oli sattunut joku läheltäpiti/vahinko jossa Vääpeli Pohjolan nilkka olisi saatun ns. kipeää. Tiedä oliko juttu totta, tai muistanko oikein. Levyn päälle oli myös myöhemmin hyvä laittaa puolijoukkueteltta.
Totta. Tai itseasiassa se oli teräsverkko, joka oli ympäröity teräskehyksellä. Oli tosiaan hyvä paikka puolijoukkueteltalle tai kamiinalle.

Lapin kovapanosammunnoissa Hautainmaalla tapahtui tosiaan vahinko. Joukkueammunta oli päättynyt ja vääpeli Pohjola kiersi tarkistamassa, että aseet oli tyhjät. Yksi vaunu oli oikea kylki maalialueelle, putken osoittaessa oikealle maalien suuntaan. Pohjala tarkisti aseet, käski vaununjohtajalle palata lähtöasemaan ja nyppäsi piuhansa irti kouluttajanpiuhasta. Pohjola seisoi vielä varustelaatikon oikealla puolella ja saman tien kun hän käski palata lähtöasemaan, ampuja alkoi kääntää putkea eteenpäin. Pohjolan oikea jalka jäi tällöin vaunun takakannella olevan syväkahlauslaitteiston toimintaan liittyvän teräspiikin ja varustelaatikon väliin. Koska Pohjola oli irti piuhasta, ei saanut kiellettyä kääntämästä, jolloin jalka pusertui varustelaatikon ja takakannen väliin, jossa tilaa on ehkä viitisen senttiä.

Maihinnousukenkä oli jälkeenpäin kuin aukikuorittu banaani ja Pohjolan jalkaterä oli taittunut kuin calzone-pitsa melkein lätyksi. Ihme kyllä yksikään jalan luu ei murtunut, kaikki sidokset tietenkin repeytyi. Pohjola pääsi sairaalasta jo seuraavana päivänä ja oli parin viikon päästä rivissä. Vahingon jälkeen pohdittiin miten sellaiset voidaan estää jatkossa. T-55:n takakannella kun tosiaan oli noita syväkahlausjärjestelmän nokkia ja kiinnikkeitä joihin kouluttajan jalka saattoi tarttua. Tuloksena oli tuo ritilä, jossa kouluttaja saattoi seistä turvallisesti kun tornia pyöritettiin koulutuksessa.
 

Ihan hyvä video.

Mukava että video kelpasi ammattilaisille. Se on aika kevyin eväin tehty, enkä edes yrittänyt esittää mitään suurta asiantuntemusta.

Onneksi mukana oli köysi, jonka alkersantti heitti rantaan, niin että everstiseurue sai kiskottua Ällin niin matalalle että telat sai pidon pohjasta. Harmitti vain itseäni, että en ollut näkemässä kun everstit toimi Volgan lauttureina.

Kun kyselin tietoja/kokemuksia Ällitällistä, niin kuulin kohtuullisen määrän vastaavia toinen toistaan hullumpia tarinoita. Alunperin ajattelin laittaa ne koosteeksi videon loppuun, mutta jätin sitten pois kun itsellä ei tosiaan kokemusta kyseisestä kulkupelistä, eli en osaa yhtään edes arvioida voiko tarinoissa olla mitään perää.
 
... Alunperin ajattelin laittaa ne koosteeksi videon loppuun, mutta jätin sitten pois kun itsellä ei tosiaan kokemusta kyseisestä kulkupelistä, eli en osaa yhtään edes arvioida voiko tarinoissa olla mitään perää.

Aina ne varomääräykset heitetään romukoppaan kun eversti käskee. Sitten poistutetaan miehet sotkun katolle ja lopulta ryhmät muukalaislegioonassa taistellut soturi leikkaa tiensä puukolla teltan läpi, ryntää asemaan ja saa kuntoisuusloman :)
 
Back
Top